Palveluluettelossa on tehtäväalueelle sopimuskaudella tuotettavaksi sovitut palvelutuoteryhmät, yksittäisten tuotteiden arvioitu tuotantomäärä ja yksikköhinnat. Kotipalvelu Kotipalvelu ARKI klo 7-21 44,46 2 777 123 465 Kotipalvelu LA klo 7-21 60,45 175 10 579 Kotipalvelu SU klo 7-21 87,53 192 16 806 Kotipalvelu YÖ klo 22-6 79,90 112 8 949 3 256 159 799 Kotisairaanhoito Kotisairaanhoito ARKI klo 7-21 100,48 510 51 245 Kotisairaanhoito LA klo 7-21 136,63 0 0 Kotisairaanhoito SU klo 7-21 197,83 0 0 Kotisairaanhoito YÖ klo 22-6 180,58 19 3 431 529 54 676 Palveluseteli 5 071 Omaishoidontuki (vanhukset) 63 000 ALUELAUTAKUNTA YHTEENSÄ 282 545
Äitiysneuvola HINTA MÄÄRÄ YHT. ( ) Äitiysneuvola-episodi tuote 1 273,78 7 8 916,46 Lastenneuvolat HINTA MÄÄRÄ YHT. ( ) Alle 1-vuotiaan lapsen episodi tuote 774,19 7 5 419,33 1-vuotiaan episodi tuote 256,03 5 1 280,15 2-3-vuotiaan episodi tuote 128,02 10 1 280,20 4-vuotiaan episodi tuote 201,17 7 1 408,19 5-vuotiaan episodi tuote 73,15 4 292,60 6-vuotiaan episodi tuote 73,15 8 585,20 10 265,67 Terveysneuvonta HINTA MÄÄRÄ YHT. ( ) Terveydenhoitajakäynti 67,87 1 202 81 579,74 1 250 100 761,87
Yläkemijoen aluelautakunta Kehittämistoiminta v. 2012 yhteensä 181.300 euroa Asiointikuljetukset, retket 17.500 euroa Avustukset (kylätoiminta, yhdistykset, kulttuuri, hiihtoladut) 17.500 euroa Kylätilojen ja nuorisotilojen vuokrat 16.000 euroa Infokeskus Siulan toiminta 50.000 euroa KotiapuKuponki (hankekokeilu) 4.000 euroa Vapaaehtoistoiminta, naapuriapu 1.000 euroa Hankevaraus 9.000 euroa Muu kehittämistoiminta 66.000 euroa Kehittämistoiminta perustuu aluelautakunnan ja alueen asukkaiden yhdessä laatimaan kehittämissuunnitelmaan Tekoja luokaa maita valaiskaa, Itäisen Rovaniemen kehittämissuunnitelma 2007-2013.
Yläkemijoen aluelautakunta Kehittämissuunnitelman tukijalat ovat Toimivat lähipalvelut Kehittyvät elinkeinot Viihtyisä ja vetovoimainen asuinympäristö Aluelautakunnan keskeiset arvot Läheisyysperiaate (lähellä asukkaita, reagoidaan nopeasti tarpeisiin) Innovatiivisuus (ylitetään sektorirajat, kehittämistoiminta) Monialaisuus (toimiva arki etusijalla palveluja suunniteltaessa, avain taloudellisuuteen) Yhteistyö (asukkaat, kaupungin organisaatio, srk, järjestöt, yritykset, puhalletaan yhteen hiileen)
Yläkemijoen aluelautakunta
KOKEMUKSIA LÄHIVAIKUTTAMISESTA YLÄKEMIJOELLA + lähipalveluita on pystytty järjestämään asukaslähtöisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti + alueen identiteettiä ja asukkaiden osallisuutta on vahvistettu + palvelutarpeissa tapahtuviin muutoksiin on voitu reagoida nopeasti + yhteistyö yhdistysten ja seurakunnan kanssa on johtanut niukkojen resurssien tehokkaampaan käyttöön asukkaiden hyödyksi + aluelautakunta on mahdollistanut pitkäjänteisen hanketoiminnan Yläkemijoella : esim. KotiapuKuponki + palvelukeskus Siula toimii paikallisena hankehautomona - Osa kylätoimikunnista on passivoitunut, koska aluelautakunta on ottanut niiden roolin - Kyläaktiivien määrä on vähäinen - Puhe palvelukylistä eriarvoistaa kyliä - Tilaajan (= aluelautakunta) ja tuottajan (=palvelukeskukset) eriävät näkemykset palvelujen saatavuudesta - Keskittämisen uhka lisää pelkoa lähidemokratian ohenemisesta
4. Uudet aluelautakunnat
Lähidemokratia ja maaseudun kehittäminen Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisohjelma 2013-2016 Maaseutuohjelma (2013) Alueellisen päätöksenteon vahvistaminen Aluelautakuntatoiminnan laajentaminen YLÄKEMIJOEN ALUELAUTAKUNTA, SODANKYLÄNTIEN ALUELAUTAKUNTA YLÄOUNASJOEN ALUELAUTAKUNTA, ALAOUNASJOEN ALUELAUTAKUNTA ALAKEMIJOEN ALUELAUTAKUNTA ja RANUANTIEN ALUELAUTAKUNTA Alueellisten kehittämissuunnitelmien valmistelu 2013 Palvelujen järjestämisvastuu 2014 2016 TOPAKKA-hanke ; lähidemokratian kehittämishanke, joka sisältää mm. aluelautakuntamallin laajentamisen, maaseutuohjelman ja palvelukyläalueiden kehittämissuunnitelmien valmistelun
Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämisohjelma 2013-2016 Osallisuus ja vaikuttaminen Yhdessä tekeminen Omatoimisuus Jatkuva viestintä ja vuorovaikutus Yhteisten asioiden valmistelu ja päätöksenteko Päättäjät Asukkaat Kaupungin johto ja työntekijät
Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämisohjelma 2013-2016 Tavoitteena: Edistää kaiken ikäisten asukkaiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia elinympäristöä ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon Vahvistaa asukkaiden omatoimista yhteisöllistä toimintaa kaupunginosissa ja kylissä Kehittää asukkaiden, yhdistysten, järjestöjen, päättäjien sekä kaupungin johdon ja työntekijöiden vuoropuhelua ja yhdessä tekemistä
KEHITTÄMISEN NÄKÖKULMAT Yhteisten asioiden valmistelun ja päätöksenteon uudistaminen Sähköinen asiointi ja demokratia sekä vuorovaikutus Asuinalueiden kehittäminen ja yhteisöllisyys
Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämisohjelma 2013-2016 Kehittämisohjelma kokoaa, luo rakenteen ja linjaa: Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen Rovaniemen kaupungin toiminnassa Lasten, nuorten ja opiskelijoiden osallisuuden ja vaikuttamisen Asukas- ja kylätoiminnan sekä asuinalueiden kehittämisen Vapaaehtoistoiminnan Ikäihmisten osallisuuden ja vaikuttamisen Vammaisten osallisuuden ja vaikuttamisen sekä Aluelautakunnat toimivaksi kokonaisuudeksi
Aluelautakunnat laajenivat 2013 Rovaniemen kaupunginvaltuusto on huhtikuussa 2012 päättänyt laajentaa aluelautakuntatoimintaa viidelle uudelle alueelle seuraavasti: Aluelautakuntatoiminta käynnistetään kokeiluna v. 2013-2016 viidellä uudella alueella. Kaupunginvaltuusto vahvistaa vuonna 2013 aluelautakuntien jäsenet kunkin alueen asukkaiden esityksestä. Jäsenten asuinpaikan tulee olla po. alueella. Valitaan yksi jäsen ja henkilökohtainen varajäsen kyseisen palvelukyläalueen jokaisesta kylästä. Kokeilun hankesuunnitelma laaditaan v. 2012 (saatu Leadertoimintaryhmän hankerahoitus). Aluelautakunnille osoitetaan v. 2013 talousarviossa lautakuntien toiminta- ja kehittämisraha sekä hankkeen rahoitus. Rovaniemen maaseutuohjelman laatiminen käynnistetään vuonna 2012. Vuonna 2013 laaditaan kullekin palvelukyläalueelle maaseutuohjelmaan perustuva kehittämissuunnitelma.
Lautakuntien kokoonpano Aluelautakuntien jäsenmäärä vaihtelee 6 9 jäseneen riippuen alueen kylien lukumäärästä Jokaiselta toiminta-alueen kylältä on yksi edustaja riippumatta kylän asukasmäärästä Aluelautakunnan jäsenet tulee valita ao. alueen asukkaiden esityksestä ja jäsenten asuinpaikan tulee olla ao. alue. Jäsenten valinnan suorittaa kaupunginvaltuusto. Aluelautakunnan kokoonpanossa tulee noudattaa tasa-arvolakia Lautakunnilla yhteinen esittelijä, osa-aik. aluesihteerit, palvelupiste 21.11.2013
Uudet aluelautakunnat (5) Vastaavat vuoden 2014 alusta vuoden 2016 loppuun Koulutuslautakunnalle kuuluvista perus- ja esiopetuksen palveluista Yläounasjoen ja Ranuantien aluelautakunnat vastaavat myös varhaiskasvatuspalveluista Vapaa-ajanlautakunnalle kuuluvista kulttuuri-, liikunta ja nuorisopalveluista (lähipalvelut) Alueen yleisestä kehittämistoiminnasta Vastaavat vuoden 2015 alusta lisäksi Perusturvalautakunnalle kuuluvista terveysneuvonnan ja kotihoidon palveluista Loputkin aluelautakunnat vastaavat myös varhaiskasvatuksen palveluista Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista Lausunnot toiminta-alueensa yleis- ja asemakaavoista ja niiden muutoksista
Toimialalautakuntien ratkaisuvalta Toimialalautakunta hyväksyy yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi tehtäväalueittensa palvelujen järjestämisen ja myöntämisen perusteet ja kriteerit myös aluelautakuntien toiminta-alueille Toimialalautakunta päättää myös muiden kuntalaisia koskevien asiakasmaksujen perusteista tai maksujen määrästä. Ao. toimialalautakunnan asiakasmaksuja koskevia päätöksiä noudatetaan yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi koko kaupungin alueella
ALUELAUTAKUNTA-ALUEET JA KYLÄT
Palvelukyläalueiden kylät ja niiden väestö 31.12.2011 Rovaniemen väestö 31.12.2011 Väestö % Palvelukyläalueiden väestö yhteensä 7 548 12,4 Muut alueet 53 089 87,6 Koko Rovaniemi 60 637 100,0 Sodankyläntien suunta Alakemijoki Niesi 26 Hirvas 746 Tiainen 72 Rautiosaari 643 Ylinampa 99 Pisa 54 Alanampa 62 Muurola 1 039 Perunkajärvi 68 Leipee 62 Misi 71 Petäjäskoski 185 Vikajärvi 187 Jaatila 171 Vika 24 yht. 2 900 Olkkajärvi 129 Ranuantien suunta yht. 738 Taipale 271 Yläounasjoki Välijoki 137 Lohiniva 71 Narkaus 168 Porokari 48 Siikakämä 42 Jääskö 20 Saarikämä väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Perttaus 42 Haukitaipale väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Tolonen 75 yht. 618 Meltaus 175 Yläkemijoki Marrasjärvi 79 Pajulampi 54 Patokoski 159 Pirttikoski 107 yht. 669 Autti 111 Alaounasjoki Juotasniemi 136 Marraskoski 168 Pekkala 97 Tapionkylä 280 Vanttauskoski 220 Sinettä 631 Vanttausjärvi 87 Mäntyjärvi 32 Viirinkylä 99 Sonka 218 Tennilä 103 Lehtojärvi 280 yht. 1 014 yht. 1 609
Aluelautakuntien kehittämistoiminta Yleinen kehittämistehtävä Elinkeinojen kehittämistehtävä Omaehtoisen toiminnan virittäminen Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen Ympäristöasiat Hanketoiminta Kumppanuudet toimialueen sisällä ja vuorovaikutus ulospäin
Palvelubudjetit Rovaniemelle sovellettu tilaaja-tuottaja toimintatapa Kukin aluelautakunta hyväksyy valtuuston myöntämän määrärahan ja valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden pohjalta palvelubudjetin, joka sisältää tehtäväalueittaiset palvelutilaukset kpgin omalle palvelutuotannolle Lisäksi mahdolliset palveluhankinnat ulkopuolisilta palvelutuottajilta Palvelutilaukset perustuvat tuotteistettuihin, hinnoiteltuihin ja laadultaan määriteltyihin palveluihin Lautakunta voi tarvittaessa ohjata päätöksillään kpgin palvelutuotantoa palvelutilauksen toteutumiseksi tai päättää tilauksen muuttamisesta 21.11.2013
Aluelautakunnat ja lähidemokratia Kylien elinvoimaa turvaavia kehittämisen moottoreita Todellinen päätösvalta lähipalveluista budjetteineen Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen myötä lisääntyvä yhteisöllisyys ja yhteisvastuu Mahdollistaa resurssien kohdentamisen ja nopean reagoinnin paikallisten tarpeiden mukaisesti, välitön asukaspalaute Aluelautakunnan virallisen aseman merkitys (=painoarvo) suhteissa eri yhteistyötahoihin niin kaupungin sisällä kuin ulospäinkin (vrt. esim. kylätoimikunnat, urheiluseurat) Tehtävän vastuullisuus julkisen vallan ja yhteisten varojen käyttämisessä sekä yhdenvertaisuuden toteutumisessa kaikilla alueilla
Kylien kehittämissäätiö Kunnan kehittämisrahasto (Sääntö Kvalt 17.9.2001); tarkoituksena lisätä Rovaniemen maalaiskunnan vetovoimaisuutta ja edistää kunnan yritystoimintaa sekä kunta- ja seutukuntakohtaisten ja kunnan yhteistoimintakohteiden kehittämishankkeita Säätiön perustaminen (Kvalt 13.12.2004; tarkoituksena on vahvistaa Rovaniemen maalaiskunnan alueiden ja kylien elinkelpoisuutta sekä edistää niiden asukkaiden hyvinvointia sekä perustamistilanteessa että sen jälkeen, kun Rovaniemen maalaiskunta on lakkautettu ja siitä ja Rovaniemen kaupungista on muodostettu uusi kunta
Säätiö tukee ja avustaa hankkeita ja toimintoja, jotka lisäävät kunnan eri alueiden ja kylien vetovoimaisuutta sekä edistävät niiden kulttuuri-, virkistys- ja elinkeinotoimintaa Tavoitteena on ylläpitää eri alueilla sellaiset elinolosuhteet, että ihmiset haluavat niissä jatkaa asumista ja elinkeinojen harjoittamista Säätiön varoja ei käytetä kunnan lakisääteisten toimintojen rahoittamiseen Säätiö voi tukea toiminta-alueeseensa liittyvää tutkimustoimintaa Säätiön hallituksen jäsenillä tulee olla vakituinen asuinpaikka Rovaniemen kylien alueella ja heidät tulee valita kunnan eri alueilta Peruspääoma 18 M Kylien kehittämissäätiö
Aluelautakuntamalli / kehitettävää Kaupungin tilaaja-tuottaja -malli ja aluelautakunnan toiminta monialaisena tilaajalautakuntana on haasteellista sovittaa yhteen Ylimääräistä työtä ja kustannuksia organisaatiossa; viranhaltijat suhtautuvat kriittisesti Lisäkustannuksia: esittelijän ja aluesihteerien palkkakulut, talousyksikön lisäkulut, lautakuntien kulut Uusien lautakuntien palvelu- ja kehittämisbudjettien määrittely haasteellista sillä alueet ovat erilaisia -> valtuusto antoi kaupunginhallitukselle yhden määrärahan ja hallitus jakaa sen aluelautakunnille Asukkaiden, lautakuntien jäsenten ja viranhaltijoiden koulutus Löytyykö kyliltä aktiivisia; ikääntyminen, tehtävien kasaantuminen aktiivisille jne. Ei saa johtaa alueellisten yhdistysten toiminnan hiipumiseen Kylien välinen kateus, historiaan liittyvät sukujen ja kylien kisat voivat vaikeuttaa yhteistyötä Kylien epäluottamus kaupunkiorganisaatiota kohtaan Viestinnän onnistuminen
Arviointitutkimus Lapin yliopiston kanssa tehdään parhaillaan aluelautakuntatoiminnan käynnistysvaiheen arviointitutkimusta (rahoitus Topakka-hankkeesta) Tavoitteena on tuoda ja tuottaa tietoa aluelautakuntien organisoinnin sekä hallinnon kehittämisen tueksi muutosvaiheessa. tutkia miten aluelautakunta -mallilla voidaan tukea ja vahvistaa lähidemokratiaa, ja tutkia kuinka mahdollistetaan hallinnon, poliittisen päätöksenteon ja aluelautakuntien vuorovaikutuksen toimivuus. Kyselytutkimus: valtuutetut, aluelautakuntien jäsenet, keskeiset viranhaltijat Ryhmähaastattelu: avaintoimijat Tulokset tammi-helmikuussa 2014
21.11.2013 Kiitos huomiostanne!