Pohjois-Karjalan Pohjois-Karjalan Maaseudun sivistysliitto pelastuslaitos pelastuslanliitto Pohjois-Karjalan aluejärjestö ry TURVAA MAASEUDULLE HANKE HANKESUUNNITELMA päivitetty 26.1.2016 (hankeaika ja kustannuslaskelma)
SISÄLTÖ 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 2. JOHDANTO 4 3. HAKIJAN NYKYTILANNE JA PELASTUSRYHMÄTOIMINNAN LIITTYMINEN HAKIJAORGANISAATIOON 6 4. OSATOTEUTTAJIEN KUVAUS JA LIITTYMINEN HANKKEESEEN 8 5. MAASEUDUN SIVISTYSLIITTO 8 6. POHJOIS-KARJALAN PELASTUSALAN LIITTO 9 7. HANKKEEN TARVE JA TAUSTA 10 8. HANKKEEN TAVOITTEET JA HYÖDYT 11 9. HANKKEEN AIKATAULU JA TOIMENPITEET 14 10. HANKKEEN ORGANISOINTI 19 11. PELASTUSRYHMIEN MÄÄRÄ JA JAKAANTUMINEN KYLITTÄIN 22 12. KYLÄTILAISUUDET 26 13. PELASTUSRYHMIEN TEHTÄVÄT 28 14. PEREHDYTTÄMINEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 32 15. PELASTUSRYHMIEN VARUSTEET 34 16. KUSTANNUKSET 35 17. HANKKEEN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA TIEDOTTAMINEN 36 18. YHTEENVETO HANKKEEN HYÖDYISTÄ 37 2
1. HANKKEEN PERUSTIEDOT Hankkeen hallinnoija (päätoteuttaja): Joensuun kaupunki Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Y-tunnus: 0242746-2 Osoite: Noljakantie 4, 80140 Joensuu Osatoteuttajat: Pohjois-Karjalan pelastusalanliitto ry Y-tunnus: 0779225-8 Osoite: Noljakantie 4, 80140 Joensuu Maaseudun Sivistysliiton Pohjois-Karjalan aluejärjestö ry Y-tunnus: 1087095-8 Osoite: Kauppakatu 23b A 8, 80100 Joensuu 3
2. JOHDANTO Turvaa maaseudulle hankkeen hallinnoijana (päätoteuttaja) toimii Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos ja hankekumppaneina (osatoteuttajina) Pohjois-Karjalan pelastusalanliitto ja Maaseudun Sivistysliiton Itä-Suomen aluetoimisto. Hanketta haetaan 3 vuodelle eli hanke käynnistyisi kesällä 2015 ja päättyisi kesällä 2018. Hankkeen taustalla on vuonna 2012 käynnistetty pilotointi, jossa kokeiltiin käytännössä pelastusryhmien kokoamista ja kouluttamista. Pilottivaiheessa kylien pelastusryhmät muodostettiin Kiteen Kesälahden, Kontiolahden ja Valtimon kyliin. Pelastusryhmien jäsenille annettiin pilotoinnin yhteydessä peruskoulutus, jonka jälkeen ryhmille muodostui valmius antaa naapuriapua sekä toimia tarvittaessa pelastuslaitoksen tukena esimerkiksi laajoissa myrskytuhotilanteissa. Pilottihankkeesta saatujen kokemusten perusteella päätettiin pelastusryhmätoimintaa laajentaa koskettamaan kaikkia maankunnan kuntia ja kyläyhteisöjä tulevien vuosien aikana. Hankkeen tarkoituksena on tehostaa kylien omatoimista varautumista ja lisätä kyläturvallisuutta perustamalla maaseudulle kylien pelastusryhmiä, jotka aktivoituvat tarvittaessa toimimaan pelastustoimen tukena poikkeavissa tilanteissa. Pelastusryhmätoiminnan kautta parannetaan valmiuksia toimia erilaisissa kriisitilanteissa sekä kannustaa naapuriavun antamiseen eli kyläyhteisön sisällä lähimmäisestä huolehtimiseen. Hankkeen myötä on tarkoitus lisätä myös asukkaiden mahdollisuutta osallistua kyläturvallisuuden ylläpitämiseen sekä kehittämiseen. Keskeisenä toiminta-ajatuksena on, että toimintaa tehdään nimenomaan kyläläisiä, ei pelastuslaitosta varten, vaikka pelastuslaitos ryhmiä voi apunaan tarvittaessa käyttää. Hankkeen avulla tuetaan kylien ja maaseudun kehittämistä ja sen avulla lisätään asuinympäristön turvallisuutta sekä kehitetään kylien yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Hanke liittyy Manner-Suomen Maaseutuohjelmaan sekä Leader- ryhmien strategiaan: Palvelujen ja kylien kehittämistoimenpiteet / Maaseutualueiden paikallisen kehittämisen edistäminen: kylien kehittäminen, kuten: asuinympäristön parantaminen, yhteisten tilojen ja paikkojen kunnostaminen ja perustaminen (esim. uimarannat, liikunta- ja leikkipaikat), kylätoiminnan kehittäminen, asumis- ja työskentelymahdollisuuksien kehittäminen, ekologisen maaseutuasumisen suunnittelu ja kehittämi- 4
nen, kylien kehittämis-, turvallisuus-, maisemanhoito- ja maankäyttösuunnitelmien laatiminen, kehittäminen ja toteutus (ns. kyläsuunnitelmat). Myös POKAT 2017 tukee hankkeen toimintaa: tavoitteena viihtyisä ja turvallinen elin ja asuinympäristö kaiken ikäisille asukkaille ja kävijöille. Hankkeen näkökulma turvallisuuteen on laaja. Hanke on verkostohanke; eri toteuttajat, toimijat ja osallistujat tuovat hankkeeseen ja toimintaan oman osaamisensa ja omat verkostonsa yhteisen turvallisuuden parhaaksi. Maaseudun Sivistysliitto toimii yhteisökehittäjänä yhdessä erityisesti Pohjois- Karjalan kylät ry:n ja Leader-ryhmien kanssa kylätoiminnan kehittämisessä. Hanketta on suunniteltu yhdessä toimijoiden kanssa, mutta erityisesti kylien asukkaiden kanssa. Hanke on kehittämisen väline. Toimintaa ja sen sisältöä kehitetään toiminnan aikana, toimijoiden osaamista lisätään ja kylän yhteisten kokoontumispaikkojen turvallisuutta parannetaan. Kuuluminen yhteisöön on tärkeä mielekkään ja turvallisen arjen osana. Yksinäisyys vähenee yhteisten tapaamisten avulla. Hyvinvointiturvallisuus on koko kylän asia, yhteisöllisyys tärkeä osa turvallisuutta. Kylätoiminnan merkitys ja näkyvyys lisääntyy yhteisen hanketoiminnan kautta. Hankkeen toimijat ovat kaikki olleet mukana toteuttamassa ja kehittämässä Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen aiemmin rahoittamaa (Sydänpiirin hallinnoimaa) Kiertävä pysäkki hanketta. Hanke oli menestys maakunnassa ja mallia levitettiin muuallekin. Hankkeen toiminta tavoitti ihmiset siellä missä he asuvat ja toimivat. Paikalliset viranomaiset osasivat huomioida jokaisen kylän ja alueen erityispiirteet opastuksessa ja ohjauksessa. Tarvetta kyläturvallisuuden edelleen kehittämiseen on olemassa ja asukkaat toivovat toiminnan jatkuvan ja laajenevan. Toimijat tuntevat toisensa ja verkostomainen toimintatapa on olemassa oleva käytäntö. Kiertävä pysäkki- hanke osoitti että kiertävälle toiminnalle on tarvetta ja aito kohtaaminen kyläläisten, tapahtumiin osallistuvien ihmisten kanssa on vaikuttavaa. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen näkyvyys kylätapahtumissa lisäsi erityisesti turvallisuuden tunnetta kylän asukkaiden keskuudessa. (Opinnäytetyö Hanna Mattsson-Pajarinen). Pohjois-Karjalan pelastuslaitos varustaa nyt haettavaa hanketta varten koulutusauton, joka kiertää tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Tämä toimintatapa jatkaa palkittuja hyviä käytäntöjä: Kiertävä pysäkki 2012 ja Taitobussi 2014. 5
3. HAKIJAN NYKYTILANNE JA PELASTUSRYHMÄTOIMINNAN LIITTYMINEN HAKIJA- ORGANISAATIOON Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos on kuntien omistama maakunnallinen pelastustoimen ja ensihoitopalvelujen tuottaja. Hallinnollisesti pelastuslaitos toimii Joensuun kaupungin liikelaitoksena. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tehtävänä on vastata pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Lisäksi pelastuslaitos huolehtii yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin alueen ensihoitopalveluiden järjestämisestä yhteistyössä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kanssa. Pelastuslaitos tukee kuntien valmiussuunnittelua yhteistoimintasopimuksessa sovitulla tavalla. Vuosittain pelastuslaitos suorittaa 26 paloasemalta käsin noin 43650 pelastus- ja ensihoitotehtävää eri puolilla maakuntaa. Pelastuslaitoksella työskentelee 250 päätoimista pelastustoimen ja ensihoidon ammattilaista sekä noin 500 vapaaehtoista sopimushenkilöä. Pelastuslaitoksen toimintatulot olivat vuonna 2014 yhteensä 23,234 milj. euroa ja toimintamenot 22,194 milj. euroa sekä suunnitelman mukaiset poistot 0,932 milj. euroa. Vapaaehtoistoiminnalla on pelastustoimessa erittäin merkittävä rooli. Vapaaehtoistoiminnalla on pelastustoimessa erittäin merkittävä rooli. Pelastuslaitoksella on pitkät perinteet yhteistyöstä vapaaehtoisten kanssa sekä vankka kokemus vapaaehtoisresurssien hyödyntämisestä pelastustoimessa. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella oma vapaaehtoistoiminta muodostuu operatiivisesta sopimushenkilöstöstä sekä toimintaa tukevista palokuntanais- ja nuoriso-osastoista. Lisäksi yhteistyötä tehdään laajasti myös lukuisten muiden vapaaehtoistoimijoiden kuten erilaisten yhdistysten kanssa. Kylien pelastusryhmät istuvat luontevasti tähän kokonaisuuteen ja täydentävät vapaaehtoiskenttää erinomaisesti. Toiminta asettuu vapaaehtoisen pelastuspalvelun ja pelastuslaitoksen sopimushenkilöstön välimaastoon. Suurimpana erona vapaaehtoiseen pelastuspalveluun (VAPEPA) on se, että pelastusryhmät ovat kytketty osaksi pelastuslaitoksen organisaatiota ja ne ovat siten selkeästi pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmään kuuluva sekä sen kautta koordinoidu joukko. Lisäksi pelastusryhmät ovat pääsääntöisesti muodostettu sellaisille kylille, joissa ei ole tällä hetkellä VAPEPA-toimintaa. 6
Pelastuslaitoksen vapaaehtoiseen sopimushenkilöstöön verrattuna keskeisimpänä erona on, että tehtävät sekä niihin liittyvä koulutus ovat kevyempiä ja henkilöt toimivat lähtökohtaisesti muilla kuin paloasemapaikkakunnilla. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella ei ole tällä hetkellä olemassa omaa hajautettua resurssia maakunnan kylissä 26 paloasemapaikkakuntaa lukuun ottamatta. Pelastusryhmätoiminnan avulla pelastuslaitoksen vapaaehtoistoimintaa saadaan laajennettua kattavasti koko maakunnan alueelle ja kylillä oleva mittava henkilöstö- ja kalustoresurssi koordinoidusti pelastustoimen käyttöön ja ennen kaikkea kyläläisten avuksi ennen pelastuslaitoksen paikalle saapumista (kuva 1). Pelastusryhmätoiminta ei korvaa mitään pelastuslaitoksen tai muiden viranomaisten nykyistä toimintaa tai resursseja, vaan se täydentää viranomaisresursseja sekä muodostaa uudenlaisen avun lenkin maakunnan kylien turvallisuusverkostossa (kuva 2). PELASTUSLAKI Pelastusviranomaiset / vakituinen henkilöstö Sopimushenkilöstö Vapaaehtoinen omatoimisen varautumisen henkilöstö = Kylän pelastusryhmät PÄIVITTÄISET ONNETTOMUUSTILANTEET (mm. tulipalot, liikenneonnettomuudet, ensivaste jne.) SUURONNETTOMUUDET, NORMAALIOLOJEN HÄIRIÖTILANTEET (mm. myrskytuhot, metsäpalot jne.) NORMAALIOLOT VALMIUSLAKI Kaikki resurssit (vap / varattu henkilöstö) POIKKEUSOLOT (mm. sota tai sen uhka) POIKKEUSOLOT Kuva 1. Kylien pelastusryhmätoiminnan liittyminen pelastustoimen järjestelmään. 7
Pelastusryhmätoiminta muodostaa täydentävän avun lenkin maakunnan kylien turvallisuusverkostoon Pelastuslaitos Kunta AVUN TARVE KYLÄLLÄ Pelastusryhmä - naapuriapu - osallistuminen kyläturvallisuuden kehittämiseen - toiminta pelastuslaitoksen tukena - toiminta kunnan tai muun viranomaisen tukena - osallistuminen VAPEPA-toimintaan Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (VAPEPA) Maaseudun sivistysliitto ja muut järjestöt -kyläturvallisuustapahtumat -kyläturvallisuussuunnitelman laatiminen - omatoiminen varautuminen Muut viranomaiset mm. poliisi Kuva 2. Kylien pelastusryhmätoiminnan liittyminen maakunnan kylien turvallisuusverkostoon. 4. OSATOTEUTTAJIEN KUVAUS JA LIITTYMINEN HANKKEESEEN 4.1 MAASEUDUN SIVISTYSLIITTO Maaseudun Sivistysliiton opintokeskus on yksityinen valtakunnallinen aikuisoppilaitos. Järjestämme yhteistyössä jäsenjärjestöjemme kanssa kursseja, luentoja, seminaarisarjoja ja monenlaisia koulutustilaisuuksia. MSL-opintokeskus tukee ihmisten monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuutta yhteiskunnassa. Opintokeskus on jaettu jäsenjärjestöjen ja sisältöpainotusten perusteella kolmeen teemaan. Nämä teemat ovat vaikuttaminen, ympäristösivistys ja ITE - taide. Pohjois-Karjalassa Maaseudun Sivistysliiton maakunnallinen organisaatio on MSL:n Pohjois- Karjalan Aluejärjestö, joka on toteuttanut useita maaseudun kehittämishankkeita. Keskeisimpiä toimenpiteitä näissä hankkeissa ovat osallistavat kyläsuunnittelukoulutukset, nopeiden tietoliikenneyhteyksien edistäminen paikallistasolla ja vuosittaiset kyläkierrokset. Viime vuonna 2014 MSL järjesti 8
Pohjois-Karjalassa vapaan sivistystoiminnan aikuiskoulutusta 6675 tuntia. Näihin koulutuksiin osallistui 2376 henkilöä. Muihin MSL:n järjestämiin tapahtumiin Pohjois-Karjalassa osallistui yli 10 000 ihmistä. Osatoteuttajana tärkein tehtävä ja tavoite on edistää yhteistyötä pelastusryhmän ja kylän / kyläyhdistysten välillä. Pelastusryhmä tuo turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta omalla kylällään. Turvallisuus lisääntyy tekojen avulla. Hankkeessa ei maalailla uhkakuvia vaan tehdään turvallisuutta edistäviä tekoja. Kylien omatoimista varautumista edistetään aktivoimalla kyläyhdistyksiä tekemään turvallisuussuunnitelma osaksi kyläsuunnitelmaa. Kylätieto Pohjois-Karjalaa käytetään suunnittelussa ja kirjaamisessa. Pelastusryhmään liittyminen ja siinä toimiminen edellyttää motivaatiota ja motivointia. Mielekkääksi toiminnan tekee kokemus ja tieto siitä että voi olla toisille hyödyksi ja avuksi. Samalla oma ja oman asuinalueen turvallisuus lisääntyy. - Vuorovaikutus hankkeessa on tärkeää. Yksin ei pärjää arkielämässä eikä varsinkaan poikkeusoloissa. Yleinen tiedottaminen ja turvallisuustietoisuuden lisääminen on pelastusryhmän ja ryhmäläisten yksi tehtävä. Puheeksi ottaminen ja turvallisuuskulttuurin lisääminen kylällä ja kyläläisten keskuudessa on tärkeä. Hankkeen rinnalla toteutetaan laaja turvallisuuskampanja ja asenteisiin vaikuttaminen koko maakunnan alueella. 4.2 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSALAN LIITTO Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto ry on pelastus- ja turvallisuusalan yleishyödyllinen yhdistys, jonka keskeisenä tehtävänä on kansalaisille, yhteisöille ja pelastusalan vapaaehtoishenkilöstölle suunnattu turvallisuusvalistus- ja koulutustoiminta. Pelastusalanliiton tarkoituksena on edistää kansalaisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan valmiutta ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvaamiseen onnettomuuksien ja tuhojen aiheuttamilta vaaroilta normaali- ja poikkeusoloissa. Pelastusalanliiton tehtäviin kuuluu myös koordinoida pelastusalan harrastustoimintaa Pohjois-Karjalassa, johon kuuluu muun muassa palokuntanais- ja nuorisotoiminta. Hankkeen osatoteuttajana Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitolla on keskeinen rooli. Pelastusalanliiton tehtävänä on vastata kyläyhteisöille ja pelastusryhmien jäsenille kohdennetusta turvallisuusvalistuksesta sekä turvallisuusasioihin perehdyttämisestä. 9
5. HANKKEEN TARVE JA TAUSTA Viime vuosina on tapahtunut erilaisia normaaliolojen häiriötilanteita, joissa kansalaiset ovat aktivoituneet toimimaan asuinalueellaan omatoimisesti häiriötilanteen seurausvaikutusten pienentämiseksi. Esimerkiksi laajoissa myrskytuhotilanteissa Pohjois-Karjalan kylien väki on lähtenyt selvittelemään tilannetta, avustamaan naapureita sekä raivaamaan puita teiltä ennen viranomaisten paikalle saapumista. Kyseiset myrskytuhot ovat myös osoittaneet, että pelastustoimen resurssit näissä tilanteissa ovat usein rajalliset, koska apua joudutaan useissa päällekkäisissä tehtävissä ja erityisesti alkuvaiheessa kohdentamaan kiireellisiin pelastustehtäviin sekä kriittisiin kohteisiin. Pelastuslaitos ei siten ehdi joka paikkaan yhtä aikaa ja esimerkiksi syrjäseuduilla apua voidaan joutua odottamaan tavallista pidempään. Näissä tilanteissa on käytännössä todettu, että kylillä on siis sekä halua että kykyä aloittaa ensitoimet poikkeavissa tilanteissa, eikä vain odotella toimettomana viranomaisten avuksi tuloa. Hankkeen taustalla on viime vuosina tapahtuneet myrskytuhot ja niiden johdosta lisääntynyt kylien oma aktiivisuus. Kylien omatoimisuus ja pelastuslaitoksella havaittu lisäresurssin tarve käynnistivät Pohjois-Karjalassa selvityksen siitä, miten tämä kylissä oleva auttamisenhalu ja mittava resurssi saataisiin konkreettisesti toimimaan oman kyläyhteisön parhaaksi, mutta toisaalta myös koordinoidusti pelastustoimen käyttöön. Kun Kesälahden kylien suunnalta osoitettiin asiaan kiinnostusta Tapani- ja Hannu-myrskyjen jälkeen, päätti pelastuslaitos kokeilla pelastusryhmien kokoamista Kesälahden kunnan alueella (nykyisin osa Kiteen kaupunkia). Kokeilun käynnistämiseen vaikutti paikallisen aktiivisuuden lisäksi se, että tämän kaltaisen toiminnan käynnistämistä oli pohdittu useissa eri yhteyksissä kuten HARVA-hankkeessa ja paikallisten turvallisuussuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Keväällä 2012 pelastuslaitos käynnisti varsinaisen pilotti-vaiheen, jossa kokeiltiin ryhmien kokoamista ja kouluttamista käytännössä. Pilottivaiheessa kylien pelastusryhmät muodostettiin Kiteen Kesälahden, Kontiolahden ja Valtimon kyliin. Pelastusryhmien jäsenille annettiin 10 tunnin mittainen peruskoulutus, jonka jälkeen ryhmille muodostui valmius antaa naapuriapua sekä toimia tarvittaessa lisäresurssina pelastuslaitoksen apuna esimerkiksi laajoissa myrskytuhotilanteissa tai suurissa metsäpaloissa. Pilotoinnista saadut kokemukset ovat olleet kaikin puolin positiivisia. 10
Kyläläisiä on saatu hyvin pelastusryhmätoimintaan mukaan ja heiltä tullut palaute on ollut myönteistä. Kesälahden pelastusryhmiä on myös käytetty ns. tositoimissa myrskyn yhteydessä, jolloin ryhmät hälytettiin pelastuslaitoksen avuksi. Lisäksi muutaman kerran kaikille ryhmille on annettu ennakkohälytys pelastuslaitoksen kohottaessa valmiutta säätiedotteen perusteella ennen myrskyrintaman saapumista. Pilottivaiheessa selvitettiin muun muassa seuraavia asioita, joita kehittämishankeen avulla pyritään kehittämään käytännön toimintamalliksi: miten kyläläiset saadaan aktivoitumaan mukaan toimintaan / pelastusryhmiin mitä apua kyliltä voitaisiin saada (mitä pelastustoimea tukevia tehtäviä pelastusryhmät voisivat tehdä sekä missä muissa tehtävissä niitä voitaisiin kylien alueella hyödyntää) minkälaista kalustoa ja tiloja ryhmän jäseniltä sekä kylien alueelta löytyy minkälaista osaamista ja perehdyttämistä sekä varusteita ryhmän jäsenet tarvitsevat miten ryhmä kytketään osaksi pelastuslaitoksen organisaatiota tukemaan pelastuslaitoksen toimintaa miten ryhmät osallistuvat muiden toimijoiden toiminnan tukemiseen (kunta, kyläyhdistys, vapaaehtoinen pelastuspalvelu jne.) miten ryhmät hälytetään ja miten yhteydenpito tapahtuu miten ryhmiä voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevässä turvallisuustyössä ja naapuriaputoiminnassa kylien alueella miten pelastusryhmätoiminnan avulla kehitetään kylin turvallisuutta ja tuetaan kyläläisten osallistumista ja vaikuttamisen mahdollisuuksia asuinalueensa turvallisuuden kehittämiseen. 6. HANKKEEN TAVOITTEET JA HYÖDYT Pilottivaiheesta ollaan etenemässä varsinaiseen hankevaiheeseen, jonka tavoitteena on laajentaa kylien pelastusryhmätoiminta koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueen kattavaksi. Vuoden 2015 aikana pelastustoimintaryhmä laajenee mm. Liperin sekä Keski-Karjalan kuntien alueelle edeten siitä portaittain koko maakuntaan. 11
Hankkeen tavoitteena on entistä turvallisempi maakunta, johon asukkaat voivat itse vaikuttaa. Hankkeen tuotoksena muodostetut pelastusryhmät jatkavat toimintaansa hankkeen jälkeen eli hankkeen yhteydessä sekä muodostetaan pelastusryhmät että vakiinnutetaan niiden toiminta pysyväksi toiminnaksi. Pelastusryhmien jäsenillä on hankkeen jälkeen hyvät valmiudet toimia pelastusryhmän jäsenenä sekä kyläturvallisuuden edistäjänä. Lisäksi kylien alueella on laadittu kyläturvallisuussuunnitelmat sekä parannettu kyläläisten valmiuksia toimia erilaisissa hätätilanteissa. Hankkeen avulla lisätään kyläläisten osallistumista asuinpaikkakuntansa turvallisuuden ylläpitämiseen. Lisäksi pelastuslaitos saa pelastusryhmätoiminnan kautta organisaatioonsa usean sadan hengen lisäresurssin normaaliolojen häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten, jonka avulla pystytään vastaamaan nykyistä paremmin tulevaisuuden, esimerkiksi ilmastomuutoksen aiheuttamien äärimmäisten sääolojen sekä yhä teknisemmän tietoyhteiskunnan aiheuttamiin haasteisiin. Resurssilla täydennetään myös pelastuslaitoksen väestösuojeluorganisaatiota ja henkilöt varataan pelastustoimen käyttöön sotilaallisissa uhkatilanteissa. Kylien pelastusryhmätoiminta ei korvaa mitään pelastuslaitoksen resursseja, vaan se täydentää olemassa olevaa organisaatiota. Hankkeen konkreettisena tuotoksena luodaan kiinteä kontakti pelastuslaitoksen ja kylän välillä, jota kautta voidaan välittää esimerkiksi tilannetietoa molempiin suuntiin ja tätä kautta parantaa pelastustoimen tilannetietoisuutta siitä, mitä kylän alueella on tapahtunut, minkälaista apua kylän alueella tarvitaan ja mitä voidaan tehdä mahdollisesti itse. Myös tiedon välitys kyläläisten suuntaan on tärkeää, koska suurin huoli poikkeavissa tilanteissa on juuri tiedon puute, vaikka mitään konkreettista hätää ihmisillä ei muutoin olisikaan. Kyläläisten vahvuutena on myös hyvä paikallisten ihmisten ja olosuhteiden tuntemus sekä monipuolinen erityisosaaminen. Lisäksi heillä on käytettävissään runsaasti konekalustoa esimerkiksi traktoreita ja muita maataloustyökoneita. Kyläläisillä on myös tieto kylän turvallisuustilanteesta ja heiltä odotetaan hankkeen myötä entistä enemmän alueen turvallisuuden liittyviä ideoita, jolloin heillä on nykyistä parempi mahdollisuus vaikuttaa oman asuinalueen turvallisuuden kehittämiseen. 12
Yhteenveto tavoitteista: Hankeen yleiset tavoitteet: 1. muodostaa koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle kylän pelastusryhmät, jotka kykenevät tarvittaessa toimimaan pelastustoimen tukena poikkeavissa tilanteissa (esimerkiksi laajoissa myrskytuhotilanteissa) 2. lisätä asukkaiden osallistumista kyläturvallisuuden ylläpitämiseen sekä kehittämiseen (esimerkiksi kylän turvallisuussuunnitelman laatiminen ja toimeenpano) 3. kannustaa naapuriavun antamiseen eli kyläyhteisön sisällä lähimmäisestä huolehtimiseen (naapuriapuringin muodostaminen). Määrälliset tavoitteet 1. Välittömät hyödynsaajat: a. Info- ja valistustilaisuus 90x20 = 280 henkilöä (kyläyhdistyksen aktiivitoimijat) b. pelastusryhmien jäsenet 50x10 = 500 henkilöä c. Turvallisuustalkoot 112x30 = 3360 henkilöä d. Muut tilaisuudet (messut ja muut kesätapahtumat) = 6000 henkilöä e. Yhteensä: n. 10 000 henkilöä 2. Välilliset hyödynsaajat: a. Maaseudun sivistysliiton arvion mukaan maakunnan 165 000 asukkaasta noin 110 000 asuu maaseutumaisessa ympäristössä, joista haja-asutusalueen kylissä n. 50 000 asukasta. Pelastusryhmätoiminnan kautta arvioidaan tavoitettavan näistä noin vähintään 20 000 henkilöä. Välillinen tavoitettavuus on pysyvä eli rajoitu vain hankkeen ajaksi. b. Lisäksi hankkeen aikaisen turvallisuusviestinnän (media, sosiaalinen media jne.) kautta tavoitetaan merkittävä määrä ns. suurta yleisöä. Yhteensä hankkeen tuloksena odotetaan tavoitettavan vähintään noin 30 000 maaseudun asukasta 13
7. HANKKEEN AIKATAULU JA TOIMENPITEET Hankkeen kestoksi on suunniteltu 3 vuotta, jonka aikana kylien pelastusryhmät kootaan ja perehdytetään. Lisäksi hankkeen aikana on tavoitteena järjestää lähes 300 erilaista turvallisuuteen liittyvää tilaisuutta kylien alueella. Ohessa on esittely hankkeen prosessikaavio (kuva 3) sekä aikataulu ja toimenpiteet. 1. Kylien info- ja turvallisuustilaisuuksien järjestäminen Tilaisuuksien yhteydessä annetaan yleistä turvallisuusvalistusta kyläläisille, kerrotaan pelastusryhmätoiminnasta sekä kannustetaan osallistumaan pelastusryhmätoimintaan Yhteistyö kunnan kanssa. Tarvittavien yhteistyökumppanien kutsuminen turvallisuusinfoihin 2. Pelastusryhmien kokoaminen Kartoitetaan toiminnasta kiinnostuneet henkilöt (henkilö- ja kylätietotietokortit), kartoitetaan yhteyshenkilöt (ryhmänjohtajat / varajohtajat) 3. Pelastusryhmän jäsenten valmiuksien luominen - perehdytystilaisuuksien järjestäminen pelastusryhmille Järjestetään 10 tunnin perehdytystilaisuus pelastusryhmien jäsenille, jolla luodaan valmiudet toimia pelastusryhmän jäsenenä sekä osallistua asuinalueensa turvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen Tarvittavien yhteistyökumppanien kutsuminen perehdytystilaisuuksiin 4. Pelastusryhmien osallistuminen kylän turvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen: - valmius pelastusryhmätoimintaan - arjen turvallisuuden edistäminen kylien alueella 1. Pelastusryhmät hälytetään tarvittaessa onnettomuus- ja häiriötilanteissa esimerkiksi pelastuslaitoksen tai kunnan toimesta 2. Pelastusryhmät aktivoituvat toimimaan omatoimisesti, kun havaitaan lähimmäisen avun tarve (ns. naapuriaputoiminta) 3. Pelastusryhmät osallistuvat muuhun turvallisuustyöhön kylän alueella 5. Pelastusryhmän jäsenten valmiuksien kehittäminen - erityisosaaminen Järjestetään erityisosaamiseen liittyviä ja paikallisiin tarpeisiin perustuvia perehdytystilaisuuksia pelastusryhmien jäsenille Kunnan ja muiden tarvittavien yhteistyökumppanien kutsuminen perehdytystilaisuuksiin 6. Pelastusryhmät osana kylän turvallisuutta kylien turvallisuustalkoot Järjestetään pelastusryhmien kanssa kylien alueilla turvallisuuteen liittyviä tapahtumia mm. - kyläläisten esille tuomien turvallisuuspuutteiden huomioiminen / kunnostaminen - yleisen turvallisuuden edistäminen mm. kyläturvallisuussuunnitelman laatiminen - turvallisuusviestintänäkökulma mm. oman vastuu turvallisuudesta / omatoiminen varautuminen - naapuriaputoiminnan jalkauttaminen Kuva 3. Kehittämishankkeen prosessikaavio. 14
Kehittämishankkeen aikataulu ja toimenpiteet Hankeen toimenpiteet mm. hankkeen koordinointi ja kehittäminen sekä tiedottaminen kylien infotilaisuuksien suunnittelu osallistuminen erilaisiin kesätapahtumiin ja muihin yleisötilaisuuksiin kylien info-tilaisuuksien järjestäminen ja osallistujien tiedottaminen / kokoaminen pelastusryhmien kokoaminen kylien pelastusryhmien perehdytyksen suunnittelu sekä perehdytysmateriaalin ja perehdyttäjien kokoaminen pelastusryhmän jäsenten valmiuksien luominen - perehdytystilaisuuksien järjestäminen pelastusryhmille pelastusryhmän jäsenten valmiuksien kehittäminen kylän turvallisuussuunnitelman laatiminen kylätieto Pohjois-Karjala -tietojen kerääminen pelastusryhmien osallistuminen kylän turvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen pelastusryhmien järjestämät kylien turvallisuustalkoot pelastusryhmätoiminnan vakiinnuttaminen osaksi kylän turvallisuusverkostoa palautteen kerääminen kylien alueelta hankkeessa muodostettujen toimintojen ylläpito ja edelleen kehittäminen suunnitelma loppuraportin laatiminen hankkeen tuloksista tiedottaminen. 15
Kevät / kesä 2015 hankkeen valmistelu mm. hankesuunnitelman laatiminen ja rahoitushakemus hankekoordinaattorin palkkaaminen hankkeen koordinointi ja kehittäminen sekä siitä tiedottaminen hankkeen ohjaus- ja kehitysryhmien kokoaminen sekä kokoukset Kylien infotilaisuuksien suunnittelu sekä osallistuminen alueen kesätapahtumiin osallistuminen Farmari 2015 - maatalousnäyttelyyn Kylien info-tilaisuuksien järjestäminen ja osallistujien tiedottaminen / kokoaminen o kylien kokoaminen infotilaisuuksiin yhteistyössä kunnan kanssa o yhteistyökumppaneiden kartoittaminen ja mukaan kutsuminen o mm. Outokumpu, Polvijärvi, tarvittaessa myös Liperi sovittava kunnan kanssa Pelastusryhmien kokoaminen o Kartoitetaan toiminnasta kiinnostuneet henkilöt (henkilö- ja kylätietotietokortit), o kartoitetaan yhteyshenkilöt (ryhmänjohtajat / varajohtajat) o kerätään tiedot henkilö- ja kylätietokortteihin Kylien pelastusryhmien perehdytyksen suunnittelu sekä perehdytysmateriaalin ja perehdyttäjien kokoaminen kylän turvallisuussuunnitelman mallintaminen / muokattavan pohjan luominen yhteistyössä toimijoiden kanssa -> koulutus toimijoille sekä kyläpäälliköille alueittain Kylätieto Pohjois-Karjala tietojen kerääminen Syksy 2015 Infotilaisuuksien järjestäminen ja pelastusryhmien kokoaminen jatkuvat o Juuka, Nurmes, Lieksa Pelastusryhmän jäsenten valmiuksien luominen - perehdytystilaisuuksien järjestäminen pelastusryhmille (perehdyttäjät) o Liperi, Kitee, Outokumpu, Polvijärvi o tarvittavien yhteistyökumppanien kutsuminen perehdytystilaisuuksiin pelastusryhmän jäsenten valmiuksien kehittäminen mm. suunnittelu, materiaalin ja kouluttajien kokoaminen, tilaisuuksien järjestäminen o osallistujien kutsuminen 16
o kunnan eri toimialojen rooli (esim. sote) o muiden tarvittavien yhteistyökumppanien kartoittaminen ja rooli Kylätieto Pohjois-Karjala tietojen kerääminen 2016 Hankkeen koordinointi ja kehittäminen sekä tiedottaminen jatkuvat hankkeen ohjaus- ja kehitysryhmien kokoukset Pelastusryhmien täydentäminen ja uusien peruskoulutusten järjestäminen tarvittaessa Pelastusryhmän jäsenten valmiuksien kehittäminen erityisosaaminen (jo aiemmin perehdytyksen saaneet ryhmät): o Kitee-Kesälahti, Kontiolahti, Valtimo, Rääkkylä, Tohmajärvi o täydennykset muista ryhmistä tarvittaessa o perehdyttäjät o Kunnan ja tarvittavien yhteistyökumppanien kutsuminen perehdytystilaisuuksiin Infotilaisuuksien järjestäminen ja pelastusryhmien kokoaminen jatkuu o mm. Joensuu, Ilomantsi Pelastusryhmän jäsenten valmiuksien luominen jatkuu o Juuka, Nurmes, Lieksa, Joensuu, Ilomantsi Kylätieto Pohjois-Karjala tietojen kerääminen 2017 Hankkeen koordinointi ja kehittäminen sekä tiedottaminen jatkuvat hankkeen ohjaus- ja kehitysryhmien kokoukset Pelastusryhmien täydentäminen ja uusien peruskoulutusten järjestäminen tarvittaessa Pelastusryhmän jäsenten valmiuksien kehittäminen jatkuu: o Liperi, Kitee, Outokumpu, Polvijärvi o Juuka, Nurmes, Lieksa, Joensuu, Ilomantsi o täydennykset muista ryhmistä tarvittaessa Kylätieto Pohjois-Karjala tietojen kerääminen Pelastusryhmien osallistuminen kylän turvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen: 17
o kylien pelastusryhmät käytettävissä koko maakunnan alueella / valmius pelastusryhmätoimintaan o arjen turvallisuuden edistäminen kylien alueella o kyläturvallisuussuunnitelmien laadinta Pelastusryhmien järjestämät kylien turvallisuustalkoot o Kitee-Kesälahti, Kontiolahti, Valtimo, Rääkkylä, Tohmajärvi o Liperi, Kitee, Outokumpu, Polvijärvi o Juuka, Nurmes, Lieksa, Joensuu, Ilomantsi Kylätieto Pohjois-Karjala tietojen kerääminen 2018 Hankkeen koordinointi ja kehittäminen sekä tiedottaminen jatkuvat Pelastusryhmän jäsenten valmiuksien kehittäminen jatkuu (tarpeen mukaan) Pelastusryhmien osallistuminen kylän turvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen jatkuu (tarpeen mukaan) Pelastusryhmien järjestämiä kylien turvallisuustalkoiden järjestämistä jatketaan hankkeen ohjaus- ja kehitysryhmien kokoukset kyläturvallisuussuunnitelmien viimeistely Kylätieto Pohjois-Karjala tietojen kirjaaminen Palautteen kerääminen kylien alueelta Hankkeessa muodostettujen toimintojen ylläpito ja edelleen kehittäminen suunnitelma Loppuraportin laatiminen Hankkeen tuloksista tiedottaminen 18
8. HANKKEEN ORGANISOINTI Hanketta johtaa Pohjois-Karjalan pelastuslaitos (pelastusjohtaja ja hankepäällikkö) sekä ohjaa erillinen hankkeen ohjausryhmä. Hankkeen ohjausryhmän kuuluvat edustajat pelastuslaitokselta, hankekumppaneista sekä keskeisistä yhteistyötahoista. Ohjausryhmä kokoontuu 4 kertaa vuodessa. Ohjausryhmän kokoonpano: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pohjois-Karjalan pelastusalanliitto ry Maaseudun sivistysliiton Pohjois-Karjalan aluejärjestö ry Itä-Suomen poliisilaitos, Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Kylät Ry Kuntien edustaja, Liperin kunta SPR Savo-Karjala piiri Maakuntaliitto MTK-Pohjois-Karjala ELY-keskus Lisäksi hanketta varten muodostetaan kehitystyöryhmä, johon kuuluvat edustajat pelastuslaitokselta ja hankekumppaneista. Kehitysryhmään muodostavat pelastusjohtaja, pelastuspäällikkö, valmiuspäällikkö, valmiussuunnittelija, toiminnanjohtaja, hankekoordinaattori sekä pelastuslaitoksen palvelualueiden varautumisen vastuuhenkilöt. Kehitysryhmä tekee tarvittavaa yhteistyötä toiminnan käynnistämisen yhteydessä asianomaisen kuntien ja paloasemien sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeeseen palkataan hankekumppanuuden (Maaseudun sivistysliitto) kautta päätoiminen hankekoordinaattori, joka vastaa mm. hankkeen käytännön koordinoinnista ja toteuttamista sekä yhteistoiminnasta mm. hankkeen ohjaus- ja kehitysryhmien koolle kutsuminen ja kokousjärjestelyt yhteisökehittäminen kylillä turvallisuusteemaan liittyen kylien info-tilaisuuksien järjestäminen ja osallistujien koolle kutsuminen yhteistyökumppaneiden kutsuminen info- ja perehdytystilaisuuksiin 19
pelastusryhmien kokoaminen kyläryppäittäin ja kutsuminen perehdytystilaisuuksiin perehdytystilaisuuksien yms. järjestäminen pelastusryhmille pelastusryhmän jäsenten valmiuksien kehittäminen / erityisosaaminen jo aiemmin perehdytyksen saaneille ryhmien jäsenille (mm. suunnittelu, materiaalin kokoaminen, tilaisuuksien järjestäminen, osallistujien kutsuminen) tietojen kerääminen henkilö- ja kylätietokortteihin (Kylätieto Pohjois-Karjala) muu arjen turvallisuuden edistäminen kylien alueella ja siihen liittyvien tilaisuuksien järjestäminen (esim. ns. turvallisuustalkoot ja kyläturvallisuussuunnitelmien laadinta) hankkeeseen liittyvät kehittämis- ja viestintätehtävät (ml. turvallisuusviestintä) muut hankkeen liittyvät tehtävät. Toisena hankekumppanina toimivan Pohjois-Karjalan pelastusalanliiton tehtävänä on vastata kyläyhteisöille ja pelastusryhmien jäsenille kohdennetusta turvallisuusvalistuksesta sekä turvallisuusasioihin perehdyttämisestä: turvallisuusvalistus kylien info- ja turvallisuustilaisuuksissa pelastusryhmien perehdytyksen ja erityisosaamisen suunnittelu sekä perehdytysmateriaalin hankinta perehdyttäjien hankinta (perehdytys + valmiuksien kehittäminen / erityisosaaminen) pelastusryhmien jäsenten perehdytys valmiuksien luominen ja kehittäminen / erityisosaaminen Oheisessa kuvassa on esitetty hankkeen organisaatiokaavio (kuva 4). 20
OHJAUSRYHMÄ - pela / Parviainen pj - hankekumppanit - muut tahot KEHITYSRYHMÄ - pelastusjohtaja, pelastuspäällikkö valmiuspäällikkö, valmiussuunnittelija, toiminnanjohtaja, hankekoordinaattori, pelan palvelualueiden varautumisen vastuuhenkilöt VASTUULLINEN HAKIJA POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS Valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi (hankepäällikkö) Valmiussuunnittelija Ville Leinonen (käytännön ohjaus ja tuki pelastuskomppanioille / paloasemille) HANKE-KUMPPANI 1 P-K:n pelastusalanliitto - Tero Kuittinen - Kouluttajat Perehdytys: - perehdyttäjien hankinta - pelastusryhmien jäsenten perehdytys - valmiuksien luominen ja kehittäminen - turvallisuusvalistustehtävät kyläturvallisuustilaisuuksissa HANKE-KUMPPANI 2 Maaseudun sivistysliitto - Timo Reko - Hankekoordinaattori Hankkeen käytännön toteutus ja yhteistoiminnan kehittäminen: - Kylien info-tilaisuuksien järjestäminen ja osallistujien kokoaminen - yhteistyökumppanien kutsuminen - pelastusryhmien kokoaminen - perehdytystilaisuuksien yms. järjestäminen pelastusryhmille - muu arjen turvallisuuden edistäminen kylien alueella HANKEKUMPPANEIDEN TUKEMINEN Pelastuskomppanioiden vastuuhenkilöt - Viertola, Turunen, Nevalainen, Parkkinen, Suomalainen Paikallistason toteutuksen tukeminen: - yhteistyö hankekumppaneiden kanssa - paloasemien järjestelyt - henkilöstö- ja kalustoresurssit - Muut tukitoiminnot YHTEISTYÖKUMPPANIT P-K:n kylät, martat, Liikenneturva, SPR, MPK, P-K rajavartiosto jne. Yhteistoiminta: - toiminnan esittely / turvallisuusinfo - arjen turvallisuuden laajentaminen Kuva 4. Hankeorganisaatio 21
9. PELASTUSRYHMIEN MÄÄRÄ JA JAKAANTUMINEN KYLITTÄIN Hankkeen tavoitteena on muodostaa maakunnan alueelle yhteensä noin 50 pelastusryhmää, jotka muodostuvat kyläryppäistä eli pienemmät kylät muodostavat yhteisen ryhmän. Jokaisen kunnan alueella on noin 3-6 pelastusryhmää (keskimäärin 4). Ryhmien alueet jakaantuvat kunnittain seuraavasti: 1. Ilomantsi a. Mäkikylät, Marjovaara, Haukivaara ja Rehvana b. Mutalahti, Patrikka c. Mekrijärvi, Lehtovaara, Korentovaara d. Möhkö, Kuuksenvaara e. Sonkaja, Tokrajärvi, Iknonvaara f. Naarva, Hattuvaara g. Kivilahti, Tyrjänsaari h. Käenkoski, Huhus 2. Joensuun kylät a. Kiihtelysvaaran kirkonkylä b. Särkivaara c. Keskijärvi d. Eteläiset kylät : Uskali, Oskola, Raatevaara, Palo, Huhtilampi 3. Eno a. Kuisma-Majoinvaara-Luhtapohja b. Kirkonkylä c. Louhioja-Novikka d. Ahveninen-Karhunsalo-Paukkaja e. Sarvinki-Revonkylä f. Uimaharju g. Ukkola 22
4. Pyhäselkä a. Honkavaara b. Hammaslahti-Suhmura c. Niva-Ohvana-Pärnä d. Rasikumpu-Suonranta e. Mulo-Reijola-Niittylahti-Niittylahdenranta-Vehkapuro 5. Tuupovaara a. Pilkekylät(Pirttijärvi, Eimisjärvi, Kokinvaara, Luutalahti, Mannervaara ja Ruhovaara) - Hoilola-Öllölä-Saarivaara b. Kovero-Herajärvi-Eräranta c. Sonkajanranta d. Kirkonkylä 6. Juuka a. Vuokko eteläinen ja pohjoinen, Paalasmaa ja Kannas b. Polvela, Timovaara, Rahola, Matara, Vaikko-Huutomäki ja Puu-Juuka c. Nunnanlahti, Larinsaari ja Kuhnusta d. Halivaara, Petrovaara ja Kajoo e. Tuopanjoki, Ahmovaara, Kelosuo 7. Kitee a. Pohjoinen alue: Huikkola, Piimäjärvi, Muljula, Ruppovaara, Tolosenmäki, Päätye, Kytänniemi b. Itäinen alue: Kunonniemi, Potoskavaara, Kiteenlahti, Loukunvaara, Korkeakangas, Säyneenkylä c. Eteläinen alue: Juurikka, Rokkala, Riihijärvi, Närsäkkälä, Valkeavaara d. Keskinen alue: Tasapää, Papinniemi, Ojamäki, Niinikumpu, Suorlahti, Suoparsaari e. Läntinen alue: Puhos, Kokka-aho, Puhossalo, Vihtavaara, Heinoniemi 23
8. Kesälahti a. Kesälahti pohjoinen: Hummovaara, Villala b. Kesälahti keskinen: Rasti, Salokylä, Varmo, Totkunniemi, (Saaret) c. Kesälahti eteläinen: Suurikylä, Purujärvi, Rajavaara 9. Kontiolahti a. Onttola b. Puso c. Paihola d. Pyytivaara (-Jakokoski) e. Selkie (-Mönni) f. Varparanta (-Romppala) g. Lehmon seutu 10. Lieksa a. Vieki, Mätäsvaara, Varpanen, Egyptinkorpi ja Savolanvaara b. Hattuvaara c. Koli d. Jongun kylät e. Vuonislahti, Sarkkila, Lapalie f. Kylänlahti, Viensuu, Jamali, Murtoranta, Koriseva, Surpeenvaara g. Vuonisjärvi, Jaakonvaara, Kelvä, Lamminkylä h. Pankakoski, Ruunaa 11. Liperi a. Liperinsalo b. Kirkonkylä c. ROukalahti-Tutju-Saaristo d. Mattisenlahti-Puromäki-Salokylä e. Kompero-kaatamo-Leppälahti f. viinijärvi g. Käsämä-Kuorinka 24
h. Vaivio-Härkinvaara i. Ylämyllyn seutu (ekoalue, honkalampi, ylämylly, jyri 12. Nurmes a. Ylikylä, Saramo, Petäiskylä, Mujejärvi, Kuohatti b. Kynsiniemi, Lukanpuro c. Lipinlahti d. Savikylä, Salmenkylä, Jokikylä, Kuokkastenkoski e. Höljäkkä 13. Outokumpu a. Alavi-Suvisranta b. Viuruniemi c. Rikkaveen seutu d. Palorannan seutu (Varislahti, Paloranta yms) 14. Polvijärvi a. Kirkonkylä b. Martonvaara c. Ruvaslahti-Kinahmo d. Kuorevaara-Sotkuma-Sola e. Horsmanaho f. Hukkalan seutu 15. Rääkkylä a. Haapasalmi: Haapasalmi, Salokylä, Jaama, Pötsönlahti b. Nieminen: Rasivaara, Kompakka, Nieminen c. Saaret: Oravisalo, Varpasalo 16. Tohmajärvi a. Pohjoinen: Vatala, Saario, Kutsu Kaurila, Uusi-Värtsilä b. Itäinen: Värstilä, Niirala, Kaustajärvi, Selkäkylä 25
c. Eteläinen: Akkala, Jouhkola, Järventaus, Riikola d. Läntinen: Tikkala, Onkamo, Jylhä 17. Valtimo a. Eteläiset kylät: Karhunpää, Kalliojärvi ja Pajukoski b. Kirkonkylä ja itäiset kylät: Ylä-Valtimo ja Sivakka sekä Valtimon taajama (Haapakylä) c. Pohjoiset kylät: Puukari, Koppelo, Nuolijärvi, Rasimäki, Rumo ja Verkkojoki 10. KYLÄTILAISUUDET Kylien alueella järjestetään hankkeen aikana n. 280 eri tilaisuutta. Kylillä järjestettävissä info- ja turvallisuusvalistustilaisuuksissa esitellään pelastusryhmätoimintaa, kerrotaan turvallisuusasioista yleisesti sekä opastetaan käytännössä oikeanlaiseen toimintaan erilaisissa hätätilanteissa. Pelastusryhmien jäsenten perehdytystilaisuuksissa luodaan valmiudet toimia pelastusryhmän jäsenenä sekä kyläturvallisuuden edistäjänä. Toisessa vaiheessa järjestetään erityisosaamiseen liittyviä ja paikallisiin tarpeisiin perustuvia perehdytystilaisuuksia pelastusryhmien jäsenille, joissa kehitetään ryhmäläisten valmiuksia. Perehdytystilaisuuksien jälkeen pelastusryhmät nivotaan kiinteäksi osaksi kylän turvallisuutta. Pelastusryhmän jäsenet osallistuvat kylien turvallisuustalkoiden järjestämiseen, jonka yhteydessä laaditaan esimerkiksi kyläturvallisuussuunnitelma sekä parannetaan kylän turvallisuutta pelastusryhmäläisten johdolla. Taulukossa 1 on eritelty eri tilaisuuksien määrät, jotka perustuvat edellisessä luvussa esitettyyn kyläjakoon. 26
KYLÄTILAISUUDET 1. Info-/ valistustilaisuus 2. Perehdytystilaisuus 3. Erityisosaaminenperehdytys 4. Kylien turvallisuustalkoot Ilomantsi 8 4 2 8 22 Juuka 5 3 2 5 15 Lieksa 8 4 2 8 22 Nurmes 5 3 2 5 15 Valtimo 3 1 3 3 10 Liperi 9 5 2 9 25 Outokumpu 4 2 1 4 11 Polvijärvi 6 3 2 6 17 Kontiolahti 7 1 3 7 18 Kiihtelysvaara ym. (Joensuun kylät) 4 2 1 4 11 Eno 7 4 2 7 20 Pyhäselkä 5 3 2 5 15 Tuupovaara 5 3 2 5 15 Tohmajärvi 4 1 3 8 16 Kitee 5 3 2 10 20 Kesälahti 1 1 1 9 12 Rääkkylä 3 1 3 9 16 Tilaisuudet yht. 89 44 35 112 280 Tilaisuuden kesto 3 tuntia 10 tuntia 10 tuntia 2-3 kouluttajaa / tilaisuus 3 ht 6 ot + 4 ht 5 ot + 5 ht ei kouluttajaa Taulukko 1. Kylien alueella järjestettävät tilaisuudet. 27
11. PELASTUSRYHMIEN TEHTÄVÄT Kylän pelastusryhmä voidaan aktivoida toimintaan esimerkiksi pelastuslaitoksen tai kunnan toimeksiannosta, jolloin toiminta on viranomaisohjattua ja kohdennettu erikseen määritettyihin toimenpiteisiin. Pilotoinnin yhteydessä selvitettiin, minkälaista apua kyliltä voitaisiin onnettomuus- tai häiriötilanteessa tilanteessa saada ja mihin tehtäviin pelastusryhmän jäseniä voitaisiin pelastustoimen tukena käyttää. Pelastuslaitoksen näkökulmasta pelastusryhmän tärkeimpiä tehtäviä ovat tiedustelu ja tilannetietojen välitys, joiden avulla hankitaan aktiivisesti informaatiota tapahtuneesta sekä välitetään havaittua tilannetietoa pelastustoimen käyttöön. Suuronnettomuuksissa ja laajoissa häiriötilanteissa pelastustoimen johtokeskuksessa muodostetaan kokonaistilannekuva tapahtuneesta. Tämän hajautetun resurssin avulla pelastustoimen johtokeskuksen tilannetietoisuus näissä tilanteissa parantuu olennaisesti. Lisäksi kiinteän yhteydenpidon kautta tietoa voidaan jakaa pelastuslaitokselta kylien suuntaan. Pelastuslaitoksen tehtävään hälytetyt pelastusryhmän jäsenet ovat tehtävää hoitaessaan työsuhteessa pelastuslaitokseen ja henkilöille maksetaan suoritetusta työstä palkkaa. Työsopimuksen myötä varmistetaan myös henkilön työturvallisuus sekä vakuutusturva mahdollisten henkilö- ja kalustorikkojen varalle. Kylän pelastusryhmän yhtenä tärkeänä toiminnan käynnistäjänä on paikallisesti havaittu lähimmäisen avuntarve, jossa omaehtoisesti huolehditaan ja autetaan naapureita sekä muita kyläläisiä. Tämä toiminta on vapaaehtoista ja tapahtuu omalla vastuulla ilman viranomaisten ohjausta. Mikäli viranomaisapua tilanteen hoidossa tarvitaan, ilmoitetaan siitä viranomaisille ja viranomaiset tulevat apuun kuten tähänkin saakka. Myös muu osallistuminen kyläturvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen perustuu vapaaehtoisuuteen ja paikalliseen aktiivisuuteen. Hankkeen yhteydessä pelastusryhmän jäseniä pyritään kannustamaan osallistumaan mahdollisimman aktiivisesti sekä naapuriaputoimintaan että muuhun kyläturvallisuustyöhön. 28
Pelastusryhmän toiminta voi käynnistyä eri tavoin: 1. Toiminta käynnistyy pelastuslaitoksen toimeksiannosta / tukena: a. pelastusryhmä saa hälytyksen hälytyskaavion mukaisesti joko suoraan onnettomuus- tai häiriötilanteessa tai ennakkoilmoituksena esimerkiksi säätiedotteen perusteella (kuva 5) b. ryhmä ilmoittautuu paloasemalle - annetaan tehtävä ja lupa toimia, sovitaan toimintaperiaatteista (työsuhde syntyy ryhmän jäsenen ja pelastuslaitoksen välille) c. ryhmät / henkilöt toimivat pelastustoiminnan johtajan tai hänen määräämänsä henkilön alaisuudessa / vastuulla d. ryhmän toimintaa johtaa ryhmänjohtaja e. vakuutusturva voimassa f. korvauksista sovitaan tapauskohtaisesti (palkka tehdystä työstä, mahdolliset korvaukset oman kaluston tms. käytöstä) g. pelastusryhmän tehtävät esimerkiksi: tiedustelu ja tilannetietojen välitys kylän alueella, lisäohjeet poikkeaviin tilanteisiin hätäensiapu ja alkusammutus varoitusten ja hälytysten varmistus avustaminen raivaustoiminnassa esimerkiksi luonnononnettomuuksissa avustaminen sammutustoiminnassa (metsäpalot, rakennuspalot eläinsuojassa) avustaminen evakuoinneissa erilaiset muut avustustehtävät kylän alueella. 29
1. valmiuden kohotus etukäteen esimerkiksi säätiedotteen perusteella (päivystävä päällikkö) 2. hälytys onnettomuudesta tai häiriötilanteesta pelastuslaitokselle (päivystävä päällikkö) Paloasemasta vastaava viranhaltija Paloaseman yksikönjohtaja Ennakkoilmoitus Ilmoittautuminen Hälytysviesti Ilmoittautuminen ja tilannetiedotus ENNAKKOILMOITUS - ennakkoilmoituksen mukainen toiminta ilmoitetaan oma käytettävyys valmistaudutaan toimintaan ollaan tavoitettavissa ilmoitetaan mahd. havainnoista HÄLYTYSVIESTI - ennakkoilmoituksen mukainen toiminta ilmoitetaan oma käytettävyys aloitetaan tiedustelu- ja pelastustoiminta ollaan tavoitettavissa ilmoitetaan mahd. havainnoista ja pelastustoimien etenemisestä Kylän pelastusryhmät ryhmänjohtajat / varahlöt Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Jne. Kuva 5. Kylän pelastusryhmän hälytyskaavio pelastuslaitoksen toimeksiannosta. 2. Toiminta käynnistyy omatoimisesti. Pelastusryhmän jäsenet aktivoituvat toimimaan itsenäisesti, kun kylän alueella havaitaan lähimmäisen avuntarve (ns. naapuriaputoiminta) eli huolehditaan sekä autetaan naapureita ja muita kyläläisiä. Toiminta on vapaaehtoista ja tapahtuu omalla vastuulla ilman pelastuslaitoksen ohjausta. Mikäli viranomaisapua tarvitaan, ilmoitetaan siitä kiireellisissä tilanteissa hätänumeroon ja kiireettömissä puolestaan pelastuslaitokselle. 30
3. Toiminta käynnistyy kunnan toimeksiannosta. Toiminta kunnan eri toimialojen apuna perustuu kuntakohtaiseen tarpeeseen ja sen tarve arvioidaan kuntakohtaisesti pelastusryhmien kokoamisen yhteydessä. Pelastusryhmiä voidaan käyttää apuna esimerkiksi vesihuollon erityistilanteissa, kuten juomaveden saastumistapauksissa (viestin välittämistä kylien alueella, puhtaan veden jakamista jne.). Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen vastuualueella on tehtäväalueita, joissa toimintaa voidaan tarvittaessa hyödyntää. 4. Toiminta käynnistyy muun viranomaisen toimeksiannosta. Pelastusryhmän jäsenet voivat liittyä mukaan VAPEPA-toimintaan ja sitä kautta osallistua esimerkiksi poliisijohtoisiin etsintätehtäviin. 5. Kuvassa 6 on havainnollistettu eri tapoja, kuinka pelastusryhmä voi aktivoitu toimimaan (kuva 6). Toiminta käynnistyy pelastuslaitoksen toimeksiannosta / tukena Toiminta käynnistyy kunnan toimeksiannosta / tukena PELASTUSRYHMÄN TOIMINNAN KÄYNNISTYMINEN Toiminta käynnistyy omatoimisesti, kun havaitaan lähimmäisen avuntarve Toiminta käynnistyy muun viranomaisen toimeksiannosta / tukena (esimerkiksi osallistuminen VAPEPAtoimintaan ja sitä kautta avustaminen poliisijohtoisissa etsintätehtävissä). Muu osallistuminen kyläturvallisuuden ylläpitämiseen / kehittämiseen Kuva 6. Pelastusryhmän toiminnan käynnistyminen. 31
12. PEREHDYTTÄMINEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Pelastusryhmien toimintaan voivat osallistua kaikki täysi-ikäiset naiset ja miehet, kaikille riittää tehtäviä osaamisen ja mielenkiinnon mukaan. Toimintaan osallistumisen periaatteet ovat seuraavat: kylän / henkilöiden oma aktiivisuus ja auttamisen halu toiminta ei velvoita osallistumaan, perustuu vapaaehtoisuuteen ei fyysisiä vaatimuksia, koska tehtäviä on monenlaisia lähtökohtaisesti ei tehdä työturvallisuuslain mukaista vaaraa aiheuttavaa työtä pelastuslaitoksen antamassa tehtävässä määritellään toimintalupa/rajoitteet, mikäli tehtävä edellyttää työturvallisuuden huomioimista (esim. puun raivaus). Ennen toimintaan osallistumista on suoritettava toimintaan perehdyttäminen. Pelastusryhmätoimintaan voi liittyä työturvallisuusriskejä, koska työtä voidaan joutua tekemään huonoissa ja yllättävissä olosuhteissa. Perehdytyksen jälkeen ryhmän jäsenet omaavat tarvittavat tiedot ja taidot, että henkilö voi toimia ryhmän jäsenenä ja tehdä yksinkertaisia työtehtäviä työturvallisuus huomioiden (rajoitetut toimintavaltuudet). Perehdytyksestä on ryhmän jäsenille hyötyä myös jokapäiväisessä arkielämässä ja sen avulla parannetaan toiminnassa mukana olevien valmiuksia osallistua asuinalueensa turvallisuuden ylläpitämiseen. Perehdytyksen sisältö: perehdytys pelastustoimen perusteisiin työturvallisuus alkusammutus hätäensiapu tiedustelutoiminta ja tilannetiedon välittäminen ryhmän johtaminen / toiminta ryhmän jäsenenä naapuriaputoiminta pelastusryhmät osana kylän turvallisuutta - info yhteistyökumppaneiden toiminnan esittely. Perehdyttäjät: pelastusalanliiton kouluttajat, paikallinen pelastusviranomainen, yksikönjohtaja tms. 32
Pelastusryhmien osaamisen kehittäminen erityisosaaminen Peruskoulutuksen jälkeen henkilöt voivat halutessaan osallistua jatkoperehdytykseen, jossa osaamista laajennetaan esimerkiksi myrskytuhopuun raivaukseen tai metsäpaloihin liittyen. Erityisosaamista voidaan kuntakohtaisesti laajentaa myös kuntien ja yhteistyökumppaneiden tehtäväalueille. Erityisosaamisen aiheet mm. Pelastustoimen erityisosaamista vaativat tehtävät (metsäpalot ja myrskytuhopuiden raivaus) hätäensiapu Toiminta kunnan apuna esim. sosiaali- ja terveystoimi Toiminta VAPEPA-organisaatiossa (esim. poliisin apuna etsinnöissä) Naapuriaputoiminta Pelastusryhmät osana kylän turvallisuutta Perehdyttäjät: pelastusalanliiton ao. kurssin kouluttajat, paikallinen pelastusviranomainen, vati-henkilöstö, MSL, yt-kumppanit tms. Pelastusryhmien osaamisen ylläpito Pelastuslaitos ylläpitää pelastusryhmän jäsenten osaamista ja tukee pelastusryhmien toimintaa hankkeen aikana sekä sen jälkeen. Pelastusryhmien paikallisena kontaktina toimii oman kunnan alueen paloasema, jonka toimesta järjestetään vuosittain yhteistoimintatapaamisia sekä tarvittavaa ylläpitoja täydennyskoulutusta pelastusryhmien jäsenille. 33
13. PELASTUSRYHMIEN VARUSTEET Pelastusryhmien varustus määräytyy annetun tehtävän mukaisesti. Suurin osa ryhmien tehtävistä on sellaisia, että ne eivät vaaranna työturvallisuutta ja siksi erikoissuojavarusteita ei tarvita, vaan normaali vallitsevien sääolosuhteiden mukainen varustus on riittävä (esimerkiksi tiedustelu ja tilannetietojen välitys). Erityistehtävä, jossa työtapaturman riski kasvaa (kuten moottorisahan käyttö) edellyttää suojavarusteita ja siksi henkilöt, joilta asianmukaiset varusteet ja osaaminen löytyy, suorittavat tarvittaessa tämän kaltaista työtä. Mikäli varusteita ei ole käytettävissä, työ suoritetaan vain luvalla ja välttämättömissä tapauksissa erityistä varovaisuutta noudattaen. Lähtökohtaisesti pelastusryhmät käyttävät omia varusteitaan ja kalustoa. Lisäksi hankkeen aikana selvitetään varusteiden hankintamahdollisuutta kaikille ryhmän jäsenille, jossa tavoitteena olisi varustaa ryhmät pelastustoimen tehtäviä varten (kevyt suojakypärä, -haalari ja -käsineet, saappaat, tunniste-/heijastinliivi sekä VHF-radiopuhelin ryhmänjohtajan käyttöön). Kaikille ryhmän jäsenille hankintaan hankkeen aikana vähintään heijastin- /tunnistinliivi. 34
14. KUSTANNUKSET Hankeen kustannukset muodostuvat hakijana (päätoteuttajana) toimivan Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitoksen sekä hankekumppaneina (osatoteuttajina) toimivien Pohjois-Karjalan pelastusalanliiton ja Maaseudun sivistysliiton Itä-Suomen aluekeskuksen hankekuluista. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 510 758 euroa, joista pelastuslaitoksen omarahoitusosuus ns. kuntaosuutena on 25 538 euroa. Oheisessa taulukossa on esitetty kehittämishankkeen kustannusarvio (taulukko 2). Kehittämishankkeen kustannusarvio (päiv. 26.1.2016 TA TA TA TA Laskennallinen yleiskulu (Flat rate 24%) 2015 2016 2017 2018 MENOT Palkat Yhteensä 1. MSL: hankekoordinaattorin palkkka 22500 45000 45000 22500 135000 2. MSL: muu työ, hankesihteeri, kirjapito, avustavat työt 5000 10000 10000 5000 30000 3. Pela: hankepäällikön ja vastuuhenkilöiden palkka 14000 29000 29000 15000 87000 4. Pela muu työ, huolto- ja avustavat työt 2500 5600 5600 2800 16500 5. PKPL: vastuuhenkilön palkka 1300 2600 2600 1300 7800 6. PKPL: koulutuspalkkiot 12150 24300 24300 12150 72900 Ostopalvelut 1. Materiaalipalvelut (esitteet, kopiot, ilmoitukset, mainokset jne.) MSL 2000 2000 2000 1000 7000 Pela 3000 3000 3000 1500 10500 2. Tarjoilut tilaisuuksissa (ruokailu, kahvit yms.) 11000 11000 11000 5500 38500 Laskennalliset yleiskulut, flatrate 24% 1. MSL 6600 13200 13200 6600 39600 2. Pela 3960 8304 8304 4272 24840 3. PKPL 3228 6456 6456 3228 19368 Muut välittömät kulut (pienhankinnat yms.) 1. Kyläturvallisuusmateriaali (mm. osoitekilvet) 500 1000 1000 500 3000 2. Koulutusmateriaali (mm. alkusammutuskalusto) 2000 1000 1000 500 4500 3. Muut pienhankinnat (mm. pelastusryhmien tunnisteliivit) 3000 4500 4500 2250 14250 Kustannukset yhteensä 92738 166960 166960 84100 510758 Hankkeen tulot (vähennetään) 1. pelastuslaitos (omarahoitusosuus kuntaosuutena) 4636,9 8348 8348 4205 25538 Hankkeen tulot yhteensä 4 637 8 348 8 348 4 205 25 538 Kustannusarvio yhteensä (ilman tuloja) 88 101 158 612 158 612 79 895 485 220 Tauluko 2. Kehittämishankkeen kustannusarvio. 35