RAKENTAMIS- JA KORJAUSTAPAOHJEET



Samankaltaiset tiedostot
Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

RAKENTAMISTAPAOHJEET

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

AK 346 PIHLAJAHARJU III RAKENTAMISTAPAOHJE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: Tekniset palvelut Rakentaminen

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE KORTTELI 603 TONTIT 2-4

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit

LIITE 1 RAKENTAMISTAPAOHJE KORTTELIT

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

Rakentamistapaohje HAAPIORINNE Asemakaava Rakentamistapaohjeen aluejako

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

TONTTIA KOSKEVAT ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET (ASEMAKAAVA A-2308)

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue.

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

VESILAHDEN KUNTA NARVAN KAAKKOISEN ALUEEN RAKENNUSTAPAOHJEET

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

Keljonkankaan keskusta

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet (päivämääriä lisätty )

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

RAKENTAMISTAPAOHJE

Keljonkankaan keskusta

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

SILIKALLIO ITÄ - AK: RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET KYTÖHALMEEN ASUNTOALUE. Nro Kaavatunnus 306 Ak3111

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

Rakennustapaohjeet. Päivitys NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

TOHLOPPI, KAAVA NRO 8094, RAKENTAMISTAPAOHJE Kaavan rakenne

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET


KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

VILLENPUISTO 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE


VESILAHTI PYHÄJÄRVI, VAKKALANSELKÄ LAUKON RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJE

Transkriptio:

AK 359 KUSTAA AADOLFIN KIRKON YMPÄRISTÖ RAKENTAMIS- JA KORJAUSTAPAOHJEET koskien Iisalmen kaupungin 7. kaupunginosan kortteleita 19, 451, 453-457 ja 459 Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 359 (KV hyv. xx.xx.20xx xx). Pidetty nähtävillä Kaupunginvaltuusto hyväksynyt xx.xx.-xx.xx.20xx xx.xx.20xx xx

Sivu 2 / 10 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Kortteli 19, Vanha kirkkotie... 4 Korttelit 454-457, Laaksotie/ Pohjoisrinne (ns. Betlehemin alue)... 6 Kortteli 459, Koljonvirrantie/ Kirkkotie... 8 Kortteli 451... 9 Kortteli 453... 9

Sivu 3 / 10 Johdanto Rakentamistapaohjeella ohjataan alueen rakennusten korjaamista ja uudisrakentamista. Rakentamistapaohje on laadittu alueen ympäristöön (maisemaan ja historiaan) liittyvien arvojen säilyttämiseksi. Tämä ohje on tehty asemakaavatyön yhteydessä alueen rakennusten omistajille, suunnittelijoille sekä rakennusvalvonnan käyttöön. Rakentamistapaohjeet kohdistuvat erityyppisille alueille. Vanhan kirkkotien varren uudisrakennukset sijoittuvat historialliseen ja maisemallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Myös Koljonvirrantien varren kiinteistöt ovat maisemallisesti merkittävällä paikalla. Rakennuskanta ei ole yhtenäistä. Tulevaisuudessa korjauksissa tai uudisrakentamisen yhteydessä alueen rakennuskantaa tulee kehittää ulkonäöllisesti yhtenäisempään suuntaan. Määräykset koskevat myös piharakentamista. Ns. Betlehemin alue on tiiviisti ja yhtenäisesti rakentunut. Alueen rakennusten merkitys korostuu niiden ollessa avoimella paikalla kulttuurihistoriallisesti merkittävän kirkon alueen läheisyydessä. Alueen rakennuskanta on rakentunut pääosin 1970-luvun alussa. Tällöin rakentamisen ihanteita pientaloissa olivat mm. loivat katot ja tasakatot, matalat perustukset ja suuret maisemaikkunat. Räystäät olivat lyhyet tai niitä ei ollut ollenkaan. Räystäiden tilalle tuli kattorakenteen otsan verhouksena korkeahko lautaverhous. Rakennukset olivat usein myös pohjamuodoltaan suorakaidetta monimuotoisempia, usein L-mallisia ns. puoliatriumtyyppisiä terasseineen ja katoksineen. Puurunkoinenkin talo verhottiin usein punaisella tiilellä. Puuosat, kuten ikkunat ja katon otsalaudoitukset petsattiin tummiksi. Julkisivuissa suosittiin laatikkomaisia ja levymäisiä osia sekä nauhamaisia ikkunasommitelmia. Pääosa alueen rakennuksista on muutettu myöhemmin aumakattoisiksi. Kaava-alueen pohjoisosassa, Auringonkehrän alueella, korttelissa 453 lähtökohtaisena ajatuksena on ollut pihapiirien rakentuminen kivinavetan ympärille.

Sivu 4 / 10 Kortteli 19, Vanha kirkkotie Vanhan kirkkotien varteen muodostuu kolme uutta erillispientalotonttia. Tonttien pihat avautuvat kadun puolelle, jolloin talousrakennuksilla on mahdollista rajata piha-aluetta kadusta. Ilmansuunnallisesti etelä-ja länsipiha on yleensä suotuisin. Asuinrakennusten sijoittaminen tontin perälle myös luo suojaa liikennemelua vastaan. Päärakennus tontin pohjoisosassa, talousrakennus/autotalli kadun varteen. JULKISIVUT, MATERIAALIT JA VÄRITYS Tontit rajataan peltoalueesta pensasaidalla tai matalahkolla puurivillä. Tonttien rajoilla käytetään pensasaitoja. Rakennuksissa on käytettävä vaaleilla ja murretuilla sävyillä peittomaalattuja puuverhouksia. Selkeästi ympäristöstä poikkeavia, kuten puhtaan valkeaa, pastelleja sävyjä tai sinisen sävyjä, ei tule käyttää. Julkisivuvärin tulee sopia ympäristöön. Rakennuksessa tulee olla yksi pääväri. Julkisivulaudoituksen tulee olla joko vaaka- tai pystysuuntainen, ilman laudoituksen suunnan muutoksia tai osiin jaettuja julkisivupintoja. Ikkuna-aukotuksen tulee olla pellon suuntaan (pohjoiseen) pääosiltaan symmetrinen.

Sivu 5 / 10 Kuva: Vasemmalla esimerkki symmetrisestä ikkuna-aukotuksesta ja yhdensuuntaisesta laudoituksesta. Oikealla esimerkki julkisivusta, joka ei sovi alueen ympäristöön. KATOT Rakennuksiin tulee tehdä harjakatto, jonka kattokulman tulee olla n. 1:1,5 Katemateriaalina käytetään grafiitin harmaata kolmiorimahuopaa tai saumattua/suoraa peltiä (ei muotokatteita, kuten tiilikuvio tms.). TALOUSRAKENNUS: Autotalli/katos tulee suunnitella siten, että ajo autotalliin kulkee pihan kautta, ei suoraan kadulta. TONTTIEN AITAAMINEN: Tontit rajataan peltoalueesta pensasaidalla tai matalahkolla puurivillä (esim. pihlaja). Muilla rajoilla käytetään pensasaitaa.

Sivu 6 / 10 Korttelit 454-457, Laaksotie/ Pohjoisrinne (ns. Betlehemin alue) Kaavamääräys: Tavoitteena on säilyttää alueen (ns. Betlehemin alue) rakennukset ja muu ympäristö. Rakennusten mahdolliset muutostyöt ja uudisrakentaminen on tehtävä siten, että ne sijainnin, muodon, mittasuhteiden, värityksen, yksityiskohtien ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattava alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä ja aikakauden rakentamistapaa. Ominaispiirteitä ovat mm. rakennusten matala massoittelu, punatiiliset julkisivut ja loivat katot. Materiaalit ja värit tulee sovittaa naapurustossa samankaltaisiksi. JULKISIVUT, MATERIAALIT JA VÄRITYS Julkisivumateriaali alueen rakennuksissa on punatiili (tummalla saumalla), joka tulee säilyttää pääasiallisena julkisivumateriaalina. Täydentävänä materiaalina esim. korjauksen tai laajentamisen yhteydessä voidaan käyttää punatiilen vaihtoehtona yhtenäistä, vaakasuuntaista verhouslautaa (leveys enintään 120mm). Koristeellisia paneeleiden profiileja ei tule käyttää. Värin tulee olla tummahko, murrettu punaruskea, joka soveltuu ympäröiviin rakennuksiin. KATOT Kattojen ympäristöön soveltuvuus alueella on tärkeää, koska matalissa rakennuksissa katon osuus korostuu ja tämän lisäksi alue sijaitsee ympäristöään alempana, jolloin kattopinnat näkyvät ympäristöönsä selkeämmin. Kattomuotona voi olla loiva harjakatto, (kattokaltevuus n.1:3), aumakatto tai tasakatto. Katemateriaaleista suositeltava on pelti. Palahuopaa ei tule käyttää. Katemateriaali ja katteen väritys tulee valita siten, että se sopii alueen rakennusten katteiden väriin.

Sivu 7 / 10 Räystäs- ja harjakorot: Alue säilytetään yksikerroksisena. Korot tulee sovittaa siten, että räystäskorko on 2,5-3 m lattiapinnan korosta ja harjakorkeus 3-4,5m. Esitetyistä korkeuksista voidaan perustelluista syistä (esim. rakennusteknilliset syyt) poiketa. MAANPINNAN KOROT Perustamistapa on suositeltava pitää kohtuullisen matalana. Rakennusteknilliset syyt tulee kuitenkin huomioida. Tonttien maanpinnan korkeusasemaa ei tule merkittävästi muuttaa ilman perusteltua syytä (esim. rakennusteknilliset syyt). Tonttien maanpinnan muotoilulla ei saa aiheuttaa haittaa naapuritonteille tai yleisille alueille. TALOUSRAKENNUKSET Alueen tontit ovat kohtuullisen pieniä ja täyteen rakennettuja. Talousrakennukset tulee rakentaa siten, etteivät ne muodostu tonteilla hallitsevan suuriksi (korkeus ja leveys). Talousrakennuksissa tulee noudattaa alueen muun rakennuskannan murrettuja värisävyjä siten, ettei lopputulos huomattavasti poikkea ympäristöstään.

Sivu 8 / 10 Kortteli 459, Koljonvirrantie/ Kirkkotie Kaavamääräys: Korjaus- ja uudisrakentaminen tulee sovittaa osaksi maisemallisesti arvokasta aluetta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rakennusten ja talousrakennusten sijaintiin, mittasuhteisiin, käytettäviin materiaaleihin sekä väritykseen. Rakennuskantaa tulee kehittää ulkomuodoltaan yhtenäisempään suuntaan. JULKISIVUT, MATERIAALIT JA VÄRITYS Rakennusten julkisivuissa käytetään murrettuja, lämpimiä punaisen sävyjä. Pääosa alueen rakennuksista noudattaa jo tätä värimaailmaa. Rakennuksessa tulee olla yksi pääasiallinen julkisivumateriaali ja väri. Mahdollisessa uudisrakentamisessa julkisivuissa käytetään peittomaalattua puuverhousta. Julkisivulaudoituksen tulee olla joko vaaka- tai pystysuuntainen, ilman laudoituksen suunnanmuutoksia tai osiin jaettuja julkisivupintoja. Ikkuna-aukotuksen tulee olla julkisivuittain pääosiltaan symmetrinen. KATOT Alueelle on mahdollista rakentaa ns. puolitoistakerroksisia rakennuksia. Yksikerroksisessa rakennuksessa kattokaltevuuden tulee olla enintään 1:3 ja puolitoistakerroksissa enintään 1:1,5. Alueella tulee suosia harjakattoja. Katteen tulee olla huopaa (ei palahuopaa) tai peltiä. Peltikaton profiilin tulee olla suora, eikä ns. tiilijäljitelmäkuvioita tule käyttää. 1:3 (18 ) 1:2,5 (n.22 ) 1:2 (n.26,5 ) 1:1,5 (33 ) kuva: kattokaltevuuksia 1:1,5-1:3

Sivu 9 / 10 Kortteli 451 Rakennusten julkisivuissa on käytettävä vaaleita keltaisen sävyjä. Julkisivuissa sallitaan puu- ja tiiliverhoukset. Katteiden tulee olla ruskeita tai harmaita. 451 453, eteläosan tontti 453, pohjoisosan tontti Kortteli 453 Uudisrakennusten sijoittelussa on otettava huomioon kivinavetta ja rakennukset on sommiteltava perinteistä neliöpihaa mukailevaksi pihapiiriksi. Piha-alueet tulee rakentaa esteettömiksi. Pohjoisosan tontti: Rakennusten julkisivuissa on käytettävä punamullan sävyjä. Julkisivuissa sallitaan puu- ja tiiliverhoukset. Katteiden tulee olla ruskeita tai harmaita. Eteläosan tontti: Korttelialueiden rakennuksissa on käytettävä vaaleita peittomaalattuja puuverhouksia. Katemateriaalina tulee olla grafiitin harmaa, saumattu pelti.

Sivu 10 / 10 Laatija: Hannele Kelavuori asemakaava-arkkitehti Iisalmen kaupunki, 2016. LÄHTEET: Iisalmen kaupungin arkisto, rakennuspiirustukset 60-ja 70-lukujen matalat tyyppitalot ja korjausrakentaminen. Ruotsalainen Sakari, Hilliaho Kimmo, Hämäläinen Mika ja Palos Salla. Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos. Julkaisu 3. SITRA. 11/2010. http://www.rakennusperinto.fi/hoito/korjaus_artikkelit/fi_fi/pientalojen_rakenteet_1940-1970/