Johdatus politologiaan. Johdatus politologiaan, sl 12 Maija Setälä Luento II: Peruskäsitteita (politiikka, poliittisuus)



Samankaltaiset tiedostot
Demokratian merkityksen kokonaisuus

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP

Korvaavuustaulukot Valtio-oppi

Valta rajoittamisena ja riippuvuutena: valotuksia vallan kaksiin kasvoihin. Samuli Aikio

Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Johdatus politologiaan

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI

VALTIO-OPPI

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus

Lähde: Polity IV Project: Lähde: Hague & Harrop (2004) 14

Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen perusteet 5 op (PVK- P110)

Lataa Mustat aukot - BBC:n Reith-luennot - Stephen Hawking. Lataa

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento III: Politologia tieteenalana

Nuorten näkymätön kansalaisuus?

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

Johdatus valtio-oppiin - Politiikan tutkimus -

Eduskuntatyön erityispiirteistä. Eduskunnan kirjaston koulutuspäivä kirjastoille tutkija Joni Krekola

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

Poliittinen analyysi. Kevät 2010

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Uusi maisteriohjelma Uusi kandiohjelma

MAPOLIS toisenlainen etnografia

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

Eduskuntatyön erityispiirteistä

Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja pitchaus: Osa 1. tunnistaminen

116 Jani Kaisto & Miikka Pyykkönen (toim.) Hallintavalta: Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus, Helsinki sivua.

Tutkimustiedosta päätöksentekoon

Julkisen vallan oikeudelliset perusteet

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

, Sukupuoli yhteiskunta- ja politiikan teorioissa, 5 op Tunniste Opetuskielet suomi Nimi

I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2016

Näkökulma korruptioon

Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

LIITE 2: Kyselylomake

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

POLIITTISEN OSALLISTUMISEN TEORIAT

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Ekososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus , Tieteiden talo

JOHDATUS VALTIO-OPPIIN

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka

Me muokkaamme rakennukset ja rakennukset muokkaavat meidät

Perusopinnot (Cmo100) 25 op

Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

Farmaseuttinen etiikka

Turingin testin historia

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento V: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Vertaileva politiikan tutkimus

Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VII: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Rationaalisen valinnan teoria

POLITIIKAN JA VIESTINNÄN MAISTERIOHJELMA TERVETULOA!

Luonnonvarayhdyskunnat

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas

Luento 4: Lineaarisen tehtävän duaali

Argumentaation keinot ja sudenkuopat. Kimmo Lapintie Vuorovaikutus ja päätöksenteko

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

YHTEISKUNTAOPIN TAITAJA. uusi sarja yläkoulun yhteiskuntaoppiin! Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

Noin kymmenen käskyä Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen

Vaikutusten operationalisointi (OPE) mistä OPE:ssa on kyse ja mitä sillä tavoitellaan?

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka. Briitta Koskiaho Kumppanuuspäivä 2017 Helsinki

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

Virittävä valistus

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo

Uudet osallistumismuodot perinteisten toimintamallien haastajina?

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

SOSIAALI- PEDAGOGIIKKA

Farmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus

Positiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

PariAsiaa luentosarjan teemat:

Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä. Kumppanuuspäivä Manu Rantanen

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op

KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE

HISTORIAPOLITIIKKA VTT SUVI KANSIKAS EUROOPPA-TUTKIMUKSEN KESKUS HELSINGIN YLIOPISTO

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Demokratian tila Suomessa

Transkriptio:

Johdatus politologiaan Johdatus politologiaan, sl 12 Maija Setälä Luento II: Peruskäsitteita (politiikka, poliittisuus)

Luentosarjan rakenne Johdatus politologiaan, syksy 2012, opettaja: Maija Setälä (maiset@utu.fi), 4 op (luennot + Heywood), tentti ke 31.10., 10-12, Pub 1 Luentojen aiheet 6.9. Peruskäsitteet: valta, valtio 7.9. Peruskäsitteet: politiikka 14.9. Politologia tieteenalana 20.9. Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja : Politiikan teoria 21.9. Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Vertaileva politiikan tutkimus 27.9. Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja : Behavioralismi ja jälkibehavioralistiset suuntaukset 28.9. Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Rationaalisen valinnan teoria 4.10. Demokratian historialliset taustat; Demokratian teoriat 5.10. Demokratian teoriat 11.10. Demokratian peruselementit: Kansalaisosallistuminen ja julkinen keskustelu 12.10. Demokratian peruselementit: Vaalit ja puoluejärjestelmät 18.10. Demokratian peruselementit: Edustuksellisuus ja parlamentarismi 19.10. Toimeenpanovallasta ja hallinnosta

Politiikka-sanan tausta Käsite politiikka periytyy antiikin kreikan sanasta polis, joka tarkoittaa kaupunkivaltiota. Antiikin filosofi Aristoteles (384-322 ekr.) esitti väitteen, että ihminen on luonnostaan 'poliittinen eläin' (zoon politikon). Aristoteleen mukaan ihminen voi elää hyvää elämää ainoastaan poliittisessa yhteisössä, polisissa.

Politiikka-sanan taustaa Aristoteles väitti, että ihmiset ovat assosiatiivisia vastaavasti kuin mehiläiset tai norsut. Ihmiset elävät kotitalouksissa, kylissä ja valtioissa. Poliittisuus tarkoittaa sitä, että yhteisön tulee olla järjestäytynyt. Valtiovalta edustaa järjestäytynyttä yhteisöä. Ihmisen hyvään elämään kuuluu kansalaisuus valtiossa. Valtiolla eli poliksella Aristoteles tarkoitti Antiikin Kreikan kaupunkivaltioiden kaltaisia yksiköitä.

Politiikka-käsitteen määritelmät Käsitteille politiikka ja poliittisuus on annettu lukuisia eri tulkintoja. Luennon tavoitteena on esittää erilaisia tulkintoja, ei antaa yhtä ainoaa oikeaa määritelmää. Poliittisuuden määrittelyä on kuitenkin tärkeä pohtia, koska se ohjaa ajattelua ja rajaa tutkimuskohteita.

I Politiikka valtion hallintana David Easton (1979) määritteli politiikan arvojen autoritatiivisena allokointina. Keskeinen määre on autoritatiivinen, joka viittaa siihen, että päätökset ovat sitovia fyysisten sanktioiden takia. Järjestäytyneissä yhteiskunnissa valtioilla on fyysisten sanktioiden käytön legitiimi monopoli (vrt. Weberin valtiomääritelmä).

I Politiikka valtion hallintana Eastonin määrittely viittaa kaikkiin niihin prosesseihin, joissa valtiovalta tekee arvoratkaisuja erilaisten vaatimusten ja paineiden perusteella Monet ajattelevat Eastonin tavoin, että politiikka liittyy valtiokoneiston osiin, kuten hallituksiin ja kansanedustuslaitoksiin. Kuitenkin politiikan rajaaminen valtiokoneistoon on liian suppeaa politiikasta voidaan puhua muissakin kuin pakkovaltaan perustuvissa organisaatioissa, esim. järjestöissä ja yrityksissä.

II Politiikka valtasuhteina Tämän määritelmän mukaan politiikkaa on kaikki, mihin liittyy vallankäytön aspekti. Vallasta on annettu erilaisia määritelmiä laajimmillaan valta ymmärretään rakenteellisena ilmiönä (esim. Stephen Lukes (1974): Power: a Radical View)

II Politiikka valtasuhteina Näkemystä politiikasta valtasuhteina ovat erityisesti kannattaneet feministiset ja marxilaiset teoreetikot. The personal is political Politiikan määrittely valtasuhteina voidaan nähdä käsitteen venyttämisenä niin, että se menettää merkityksensä.

III Politiikka julkisena toimintana Koulukirjoissa politiikka määritellään yhteisten asioiden hoitona. Yhteiset asiat voidaan tulkita julkisiksi asioiksi. Julkisen ja yksityisen rajalinja on kiistanalainen: Raja voidaan vetää valtion ja kansalaisyhteiskunnan välille. Politiikka rajoittuu valtion ja julkisyhteisöjen toimintapiiriin, ja taloudellinen, kulttuurielämä ja henkilökohtainen olisi ei-poliittista (vrt. politiikan määritelmä I). Julkisen ja yksityisen raja voi olla myös henkilökohtaisen ja ei-henkilökohtaisen välillä. Osa kansalaisyhteiskunnastakin tulisi julkiseksi: esimerkiksi taloudellinen ja kulttuurielämä olisivat pitkälti julkista.

III Politiikka julkisena toimintana Benjamin Barber (Strong Democracy, 1984): Potentiaalisesti julkista ja tästä seuraten poliittista on kaikki se, millä on vaikutuksia muiden ihmisten elämään. Vaikutukset voivat olla luonteeltaan tarkoituksellisia (intentionaalisia) tai ei-tarkoituksellisia (epäintentionaalisia). Epäintentionaalisia seurauksia sivullisille kutsutaan taloustieteessä toiminnan ulkoisvaikutuksiksi, jotka voivat olla positiivisia tai negatiivisia.

III Politiikka julkisena toimintana Negatiiviset ulkoisvaikutukset ovat monien konfliktien syynä. Esimerkiksi yksityisautoilulla on negatiivisia ulkoisvaikutuksia, joiden takia yksityisautoilua pitää monien mielestä säädellä poliittisesti. Rajanveto yksityisen ja julkisen välillä on itsessään konfliktikysymys. Milloin negatiivisista ulkoisvaikutuksista tulee poliittisia kysymyksiä? Mikä inhimillinen toiminta olisi yksityistä siinä mielessä, että sillä ei olisi vaikutusta toisten ihmisten elämään?

III Politiikka julkisena toimintana Julkinen/yksityinen-erotteluun liittyy erilaisia arvostuksia Aristoteles ja hänen seuraajansa ajattelevat, että julkinen toiminta on osa hyvää ihmiselämää ja välttämätön edellytys ihmisen vastuuntunnon kehitykselle. Esimerkiksi politiikan filosofi Hannah Arendt (1906-1975) korostaa sitä, että vapaiden ja tasa-arvoisten yksilöiden välinen poliittinen toiminta on tärkeä ihmisen onnellisuuden kannalta.

III Politiikka julkisena toimintana Liberaalissa poliittisessa ajattelussa politiikka liitetään helposti valtioon. Ajatellaan myös, että valtion puuttuminen yksityiseen elämään rajoittaa ihmisten vapautta ja estää heidän kehittymistään vastuuntuntoisiksi ihmisiksi. Liberaalissa ajattelussa politiikasta on tullut lähinnä ihmisen yksityisen onnellisuuden väline.

IV Politiikka konfliktien ratkaisuna Politiikkaa voidaan pitää ihmisten välisten konfliktien ratkaisujen etsimisenä. Politiikan taustalla on se, että ihmiset ovat riippuvaisia toisistaan ja heidän täytyy olla keskenään kanssakäymisissä. Tämä pakottaa heidät etsimään ratkaisuja konflikteihinsa kollektiivisesti. Konfliktien taustalla voi olla esimerkiksi ihmisten toiminnan ulkoisvaikutukset, arvojen erilaisuus, hyödykkeiden niukkuus, erimielisyys keinoista, joilla yhteisiin päämääriin pyritään.

IV Politiikka konfliktien ratkaisuna Tätä näkemystä on tuonut esille muun muassa brittiläinen Bernard Crick (In Defence of Politics 1964): Politics are, as it were, the market place and the price mechanism of all social demands though there is no guarantee that a just price will be struck; and there is nothing spontaneous about politics it depends on deliberate and continuous individual activity.

IV Politiikka konfliktien ratkaisuna Myös politiikan likaiset muodot, painostus, manipulaatio jne. kuuluvat Crickin politiikkanäkemykseen. sulkee politiikan piiristä pois raakaan voimankäyttöön perustuvat tai yhteisön hajaannukseen johtavat lopputulokset. Crickin käsitys politiikasta on laaja heijastelee länsimaisen pluralistisen yhteiskunnan käytäntöjä. Vaikka politiikka määritellään konfliktien ratkaisuna, ei kaikkia konflikteja pystytä ratkaisemaan.

V Politiikka kommunikaationa ja pelinä Crickin tavoin monet muutkin korostavat sitä, että kommunikaatio kuuluu olennaisena osana politiikkaan. Politiikan kommunikatiivisuutta korostavat esimerkiksi deliberativiisen demokratian teoreetikot (esim. Habermas). Deliberatiivisen demokratian teoreetikot esittävät, että konfliktit tulisi ratkaista tasaarvoisten ja autonomisten yksilöiden välisessä rationaalisessa keskustelussa.

V Politiikka kommunikaationa ja pelinä Poliittista kommunikaatiota on tulkittu myös ei-normatiivisesta näkökulmasta. Jotta jokin asia muuttuu poliittiseksi ongelmaksi, se täytyy määritellä sellaiseksi. Kari Palosen (esim. Palonen & Parvikko (1993): Reading the Political) termein asia täytyy politisoida, toisin sanoen määritellä poliittiseksi ongelmaksi jollain julkisen keskustelun areenalla.

V Politiikka kommunikaationa ja pelinä Politisointi tarkoittaa poliittisen pelivaran avaamista, vanhan näkökulman kiistämistä ja uuden esittämistä. Palosen politisointi on sukua politiikan tutkimuksessa käytetylle poliittisen päiväjärjestyksen eli agendan määrittelylle. Vastakohtana on de-politisointi, joka sekin on poliittista peliä eli politikointia.