Ptlk 5.2.2013 PERUSTURVAOSASTO KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2014 Perusturvaosaston organisaatiota on kehitetty hallintosääntöuudistuksen myötä. Talouden tilikarttaa on uudistettu 1.1.2014 niin, että ne vastaavat osaston tulosalueita ja -yksiköitä. Perusturvaosasto jakaantuu seuraaviin tulosalueisiin, joiden osalta myös valtuuston vahvistamat määrärahat ovat sitovia: 1) Sosiaalityön tulosalue, jota johtaa sosiaalipalvelupäällikkö; 2) Kotipalveluiden tulosalue, jota johtaa avopalvelupäällikkö; 3) Vanhuspalveluiden tulosalue, jota johtaa vanhuspalvelupäällikkö; 4) Vammaispalveluiden tulosalue, jota johtaa erityispalvelupäällikkö; 5) Perusterveydenhuollon tulosalue, jota johtaa perusturvajohtaja; 6) Erikoissairaanhoidon tulosalue, jota johtaa perusturvajohtaja. Tämän lisäksi osastopäällikön alaisuudessa toimivat perusturvatoimiston ja edunvalvonnan tulosyksiköt. Kullakin tulosalueella on oma hallinnon kustannuspaikka, jossa on toiminnan yleiset kulut sekä toiminnan järjestämisestä aiheutuvat hallinnon palkkamenot. TERVEYDENHUOLTO PERUSTERVEYDENHUOLTO Perusturvalautakunta vastaa kansanterveyslain (66/1972) ja terveydenhuoltolain (1326/2010) edellyttämisistä terveydenhuollon palveluista kuntalaisille sekä valvoo, että sen terveydenhuoltopalvelut vastaavat kokemäkeläisten terveydenhuollon tarvetta. Pääosin perusterveydenhuolto ostetaan Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymältä eli kuntayhtymä huolehtii kansanterveystyön toteuttamisesta kansanterveyslain ja perussopimuksen mukaisesti. Terveydenhuoltolain 6. luvun 47-48 nojalla kuntalaisilla on 1.1.2014 alkaen mahdollisuus valita perusterveydenhuollostaan vastaava terveyskeskus, jolloin kokemäkeläisen perusterveydenhoidosta voi vastata muukin kuin Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä. Mahdollisista terveyskeskuspalveluiden ostoista muilta terveyskeskuksilta ei ole tässä vaiheessa tietoa ja talousarviossa on perusterveydenhoidossa Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän esittämät asiakas- ja taloustiedot. Kokemäen kaupunki ostaa kuntayhtymältä v. 2014 avohoidon, hammashuollon ja laitoshoidon palveluja. Avohoidon kustannuksiin sisältyvät erityispalveluista puheterapia- ja terveyskeskuspsykologipalvelut. Puheterapia sisältää ns. peruskäynnit ja laajat käynnit. Laitoshoito sisältää tk-sairaalapalvelut. Hammashoidon ja tk-sairaalan käyttöä vähennetään vuoden aikana. Toinen terveyskeskussairaalaosasto, joka sijaitsee Kokemäen terveysasemalla, lopettaa toimintansa 30.6.2014. Harjavallan terveyskeskussairaalaosaston hoitopaikkoja lisätään ja henkilöstömitoitusta nostetaan 1.7.2014 alkaen. Terveyskeskussairaala toimii akuuttisairaalana eikä siellä ole pitkäaikaishoidossa potilaita kuin lääketieteellisin perustein. Kotihoidon yhteistyön kehittäminen kotisairaanhoidon, kotisairaalan ja kotipalvelun kesken toiminnan tehostamiseksi tukee myös kotona asumista ja hoitopaikkojen tarpeen vähentymistä.
Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän on antanut talousarvionsa v. 2014 ja tulossuunnitelmansa vuosille 2014 2016. Lisäksi kuntayhtymä on laatinut palvelutasosuunnitelman 2014-2016. KSTHKY Kokemäen käyttöosuudet Avohoito - LVO - erikois-lvo - puhelinkonsultaatio - muu avohoito - kotisairaanhoito - erityishoitajapalvelut puheterapia: peruskäynti laaja käynti Suoritteet TP 2011 12 362 46 473 90 155 Suoritteet TP 2012 10 372 33 934 Suoritteet TA 2013 suoritteet TA 2014 *laitoshoidon kustannuksiin Kokemäen talousarviossa varattu määräraha riittää 7.853 hoitopäivään (hpv 185,39 ) 74 273 10 800 31 900 8 990 230 280 12 920 450 2 880 31 980 8 680 1 150 Hammashuolto 6 674 5 817 6 090 6 150 Laitoshoito 12 718 11 001 11 190 8 500*) 180 280 ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Satakunnan sairaanhoitopiiriltä. Kumppanuushankkeen avulla pyrimme selvittämään, miten ehkäistä terveydenhuollon kustannusten kasvua. Noudatetaan Satakunnan sairaanhoitopiirin ja kaupungin kumppanuusneuvottelussa sovittuja asioita. SOSIAALIHUOLTO PERUSTURVATOIMISTO Perusturvatoimen hallinto perusturvajohtaja palvelusihteeri Perusturvalautakunta, 9 jäsentä, kokoontuu 11 kertaa. Hallinnon tavoitteena on tarjota toimisto- ja hallintopalveluja sekä sosiaalipalveluja ja toimeentuloturvaa tukevia oheispalveluja. Sosiaaliasiamiehen tehtävät ostetaan Merikratos Sosiaalipalvelut Oy:ltä. Sosiaalipäivystys ostetaan Porin kaupungin hallinnoimalta Satakunnan sosiaalipäivystysyksiköltä.
Tavoite - Sote-palvelurakenteen selvittämistyö yhteistyössä Keski-Satakunnan kuntien, Porin alueen ja Kaakkois-Satakunnan kuntien kanssa - Vuodeosaston muutosvalmistelu palveluasumisyksiköksi - Ilolan toiminnan vähittäinen lopettaminen, vanhusten palveluasumisen hankintatavan selvittäminen, ostopalvelut - Kustannustietoisuuden lisääminen EDUNVALVONTAPALVELUT yleinen edunvalvoja palvelusihteeri Edunvalvonta siirtyi 1.2.2009 valtion tehtäväksi, mutta Kokemäen kaupunki teki v. 2008 sopimukset edunvalvontapalvelujen myynnistä Porin oikeusaputoimistolle Kokemäen edunvalvonnan osalta ja Rauman oikeusaputoimistolle Köyliön ja Säkylän edunvalvonnan osalta. Sopimukset ovat voimassa toistaiseksi. Edunvalvonta kuuluu hallinnon tulosalueeseen. Päämiehiä 108 + 11 erityistehtävää, joista kokemäkeläisiä 67 + 5 erit.tehtävää, köyliöläisiä 18 ja säkyläläisiä 23 + 6 erit.tehtävää. Edunvalvontapalveluiden tulosyksiköstä vastaa perusturvajohtaja SOSIAALITYÖ Sosiaalityön tulosyksikkö jakaantuu aikuissosiaalityön, lapsi- ja perhesosiaalityön, työtoiminnan ja päihdepalveluiden tulosyksiköihin, joista vastaa sosiaalipalvelupäällikkö. sosiaalipalvelupäällikkö 3 sosiaalityöntekijää 2 perhetyöntekijää (uusi toimi 1.1.2014 alk.) 0,5 lasten ja nuorten työntekijä (0,5 koulun osuus) toimistosihteeri palvelusihteeri pajaohjaaja yksilövalmentaja vastaava pajaohjaaja, määräaikainen 31.12.2014 saakka AIKUISSOSIAALITYÖ Aikuissosiaalityöhön kohdistuu sosiaalipalvelupäällikön, sosiaalityöntekijöiden ja toimistosihteerin työpanokset. Toimeentuloturvan tehtäväalueeseen kuuluvat toimeentulotuki ja kuntouttava työtoiminta. Elatusturvan tehtävät ovat siirtyneet Kelalle, ainoastaan elatustuen palautuksia mahdollisesti vielä tulee. Toimeentulotuen myöntämisestä päättävät sosiaalityöntekijät ja toimistosihteeri. Päätösten lukumäärät ja käsittelyajat raportoidaan lautakunnalle säännöllisesti. Sosiaalityöntekijät ja sosiaalityönjohtaja päättävät myös kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan toimintarahasta sekä matkakorvauksesta.
Toimeentulotuki TP 2012 TA 2013 TA 2014 Perus- ja täydentävä toimeentulotuki 325 370 370 / perheitä Ehkäisevä toimeentulotuki / perheitä 24 13 20 Kuntouttava työtoiminta / pv lkm. 800 800 800 Vuoden 2014 aikana yllä oleva taulukon mukaisesti toimeentulotukiperheiden ja ehkäisevän toimeentulotuen perheiden määrän arvioidaan pysyvän edelliseen vuoteen verrattuna samansuuruisina. Tukiasunnot Vuosittain tarvitaan muutaman vuorokauden jaksoja lapsiperheille turvakodissa perheen sisäisten väkivaltatilanteiden johdosta. Tätä palvelua ostetaan vuoden 2014 aikana Kankaanpään A-kodista. Sosiaalitoimella on välivuokrattuna 2 asuntoa Y-säätiöltä, jotka on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat apua/tukea asumisensa järjestämisessä. Tällaisille asunnoille on tarvetta ja niiden lukumäärää voisi myös lisätä. LAPSI- JA PERHESOSIAALITYÖ Lapsi- ja perhesosiaalityöhön kohdistuu sosiaalipalvelupäällikön, sosiaalityöntekijöiden, kahden perhetyöntekijän, palvelusihteerin työpanokset. Lastensuojelun painopistettä siirretään avohuollon tukitoimenpiteisiin, minkä vuoksi vuodeksi 2014 on palkattu toinen vakinainen perhetyöntekijä. Kotipalvelu tarjoaa lastensuojelun perheille tukea (mm. siivoukseen, ruuanlaittoon ja lasten hoitoon). Kotipalvelun hoitajista kolme tekee sekä vanhus- että perhetyötä. Kuntien yhteistyön, kolmannen sektorin ja seurakunnan kanssa selvitetään tarvetta ja mahdollisuuksia käynnistää mm. huostaan otettujen lasten vanhempien tukiryhmiä (esim. Voikukkia - hanke). Avohuolto. Lastensuojelua järjestetään ensisijaisesti tukemalla perheitä ja nuoria avohuollon tukitoimin yhteistyössä mm. päivähoidon, lastenneuvolan ja perheklinikan kanssa. Tarvittaessa perheelle/nuorelle/lapselle pyritään järjestämään tukihenkilö tai tukiperhe. Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteenä perhetyötä (perhetyöntekijät ja kotihoidon hoitajat) tehdään vuoden aikana noin 20 perheessä. Perhe- ja laitoshoito. Sijaishuoltoon sijoitettaessa ensisijaisena tavoitteena on perhehoito. Varaudutaan 8 lapsen pitkäaikaiseen perhehoitoon. Laitospalvelut ostetaan yksityisiltä palvelun tuottajilta. Lastensuojelun suunnitelma. Lastensuojelulain edellyttämä lastensuojelusuunnitelma on hyväksytty eri lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Siinä esitettyjä toimenpiteitä toteutetaan myös tämän vuoden aikana ohjelman mukaisesti. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö tarjoaa kuntien työntekijöille konsultaatiota ja vertaisryhmätyöskentelyä lastensuojelun monimutkaisissa tilanteissa. Kehittämisyksiköllä on keskeinen rooli myös sijaishuoltoon liittyen, koska sen kautta voi saada sijaisperheitä lapsen tarpeen niin vaatiessa. Lastenvalvojan palvelut ostetaan Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymältä. Perheneuvolapalvelut ostetaan A-klinikkasäätiöltä.
Lastenpsykiatriset palvelut ostetaan Satakunnan keskussairaalasta. Tunnuslukuja/lastensuojelu TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 Huostaan otettuja lapsia 18 16 14 9 Laitoshoidossa lapsia vuoden aikana 9 12 6 10 Laitoshoitopäiviä/lapset 3 285 2 781 2190 2 000 Perhehoidossa lapsia vuoden aikana 16 20 8 20 - näistä pitkäaikaishoidossa 10 9 8 8 Perhehoidossa hoitopäiviä 4 000 2 041 2910 3 300 Jälkihuollossa lapsia vuoden aikana 9 15 14 18 Perhetyön (kotipalvelu ja perhetyö) perheitä yhteensä TYÖTOIMINTA 17 17 20 30 Työtoimintaan kohdistuu sosiaalipalvelupäällikön, pajaohjaajan ja yksilövalmentajan työpanokset. Vastaava pajaohjaaja on palkattu määräaikaisena ajalle 1.8.2013-31.12.2014 tehtävänään pajatoiminnan kehittäminen ja nuorisotyötakuun toteuttaminen sekä pitkäaikaistyöttömien työllistymisen parantaminen työllistämistukikustannusten vähentämiseksi. Kuntouttava työtoiminta on aktivointitoimenpide, jolla parannetaan pitkään työttömänä olleen henkilön elämänhallintaa ja työllistymisen edellytyksiä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen poistaa henkilön Kelan pitkäaikaistyöttömien korvauslistalta. Kuntouttavan työtoiminnan edellytyksenä on yhteistyössä työvoimaviranomaisen kanssa asiakkaalle laadittu aktivointisuunnitelma. Aktivointisuunnitelman jälkeen kunta tekee vielä päätöksen työtoiminnan aloittamisesta ja sen aikana maksetuista etuuksista/korvauksista. Vuoden 2014 aikana kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään yhä esimerkiksi Nuorten työpajalla sekä Päiväkeskus Kumussa. Myös kaupungin muiden hallinto-osastojen mahdollisuudet järjestää kuntouttavaa työtoimintaa kartoitetaan. Kuntouttavan työtoiminnan päivien lukumäärä pysyy edellisvuosien tasolla. Nuorten työpajalla on mahdollista työskennellä kerralla 3-7 henkilön kanssa. Erilaisia kohderyhmiä pajalla ovat nuoret, pitkäaikaistyöttömät, kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ja yhdyskuntapalvelua suorittavat. Keskeisiä työmuotoja ovat aktivointi, erilaiset tukimuodot ja palveluohjaus. Vuonna 2014 keskitytään erityisesti kuntouttavaan työtoimintaan ja pitkäaikaistyöttömien aktivointiin, jotta osallistujat sijoittuisivat joko työelämään tai koulutukseen. Tavoitteena on tehostaa toimintaa 20 %:lla laskettuna kunnalle koituvista kuluista vuodesta 2013. Työpajalle löytyi uusi tila aivan naapurista ja nuorten itsensä kunnostamina tilat saadaan täysipainoisesti käyttöön heti alkuvuodesta 2014. Uudet tilat tarjoavat mahdollisuuksia laajentaa tehtäväkenttää mm. vanhojen huonekalujen entisöintiin, polkupyörien huoltoon sekä käsityö- ja ompelutehtäviin. Työpajan yhteydessä toimiva kierrätyskeskus jatkaa edelleen vanhoissa tiloissa, mutta saa nyt runsaasti enemmän tilaa. Kierrätyskeskukseen tulevaa tavaraa käytetään hyväksi entisöinti- ja kunnostuskohteina (huonekalut) sekä käsityömateriaalina (vaatteet, verhot). Etsivän nuorisotyöntekijän työpiste on Nuorten työpajan yhteydessä.
Kokemäelle perustetaan vuonna 2014 sosiaalinen yritys yhteistyössä Nuorten työpajan kanssa. Yritys keskittyy luomaan kiinteistönhoito- ja kunnossapitotehtävien kautta luomaan työpajasta väylä, josta edetään sosiaalisen yrityksen töihin. Yritys tulee työllistämään pitkäaikaistyöttömiä ja työelämään kuntoutujia. PÄIHDEPALVELUT Päihdehuollon palveluihin sisältyvät polikliininen päihdehuolto, asumispalvelut, laitoskuntoutus ja päiväkeskus. Polikliiniset päihdepalvelut ostetaan A-klinikkasäätiön Kokemäen perhe- ja päihdeklinikalta. Päihdehuollon pitkäaikaista asumispalvelua ostetaan KSTHKY:ltä, joka ostaa ne yksityisistä palvelutaloista lähinnä päihteiden käytön takia toimintakykynsä menettäneille n.1200 hoitopäivää. Kustannukset laskutetaan Kokemäen kaupungilta kustannusvastaavuusperiaatteen mukaisesti. KSTHKY järjestää 16 kokemäkeläiselle päihdepalveluja v. 2014. Kuntoutuslaitoshoitoa päihdeongelmaisille hankitaan n. 40 hoitopäivää. Kuntoutukseen antaa lähetteen Kokemäen kaupunki. Kuntoutukseen ohjataan pääsääntöisesti nuoria ja lapsiperheitä. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien päivätoiminta Kumussa jatkuu kaupungin omana toimintana. VAMMAISPALVELUT Vammaispalveluiden tulosalue jakaantuu kehitysvammapalveluiden ja vammaispalveluiden tulosyksiköihin, joista vastaa erityispalvelupäällikkö. KEHITYSVAMMAPALVELUT Henkilöstö: erityispalvelupäällikkö työtoiminnan ohjaaja askartelunohjaaja päivätoiminnan ohjaaja asumisohjaaja 4 kehitysvammaisten hoitajaa Lisäksi Kirsikkakodissa on yksi palkkatuella palkattu sekä yksi oppisopimuskoulutuksessa oleva lähihoitajaopiskelija. Hän tekee suurimman osan sijaisuuksista. Työ- ja päivätoimintapalvelut Työ- ja päivätoiminnalla on yhteiset tilat vanhalla yhteiskoululla. Päivätoiminnan järjestämisessä otetaan huomioon asiakkaiden omat toiveet, taipumukset ja mieltymykset. Toiminta on mielekästä ja tarjoaa mahdollisuuden olemassa olevien taitojen käyttämiseen, uusien asioiden oppimiseen ja vuorovaikutukseen. Päivätoiminnassa on kaksi asiakasta, jotka vaativat henkilökohtaisen avustajan, jotta päivätoiminnan toteutus on mahdollista. Toisen avustajan työaika on 18h/vko ja toisen on 38,15h/vko.
Työtoiminnassa on erilaisia työryhmiä; keittiö-, siivous- ja ulkotyöryhmä. Työtoiminnassa asiakkaat käyvät pääsääntöisesti viitenä päivänä viikossa. Kaikilla asiakkailla on henkilökohtaiset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan vuosittain. Hovipajan ongelmana on edelleen tilan ahtaus sekä tilojen vetoisuus ja kylmyys. Tällä hetkellä puutöiden tekeminen on vähäistä, koska sahalle ei ole löytynyt sopivaa tilaa. Avotyössä käy 5 asiakasta. He työskentelevät kaupungin ja yksityisten palveluksessa. Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen toimintakeskuksessa Antinkartanossa työskentelee 4 henkilöä. Lisäksi ostamme päivätoimintaa Huittisten kaupungilta 1 henkilölle ja Tukena Oy:ltä työ- ja päivätoimintaa 3 henkilölle. Kirsikkakodin asumispalvelut Kirsikkakodin paikkaluku on 8. Tavoitteena on pitää kaikki asukaspaikat täynnä. Kirsikkakodin tilat kuitenkin rajoittavat jonkin verran asukkaiden valintaa. Tilat eivät ole toimivat pyörätuoliasiakkaalle; mm. ahtaat oviaukot ja pienet vessat tuottavat ongelmia asiakkaan hoidossa. Kirsikkakodin asukkaiden hoidettavuus ja avun tarve jokapäiväisissä toiminnoissa on runsasta. Tällä hetkellä yksi asukas on vuodepotilas. Erilaisissa hoitotilanteissa on välttämätöntä oltava kaksi työntekijää. Kirsikkakodissa on vakituisesti 4 koulutettua hoitajaa. Lääkehuolto toteutetaan annettujen sääntöjen mukaisesti. Asumispalvelut Asumisohjauksen piirissä on 11 itsenäisesti/tuetusti asuvaa kehitysvammaista. Heidän palvelusuunnitelmissaan on mietitty, minkälaisissa asioissa he tarvitsevat tukea ja ohjausta. Asumispalveluja ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta 9 henkilölle ja Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluilta 13 henkilölle. Lisäksi yksityisiä palveluja käytetään tilapäishoitoon sekä omaishoidon vapaisiin yhteensä 50 päivää sekä sosiaalipalveluiden tilapäistä lomituspalvelua 50 päivää. Sosiaalipalveluiden asumispalveluissa on yksi asiakas tilapäishoidossa yhteensä 110 päivää ja hänellä on sekä aamuisin että iltaisin henkilökohtainen avustaja. Avustajan kustannus on n. 180 / avustaja. (Jos on kaksi avustajaa, niin se on 2 x 180 / päivä). Lisäksi ostetaan sosiaalipalveluilta tilapäistä hoitoa Kamu-tuvasta yhteensä 72 päivää vuonna 2014. Toisella asiakkaalla on lisäksi henkilökohtainen avustaja tilapäishoidon aikana. Perhehoito Tällä hetkellä Kokemäen kaupungilla on yksi vakituinen perhehoitaja. Lisäksi ostamme yhdelle asiakkaalle pitkäaikaista perhehoitoa sosiaalipalveluilta yhteensä 365 päivää sekä tilapäistä vaativaa perhehoitoa 36 päivää vuonna 2014 Laitoshoito Satakunnan sosiaalipalveluyksikön laitoshoidossa on vakituisesti 6 henkilöä ja tilapäishoitoa ostetaan yhdelle henkilölle yhteensä 90 päivää. Tällä hetkellä laitoksessa asuvien henkilöiden tarvitsemaa apua ja huolenpitoa sekä kuntoutusta ei ole ollut mahdollista järjestää muulla tavoin. Tavoitteena on, ettei laitokseen tehdä pitkäaikaissijoituksia.
Muu toiminta Kokemäen kehitysvammahuolto järjestää lisäksi vapa-ajan toimintaa ja tukihenkilötoimintaa. Uuden kotikuntalain mukaisesti Kokemäelle on muuttanut kaksi kehitysvammaista henkilöä, joiden saamat palvelut on huomioitu talousarviossa menona sekä tulona. KEHITYSVAMMAPALVELUIDEN KÄYTTÖPÄIVÄT TP 2012 TP 2013 TA 2014 Työtoiminta oma+avott+päivät. 3903 4133 3800 ostop. sosiaalipalvelut 846 792 880 päivä- ja työtoiminnan ostop. 770 643 850 ostop.kunnilta 147 80 90 Asumispalvelu Asumispalv.pv Kirsikkakoti 2477 2352 2920 Asumispalv.pv sosiaalipalvelut 3322 4601 4905 Asumispalv.pv yksit. Vak+tilap 3385 3305 3335 Perhehoito Perhehoitopv:t oma 365 365 365 Perhehoitopv:t sosiaalipalvelut 122 375 400 Laitoshoito Laitoshoitopäivät 2821 2372 2300 VAMMAISPALVELUT (VpL) Vammaispalvelualain mukaiset yksilölliset vammaisten palvelut sekä sosiaalihuoltolain nojalla järjestettävät aikuismielenterveyskuntoutujien asumispalvelut siirtyivät 1.1.2011 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän tehtäväksi. Perussopimuksen mukaisesti palvelujen järjestämisestä vastaava kotikunta maksaa omakustanteisesti palveluista aiheutuneet kustannukset. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien päivätoiminta sekä alle 63-vuotiaiden omaishoidontuki jäivät Kokemäen omaksi tehtäväalueeksi. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut (KSTHKY:än siirtyneet palvelut) Vaikeavammaisilla on subjektiivinen oikeus palveluasumiseen, kuljetuspalveluihin, tulkkipalveluihin, asunnon muutostöihin, päivätoimintaan ja henkilökohtaiseen apuun.
Vammaispalvelut kuljetuspalvelu 161 henkilökohtainen apu 41 palveluasuminen kotona 12 asunnon muutostyöt 13 asumispalvelut 6 Päihdepalvelut asumispalvelut 16 asiakasta Kuntouttava päivätoiminta Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien päivätoimintayksikkö Kumu - Ohjaaja - Mielenterveyshoitaja, - Avustaja/siivooja, palkkatuella työllistetty Toiminta Yksikkö toimii ns. avoimena yksikkönä eli asiakkaita voi päivän aikana käydä ilman ennakkoilmoittautumista. Säännöllisesti käyviä asiakkaita on n. 30, keskimäärin 15 /pv. toimintapäiviä 220, käyntikertoja n. 3 300. Asumisenohjauksella tuetaan kuntoutujien itsenäistä asumista, arjen toiminnoista selviytymistä ja sosiaalisia taitoja Tavoitteet - Vähentää päihde- ja psykiatristen palvelujen käyttöä, ehkäistä laitoshoitoa ja ympärivuorokautisen asumispalvelun tarvetta sekä mahdollistaa siirtyminen palvelukodeista itsenäiseen asumiseen. - Yhteistyötahojen kanssa pyritään edelleen rakentavaan ja avoimeen yhteistyöhön - palautekysely yhteistyötahoille - Pyrkimys on saada asiakkaat kiinnittymään päiväkeskukseen niin, että käynnit toteutuisivat sovitusti - asiakkaille tyytyväisyyskysely - asumisenohjauksen suunnitelmallisuus; yhteistyössä asiakkaan kanssa laaditaan kirjallinen suunnitelma ja sen toteutumisen seuranta säännöllisesti/asiakaskohtaisen tavoitteen mukaisesti. KOTIPALVELUT Kotipalveluiden tulosalue jakaantuu kotihoidon ja tukipalveluiden tulosyksiköihin, joista vastaa avopalvelupäällikkö KOTIHOITO - avopalvelupäällikkö - 27 hoitajaa - (1 hoitajan toimi lakkautettu) - uusi sairaanhoitajan toimi 1.2.2014 - kotiavustaja - osastosihteeri - fysioterapeutti 50 % (määräaikainen, testamenttivaroin)
Kotihoidon palvelujen painopiste on ikäihmisten palvelujen järjestämisessä. Kotihoidon asiakasmäärät eivät suurestikaan enää nouse, mutta käyntimäärät nousevat, koska kotihoidossa hoidetaan jatkossa pääasiassa niitä asiakkaita, jotka tarvitsevat paljon perushoitoa ja palveluita päivittäin ja montakin kertaa päivässä. Jotta paljon apua tarvitsevien asiakkaiden hoito pystytään turvaamaan, kotihoidon ilta- ja viikonloppuvuoroihin lisätään tarvittaessa lisää resursseja. Kolme hoitajaa tekee osa-aikaisesti vanhustyön rinnalla kotihoidon perhetyötä lastensuojeluperheissä. Lisäksi resurssien mukaan lapsiperheille järjestetään kodinhoitoapua myös ennaltaehkäisevästi. Perhetyötä kehitetään yhdessä sosiaalitoimen ja neuvolan kanssa. Kotihoitoon palkataan vakituinen oma sairaanhoitaja, jonka tehtävänä on ohjata ja tukea kotihoidon hoitajia sairaanhoidollisissa tehtävissä ja vastata sairaanhoidollisesta työstä. Kotihoidon sairaanhoitajan avulla asiakkaat pyritään hoitamaan yhä kokonaisvaltaisemmin. Tavoitteet vuodelle 2014 - vastuutyöntekijämallin vakiinnuttaminen - tiimivastaavat jokaiseen tiimiin - asiakkaiden mahdollisimman nopea, turvallinen ja suunnitelmallinen kotiuttaminen sairaaloista kotiin - kotihoidon oman sairaanhoitajan tehtävänkuvan vakiinnuttaminen - yhteistyön tiivistäminen kotisairaanhoidon ja Palvelukeskus Henrikinhovin lyhytaikaisosaston kanssa - asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen yhteistyössä fysioterapeutin kanssa (mm. Voitas-koulutus) - ennaltaehkäisevään lapsiperhetyöhön panostaminen Suorite- ja asiakasmäärät TOIMINTA TP 2012 TA 2013 TA 2014 Asiakkaat alle 65-vuotiaat 15 10 65 74-vuotiaat 34 35 35 75 84-vuotiaat 72 70 70 85 v. ja yli 99 90 100 vammaiskotitaloudet 10 14 10 lapsiperheet (ls+ muut) 17 20 25 muut 25 12 10 yhteensä 257 256 260 Käyntikerrat 51 269 50 000 52 000 KOTIHOIDON TUKIPALVELUT - Sosiaaliohjaaja - Laitosapulainen - Päivätoiminnan lähihoit. 50 % (määräaikainen, testamenttivaroin) Ateriapalveluasiakkaille tehdään asiakaskysely yhteistyössä ruokahuollon kanssa. Aterioiden kuljetusten osalta selvitetään mahdollisuutta kylmien aterioiden kuljettamiseksi useampana päivänä. Kauvatsan alueen asiakkaat ostavat ateriapalvelun suoraan Piken Pakarilta. Tämä näkyy ateriapalveluasiakkaiden määrässä. Vuonna 2012 ateriapalveluasiakkaita oli 113 ja viime vuonna asiakkaita oli 102. Vuoden 2014 arvio on 105 asiakasta.
Turvapuhelinpalvelut ostetaan Esperi Care Oy:ltä. Palvelua kehitetään yhteistyössä palveluntuottajan kanssa niin, että asiakas pystyy mahdollisimman nopeasti kotiutumaan sairaalasta kotiin ja teknologiaa voitaisiin hyödyntää niin, että asiakkaat kokisivat asumisen kotona turvalliseksi. Turva-auttajakäynnit tekee vuoden alusta lähtien Turvatiimi Oyj. Turvapuhelinasiakkaiden määrä on kasvanut. Vuonna 2012 asiakkaita oli 142 ja vuonna 2013 turvapuhelinasiakkaita oli 150 vuoden aikana. Tämän vuoden arvion on noin 155 asiakasta. Lisälaitteiden, kuten ovihälyttimien, määrä tulee myös kasvamaan. Päivätoimintaa laajennetaan kolmeen päivään viikossa. Muistisairaille asiakkaille on oma ryhmä. VANHUSPALVELUT Vanhuspalveluiden tulosalue jakaantuu omaishoidon sekä laitos- ja palveluasumisen tulosyksiköihin, joista vastaa vanhuspalvelupäällikkö Vanhuspalveluiden hallinnon henkilökunta - vanhuspalvelupäällikkö - osastosihteeri VANHUSTEN OMAISHOIDONTUKI, yli 63 v Omaishoidontuki on jaettu alle 63 v. ja yli 63 v. omaishoidontukeen. Vanhusten omaishoidontuesta vastaa vanhuspalvelupäällikkö. Omaishoidontuen myöntämisen tavoitteena on tukea kotona tapahtuvaa hoitoa ja ehkäistä laitoshoidon sekä tehostetun palveluasumisen tarvetta. Omaishoitajien jaksamista tuetaan lomajärjestelyin, osin päivätoiminnalla sekä antamalla omaishoitajille palveluseteleitä tarvitsemansa avun hankkimista varten. Yli 63-vuotiaita omaishoidontuen saajia on vuoden aikana vähintään 19. Tavoite - omaishoidontukihakemusten viivytyksetön käsittely, päätös viimeistään 3 kuukauden kuluessa hakemusten saapumisesta (1.1.2014 19 omaishoidon tuen saajaa) - omaishoidon, avo- ja tukipalveluiden turvin vanhuksen asuminen kotona mahdollisimman pitkään - osallistutaan omaishoitajia tukevaan OMAVA - hankkeeseen (SPR:n hanke). LAITOS- JA PALVELUASUMINEN Laitos- ja palveluasumistulosyksikköön kuuluu yksityisiltä palveluntuottajilta ostettavat ja Palvelukoti Ilolasta ostettavat asumispalvelut sekä Henrikinhovin antamat pitkäaikainen laitoshoito (vanhainkotihoito) ja tehostettu palveluasuminen. Asiakkaat sekä tehostettuun palveluasumiseen että pitkäaikaiseen laitoshoitoon (vanhainkotihoito) valitaan hoidon tarpeen sekä vanhuksen toimintakyvyn perusteella. Asukasvalinnan suorittaa vanhuspalvelupäällikkö yhdessä SAS ryhmän kanssa. Tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon pääsemiseksi on otettu käyttöön kriteerit 1.1.2013 alkaen. Vanhuspalvelulaki on velvoittanut 1.7.2013 alkaen järjestämään tarvitut palvelut 3 kk kuluttua päätöksestä.
Tavoitteet - vanhustenpalveluiden kehittämistyöryhmä ja vanhusneuvosto toimivat aktiivisina ikäihmisten palveluiden, vanhustenhuollon toiminnan ja laadun kehittämisessä - vanhusstrategia päivittyy vanhustenpalveluiden kehittämistyöryhmän työnä - SAS-ryhmän toiminta jatkuu x2/kk - Palveluntarvearvioiden ja ikäihmisten neuvontaa ja ohjausta tehostetaan edelleen vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan asiakkaalle kotihoidon, asiakkaan ja omaisten kanssa yhteistyössä. - Osana vanhuspalveluiden kehittämistä valmistellaan vuoden aikana lyhytaikaiseen geriatriseen kuntouttamiseen keskittyvää palveluasumisyksikköä - vanhuspalvelujen toteuttamisessa suunta edelleen laitoshoidon vähentämiseen, painottuen kotona asumiseen. Vuoden 2013 lopussa asumispalvelu- tai vanhainkotipaikkoja jonottavia oli 1. - osallistutaan Voimaa vanhuuteen- ohjelmaan 2010 2014. Ohjelmalla pyritään tukemaan jo toimintakyvyltään heikentyneiden kotona selviämistä. Vanhusten Palveluasuminen Tehostetun palveluasumisen ostoissa pilotoidaan palvelusetelin käyttöä ajalla 1.1.2014-31.12.2015. Yksityisiltä palveluntuottajilta tehostetun palveluasumisen ostoon hyväksytty määräraha riittää kuluvana vuonna 55 asiakkaan palveluasumiseen, joista ainakin yksi paikka ostetaan testamenttivaroin. Palveluasumisen lisäostoille on paineita. Vuoden 2014 lopussa ostopalvelu- asiakkaita on 54. Tavoitteet - lyhytaikaista palveluasumista tehostetaan, koska se tukee vanhusten kotihoitoa tehokkaasti yhteistyössä kotihoidon kanssa - aloitetaan Kokemäen terveyskeskussairaalan muutostyöt lyhytaikaiseen palveluasumisen yksiköksi, joka aloittaa toimintansa tammikuussa 2015. - päivätoimintaa jatketaan testamenttivaroin x2/vko sekä intervalliyksikössä x 1/vko Palvelukoti Ilola Palvelukoti Ilola on 1.1.2014 alkaen vain palveluasumista tarjoava yksikkö hoivaosaston muuttuessa palveluasumispaikoiksi. Ilolassa on kokemäkeläisten käytössä 14 tehostetun palveluasumisen paikkaa Nykyinen ostopalvelusopimus Palvelukoti Ilolasta Sastamalan kanssa on voimassa 31.12.2014 saakka. Palvelukeskus Henrikinhovin palveluasuminen ja laitoshoito - osastonhoitaja - 4 sairaanhoitajaa - geronomi - 22 lähihoitajaa - 5 osastoapulaista - kuntohoitaja - 0,5 fysioterapeutti (määr.) Varahenkilöstö - sairaanhoitaja - 3 lähihoitajaa - 2 osastoapulaista Tilanhallinta - 2 laitoshuoltajaa - 0,5 talonmies
Vanhusten tehostettua palveluasumista tuotetaan Henrikinhovin Kaskukamarin (9 paikkaa) ja Kuntokodon (11 paikkaa) toimintana. Intervalliyksikkö Tarinatupa (12 paikkaa, keskimäärin 15 asiakasta) tuottaa lyhytaikaista palveluasumista kotona asuville vanhuksille ja siten tukee kotihoidon asiakkaiden kotona jaksamista sekä omaishoitajia antaen hoidettaville hoitopaikan hoitajan lomien ajaksi. Palvelukeskus Henrikinhovin hoitotyön mitoitus on 0,55 työntekijää/asukas. Henrikinhovissa pitkäaikaisia laitospaikkoja on 26 (4 ylipaikoilla 1.1.2014 jälkeen) Tavoite - Siirtämällä terveyskeskuksesta sairaalahoitoa tarvitsemattomat/jonottavat asiakkaat mahdollisimman pian tarkoituksenmukaisempaan vanhainkotihoitoon tai tehostettuun palveluasumiseen, nopeat hoitoketjut ja kotiutusten suunnittelu. Jatkossa pitkäaikaiset laitospaikat muutetaan mahdollisuuksien mukaan tehostetuksi palveluasumiseksi. PALVELUASUMINEN Palvelukoti Ilola palveluasumispäivät asukkaat Ostopalvelu yksityisiltä palveluasuminen, hoitopäivät asukkaat tehostettu palveluasuminen, hpv asukkaat Oma tuotanto Henrikinhovi Tarinatupa lyhytaikaiset palveluasumisen hoitopäivät asukkaat/hoitopaikkaa Kaskukamari ja Kuntokoto palveluasumisen hoitopäivät asukkaat Suoritteet 2012 2013 2014 3 109 9 17 863 48 5 374 15 6 611 20 3 285 9 1440 4 19 440 54 5 475 15 7 300 20 5 110 14 1 460 4 18 250 50 5 475 15 7 300 20 VANHAINKOTIHOITO Henrikinhovi pitkäaikaishoitopäivät hoitopaikkoja 10 149 28 10 220 28 9 490 26 Palvelukoti Ilola pitkäaikaishoitopäivät hoitopaikkoja 1 807 5 1 825 5 - -