Ta Pa m l k i yhm ä n pu ausr u a hj k o en kon e r er e p uv l e v
Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja C 1/2009 Palveluverkon ohjausryhmä HYVINVOINTIPALVELUT Palveluverkon kehittämissuunnitelma Tampereen kaupunki 2009
Tampereen kaupunki Konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä Tietotuotanto- ja laadunarviointiyksikkö Aleksis Kiven katu 14 16 C PL 487 33101 Tampere puh. 03 565 611 faksi 03 5656 5644 www.tampere.fi Tampereen kaupunki palveluverkon ohjausryhmä Kannen taitto: Birgitta Helsing Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2009 ISSN-L 1798-2138 ISSN 1798-2138 ISBN 978-951-609-416-1
SISÄLLYS Miksi tarvitaan palveluverkon kehittämissuunnitelma?... 7 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT... 9 1.1 Ohjausryhmän kokoonpano ja tehtävät...9 1.2 Työn eteneminen ja aikataulu...9 1.3 Hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämistä ohjaavat periaatteet...12 2 TAUSTATIEDOT... 17 2.1 Väestön kehitys...17 2.1.1 Tampereen seutukunnan väestökehitys vuosina 2000 2030...17 2.1.2 Tampereen väestökehitys vuosina 2005 2030...18 2.2 Kaupunkirakenteessa tapahtuvat muutokset...20 2.3 Rakentamisen ja kaavoituksen yhteys palveluverkon suunnitteluun...21 2.4 Seutuyhteistyö...22 3 YLEISIÄ LINJAUKSIA... 23 4 KEHITTÄMISKOHTEIDEN ESITTELY... 28 4.1 Keskitettyjen palvelujen kehittämisesitykset...28 4.1.1 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen...28 4.1.2 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen...29 4.1.3 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen...36 4.1.4 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen...37 4.1.5 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen...39 4.2 Palvelualueittaiset kehittämiskohteet...45 4.2.1 Eteläinen palvelualue...45 4.2.2 Kaakkoinen palvelualue...51 4.2.3 Koillinen palvelualue...56 4.2.4 Läntinen palvelualue...62 4.2.5 Keskustan palvelualue...70 5 PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TOTEUTUKSEN SEURANTA JA PÄIVITYS... 75 KEHITTÄMISKOHTEIDEN TIIVISTELMÄ... 77 LÄHTEET... 80 LIITTEET... 81
Miksi tarvitaan palveluverkon kehittämissuunnitelma? Tampere on vetovoimainen kasvukeskus, jonka väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuosikymmeninäkin voimakkaana. Kaupunki kasvaa sekä täydennysrakentamisen että uusien asuntoalueiden rakentamisen kautta. Viime vuosien tunnusomaisia piirteitä kasvussa ovat: 1) ympäristökuntien (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Orivesi, Vesilahti ja Ylöjärvi) voimakas väestönkasvu, joka olennaisilta osiltaan saa käyttövoimansa Tampereelta, 2) Tampereen voimakas sisäinen muuttoliike, joka johtuu ennen muuta lisääntyvän vaurauden mahdollistamasta asumisväljyyden tavoittelusta ja 3) lisääntyvä maahanmuuttajien osuus kaupungin kasvusta, joka asettaa uusia vaatimuksia palvelujen sisällölle. Tampereen hyvinvointipalvelujen verkosto on varsin hyvä ja kattava. Kaupunkisuunnittelussa otetaan vähintäänkin tyydyttävästi huomioon palvelutarpeet erityisesti uusien asuinalueiden suunnittelussa, mutta palveluverkon kokonaistarkastelun puute on ongelma erityisesti täydennysrakentamista tarkasteltaessa ja keskitettyjen palveluiden sijaintia mietittäessä. Hyvinvointipalveluiden kannalta kaksi tärkeintä huomiota Tampereen väestösuunnitteen kehitysluvuista ovat vanhusväestön, erityisesti yli 80-vuotiaiden, määrän lisääntyminen ja toisaalta kouluikäisten määrän selkeä notkahdus, jonka kuitenkin odotetaan oikenevan nykytasolle jo nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Palveluiden kehittämissuunnitelman on tarkoitus olla eri tahojen yhteinen näkemys siitä, miten palveluverkkoa tulevaisuudessa kehitetään vastaamaan paremmin muuttuviin palvelutarpeisiin, toimintaympäristön muutoksiin sekä määrällisiin ja laadullisiin muutosvaatimuksiin, joita esittävät asukkaat, tai jotka johtuvat esimerkiksi lainsäädännöstä. Kehittämisen reunaehdot ja hankkeiden priorisoinnin tekee kaupunginvaltuusto taloudellisen liikkumavaran puitteissa Kehittämissuunnitelman keskeisenä lähtökohtana on kaupungin strategiaan kirjattu tavoite palveluiden asiakaslähtöisyydestä. Toinen keskeinen perusasia on palvelujen mahdollisimman tasavertainen tarjonta kaupungin eri osissa ja kaikille kaupungin asukkaille. Palveluverkon tarkastelu tapahtuu kolmen palvelutyypin: lähi-, alue- ja keskitettyjen palveluiden kautta. Palveluiden saatavuus ja tavoitettavuus ovat tärkeimmät arviointikohteet. Sen lisäksi huomioon on otettava lainsäädännöstä ja kaupunginvaltuuston päätöksistä johtuvat laadulliset ja määrälliset reunaehdot. 7
Alueellinen tarkastelu tapahtuu viiden maantieteellisen palvelualueen (eteläinen, kaakkoinen, koillinen, läntinen ja keskusta) kautta. On huomattava, että kyseessä on suunnittelua palveleva eikä hallinnollinen aluejako. Aluejaon avulla on tarkoitus organisoida myös asukkaiden kuuleminen. Myös tähän suunnitelmaan on kerätty kansalaispalaute pormestarin ja apulaispormestareiden vetämien kuulemistilaisuuksien kautta. Alueellisesti on nähtävissä suuria eroja. Vaikka vanhusten määrä lisääntyy kaikilla alueilla, niin muutos on selvästi suurin lännessä. Siellä myös oppilasmäärät vähenevät ennusteiden mukaan rajuimmin. Lasten ja koululaisten määrä kasvaa varsinkin kaakossa ja koillisessa uusien asuinalueiden myötä. Etelässä ja Lännessä liikenneväylät toimivat palvelujen käytön esteinä. Keskustan alue taas on palvelujen saatavuuden kannalta erityisasemassa, koska valtaosa keskitetyistä palveluista on sijoitettu sinne. Tampereen palveluverkkoa on tarpeen tarkastella yhdessä kaupunkiseudun kuntien kanssa. Vuoden 2008 lopulla valmistui seudullinen palveluverkkoselvitys, jonka tulokset on otettu huomioon Tampereen suunnitelmassa. Yhteistyötä on jo nyt monella osa-alueella, mutta nykyistä tiiviimpi sopimuksiin ja yhteisesti hyväksyttyihin periaatteisiin perustuva yhteinen palvelutarjonta helpottaisi monin tavoin seudun asukkaiden arkea, vähentäisi byrokratiaa, tehostaisi palveluverkon käyttöä ja olisi siten taloudellisestikin edullisempaa. Seutuyhteistyössä korostuvat kuntarajojen läheisyydessä tarjotut lähipalvelut (esim. perusopetus, päivähoito ja kirjastopalvelut) ja toisaalta keskitetyt palvelut kuten erityisryhmille suunnatut palvelut ja toisen asteen koulutuspalvelut. Kuntatalouden rajalliset mahdollisuudet edellyttävät palveluiden järjestämisessä optimaalista taloudellisuutta. Se tarkoittaa mm. tehokasta tilankäyttöä ja uusien tilojen osalta hyvää suunnittelua ja edullisimman toteutustavan perusteellista tutkimista. Huomioon tulee erityisesti ottaa palvelujen saavutettavuus (esim. joukkoliikenne ja kevyen liikenteen väylät sekä reittien ja rakennusten esteettömyys). Tässä suunnitelmassa aikajänne ulottuu vuoteen 2030, kun arvioidaan toimintaympäristön ja keskeisten palvelutarpeiden muutoksia. Konkreettisista hankkeista suurin osa painottuu vuosiin 2009-2012. Kiireellisimpinä ja tärkeimpinä useiden vuosien kehityshankkeina nostetaan esiin ikäihmisten palvelurakenteen muuttaminen. Sen olennaisia osia ovat Koukkuniemen alueen kehittäminen vuosina 2009-2020 ja merkittävä tehostetun palveluasumisen lisääminen. Toinen saman tärkeysluokan asia on kouluverkon mukautuminen vähentyviin oppilasmääriin. Tässä suunnitelmassa painotetaan koulutilojen yhteiskäyttöä, moninaiskäyttöä ja yhtenäisen peruskoulun toteuttamista nykyistä johdonmukaisemmin. Tärkeää on seurata oppilastilannetta säännöllisesti, koska muuttoliike ja uusien suurien asuntoalueiden rakentuminen saattavat vaikuttaa oppilastilanteeseen olennaisesti. 8
1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA LÄH- TÖKOHDAT 1.1 Ohjausryhmän kokoonpano ja tehtävät Pormestari nimesi hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämissuunnitelman ohjausryhmän 10.5.2007. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi nimettiin johtaja Lasse Eskonen ja jäseniksi tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen, tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäki, tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta, tilaajapäällikkö Tuula Martikainen, kaavoitusjohtaja Jyrki Laiho, vs. strategiapäällikkö Reija Linnamaa, kaupunginsihteeri Maria Länsiö, toimitusjohtaja Ilkka Ojala, palvelutuotantojohtaja Päivi Sillanaukee (varalla ylihammaslääkäri Eeva Torppa-Saarinen), palvelutuotantojohtaja Asko Koskinen (varalla perusopetuksen johtaja Hannu Suoniemi), kehityspäällikkö Jorma Lehtisaari ja taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikkö. Ohjausryhmän sihteeristön muodostavat suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen, controller Tero Tenhunen ja kehittämiskoordinaattori Monika Sola. Ohjausryhmän nimeämisen taustalla on Tampereen kaupunginstrategia, jossa yhtenä tavoitteena on kirjattu, että kaupungin palveluverkko vastaa väestö- ja kaupunkirakenteen muutoksiin. Nimittäessään ohjausryhmän pormestari antoi valmisteluaikaa vuoden 2008 loppuun asti. Pormestarin jatkoi päätöksellään 20.11.2008 ohjausryhmän toimikautta maaliskuun loppuun 2009 asti. Jatkoajan syynä oli mm. se, että voidaan ottaa huomioon talousarvion 2009 ja taloussuunnitelman 2009-2011 kannanotot, jotka koskevat palveluverkkoa. Lisäksi valmisteilla on investointien pitkän tähtäimen suunnitelma, jolla on myös vaikutusta palveluverkon suunnitteluun. Ohjausryhmän tehtävänä on ollut ohjata ja johtaa hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämissuunnitelman valmistelua. Ohjausryhmä on määritellyt tavoitteet ja tehtävät. Lisäksi ohjausryhmä on nimennyt työskentelyssä mukana olleet alatyöryhmät. 1.2 Työn eteneminen ja aikataulu Ohjausryhmä käynnisti työskentelyn heti nimityksen saatuaan ja nimesi työskentelyyn seuraavat alatyöryhmät: kirjastopalvelut, Koukkuniemen alueen kehittämisen alatyöryhmä, sosiaali- ja terveyspalvelut, päivähoidon ja perusopetuksen alatyötyöryhmä, lukiopalvelut, liikunta- ja nuorisopalveluiden alatyöryhmä, kotona asumista tukevien palveluiden alatyöryhmä ja joukkoliikenteen alatyöryhmä. Lisäksi alkuvaiheessa työskenteli alatyöryhmä, joka mietti palvelujakoa lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. Alatyöryhmät aloittivat työnsä elokuussa 2007 ja työstivät kehittämisesityksiään ohjausryhmän ja myöhemmin kaupunginhallituksen suunnittelujaoston hyväksymän väliraportin (26.11.2007, 89 ) linjausten mukaisesti. Kaupunginhallituk- 9
sen suunnittelujaosto hyväksyi tässä yhteydessä suunnittelun pohjaksi esitetyn palvelualuemallin jatkotyöskentelyn pohjaksi. Väliraportissa jaettiin palvelut myös lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. Näiden linjausten mukaisesti alatyöryhmät jatkoivat työskentelyään tarkastellen kaupunkia viiden palvelualueen näkökulmasta ottaen huomioon lähi-, alue- ja keskitetyt palvelut. Alatyöryhmien esitykset saatiin koottua yhteen maaliskuussa 2008. Huhtikuussa 9.4.2008 järjestettiin ohjausryhmän ja kaikille alatyöryhmien jäsenille yhteinen työpajapäivä, jossa käsiteltiin esityksiä ja työstettiin niistä yhteistä näkemystä. Tältä pohjalta valmisteltiin yhteenveto, joka esiteltiin konserninhallinnon johtoryhmälle 2.6.2008. Saatujen palautteiden ja esityksiin tulleiden tarkennuksien jälkeen työstettiin raporttiluonnos, jonka tarkoituksena oli olla pohja esiteltäessä hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämisesityksiä kuntalaisille. Raporttiluonnos esiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostolle 25.8.2008. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto palautti selvityksen uudelleen valmisteluun niin, että valmistelussa otetaan huomioon kuntalaispalaute ja sen jälkeen asia tuodaan uudelleen kaupunginhallituksen suunnittelujaostoon. Kuntalaisten kuulemistilaisuuksia järjestettiin viisi, yksi kullakin palvelualueella. Eteläisellä palvelualueella tilaisuus oli 9.9.2008, kaakkoisella 18.9.2008, koillisella 23.9.2008, läntisellä 30.9.2008 sekä 7.10.2008 keskustan palvelualueella. Puheenjohtajina tilaisuuksissa toimivat pormestari ja apulaispormestarit. Tilaisuuksissa oli näytteillä ko. alueen palveluverkostoa ja kehittämiskohteita koskevaa materiaalia. Alustuksen jälkeen osanottajat pienryhmissä miettivät alueen palveluverkon haasteita ja kehittämisideoita, joita puitiin yleiskeskustelussa. Asukasiltoihin osallistui yhteensä noin 200 kuntalaista. Monet esitykset tukivat palveluverkostotyössä esiin nousseita kehittämisesityksiä. Kriittisesti suhtauduttiin koulu- ja lukioverkon sekä kirjastoverkon muutosesityksiin. Esiin tuli jonkin verran myös uusia kehittämisideoita, kuten kansalaistalot, kuntosaleja ikäihmisille, Vehmaisiin nuorisotalo ja Tesomalle lisää liikuntatiloja. Tilaisuuksissa pidetyssä alustuksessa esiteltiin palveluverkon suunnittelutyön periaatteet, joita tilaisuuksissa ei juurikaan kommentoitu. Kommentteja tuli lähinnä suunnittelun pohjaksi luotuun palvelualuejakoon. Kritisoitiin koillisen palvelualueen kokoa ja Järvensivun kaupunginosaa esitettiin liitettäväksi keskustan palvelualueeseen eteläisen palvelualueen sijaan. Asukastilaisuuksien lisäksi Valma-valmistelufoorumiin nostettiin esiin 5.11.- 16.11.2008 väliseksi ajaksi joitakin hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämiseen liittyviä aihealueita. Toiveena oli saada kuntalaisten mielipiteitä tekojääalueista, kouluverkon hyödyntämisestä muuhun toimintaan, omalääkäripalveluiden sijoittumisesta sekä ikäihmisten keskustan alueella olevien palveluiden saavutettavuudesta. Valman kautta saatu palaute jäi vähäiseksi, palautteita saatiin 34, joista suuri osa (22 kpl) koski Järvesivun koulun tulevaisuutta. Muutoin palautteissa koulutilojen osalta todettiin, että ne soveltuvat varsinkin esiopetuksen, mutta myös 10
päivähoidon käyttöön, jos tiloissa tehdään tarvittavat muutostyöt. Koulutilojen monikäyttöisyyttä erilaisina harrastustiloina pidettiin järkevänä. Jääalueiden osalta toivottiin, että lähellä kouluja ja koteja säilytetään luistelumahdollisuudet. Joillekin omalääkärin sijainti keskustassa sopii hyvin, kunhan palveluita tarjotaan myös omalla alueella esim. ikäihmisille. Ikäihmisten palvelujen osalta todettiin, että peruspalvelut kuten ateria- ja virkistyspalvelut pitää olla omalla alueella. Lisäksi yksi kommentti koski Lamminpään kirjaston säilyttämistä. Valmistelun aikana on saatu palautetta Läntisen palvelualueen osalta alueellisen vaikuttamisen foorumin eli ALVARIn kautta. Länsi-Alvari on työstänyt alueen palveluverkon kehittämisestä raportin, jonka se luovutti palveluverkon ohjausryhmälle 27.9.2007. Tämän jälkeenkin Länsi-Alvarissa on käsitelty palveluverkkoon liittyviä asioita. Alueen kirjastoverkon osalta Länsi-Alvari antoi lausuntonsa 1.4.2008. Syksyllä 2008 käynnistyi myös Eteläisellä palvelualueella Etelä-Alvari. Etelä- Alvarilaisia oli mukana alueen asukasillassa ja näin osallistuivat työskentelyyn. Palveluverkon valmisteluun on liittynyt myös sellaisia kehittämisesityksiä, joita esitettiin jo talousarviovuodelle 2009. Näiden osalta järjestettiin erillisiä keskustelutilaisuuksia. Pääosin tilaisuudet koskivat päivähoitoa ja perusopetusta. Niitä järjestettiin elokuussa 2008 Muotiala-talossa, Takahuhdin koulussa, Tesomajärven koulun Ikurin toimipisteessä sekä Kanjonin koulun Hallilan toimipisteessä. Myös Messukylän lukiossa järjestettiin syyskuun alussa keskustelutilaisuus muutosesityksestä. Vuotta 2009 koskeneet esitykset käsiteltiin talousarviokokousten yhteydessä lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 4.9.2008 (118 ) ja osaamis- ja elinkeinolautakunnan kokouksessa 11.9.2008 (11.9.2008). Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta hyväksyessään talousarvioehdotuksen vuodelle 2009 päätti, että Takahuhdin ja Hallilan koulujen toiminta jatkuu nykyisellään ja että tähän liittyen päivähoitopaikkojen lisärahoitustarve on vuositasolla 150 000 euroa, joka pitää huomioida budjetin jatkovalmistelussa. Osaamis- ja elinkeinolautakunta hyväksyessään talousarvioehdotuksen vuodelle 2009 päätti, että Messukylän lukion toimintaa jatketaan ja kehitetään sen nykyisessä koulukiinteistössä ja yleisemmin Tampereen kaupungin lukioverkkoon palataan sen jälkeen, kun seudullinen lukioverkkoselvitys valmistuu. Kaikki edellä esitellyt kuntalaispalautteet ja esitykset on käsitelty palveluverkkotyöhön liittyvissä alatyöryhmissä ja ohjausryhmässä. Näiden pohjalta kehittämisesityksiä on työstetty eteenpäin. Palveluverkon kehittämissuunnitelman valmistelun yhteydessä on tullut eri tahoilta aloitteita ja esityksiä: Lamminpään Vasemmisto ry:n 15.9.2008 lähettämä kirje Lamminpään kirjaston säilyttämisestä Järvensivun omakotiyhdistys ry:n 16.11.2008 päivätty kirje Järvensivun koulun säilyttämisestä 1-6 vuosiluokkien kouluna 11
Järvensivun koulun vanhempainyhdistyksen 18.11.2008 lähettämä adressi Järvensivun koulun säilyttämisestä 1-6 vuosiluokkien ja esiopetuksen yksikkönä ja koulupoluksi esitetään nykyisen polun säilyttämistä eli Sampolan koulua Kimmo Saarisen 12.11.2008, Johanna Salmen 10.11.2008, Minna Saarisen 14.11.2008, Pirkko ja Veikko Piiraisen 10.11.2008 sekä Hanna Keski-Nisulan ja Petri Ruuskan 9.11.2008 lähettämät kirjeet liittyen Järvensivun koulun säilyttämisestä 1-6 vuosiluokkien kouluna. Kirjeissä on kannanottoja myös Järvensivun koulupolun suhteen. Edellä luetellut esitykset on käsitelty ao. alatyöryhmissä sekä ohjausryhmässä kehittämissuunnitelman valmistelun yhteydessä. Asukastilaisuuksien jälkeen kaupunginhallituksen suunnittelujaostolle esiteltiin palveluverkon kehittämissuunnitelman tilannekatsaus 1.12.2008 (69 ). Suunnittelujaostolle esiteltiin ne periaatteet, joiden pohjalta palveluverkon kehittämissuunnitelmaa on valmisteltu. Lisäksi esiteltiin joitakin suuria kehittämiskohteita sekä saatu kuntalaispalaute. Suunnittelujaosto hyväksyi valmistelua ohjaavat periaatteet ja jätti asian jatkovalmisteluun niin, että valmistelussa otetaan huomioon Vaarityöryhmän esiintuomia asioita ja etsimällä Koukkuniemen Jukolatalolle uudenlaista vanhushuollon käyttöä ja että Järvensivun koulun käyttöä jatketaan sillä periaatteella, että 1-6 luokat jatkavat siellä. Lisäksi päätettiin, että kehittämissuunnitelman luonnos tuodaan maaliskuussa 2009 suunnittelujaoston käsittelyyn. Kehittämissuunnitelma luovutetaan kaupunginhallituksen suunnittelujaoston käsittelyn jälkeen pormestarille. Tämän jälkeen kehittämissuunnitelma viedään tiedoksi kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Kehittämiskohteet käsitellään erikseen ao. lautakunnissa normaalin päätöksentekomenettelyn mukaisesti. 1.3 Hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämistä ohjaavat periaatteet Palveluverkoston kehittämissuunnitelma on strateginen suunnitelma vuosille 2009-2030. Se ohjaa jatkossa palveluverkon suunnittelua ja kehittämistä. Kehittämissuunnitelman valmistelussa yhtenä tavoitteena oli saada aikaan palveluverkon suunnittelua ohjaavat periaatteet, jotka ovat palveluverkon kehittämisen pohjana myös tulevina vuosina. Kehittämissuunnitelmassa on linjattu, millainen palveluverkko tarvitaan suunnitteilla oleville uusille asuinalueille ja mitä vaikutusta sillä on jo olemassa olevaan palveluverkkoon. Lisäksi kehittämissuunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä palveluverkon kehittämiseksi, varsinkin lähivuosille. 12
Palveluverkon kehittämisen periaatteet on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 1.12.2008 (96 ). Periaatteita on kahdeksan: 1. Palveluverkkoa tarkastellaan kuntalaisen näkökulmasta. 2. Taataan palvelujen saavutettavuus ja alueellinen tasavertaisuus, jota tarkastellaan palvelualuejaon avulla. 3. Noudatetaan palvelujakoa lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. 4. Väestön kasvun, ikä- ja kaupunkirakenteen muutokset ja niistä aiheutuvat palvelutarpeiden muutoksien vaikutukset palveluverkkoon ennakoidaan ja otetaan huomioon. 5. Uusien asuinalueiden palveluverkosto suunnitellaan ottaen huomioon niiden vaikutukset koko kaupunkirakenteeseen. 6. Otetaan huomioon yksityinen palvelutuotanto. 7. Selvitetään seutuyhteistyön vaikutus palveluverkon kehittämiseen. 8. Taloudelliset resurssit ohjaavat osaltaan palveluverkon kehittämistä. Näin ollen palveluverkon kehittämistyössä on otettava huomioon tilojen tarkoituksenmukainen, tehokas ja monipuolinen käyttö. Esitetyt palveluverkon kehittämisen periaatteet kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Näin ollen ne muodostavat kokonaisuuden, eikä niitä voida käsitellä irrallaan toisistaan. Hankkeen toteuttamiskelpoisuutta arvioitaessa pitää kaikkiin näkökohtiin kiinnittää huomiota ja ratkaisua ei voida tehdä vain yhden periaatteen mukaisesti. Ratkaisua tehtäessä kaupungin kokonaisetu pitää olla keskeisessä asemassa. Lähtökohtana palveluverkkotarkastelussa on asiakaslähtöisyys (periaate 1). Asiakaslähtöisyys on yksi Tampereen kaupungin strategian arvoista ja se korostuu myös vuosien 2009-2012 pormestariohjelmassa. Asiakaslähtöisyyttä on korostettu palveluverkon kehittämissuunnitelman valmistelussa myös kuntalaisten osallistumisella työskentelyyn. Valmistelussa on käytetty asukasiltoja, Valma-valmistelufoorumia ja Alvaria eli alueellisen vaikuttamisen foorumia, jotta on saatu palautetta suoraan asukkailta. Tavoitteena on käsitellä palveluverkkoa asiakaslähtöisesti niin, että asukkaille tarjotaan saavutettavuudeltaan tasavertaiset palvelut eri puolilla kaupunkia (periaate 2). Tarkastelun pohjaksi on luotu kaupunkiin palvelualuejako. Kukin palvelualue muodostuu maantieteellisestä alueesta, jolla asukkaat pääsääntöisesti saavat päivittäiset peruspalvelunsa (lähi- ja aluepalvelut). Kaupunki on jaettu viiteen palvelualueeseen: keskusta, eteläinen, kaakkoinen, koillinen ja läntinen (palvelualueet on esitetty kansilehden toisella puolella). Liitteessä 1 on esitelty kunkin palvelualueen nykyinen palveluverkosto sekä kartta keskitetyistä palveluista. 13
Palvelualuejako mahdollistaa asiakaslähtöisemmän näkökulman palvelujen suunnittelulle ja kehittämiselle, palvelutarpeen määrittelylle ja eri toimijoiden väliselle alueelliselle yhteistyölle. Palvelualueiden avulla voidaan tarkastella myös palveluiden tarjonnan tasa-arvoisuutta eri puolilla kaupunkia. Palvelualuejako on myös pohjana muodostettaessa alueellisia osallistumisfoorumeita kuten Länsi-Alvari ja Etelä-Alvari. Alvari-toiminta on tarkoitus laajentaa koko kaupunkiin, kaikille viidelle palvelualueelle. Palvelujen saavutettavuuden osalta ei ole esitetty tiettyjä kilometrimääriä, vaan korostettu asukkaiden joustavia ja turvallisia kulkuyhteyksiä. Joissakin palveluissa kilometrimäärät nousevat esiin mm. perusopetuksessa, jossa niiden perusteella määritellään koululaisten kuljetusetuuksia. Joukko- ja palveluliikenteen kehittämisellä voidaan parantaa palvelujen saavutettavuutta. Tarkoitus on käynnistää koulukuljetusten osalta tarkempi selvitys joukko- tai palveluliikenteen kehittämisestä niin, että se tukee koulumatkoja parhaalla mahdollisella tavalla. Palveluverkon kehittämisen kannalta oleellista on huomata, että rakennetun ympäristön saavutettavuuden lisäksi kuntalaisten toimintaympäristö on laajentunut myös tietoverkkoihin. Sähköisten palveluiden kehittäminen ja laajempi käyttöönotto helpottaa monelta osin kuntalaisten asiointia ja palveluiden tavoitettavuutta. Sähköiset palvelut mahdollistavat esimerkiksi ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin, automatisoivat palvelun tuottamiseen vaadittavia toimenpiteitä sekä mahdollistavat palveluiden laadun tarkkailun ja parantamisen erilaisia automaattisia mittareita apuna käyttäen. Edellä mainitut toimenpiteet auttavat vapauttamaan resursseja, jotka voidaan kohdistaa sinne, missä niitä tarvitaan. Sähköisten palveluiden kehittämisen myötä palvelujen saavutettavuus paranee ja asiakkaan ei välttämättä tarvitse käydä fyysisesti jossakin toimipisteessä. Eri palvelumuodot säilyvät silti tarpeen mukaan rinnakkaisina palvelutapoina. Sähköisten palvelujen teknisessä kehittämisessä tavoitellaan asiakkaiden kannalta helppokäyttöisiä ja yleisesti omaksuttavia palveluja. Tällä hetkellä on käytössä sähköisiä palveluja, jotka mahdollistavat ajanvaraukseen, ilmoittautumiseen ja verkkomaksamiseen liittyviä toimintoja. Näitä toimintoja kehitetään myös jatkossa. Tarkoitus on ottaa käyttöön sähköinen resepti, jota kehitetään käyttöön oton myötä. Tilavarausjärjestelmää on tarkoitus kehittää ja laajentaa koskemaan esim. ulkoliikuntatiloja. Vuonna 2009 alkaa Kohti kumppanuutta KuntaIThankkeena, jossa rakennetaan lapsiperheiden ja nuorten sekä palvelutuottajien yhteinen tietojärjestelmäkokonaisuus. Hankkeessa kehitetään eri ohjelmien avoimia rajapintoja ja SOA-periaatetta käyttäviä verkkopalveluja. Tässä projektissa aloitetaan Tampereen avoimen arkkitehtuurin rakentaminen. Yhä enemmän sähköisissä palveluissa huomioidaan seudullinen näkökulma. Sähköisiä ratkaisuja (esim. PIKI-verkkokirjasto) toteutetaan yhdessä ympäristökuntien kanssa yhä yhtenäistyvälle asiakaskunnalle. 14
Lähi-, alue- ja keskitettyjen palvelujen (periaate 3) määrittelyssä asiakaslähtöisyys on ollut keskeinen lähtökohta. Lähipalvelulle tunnusomaista on palvelun käytön toistuvuus sekä turvallisuuden ja saavutettavuuden varmistaminen. Lähipalveluita ovat mm. päivähoito, pienten lasten koulut, äitiys-, lasten- ja aikuisneuvolat, kotihoito, lähikirjasto, pallokentät, luistinradat ja uimapaikat. Aluepalveluiden tunnuspiirteet ovat samankaltaisia lähipalveluiden kanssa. Erona on maantieteellisesti laajempi asiakaspohja. Saavutettavuudessa korostuu julkinen liikenne ja palvelun sijoittuminen alueella keskeisesti. Kyse on erikoisosaamisen keskittämisestä ja tätä kautta mittakaavaetujen saavuttamisesta. Aluepalvelut tukevat monesti alueen lähipalveluja. Nämä palvelut yleensä sijoittuvat asukkaan omalle palvelualueelle, kuitenkin joissakin tapauksissa palvelun toimipiste voi sijaita myös toisella palvelualueella, jos se on hyvin saavutettavissa. Esimerkkejä aluepalveluista ovat päivähoidon leikkitoiminta, peruskoulun 7-9 vuosiluokat, aluekirjastot, urheilukentät, tekojääalueet, uimarannat ja hallit, sosiaali- ja terveysasemat sekä ikäihmisten palvelukeskukset. Sekä lähi- että aluepalvelujen on vastattava joustavasti palvelutarpeiden muutoksiin. Näin ollen palveluverkon on pystyttävä muuntumaan tarpeiden mukaisesti. Keskitetyissä palveluissa oleellista on maantieteellisesti laaja asiakaspohja ja tätä kautta saavutettu riittävä volyymi palvelujen tuottamiselle. Kysymys voi olla myös erityisryhmän palvelusta tai palvelusta, joka vaatii merkittävää resursointia, erikoisosaamista ja -laitteistoa. Keskitettyjä palveluita ovat mm. vieraskielinen päivähoito ja perusopetus, toisen asteen koulutus (ml. lukiokoulutus), pääkirjasto, jäähallit, uintikeskus, erikoissairaanhoito, erityisryhmien asumispalvelut ja vanhainkotipalvelut. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset (periaate 4) ovat oleellinen osa palveluverkon suunnittelussa. Kaupungin väestön kasvu, väestön ikäryhmittäiset sekä alueelliset muutokset vaikuttavat merkittävästi palveluverkkoon ja sen kehittämiseen. Tampereen asukasmäärän ennustetaan kasvavan noin 30 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Väestön ikärakenteen muutokset on myös otettava suunnittelussa huomioon: ikäihmisten määrä kasvaa, samoin pienten lasten määrä, kun taas kouluikäisten määrä yhä vähenee. Väestön kasvu ja ikärakenteen muutokset näyttäytyvät eri tavalla eri palvelualueilla, joten sekin on otettava huomioon palveluverkon suunnittelussa. Toisaalla voidaan joutua rakentamaan uusia toimitiloja palvelujen järjestämiseksi, toisaalla palvelutarve vähenee ja voidaan luopua toimitiloista. Suunnitteluun vaikuttavat merkittävästi kaavoituksen ja asuntorakentamisen myötä tapahtuvat kaupunkirakenteen muutokset (periaate 5). Uusien asuinalueiden palveluverkkoa suunniteltaessa on asiaa tarkasteltava aina laajemman alueen näkökulmasta ja otettava huomioon lähialueet, niiden olemassa oleva palveluverkko ja vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen. Isojen uusien asuinalueiden rakentumisella voi olla vaikutusta koko kaupungin palveluverkon 15
uudelleen tarkasteluun, koska on vaikeasti ennakoitavissa, miten sisäinen muuttoliike vaikuttaa muiden alueiden palvelutarpeisiin. Uusille alueille joudutaan rakentamaan omat palveluverkkonsa, samanaikaisesti voidaan muualla joutua sopeuttamaan palveluverkko väheneviin tarpeisiin. Uusien alueiden suunnittelussa korostuu yhteistyö kaavoituksen, kaupunkirakentamisen ja palveluiden järjestäjien kesken. Seutuyhteistyö (periaate 7) liittyy läheisesti väestömuutoksiin sekä kaupunkija sen lähialueiden rakentamiseen ja kehittymiseen. Seudulliset väestömuutokset heijastuvat varsinkin tiettyjen palvelujen järjestämiseen esimerkiksi toisen asteen koulutukseen ja kulttuuripalveluihin. Toisaalta kuntien raja-alueiden palvelujen järjestämisessä ja palveluverkon suunnittelussa on mahdollisuus löytää taloudellisesti ja tilojen tehokkaan käytön kannalta tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Seutuyhteistyön merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän. Kaupunkiseudulla rakennetyömallityössä on ennustettu jopa 90 000 asukkaan kasvua vuoteen 2030 mennessä. Tampere, seutukunnan keskuksena, suhtautuu myönteisesti ja avoimesti seutuyhteistyöhön. Seutuyhteistyön tiivistymiselle luo pohjaa seutuyhteistyön periaatteista ja kustannusten korvaamisesta sopiminen. Tampereen kaupunkiseudun kuntien välillä tehtiin vuonna 2008 sopimukset kustannusten korvaamisesta päivähoidon ja perusopetuksen osalta. Tampereen seutukunnassa on käynnissä useita seudullisia hankkeita, jotka liittyvät rakennemallin, asuntopoliittiseen ohjelman, liikennejärjestelmäsuunnitelman sekä ilmasto- ja elinkeinostrategian valmisteluun. Eri palvelujen osalta toimii seudullisia yhteistyöryhmiä. Seudullinen palveluverkkoselvitys perusterveydenhuollon, perusopetuksen ja päivähoidon osalta valmistui joulukuussa 2008. Palveluverkkotyöt kytkeytyvät toisiinsa ja yhteistyötä on tehty tiiviisti. Seudullisessa palveluverkkoselvityksessä on hyödynnetty Tampereen palveluverkon väliraportissa olevaa materiaalia ja pohjana on käytetty samaa palvelujakoa lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. Tarkemmin seudullisesta palveluverkkotyöstä on kohdassa 2.4 Seutuyhteistyö. Yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat ovat merkittävä resurssi palvelutuotannossa (periaate 6). Yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat täydentävät palvelutarjontaa ja palveluverkkoa. Yksityistä palvelutuotantoa on erityisesti liikunta- ja kulttuuripalveluissa, terveydenhuollossa, asumispalveluissa sekä päivähoidossa. Kaupunki voi osaltaan luoda toimintaedellytyksiä yksityisille tai kolmannen sektorin toimijoille. Kehittämissuunnitelmassa ne on pyritty huomioimaan ainakin ostopalveluina hankittavien palveluiden tasolla. Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten, liikunta- ja sivistyspalveluiden kohdalla tarkastelu on osittain tätäkin laajempi. Ne on otettu huomioon eri karttatarkasteluissa. Taloudelliset resurssit ohjaavat palveluverkon suunnittelua (periaate 8). Lähtökohtana on pidettävä, että palveluverkko on tehokkaassa käytössä. Väestö- ja ikärakenteen muutosten myötä on joustavasti pystyttävä muuttamaan palvelu- 16
verkkoa niin, että se vastaa mahdollisimman optimaalisesti kulloiseenkin tilanteeseen ja näin voidaan turvata tasavertainen verkosto eri puolilla kaupunkia. Tilojen monikäyttöisyyttä on kehitettävä myös niin, että tilojen käyttöastetta saadaan nostettua. Tilankäytön tehostamisen taustalla on myös kaupunginhallituksen vuonna 2005 tilakeskukselle määrittelemät omistajapoliittiset tavoitteet, joissa yhtenä keskeisenä tavoitteena on tilaomaisuuden käytön tehostaminen ja kehittäminen. Tätä tilakeskus toteuttaa yhteistyössä eri yksiköiden kanssa. Tilojen hankinnan osalta voidaan todeta, että jatkossa palvelujen järjestämiseen liittyvien tilaratkaisujen toteuttamisen yhteydessä tullaan tutkimaan vaihtoehtoiset toteuttamis- ja rahoitusmallit. Taloudellisten resurssien näkökulma korostuu varsinkin nyt, kun on mietittävä taloudellisia tasapainottamisen keinoja, jossa palveluverkon kehittäminen on yksi keino. Palveluverkostotyössä tarkasteltavia palveluita ovat olleet päivähoito ja perusopetus, lukiokoulutus, kirjastot, nuoriso- ja liikuntapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ikäihmisten palvelut. Edellä mainittujen palvelujen osalta on selvitetty väestömuutosten vaikutukset, palvelutarpeiden muutokset, palvelualueittaiset haasteet ja mahdolliset synergiaedut. Lisäksi tilojen tehokkaaseen käyttöön on kiinnitetty huomiota. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet muun muassa toisen asteen koulutuksen osalta ammatillinen koulutus sekä kulttuuripalvelut. 2 TAUSTATIEDOT 2.1 Väestön kehitys 2.1.1 Tampereen seutukunnan väestökehitys vuosina 2000-2030 TAULUKKO 1 Tampereen kaupunkiseudun väestöennusteet Kuntien omat ennusteet Tilastokeskuksen ennusteet 2000 2008* 2010 2020 2030 2010 2020 2030 Kangasala 1) 24 500 28 221 29 064 34 000 38 000 29 515 34 414 37 675 Lempäälä 16 331 19 752 20 483 24 256 27 000 20 456 24 256 26 844 Nokia 26 905 30 955 31 832 36 543 39 843 31 832 36 543 39 843 Pirkkala 12 736 16 153 17 100 20 270 22 000 16 596 19 381 21 179 Tampere 195 468 209 481 212 275 227 600 235 500 211 712 222 239 230 161 Vesilahti 3 421 4 250 4 350 5 400 6 400 4 320 5 097 5 604 Ylöjärvi 2) 22 460 26 995 31 010 37 800 43 850 31 087 36 851 40 572 Seutukunta 301 821 335 807 346 114 385 869 412 593 345 518 378 781 401 878 Orivesi 8 886 9 639 9 425 9 577 9 844 9 425 9 577 9 844 Kaupunkiseutu 310 707 345 446 355 539 395 446 422 437 354 943 388 358 411 722 Kasvu 34 739 10 093 50 000 76 991 9 497 42 912 66 276 * Vuosi 2008 Tilastokeskuksen ennakkotieto 1) Sahalahti liittyi Kangasalaan 1.1.2005. 2) Viljakkala liittyi Ylöjärveen 1.1.2007. 2) Kurun väkiluku 31.12.2008 oli 2 759 asukasta. Kuru liittyy Ylöjärveen 1.1.2009 ja on mukana ennusteissa 2010 alkaen. Längelmäen Oriveteen liittyneen alueen luvut eivät ole mukana. 17
Vuonna 2000 oli seutukunnassa asukkaita 297 655, vuoden 2008 lopussa ennakkotietojen mukaan yhteensä 345 446. Tampereen seutukunnan väestö on kasvanut tällä vuosituhannella yli 4 000 asukkaan vuosivauhtia. Väestösuunnitteen mukaan kasvua on noin 3700 asukasta vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Myös tilastokeskuksen tekemän ennusteen mukaan Tampereen seutukunnan väestömäärä kasvaa tulevaisuudessa. Vuonna 2010 ennustetaan seutukunnalla asuvan noin 355 000 ja vuonna 2030 noin 412 000 asukasta. Kuntien omat väestöennusteet ovat vielä positiivisempia kuin tilastokeskuksen ennuste. Tampereen kaupunkiseutu muodostaisi siten vuonna 2030 noin 412 000-422 000 asukkaan työssäkäynti-, yhteistyö- ja asuinalueen. Muuttoliike Tampereen kaupunkiseudulle muualta Suomesta on koko maan voimakkainta. Suhteellisesti eniten kaupunkiseudulla ovat kasvaneet Vesilahti, Pirkkala ja Lempäälä. Kaupunkiseudun rakennemallityössä väestön kasvutavoitteeksi on asetettu 90 000 asukasta vuodesta 2005 vuoteen 2030. 2.1.2 Tampereen väestökehitys vuosina 2005-2030 Hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämistyö pohjautuu Tampereen kaupungin omaan väestösuunnitteeseen vuosille 2009-2030, joka on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 14.4.2008. Suunnitteessa on otettu huomioon kaavoitusohjelmassa ja hyväksytyissä kaavoissa olevat kaavavarannot. Lisäksi alustavista kaavaluonnoksista on otettu huomioon mm. Nurmi-Sorilan alue. Vuosien 2025 ja 2030 osalta palvelualueittaiset väestötiedot perustuvat arvioihin. Tampereen väestön määrä kasvaa nykyisestä vuoteen 2030 miltei 30 000 asukkaalla. Vuonna 2015 ennustetaan asukkaita olevan runsaat 220 000 asukasta. 18
TAULUKKO 2 Tampereen väestö ikäryhmittäin 2005 2030 Toteutunut kehitys Suunnitevuodet 2005 2006 2007 2008 2010 2015 2020 2025 2030 IKÄ YHT. 204 337 206 368 207 866 209 475 212 725 220 800 227 600 232 400 235 500 0-5 11 682 11 902 11 926 12 166 12 468 13 319 14 090 14 167 13 957 6 1 830 1 767 1 771 1 647 1 814 1 906 2 092 2 134 2 113 7-12 11 998 11 602 11 210 10 725 10 210 10 654 11 211 12 152 12 233 13-15 6 242 6 374 6 418 6 350 6 090 5 084 5 473 5 638 6 156 16-18 6 233 6 429 6 547 6 761 7 549 7 021 6 599 7 248 7 686 19-21 9 647 9 885 9 986 10 219 9 145 10 328 8 823 9 219 9 683 22-25 16 925 17 331 17 697 17 543 18 059 16 506 17 494 15 314 16 460 26-29 15 375 15 350 15 556 16 226 17 231 17 306 17 471 16 725 15 240 30-39 27 684 27 867 27 759 27 853 29 232 34 465 35 645 35 653 34 981 40-49 26 984 26 966 26 948 26 869 26 278 24 782 26 094 30 513 31 352 50-64 38 805 38 986 39 789 40 245 40 247 38 499 37 725 36 011 36 492 65-74 16 304 16 880 16 810 17 105 18 369 23 402 24 914 23 156 22 793 75-84 11 186 11 437 11 646 11 749 11 834 12 522 14 505 18 451 19 143 85-94 3 284 3 394 3 580 3 778 3 893 4 634 4 987 5 410 6 509 95-158 198 223 239 306 372 477 609 702 Lähde: Tilastokeskus, lopulliset tiedot Vrk, enn. Oma suunnite tarkistettu maaliskuussa 2008 Syntyvyyden nousu on kääntänyt pienten lasten määrän kasvuun, mikä näkyi jo syksyllä 2007 päivähoitopaikkojen kysynnän lisääntymisenä. Toisaalta lapsiperheiden muuttoliike on ollut vilkasta ja poismuutto pienentää erityisesti alle kouluikäisten määrää. Taloudellinen tilanne saattaa hillitä poismuuttoa. Peruskouluikäisten määrä laskee ennusteen mukaan. Tampereella oli vuoden 2008 lopussa peruskouluikäisiä yhteensä 17 075, vuonna 2005 heitä oli 18 240, vähennys näiden vuosien aikana oli 1165. Koululaisten määrän ennustetaan laskevan vuoteen 2015 mennessä vielä nykytasosta miltei 1340:lla. Tämän jälkeen kouluikäisten määrä kääntyy nousuun. Alueellisia väestösuunnitteita tarkasteltaessa havaitaan, että peruskouluikäisten määrä kasvaa erityisesti kaakkoisella ja koillisella alueilla. Molemmille alueille on suunnitteilla isot uudet asuinalueet, Vuores ja Nurmi-Sorila. Vanhoilla asuinalueilla lasten määrä vastaavasti vähenee. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhoilla alueilla kouluverkko on sopeutettava koululaisten määrän vähenemiseen ja toisaalta uusille alueille on rakennettava uusia tiloja. (liite 2) Merkittävää on 65 74-vuotiaiden määrän kasvu varsinkin vuosina 2010 2020, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Yli 85 -vuotiaiden määrä kaupungissa miltei kaksinkertaistuu nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä merkitsee ikäihmisten palvelutarpeen tuntuvaa lisäystä tulevaisuudessa. Ikäihmisten osalta haasteita on varsinkin ikäihmisten asumismuotojen kehittämisessä eri puolille kaupunkia. Väestösuunnitteiden mukaan palvelualueet eroavat ikäihmisten määrien kehityksessä toisistaan ja varsinkin läntiselle palvelualueella korostuu ikäihmisten määrän lisäys. 19