Johdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento V: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Vertaileva politiikan tutkimus
|
|
- Olivia Kirsti Salo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento V: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Vertaileva politiikan tutkimus
2 Empiirinen suuntaus Empiirinen tarkoittaa havaintoihin perustuvaa. Empiirinen lähestymistapa on deskriptiivinen eli kuvaileva Vrt. filosofiseen lähestymistapaan, joka pyrkii preskriptiivisyyteen eli suositusten antamiseen Jo varhaisessa antiikin poliittisessa ajattelussa oli normatiivisten pyrkimysten lisäksi päämääränä myös olemassa olevien poliittisten järjestelmien tutkimus (esim. Aristoteles) Esim. Macchiavelli ja valistusajattelija Montesqieu ( ) pyrkivät antamaan realistisen kuvan poliittisesta elämästä.
3 Empiirinen suuntaus Lakien henki -teoksessaan Montesqieu (1748) luokittelee eri olemassaolevia valtiomuotoja Jako lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomioistuinvallan välillä Kannanotto Englannin vallanjakoisen järjestelmän puolesta, koska se suojaa ihmisten vapautta ja suosii kaupankäyntiä. Alexis de Tocquevillen ( ) Democracy in America, 1831 on tapaustutkimus demokraattisesta yhteiskunnasta, Yhdysvalloista. Vaikka Tocquevillen tutkimus olikin tapaustutkimus, hän teki sen ranskalaisesta perspektiivistä, mikä tuo siihen vertailevan tutkimuksen piirteitä.
4 Empiirinen suuntaus Vertailevassa politiikan tutkimuksessa tarkastellaan eri poliittisten järjestelmien ja niiden osien ominaisuuksia suhteessa toisiinsa. Poliittisia järjestelmiä ovat esimerkiksi valtiot, osavaltiot, kunnat Vertailevassa politiikan tutkimuksessa vertaillaan usein instituutioiden toimintaa eri poliittisissa järjestelmissä
5 Poliittiset instituutiot Instituutio: sääntöjärjestelmä, joka varmistaa säännömukaisen ja ennustettavan käyttäytymisen (toiminnan pelisäännöt) Instituutiot ohjaavat poliittista toimintaa ja päätöksentekoa Esimerkiksi parlamenteissa tietyt toimintatavat; hallituksen ja parlamentin suhteet institutionalisoituja Instituutiot voivat perustua eritasoisiin lakeihin tai epämuodollisempiin sääntöihin
6 Vertaileva politiikan tutkimus Vertailu on perusinhimillinen tapa hankkia informaatiota luontevaa vertailla samaan kategoriaan kuuluvia objekteja, esimerkiksi valtioita, vallankumouksia, demokratioita, vaalijärjestelmiä. Vertailevalla tutkimuksella voidaan tarkastella ja selittää samaan kategoriaan kuuluvien objektien eroja. Vertailevaa tutkimusta voidaan myös pitää ensimmäisenä askeleena kohti systemaattisempaa tutkimusta. Vertailevaa tutkimusta voidaan myös pitää tapana, jolla testataan kausaalisia, toisin sanoen syy-seuraussuhteita koskevia, väitteitä.
7 Vertaileva politiikan tutkimus Havaintojen analysoimiseksi kehitellään erilaisia luokitteluja Valtiot voidaan jakaa yhtenäisvaltioihin ja liittovaltioihin. Poliittiset järjestelmät voidaan jakaa demokratioihin ja eidemokratioihin; demokratiat edelleen parlamentaarisiin, presidentiaalisiin ja sekajärjestelmiin. Parlamentit voidaan jakaa yksikamarisiin ja monikamarisiin. Puoluejärjestelmät voidaan jakaa kaksi- ja monipuoluejärjestelmiin. Hallituskoalitiot voidaan jakaa vähemmistöhallituksiin, minimaalisiin voittaviin tai ylisuuriin hallituksiin Kansanäänestykset voidaan luokitella niiden alullepanijan perusteella (perustuslain vaatimus, parlamentin enemmistö, kansalaiset).
8 Vertaileva politiikan tutkimus Käytössä ovat myös erilaiset indeksit, joilla on mitattu esimerkiksi demokratisoitumisen astetta (myöhemmin lisää tästä) valtioiden etnistä tai uskonnollista hajanaisuutta. puoluejärjestelmän ominaisuuksia (esimerkiksi merkittävien puolueiden lukumäärää, puoluejärjestelmän hajanaisuutta) Indeksit ovat hyödyllisiä tilastollisessa analyysissa. Vertailevassa politiikan tutkimuksessa on hyvin erilaisia lähestymistapoja Erilaiset kvalitatiiviset (laadulliset) ja kvantitatiiviset (määrälliset) menetelmät käytössä Osittain erot johtuvat siitä, miten suurta tapausmäärää tutkitaan.
9 Demokratian työmääritelmät Demokratian työmääritelmät eli demokratiakäsitteen operationalisoinnit Operationalisointi tarkoittaa käsitteen uudelleen määrittelyä siten, että siitä tulee empiirisesti tutkittava. Työmääritelmät ovat hyödyllisiä vertailevassa tutkimuksessa, jossa demokratiaa ja demokratisoitumisen astetta käytetään muuttujana. Halutaan esimerkiksi tutkia mikä on taloudellisen hyvinvoinnin tai demokratian suhde tai tutkia sitä, onko demokratia mahdollinen islamilaisessa maailmassa. Tällöin on tärkeää pystyä luokittelemaan valtiot demokratioihin ja ei-demokratioihin tai kuvata demokratisoitumisen astetta indeksillä.
10 Demokratian työmääritelmät Joseph Schumpeter (Capitalism, Socialism and Democracy, 1943) esittää, että demokratia on sellainen menetelmä, jolla poliittiset johtajat valitaan kilpailullisilla vaaleilla. Schumpeterin määritelmän mukaan demokratioita ovat ne valtiot, joissa pidetään kilpailullisia vaaleja. valtio joko on tai ei ole demokratia (dikotomia). Schumpeterin demokratiamääritelmää on soveltanut mm. Samuel Huntington (The Third Wave 1993), joka tutkii demokratisoitumisen aaltoja.
11 Demokratian työmääritelmät Robert Dahlin (s. 1915) mukaan (Democracy and its Critics 1989) Schumpeterin määritelmä ei ole riittävä erottelemaan demokratioita ei-demokratioista empiirisessä tutkimuksessa. Kaksi keskeistä ongelmaa: Schumpeterin mukaan kansalaisoikeuksien rajoittaminen on mahdollista demokratiassa. Dahlin mukaan tällaiset rajoitukset voivat johtaa oligarkiaan eli harvainvaltaan. Vaalien aito kilpailullisuus edellyttää enemmän kuin Schumpeterin teoria esittää; se edellyttää laajoja kansalaisoikeuksia sekä äänestysinstituutioiden reiluutta. Dahl otti käyttöön käsitteen polyarkia (monien valta) kuvaamaan nykyisiä, liberaaleja demokratioita. halusi erotella nykyiset hallitusmuodot klassisesta demokratiasta.
12 Demokratian työmääritelmät Dahlin mukaan polyarkioilla on seuraavat ominaisuudet: hallitusvalta on vaaleissa valituilla edustajilla vaalit ovat vapaat ja reilut käytännössä kaikilla aikuisilla on äänioikeus oikeutta olla ehdokkaana ei ole rajoitettu vallitsee mielipiteen- ja ilmaisunvapaus ja oikeus kritisoida ja protestoida hallitusta vastaan kansalaisilla on pääsy vaihtoehtoisiin tiedonlähteisiin ryhmät ja järjestöt ovat ainakin suhteellisen riippumattomia hallitusvallasta. Dahl keskittyi tutkimuksissaan kehittyneisiin länsimaihin. Myöhemmässä tuotannossa Dahl on korostanut länsimaisen demokratian ongelmia, erityisesti taloudellisten intressien yliedustusta ( deformed polyarchies )
13 Demokratian työmääritelmät Polyarkia-käsitettä ei juurikaan käytetä, mutta Dahlin kriteereitä sovelletaan vertailevassa politiikan tutkimuksessa. merkittävä demokratiakäsitteen operationalisointi Polyarkioissa on kilpailullinen puoluejärjestelmä sekä vapaa ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta, jonka institutionaaliset edellytykset on esitetty Dahlin teoriassa. Dahlin teoriassa listataan poliittiset oikeudet, ei niinkään yleisiä kansalaisoikeuksia (kuten uskonnonvapautta tai omistusoikeutta)
14 Demokratian työmääritelmät Dahlin demokratiamääritelmä on ollut perusteena monien demokratian astetta kuvaavan indeksin muodostamiselle. pystytään arvioimaan demokratisoitumisen astetta. Tatu Vanhanen (1989): demokratia operationalisoitiin käsitteiden osallistuminen ja kilpailullisuus avulla. Osallistuminen: äänestysprosentti suhteessa koko väestömäärään Kilpailullisuus: 100 suurimman puolueen ääniosuus. Freedom Housen indeksi: Kaksi ulottuvuutta: poliittiset oikeudet ja kansalaisoikeudet Indeksin arvot ovat 1-7. seuraa Dahlin esittämiä kriteereitä, mutta ottaa huomioon myös muut kansalaisoikeudet (esim. taloudellisen vapauden)
15 PIENI N Vertailevan tutkimuksen lähestymistapoja Tutkitaan ainoastaan yhtä tai muutamaa tapausta, jolloin voidaan päästä hyvinkin yksityiskohtaiseen prosessien ja instituutioiden analyysiin. Usein laadulliset menetelmät käytössä Pienten tapausmääriä vertailtaessa voidaan ottaa huomioon myös historiallinen perspektiivi, esimerkiksi instituutioiden ja prosessien muutos
16 Vertailevan tutkimuksen lähestymistapoja PIENI N Pieniä tapausmääriä tutkittaessa ongelmana se, että ei pystytä esittämään vakuuttavia syy-seuraussuhteita. Liian monia mahdollisia selittäviä tekijöitä (small N, many variables) Pienen N:n tutkimukset hyödyllisiä mahdollisten selitystekijöiden (hypoteesien) muodostamisessa Ongelmat vähäisempiä kun tarkastellaan esim. tiettyä instituutiota esim. M. Suksi (1993): Bringing in the People (matchedparivertailu kansanäänestyksistä)
17 KESKISUURI N Vertailevan tutkimuksen lähetysmistapoja Esim. Seymor Martin Lipset & Stein Rokkan (1967): Party Systems and Voter Aligments Analyysi länsieurooppalaisten yhteiskuntien poliittisista lohkeamista (cleavage), jotka ovat puoluejärjestelmän perustana Lähtökohta on sosiologinen Osoittivat sosio-ekonomisten ristiriitojen ohella myös uskonnollisten ja keskusta-periferia-suhteiden olevan puoluejärjestelmiä selittäviä ristiriitoja.
18 Vertailevan tutkimuksen lähestymistapoja KESKISUURI N Arend Lijphart: Democracies (1984) ja Patterns of Democracy (1999) Lijphart vertaili 21(37) demokraattista valtiota missä määrin valtiot ovat enemmistödemokratioita (Westminster) tai konsensusdemokratioita. Pyrkimyksenä määrittää eri demokratiatyypeille tyypilliset ominaisuudet, mm. hallituskoalitioiden tyypin, toimeenpanovallan aseman, puolueiden lukumäärän suhteen. Ensisijaisena tavoitteena typologioiden kehittäminen; ei niinkään syy-seuraussuhteiden (kausaalisuhteiden) määrittäminen Käsite consociational democracy Alankomaat esimerkkinä; myös muut eliittikonsensukseen perustuvat valtiot
19 Vertailevan tutkimuksen lähestymistapoja SUURI N Tarkastellaan esimerkiksi kaikkia maailman valtioita tai Suomen kuntia Esimerkiksi Tatu Vanhanen (1989): The Process of Democratization: a Comparative Study of 147 States on vertaileva tilastollinen analyysi demokratisoitumisesta. Tarkasteli 147 valtiota pyrkien selittämään valtioiden demokraattisuuden astetta sillä, miten tasaisesti erilaiset valtaresurssit (esimerkiksi taloudelliset ja tiedolliset) ovat jakautuneet valtioissa. Analysoi valtaresurssien jakautumisen ja demokratisoitumisen suhdetta yksinkertaisen lineaarisen regressioanalyysin avulla.
20 Vertailevan tutkimuksen lähestymistapoja SUURI N Muita globaalisti tutkittavia kysymyksiä ovat olleet mm. taloudellisen hyvinvoinnin ja demokratisoitumisen yhteys Esim. Pippa Norris (2012): Making Democratic Governance Work. The Impact of Regimes on Prosperity, Welfare, and Peace Maailmanlaajuinen vertailu osoittaa että hyvä hallinto (esim. korruptoitumattomuus) ja demokratia lisäävät taloudellista hyvinvointia
21 Vertailevan tutkimuksen ongelmia Tutkijat ovat sidoksissa omassa yhteiskunnassa vallitsevista käsityksiin. Miten käsitteet ja teoriat matkustavat? Globaalien tilastollisten tutkimusten suosiota on rajoittanut se, että vertailukelpoisten mittarien muodostaminen voi olla vaikeaa Myös datan saaminen voi olla vaikeaa. Lisäksi kansainvälinen keskinäisriippuvuus tekee kyseenalaisiksi jotkut vertailevan tutkimuksen kysymyksenasettelut.
Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet
Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus
LisätiedotDemokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos
Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotDemokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
LisätiedotMinkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa
Minkälaista a kansalaiset haluavat? Heikki Paloheimo Millaista a suomalaiset Demokratia ja demokratisoituminen haluavat Emeritusprofessori Tatu Vanhasen 80-vuotisjuhlaseminaari 27.4.2009 Heikki Paloheimo
LisätiedotJohdatus valtio-oppiin - Politiikan tutkimus -
Johdatus valtio-oppiin - Politiikan tutkimus - Mikko Mattila Politiikan tutkimuksen osuus Alustava sisältö: 29.9. Johdatus aihepiiriin ja peruskäsitteet 2.10. Demokratia 3.10. Vaalit ja vaalijärjestelmät
LisätiedotMONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotPJ 4 POLITIIKAN TUOTOS
PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan
LisätiedotJohdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VIII: Demokratian historialliset taustat; Demokratian teoriat I
Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VIII: Demokratian historialliset taustat; Demokratian teoriat I Antiikin demokratia Sana demokratia tulee kreikan kielestä. demos = kansa,
LisätiedotPOLIITTISEN OSALLISTUMISEN TEORIAT
POLIITTISEN OSALLISTUMISEN TEORIAT Poliittinen osallistuminen, Helsingin yliopisto 1.11.2017 Lauri Rapeli Åbo Akademi SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Selitysmallit 3. Tutkimustuloksia 4. Kertaus 5. Keskustelu:
LisätiedotJohdatus politologiaan. Johdatus politologiaan, sl 12 Maija Setälä Luento II: Peruskäsitteita (politiikka, poliittisuus)
Johdatus politologiaan Johdatus politologiaan, sl 12 Maija Setälä Luento II: Peruskäsitteita (politiikka, poliittisuus) Luentosarjan rakenne Johdatus politologiaan, syksy 2012, opettaja: Maija Setälä (maiset@utu.fi),
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotYleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko
POLITIIKAN JA TALOUDEN TUTKIMUKSEN LAITOS 2.5.2014/PS Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten 2014-17 korvaavuustaulukko SIVUAINEOPISKELIJOILLE 31.8.2014 mennessä suoritetut yleisen valtio-opin opinnot
LisätiedotLuento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa
Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
Lisätiedot1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?
A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotKorvaavuustaulukot Valtio-oppi
Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Uuteen tutkintorakenteeseen vaihtava opiskelija Perusopinnot POLPOP00 Politiikan tutkimuksen perusopinnot POLPOP01 Kansainvälisen politiikan johdantokurssi * POLPOP02 Valtio-opin
LisätiedotP 4 POLIITTISET JÄRJESTELMÄT
P 4 POLIITTISET JÄRJESTELMÄT Maaliskuu 2015, sähköinen tentti (Mickelsson) Wiberg: Suomen tasavallan presidentin rooli, asema ja tehtävät. Grant: Tarkastele Yhdysvaltojen puolueita. Steiner & Crepaz: Kerro
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotMiten taloudelliset tekijät vaikuttavat valtioiden demokraattisuuteen?
Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma Miten taloudelliset tekijät vaikuttavat valtioiden demokraattisuuteen? Tutkimus taloudellisen eriarvoisuuden vaikutuksesta
LisätiedotKvantitatiiviset menetelmät
Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 V ls. Uusintamahdollisuus on rästitentissä.. ke 6 PR sali. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 9. 8.. välisenä aikana. Soveltuvan
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotJohdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1
Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)
LisätiedotPoliittinen analyysi. Kevät 2010
Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin
LisätiedotMUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT
MUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT Poliittinen osallistuminen, Helsingin yliopisto 8.11.2017 Lauri Rapeli Åbo Akademi SISÄLTÖ 1. Osallistumismuodot 2. Osallistumisasenteet 3. Deliberatiivinen
LisätiedotJohdatus politologiaan
Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VI: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Behavioralismi ja jälkibehavioralismi Behavioralismin tausta Behavioralistisen tutkimuksen
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotLIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotKvantitatiivisen aineiston analyysi
Kvantitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät SL 2014 Kvantitatiivinen vs. kvalitatiivinen? tutkimuksen lähtökohtana ovat joko tiedostetut tai tiedostamattomat taustaoletukset (tieteenfilosofiset
LisätiedotOulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015
1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.
LisätiedotVastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt
Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt 2017-20 Poliittinen historia & talous- ja sosiaalihistoria Ohjeet siitä, miten aiemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat tutkintoaan, jos
LisätiedotEnemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa
Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi ymmärtävänsä hyvin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotUusi maisteriohjelma Uusi kandiohjelma
Vastaavuuksia uusiin koulutusohjelmiin siirtyville (polhis & talsoshist) [luonnos] Uusi maisteriohjelma Kandiksi valmistuneen tai juuri maisteriopinnot aloittaneen kannattaa siirtyä Gradu 30 op Työharjoittelusta
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
LisätiedotMitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?
Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0055/4. Tarkistus. Sofia Sakorafa GUE/NGL-ryhmän puolesta
8.3.2017 A8-0055/4 4 Horisontaalinen tarkistus Korvataan sana Makedonia eri taivutusmuotoineen sanalla maa koko tekstissä 8.3.2017 A8-0055/5 5 Johdanto-osan 12 viite ottaa huomioon Etyjin demokraattisten
LisätiedotMitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?
Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen
LisätiedotVALTIO-OPPI 2015-2017
VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi
Lisätiedotottaa huomioon 29. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin omien varojen järjestelmän tulevaisuudesta 1,
P7_TA(2014)0432 Omien varojen järjestelmä * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2014 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (05602/2014
LisätiedotRadikaali eduskuntauudistus 1906
Naiset eduskunnassa Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen Helsingin työväenopisto 2.10.2017 joni.krekola@eduskunta.fi Radikaali eduskuntauudistus 1906 Säätyvaltiopäivät
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotKuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina
Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen
LisätiedotKUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN
Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin
LisätiedotYH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta
YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen
LisätiedotPUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA
012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat
LisätiedotMILLAINEN DEMOKRATIA KENIA ON? Kvantitatiivinen tutkimus kansalaisten näkemyksistä
Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma MILLAINEN DEMOKRATIA KENIA ON? Kvantitatiivinen tutkimus kansalaisten näkemyksistä Tuomas Koivisto Pro gradu -tutkielma Ohjaaja:
LisätiedotTilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 ja mittaaminen >> Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotMTTTP1 Tilastotieteen johdantokurssi Luento JOHDANTO
8.9.2016/1 MTTTP1 Tilastotieteen johdantokurssi Luento 8.9.2016 1 JOHDANTO Tilastotiede menetelmätiede, joka käsittelee - tietojen hankinnan suunnittelua otantamenetelmät, koejärjestelyt, kyselylomakkeet
LisätiedotKVANTITATIIVINEN TUTKIMUS
KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 MITÄ KASVATUSTIETEISSÄ HALUTAAN TIETÄÄ, JOS TUTKITAAN KVANTITATIIVISESTI? halutaan ennakoida tulevaa teknisesti ohjata tulevaa strategisesti ja välineellisesti
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotDEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotPARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa
PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008
LisätiedotTeema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja
Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Tilastoaineiston peruselementit: havainnot ja muuttujat havainto: yhtä havaintoyksikköä koskevat tiedot esim. henkilön vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin
LisätiedotValtiovalta Suomessa kuuluu kansalle
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,
LisätiedotSuomen virallisen tilaston verkkoportaali - väylä luotettavaan tilastotietoon. Tilastokirjaston asiakasaamu
Suomen virallisen tilaston verkkoportaali - väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokirjaston asiakasaamu 4.12.2008 Esityksen rakenne 1. Mikä on tilasto? 2. Luotettavan tiedon tunnusmerkit 3. Virallinen
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotArvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.
Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa
LisätiedotEDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA
Lämmittely Selitä sana EDUSKUNTA EHDOKAS ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI JAISET KUNNAN- VELVOL- ÄÄNI- POLIITIKKO PUOLUE VALTUUSTO LISUUS OIKEUS Keskustellaan ÄÄNESTYS-
LisätiedotSPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö
SPSS-pikaohje Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS on ohjelmisto tilastollisten aineistojen analysointiin. Hyvinvointiteknologian ATK-luokassa on asennettuna SPSS versio 13.. Huom! Ainakin joissakin
LisätiedotKansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40
Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan
LisätiedotAnalyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa
Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa
LisätiedotSuomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia
LisätiedotTietoarkisto palveluksessanne. Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä Hannele Keckman-Koivuniemi
Tietoarkisto palveluksessanne Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä 1.12.2014 Hannele Keckman-Koivuniemi Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto www.fsd.uta.fi Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
LisätiedotNaiset eduskunnassa. Koulutuspäivä kirjastoille eduskunnasta, vaikuttamisesta ja kirjastosta Eduskunnan kirjasto
Naiset eduskunnassa Koulutuspäivä kirjastoille eduskunnasta, vaikuttamisesta ja kirjastosta Eduskunnan kirjasto 13.11.2017 joni.krekola@eduskunta.fi Radikaali eduskuntauudistus 1906 Säätyvaltiopäivät 1863-1906:
LisätiedotMitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät
LisätiedotTurvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro
Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön
LisätiedotPERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti
PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi
LisätiedotValtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet. Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö
Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö 1 Taulukko, Democracy indexin kymmenen kärki Overall score
LisätiedotSosiaalisten verkostojen data
Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä
LisätiedotAlasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet
Niedersächsischer Landeswahlleiter Finnisch Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet 2 Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet Alasaksissa
LisätiedotPopulaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N
11.9.2018/1 MTTTP1, luento 11.9.2018 KERTAUSTA Populaatio tutkimusobjektien muodostama joukko, johon tilastollinen tutkimus kohdistuu, koko N Populaation yksikkö tilastoyksikkö, havaintoyksikkö Otos populaation
LisätiedotJaana Kerttula: Demokratisoituminen ja kansainvälisen vaalitarkkailun kasvu ja 2000-luvuilla
TAMPEREEN YLIOPISTO Politiikan tutkimuksen laitos Jaana Kerttula: Demokratisoituminen ja kansainvälisen vaalitarkkailun kasvu 1990- ja 2000-luvuilla Yleiset kehityspiirteet ja tapaustutkimus Euroopan turvallisuus-
LisätiedotYhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä
LisätiedotOsallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu
LisätiedotSOSIALISAATIO JA POLIITTINEN KIINNITTYMINEN
SOSIALISAATIO JA POLIITTINEN KIINNITTYMINEN Poliittinen osallistuminen, Helsingin yliopisto 8.11.2017 Lauri Rapeli Åbo Akademi SISÄLTÖ 1. Poliittinen sosialisaatio 2. Kiinnostus politiikkaa kohtaan 3.
LisätiedotLAUSUNTO. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/2032(INI) kehitysyhteistyövaliokunnalta. ulkoasiainvaliokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 2011/2032(INI) 4.5.2011 LAUSUNTO kehitysyhteistyövaliokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle demokratiakehitystä tukevista EU:n ulkoisista toimista (2011/2032(INI))
LisätiedotKandidaatintutkielman arviointikriteerit
Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta
LisätiedotZA5893. Flash Eurobarometer 375 (European Youth: Participation in Democratic Life) Country Questionnaire Finland (Finnish)
ZA89 Flash Eurobarometer (European Youth: Participation in Democratic Life) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL European Youth - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON
LisätiedotTilastotiede ottaa aivoon
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?
LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,
Lisätiedot