Verohallinnon tilinpäätös vuodelta 2012 1
2 SISÄLLYS 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 8 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 8 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus... 8 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 8 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 8 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 8 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 9 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 10 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta... 10 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 10 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 10 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 11 1.4.3 IT-ostomenot... 14 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 17 1.6 Tilinpäätösanalyysi... 20 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 20 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 21 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 22 1.6.4 Tase... 23 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 24 1.8 Arviointien tulokset... 24 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 24 2 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA... 27 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 30 4 TASE... 31 5 LIITETIEDOT... 33 6 ALLEKIRJOITUS... 47
3 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän verotusasioiden hoitoon liittyviä kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle. Verohallinnon kaikki toiminta tähtää veroasioiden helppoon hoitamiseen ja verotulojen mahdollisimman täysmääräiseen kerryttämiseen. Verohallinnon strategian keskeisenä teemana on verotulojen kertymän turvaaminen ja painopisteenä ovat etenkin riskien hallinta- ja lainkuuliaisuusmalli, asiakaskeskeisyys ja veronmaksajien yhtenäinen kohtelu. Yhtenäisten toimintatapojen varmistamiseksi ja resurssien joustavan käytön helpottamiseksi Verohallinnossa on vuodesta 2008 lähtien siirrytty valtakunnallisiin toimialoihin. Viimeisenä toimintansa aloitti Henkilöverotusyksikkö 1.1.2012, jolloin luovuttiin alueellisesta verovirasto-organisaatiosta. Verohallinto huolehti vuonna 2012 seuraavien asiakasmäärien palvelusta ja valvonnasta: Asiakasryhmä Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Muutos 10 11 % Henkilöasiakkaat 4 700 621 4 746 367 4 767 786 4 804 547 0,77 % Rajoitetusti verovelvolliset 107 588 111 764 118 608 122 609 3,37 % Maatalouden harjoittajat 183 399 183 428 184 621 183 613-0,55 % Yritysasiakkaat 208 790 208 875 210 499 214 180 1.75 % Yhteisöasiakkaat 355 594 365 259 383 399 395 934 3,27 % Liiketoiminnasta alv-velvolliset 288 980 298 822 305 190 310 263 1,67 % Alkutuotannosta alv-velvolliset 269 082 272 883 271 299 264 730-2,42 % Säännölliset työnantajat 125 264 127 832 129 057 130 976 1,49 % Satunnaiset työnantajat 96 912 110 621 108 027 105 652-2,20 % Taulukko 1: Asiakasmääriä 2009 2012. Verotulot ja verojäämät Verotulojen bruttokertymä vuonna 2012 oli 64,8 miljardia euroa, mikä on 2,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Verotulojen nettokertymä oli 49,8 miljardia euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,6 prosenttia. Verojäämien määrä vuoden 2012 lopussa oli 4,1 miljardia euroa. Jäämien määrä kasvoi 4,8 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Asiakastyytyväisyys Asiakkailta saadulla palautteella mitataan Verohallinnon onnistumista tehtävissään. Kysely toteutetaan joka kolmas vuosi, ja se tehdään seuraavan kerran vuonna 2013. Myös veronsaaja-asiakkaiden tyytyväisyyttä tutkitaan joka kolmas vuosi. Käyntiasiakkaiden välitöntä palautetta kerättiin henkilöverotuksen päätoimipaikoilla HappyOrNot -palvelun avulla. Verotoimistopalveluihin oltiin hyvin tyytyväisiä, tosin vaihtelua eri toimistojen ja käyntiaikojen välillä oli havaittavissa.
4 Verotusjärjestelmien ja sähköisten palvelujen kehittäminen Verohallinto on tehostanut toimintaansa nostamalla verotuksen automaatioastetta, lisäämällä sidosryhmiltä saatavien tietojen määrää ja sähköistä tiedonkeruuta, ottamalla käyttöön uusia työvälineitä ja tuottamalla uusia sähköisiä palveluja: 6.4.2008 avattua Veroilmoitus verkossa palvelua on laajennettu vuosittain. Vuonna 2012 palvelua käytti 41 prosenttia veroilmoituksen palauttaneista, mikä on selkeä 8 prosenttiyksikön kasvu aiempaan vuoteen verrattuna. Verokortti verkossa palvelun käyttöaste oli 37 prosenttia kaikista verokorttimuutoksista. Palvelun kautta tilattiin verokortteja 653.000 kpl. Edellisenä vuotena tilattiin 619.000 verokorttia, mikä oli myös 37 prosenttia kaikista verokorteista. Marraskuussa 2012 otettiin käyttöön uusi mahdollisuus tulostaa verokortti itse. Alkuvuoden 2013 tietojen perusteella tämä näyttäisi lisäävän sähköisen verokortin suosiota. Pientyönantajien palkanmaksua helpottavaan Palkka.fi palveluun oli vuoden 2012 loppuun mennessä rekisteröitynyt 109.000 käyttäjää (93.000 vuonna 2011). Palkkoja laskettiin Palkka.fi:n kautta vuonna 2012 yhteensä 674 M (407 M vuonna 2011). YTJ:n tietopalvelussa tehtiin yli 16,9 miljoonaa yritystietohakua, mikä on 0,7 miljoonaa hakua vähemmän kuin edellisvuonna. Yritystietojärjestelmän sähköistämistä jatkettiin niin, että joulukuussa tuli mahdolliseksi yrityksen sähköinen perustaminen. Verohallinnon kotisivuja (vero.fi) on kehitetty entistä palvelevammiksi ja uudistetut sivut tulivat käyttöön vuonna 2011. Käyntikertoja vero.fi sivulla oli 15,5 miljoonaa. Verotilipalvelussa asioitiin vuonna 2012 noin 5,4 miljoonaa kertaa. Verotilipalvelussa asiakas voi hoitaa helposti verotilimenettelyyn liittyvät asiansa; antaa sähköisesti kausiveroilmoituksen ja arvonlisäveron yhteenvetoilmoituksen, seurata verotilin tapahtumia ja saldoa sekä tehdä muutokset verotilipalautusten maksamiseen ja tiliotteen toimitustapaan liittyen. Verotili-palvelun asiointimäärät ja palvelun kautta annettujen ilmoitusten määrät ovat jatkaneet kasvua, asiointimäärä kasvoi 0,7 miljoonalla käyntikerralla. SEPA-muutokset on Verohallinnossa toteutettu lähes kaikilta osin. Maksujen vastaanotossa sekä palautusten ja tilitysten maksamisessa on käytössä SEPAstandardin mukaiset menettelyt. Myös ennakonpalautukset maksettiin joulukuussa 2012 SEPA-standardin mukaisesti. Muutoksista on vielä käynnissä kiinteistöveron e- laskutuksen ja suoramaksun toteutus. Kansallinen suoraveloitus päättyy 2014 tammikuun lopussa, jolloin e-lasku ja suoramaksu korvaavat nykyisen suoraveloituksen. Myöhemmille vuosille ajoittuu vielä maksuviitteiden esitystavan muutos kansainväliseen muotoon. Yritysverotuksessa otettiin käyttöön sähköiset työjonot. Henkilöverotuksessa paperittomaan prosessiin ja tuloverotuksen työjonoihin siirtymistä määriteltiin vuoden 2012 aikana. Työjonot otetaan ensimmäisessä vaiheessa käyttöön vuoden 2013 aikana. Esiselvitys joustavasta tuloverotuksen valmistumisesta tehtiin vuoden 2012 aikana. Kiinteistöverotuksen ilmoittamismenettely muutettiin. Asiakkaat saivat kiinteistöveropäätökset jo keväällä. Vuoden 2012 aikana valmistauduttiin Yleisradioveron käyttöönottoon vuonna 2013 tekemällä vaadittavat muutokset useisiin tietojärjestelmiin.
5 Veronmaksajien lainkuuliaisuuden ja veronmaksumyönteisyyden (Tax Compliance) lisäämiseksi ja asiakkaiden valvonnan tehostamiseksi jatkettiin analyysijärjestelmän ja tiedonpoimintamenettelyiden kehittämistä. Veroriskien hallintayksikkö jatkoi asiakkaiden veroriskien tunnistamiseen, riskien merkityksen arviointiin sekä niiden poistamiseen ja pienentämiseen tähtäävän toimintamallin kehittämistä. Veroriskejä analysoimalla pyritään tunnistamaan verovajetta aiheuttavia asiakasryhmiä ja ilmiöitä. Valikoinneista riskienhallintaan -hankkeessa käydään veroriskien hallinnan keinoin läpi kaikki käytössä olevat verovalvonnan valikointiehdot. Tavoitteena on parantaa valikointien kohdistumisen vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Palveluiden ja valvonnan kohdistamista tukevan asiakasryhmittelyn määrittelyyn ja käyttöönottoon liittyvä segmentointiprojekti kehitti menettelyitä asiakassegmenttien tunnistamiseen ja hoitomallien rakentamiseen. Hoitomallilla tarkoitetaan eri segmenteissä erilaisia palvelu-, ohjaus- ja valvontatoimenpiteitä. Kohdistamalla toiminta osuvasti oikeisiin asiakassegmentteihin vahvistetaan toiminnan vaikuttavuutta. Toimintavarmuuden turvaamiseksi ja ict-kustannusten alentamiseksi pitkällä tähtäimellä valmisteltiin vuoden 2012 aikana ns. valmisohjelmistoratkaisun kilpailutusta. Lopullinen päätös hankinnasta tehdään vuonna 2013 ja kokonaisuudessaan hanke ajoittuisi vuosille 2013-2018. Nykyisen ohjelmistokehityksen merkittävin kumppani ja toimittaja on Tietokarhu Oy. Verovalvonta Perusvalvonnassa verotettavaan tuloon tehtiin lisäyksiä yhteensä siten, että se vastaa verotuloina lähes 400 M. Verotarkastuksen perusteella maksuunpanoesitykset olivat veroina 210 M. Verotarkastuksia tehtiin yhteensä 3.151 kappaletta. Verotarkastuksen painopistealueita olivat harmaan talouden torjunta ja veroa kerryttävä valvonta. Verotarkastukseen käytetystä työajasta harmaan talouden tarkastuksiin kohdistettiin 34 prosenttia. Verohallinnon 3.151 verotarkastuksesta 725 kohdetta (23 %) osoittautui harmaan talouden tarkastuskohteeksi. Verotarkastuksen rakennusalan valvontahanketta (RAKSA) jatkettiin. Vuonna 2012 tarkastettiin yli 600 yritystä ja maksuunpanoehdotukset veroina olivat 32 M. Rakennusalalla otettiin käyttöön veronumerot. Elokuussa avattiin veronumerorekisteri. Vuoden 2012 loppuun mennessä rekisteriin oli merkitty 231.000 henkilöä, joista 25.000 oli ulkomaalaisia. Harmaan talouden selvitysyksikkö laatii velvoitteidenhoitoselvityksiä ja tilannekuvia harmaasta taloudesta. Vuonna 2012 yksikkö tuotti tiedon tuottamistehtäviä 56 kappaletta ja artikkeleita 128 kappaletta. Velvoitteidenhoitoselvityksiä muille viranomaisille laadittiin vuonna 2012 n. 13 500 kappaletta. Vuoden 2012 alussa siirtohinnoittelutehtävät keskitettiin Konserniverokeskukseen perustettuun siirtohinnoitteluhankkeeseen. Koko vuoden 2012 htv- oli 33 htv. Vuoden 2012 aikana tehtiin lisäysehdotuksia verotettavaan tuloon noin 300 M. Siirtohinnoitteluhankkeen verotarkastukset suunnattiin paljon resursseja sitovana valvontakeinona aggressiivisiin tai merkittävästi virheellisiin siirtohinnoittelutapauksiin. Hankkeessa panostettiin voimakkaasti myös ennakoivaan ohjaukseen. Siirtohinnoitteluhankkeen työ perustuu keskitettyyn riskienhallintaan, jonka perusteella kuhunkin tilanteeseen valitaan aina tarkoituksenmukaisin valvontakeino. Verotuksen ja tarkas-
6 tuksen välinen saumaton yhteistyö on avainasemassa pyrittäessä koko toimintaprosessin virtaviivaistamiseen. Tuottavuus ja taloudellisuus Verohallinnon kehittämistyön tulokset näkyvät Verohallinnon hyvässä tuottavuuskehityksessä. Vuoden 2012 henkilöstömäärän toteutuma oli 5.130 henkilötyövuotta (sisältää korkeakouluharjoittelijoita 23 htv). VM:n asettama tavoite oli 5.267 htv ja tavoite saavutettiin selkeästi. Henkilötyön määrä väheni 99 henkilötyövuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Verohallinnon toiminnan tuottavuus parani 3,8 prosenttia. Taloudellisuus parani 3,3 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Tuottavuus ja taloudellisuus siis paranivat merkittävästi ja molemmissa tavoite saavutettiin. Hyvä johtui suunniteltua pienemmästä henkilötyövuosien käytöstä ja asiakasmäärän kasvusta. Kustannukset kasvoivat vuodesta 2011, mutta inflaatiokorjaus paransi taloudellisuuslukua. Toimintavuoden aikana valmistauduttiin valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän Kiekun käyttöönottoon. Kieku otettiin käyttöön 1.1.2013. Toimitilojen määrä aleni vuoden 2011 lopun 196.900 m 2 :sta vuoden 2012 loppuun mennessä 191.200 m 2 :iin. Tilatehokkuus parani 37,6:stä 37,3:een. Toimitilojen käytön tehokkuustavoite (38,5 m 2 /htv) saavutettiin, mutta silti tilankäytön tehokkuuden tunnusluku ei ole juurikaan parantunut, koska toimitiloista ei ollut mahdollista luopua henkilöstön vähenemisen tahdissa. Uusissa toimitiloissa tilatehokkuutta pyritään parantamaan. Valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan VATU:uun liittyen Verohallinto laati ydintoimintoanalyysin pohjalta 22 kehitysehdotusta. Näistä 10 tuli henkilöstökyselyn yhteenvetona. VM:n hallinnonalan kärkihankkeiksi valittiin TORI-hanke (johon Verohallinto osallistuu) ja VTPR-hanke (Viranomaistietopalvelurajapinta), jonka kehittäminen on Verohallinnon vetovastuulla. Vuoden 2012 aikana edistettiin prosessiohjauksen käyttöönottoa. Valtakunnalliset prosessit kuvattiin, niille nimettiin prosessiomistajat ja prosessiohjauksen roolia toiminnanohjauksessa määriteltiin. Prosessit aloittivat prosessikohtaisten mittareiden laatimisen. Henkilöstö Henkilöstön osaaminen on laadukkaan ja tehokkaan verotustyön perusedellytys. Verohallinnon kehittämistoimenpiteet ja tuottavuusohjelman läpivienti asettavat suuria haasteita henkilöstön kehittämiselle ja koulutukselle. Erityistä huomiota Verohallinnossa on kiinnitetty työhyvinvointiin ja vuoden 2012 henkilöstökyselyn perusteella tulokset olivat hyvät, parantuen hienoisesti vuodesta 2011. Yhteenlaskettu työtyytyväisyysindeksi oli Verohallinnossa 3,44 (edellisenä vuonna indeksi oli 3,42), kun koko valtionhallinnossa vastaava tulos oli 3,38. Koska tulevaisuudessa Verohallinnolla on merkittävä uusrekrytointitarve ja osaavasta henkilöstöstä tulee kilpailua, on tärkeää, että myös Verohallinto on houkutteleva työpaikka. Hyvän työnantajakuvan ylläpitoon on kiinnitetty huomiota ja helmikuussa 2012 vahvistettiin työnantajalupaus. Henkilöresurssien hallintaa koskeva HRDohjelma käynnistettiin kesäkuussa 2012.
7 Verohallintoon määriteltiin hyvän johtamisen periaatteet. Tällä tavoitellaan yhtenäistä johtamiskulttuuria. Hyvän johtamisen kuvaus otettiin mukaan esimiesvalmennuksiin vuodesta 2012 alkaen. Vuoden aikana toteutettiin johtamisen 360 astetta -arviointi johtoryhmälle ja sen jälkeen arviointi laajennettiin kaikkiin esimiehiin. Yhteiskuntavastuu Verohallinto on parantanut monella tavoin yhteiskuntavastuunsa kantamista. Taloudelliseen vastuun osalta Verohallinto toimi vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisesti, pyrki vähentämään asiakkaiden hallinnollista taakkaa sekä jatkoi suunnittelu- ja seurantajärjestelmien sekä johdon informaatiojärjestelmien kehittämistä. Verohallinnon tuottavuus on noussut vuosittain merkittävästi. Sosiaalisesta vastuustaan Verohallinto huolehti kohtelemalla asiakkaita ja henkilöstöä tasapuolisesti. Verohallinto tuki henkilöstön työhyvinvointia sekä pyrki varmistamaan, että henkilöstöraportoinnin taso on hyvä ja hyvää hallintotapaa noudatetaan. Ympäristövastuun osalta Verohallinto jatkoi vuonna 2012 WWF:n (Maailman luonnonsäätiö) Green Office -ohjelman toteutusta, jonka tavoitteena on organisaation ympäristökuormituksen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hidastaminen. Verohallinto sai jo vuonna 2010 Green Office -merkin käyttöoikeuden, mutta työ jatkuu edelleen. Ympäristökuormituksen vähentämiselle on asetettu prosentuaaliset tavoitteet, joita seurataan järjestelmällisesti. Matkustuksen ympäristökuormitus (co 2 /htv) väheni lähes 10 % vuodesta 2011. Merkittävin vähennys tapahtui laivamatkustamisessa. Ulkomaan lentojen määrä pysyi korkeana johtuen lisääntyneestä kansainvälisestä toiminnasta. Myös sähkön kulutus aleni merkittävästi (-8 %). Sen sijaan lähitulostuksessa ja kopioinnissa käytettävän paperin määrä kasvoi edellisvuosista. Vuoden aikana laadittiin koko Verohallinnon energiatehokkuussuunnitelma ja kerättiin tietoja sähköisen asioinnin ympäristövaikutusten arviointiin. Kansainvälisyys Suomen Verohallinto on toiminut aktiivisesti myös kansainvälisessä yhteistyössä. Verohallinto on osallistunut mm. OECD:n, IOTA:n ja EU:n toimintaan sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Myös Venäjän kanssa yhteistoimintaa on jatkettu. Vuonna 2012 Suomi valittiin ensimmäisen kerran IOTA:n hallinnollisen elimen Executive Councilin jäseneksi. Yhteenveto ja tulevat haasteet Verohallinnon vuoden 2012 toiminta sujui pääsääntöisesti suunnitelmien mukaan ja lähes kaikki asetetut tavoitteet saavutettiin. Henkilötyövuosien oli alempi kuin tulossopimuksen kehys. Verohallinto jatkoi hallitusohjelman toteuttamista strategiaasiakirjasssa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Tulevien vuosien haasteena on ittoimintavarmuuden turvaaminen ja it-mahdollisuuksien hyödyntäminen valmisohjelmistohankkeen avulla siten, että vähenevällä työvoimalla saadaan tehtävät laadukkaasti tehtyä. Lähivuosien haasteena on myös kiihtyvä eläköityminen ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen.
8 1.2 Vaikuttavuus 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Aikaisempina vuosina esitetyt vaikuttavuustavoitteet esitetään nyt valtiovarainministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen mukaisesti kohdassa "1.3. Toiminnallinen tehokkuus". 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Valtion tuki työnantajille 2008 2009 2010 2011 2012 Myöntö yhteensä 115 M 104 M 70 M 4 M Matalapalkkatuki 63 M 51 M 43 M 0,3 M Matkustaja-alustuki 13,9 M - Momentin nettokäyttö 77M 51 M 43 M 0,3 M Taulukko 2: Valtion tuki työnantajille Matalapalkkatuki on päättynyt. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Tavoite 1: Verotustehtävät hoidetaan kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuutta seurataan suhteuttamalla Verohallinnon nettomenot bruttoverotuloihin. Nettomenojen suhde bruttoverotuloihin säilyi vuoden 2011 tasolla. Toteuma oli 0,61 prosenttia, kun tavoite oli 0,68 prosenttia. Tavoitetta parempi johtui lähinnä verokertymän 2,8 prosentin kasvusta ja Verohallinnon menojen budjetoitua pienemmästä käytöstä. Tavoite 2: Työn tuottavuuden kehitys (suoritetta / htv) Verohallinnon tuottavuus parani edelliseen vuoteen verrattuna 3,8 % prosenttia, eli tavoitetta (2,4 %) enemmän. Verohallinnon henkilötyövuosi alitti myönnetyn kehyksen ja asiakasmäärä kasvoi. 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Tavoite 1: Taloudellisuuden kehitys (euroa / suorite) Verohallinnon taloudellisuus parani edelliseen vuoteen verrattuna 3,3 prosenttia, eli tavoitetta (2,4 %) enemmän. Hyvä johtui suunniteltua pienemmästä henkilötyövuosien käytöstä ja asiakasmäärän kasvusta. Kustannukset kasvoivat vuodesta 2011, mutta inflaatiokorjaus paransi taloudellisuuslukua.
9 Tavoite 2: Toimitilaneliöiden kehitys m 2 Toimitilan määrä väheni 5.700 neliöllä (2,9 %) ja tavoite saavutettiin. Tavoite 3: Huoneneliöt / henkilötyövuosi m 2 /htv Huoneneliöt henkilötyövuotta kohden laskivat 0,3 neliöllä ja tavoite saavutettiin. Tavoite 4: Toimitilakustannukset / henkilötyövuosi /htv Toimitilakustannukset henkilötyövuotta nousivat 181 eurolla (3,5 %) eikä tavoitetta saavutettu. Toimitilojen vuokrat nousivat ja toimitiloja keskitettiin neliöhinnoiltaan korkeampiin kasvukeskuksiin. Tavoite 5: Energiankulutuksen vähennys vuoteen 2006 verrattuna Energiakulutukseen lasketaan lämmitys ja sähkön käyttö yhteen. Vuodesta 2006 vuoteen 2012 energiankulutus laski 11,4 %. Kylmät talvet ovat lisänneet lämmönkulutusta. Sähkön kulutus on vähentynyt vuodesta 2006 lukien 14,2 %. Tehokkustavoitteet Nettomenojen suhde bruttoverotuloihin (- %) Taloudellisuusindeksi *) 2010 2011 2012 tavoite 2012 0,68 0,62 0,68 0,61 97,6 97,8 97,6 96,7 Tuottavuusindeksi *) 106,2 104,3 102,4 103,8 Toimitilaneliöiden kehitys 2 m 201.800 196.900 200.000 191.200 Huoneneliöt / henkilötyövuosi m 2 /htv 36,9 37,6 38,5 37,3 Toimitilakustannukset / henkilötyövuosi /htv 5.273 5.202 5.150 5.383 Energiankulutuksen vähennys vuoden 2006 tasoon verrattuna % +0,6-11,6-22,5-11,4 Taulukko 3: *) Taloudellisuus- ja tuottavuusindeksit lasketaan parivuosimenetelmällä, jolloin edellisen vuoden vertailuluku on 100,0. Tuottavuusindeksi saadaan jakamalla tuotosindeksi työpanosindeksillä. Taloudellisuusindeksi saadaan jakamalla kustannusindeksi tuotosindeksillä. 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus 2010 TP 2011 TP 2012 TP Muutos Suoritteiden myyntituotot 3 243 406 3 517 513 3 433 117-2,5 % Julkisoikeudelliset suoritteet 1 255 334 1 368 392 1 260 252-7,9 % Muut suoritteet 422 033 364 884 440 873 20,8 % Ennakkotiedot ja -ratkaisut 1 193 468 1 429 353 1 335 908-6,5 % Muut erityislakien mukaiset suoritteet 372 571 354 884 396 084 11,6 % Tuotot yhteensä 3 243 406 3 517 513 3 433 117-2,4 % Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 4 357 507 4 384 808 4 678 017 6,7 % Kustannusvastaavuus -1 114 101-867 295-1 244 900 43,5 %
10 (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus 74,4 % 80,2 % 73,4 % -8,5 % Henkilötyön määrä (netto) 52 54,9 54,9 0,0 % Taulukko 4: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Tämän asiakirjan liiteosassa on esitetty maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Maksullisen toiminnan tulot ylittivät talousarvion 14,4 prosentilla. Tulot alenivat kuitenkin 2,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Ennakkotietojen ja -ratkaisujen kysyntä aleni edellisen vuoden huipusta 6,5 %. Eniten kasvoi muiden erityislakien mukaisten suoritteiden myynti n. 11,6 %. Kokonaiskustannukset kasvoivat 6,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Kustannuksista kasvoivat eniten palvelujen ostot 33,7 % ja tukitoimintojen kustannukset 19,7 %. Kasvun aiheuttajana oli kassajärjestelmän uusimisesta aiheutuneet menot. Kustannusvastaavuus heikkeni 8,5 %. Verohallinnon maksullisen toiminnan hinnoittelu tapahtuu VM:n antaman maksuasetuksen mukaan. Uusi maksuasetus 1042/2012 vahvistettiin 20.12.2012 ajalle 2013-2015. 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Verohallinnon yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kirjataan kustannusten korvauksiksi sekä osin maksullisen toiminnan tuotoiksi. Toiminta on lakisääteistä viranomaistoimintaa, mistä ei ole velvollisuutta laatia erillistä kustannusvastaavuuslaskelmaa. 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Asiakasryhmä Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Muutos 10 11 % Henkilöasiakkaat 4 700 621 4 746 367 4 767 786 4 804 547 0,77 % Rajoitetusti verovelvolliset 107 588 111 764 118 608 122 609 3,37 % Maatalouden harjoittajat 183 399 183 428 184 621 183 613-0,55 % Yritysasiakkaat 208 790 208 875 210 499 214 180 1.75 % Yhteisöasiakkaat 355 594 365 259 383 399 395 934 3,27 % Liiketoiminnasta alv-velvolliset 288 980 298 822 305 190 310 263 1,67 % Alkutuotannosta alv-velvolliset 269 082 272 883 271 299 264 730-2,42 % Säännölliset työnantajat 125 264 127 832 129 057 130 976 1,49 % Satunnaiset työnantajat 96 912 110 621 108 027 105 652-2,20 % Taulukko 5: Suoritteiden määrät Verohallinnon veronmaksaja-asiakkaiden lukumäärään vaikuttavat mm. väestömäärän kehitys, talouden rakenteelliset muutokset sekä suhdannetilanne.
11 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Toiminnalliset tavoitteet Taulukko 6: Verotuksen toiminnalliset tavoitteet 2010 2011 2012 tavoite 2012 1. Ennakkoperinnän vastaavuuden poikkeama yhteisöverotus 15 % 15 % 12 % 16 % henkilö ja yritysverotus 12 % 12 % 12 % 13 % 2. Suurimpien yritysten tarkastuskattavuus 9 % 11 % 15 % 21 % 3.1 Harmaan talouden tarkastuksiin kohdistettava työaika 30 % 30 % 30 % 34 % 3.2. Siirtohinnoitteluvalvontaan kohdistettava työaika - - 37 htv 33 htv 4. Jäämäperinnän kertymä 48 % 58 % 58 % 55% 5. Henkilötyötä vaativan asiakasnnän kertymä 45 % 40 % 40 % 49 % Tavoite 1: Ennakkoperinnän ja lopullisen verotuksen vastaavuutta seurataan vuonna 2012 (verovuosi 2011) vertaamalla jäännösverojen ja palautusten itseisarvoisia kokonaismääriä maksuunpantujen verojen yhteismääriin. Henkilö- ja yritysverotuksen ennakkoperinnän vastaavuuden poikkeama oli hieman tavoitetta heikompi 13 %. Kuten aikaisempinakin vuosina liikkeen- ja ammatinharjoittajien ennakkoperinnän poikkeama on suurin (26 %) ja eläkeläisten pienin (7 %). Myös palkansaajien (12 %) ja maatalouden harjoittajien (18 %) ennakkoperinnän poikkeama on edellisten vuosien tasolla. Yhteisöverotuksen ennakon vastaavuuden poikkeama 16 % on vuoden 2011 n tasolla ja jää asetetusta tavoitteesta. Yhteisöverotuksessa veroennakoiden tutkiminen tapahtuu valtakunnallisesti määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Vuodelle 2013 yhteisöasiakkaille on asetettu oma tavoite (14 %). Keskimäärin henkilöverotuksen asiakkaat saivat palautusta 685 euroa. Jäännösveroja he maksoivat keskimäärin 1 415 euroa. Verrattuna edelliseen vuoteen henkilöasiakkaat saivat keskimäärin hieman suurempia palautuksia ja maksoivat hieman suurempia jäännösveroja. Verovuodelta 2011 henkilöasiakkaille määrättiin tuloveroa 26,3 miljardia euroa eli 3,8 prosenttia enemmän kuin verovuodelta 2010. Tavoite 2: Suurimpien yritysten tarkastuskattavuus vähintään 15 % Tavoitetta muutettiin aiemmista vuosista siten, että suureksi yritykseksi katsotaan yli 10 M liikevaihtoiset aiemman 5 M sijaan. Suuria asiakasyrityksiä oli 2.111 kpl ja näistä tarkastettiin 447 kpl, eli n. 21 % %. Eli 15 % tavoite ylittyi selvästi.
12 Tavoite 3.1: Harmaan talouden tarkastuksiin kohdistetaan 30 % verotarkastukseen käytettävästä kokonaistyöajasta. Verotarkastukseen käytetystä työajasta harmaan talouden tarkastuksiin kohdistettiin 34 %. Vuona 2012 tehtiin 3.151 verotarkastusta, joista 725 osoittautui harmaan talouden tarkastuskohteeksi. Tavoite 3.2: Siirtohinnoitteluvalvontaan käytetään vähintään 37 henkilötyövuotta Siirtohinnoitteluhanke käynnistyi 1.1.2012. Hankkeeseen rekrytoitiin henkilöstöä keväällä 2012 siten, että hankkeessa työskentelee 37 henkilöä. Rekrytoinnista johtuen koko vuoden henkilötyövuosi oli 33 htv. Tavoite 4: Jäämäperinnän kertymää seurataan vertaamalla vuoden aikana perintätoimenpiteillä kertyneitä veroja vuonna 2011 maksuunpantuihin mutta 1.1.2012 maksamatta olevien verojen sekä vuoden 2012 aikana perintään siirrettyjen verojen yhteismäärään. Jäämäperinnän kertymä oli 54,7 prosenttia, joten 58 prosentin kertymätavoitetta ei saavutettu. Toteuma parani kuitenkin edellisen vuoden 53,5 prosentista. Verojäämien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 4,8 prosenttia ollen vuoden 2012 lopussa 4 084 miljoonaa euroa. Tavoite 5: Henkilötyötä vaativan asiakaskohtaisen perinnän kertymää seurataan vertaamalla verokertymää seurantavuoden aikana tehtyjen perinnän toimenpiteiden euromääriin. Asiakaskohtaisten perintätoimenpiteiden kertymä oli 48,9 prosenttia, joten 40 prosentin tavoite saavutettiin selvästi. Edelliseen vuoteen verrattuna kertymäprosentti nousi lähes 10 prosenttiyksikköä (ed. vuosi 39,7 %). Verovelallisten määrä ja jäämät kasvoivat, mutta konkurssien määrä väheni hieman. Verojäämien kokonaiskertymä vuonna 2012 oli 1 513 miljoonaa euroa, mikä on 6,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Erityisesti maksumuistutus- ja velkomuskirjekertymät olivat edellisvuotta suuremmat. Tavoite 6 : Veronmaksaja-asiakkaiden asiakastyytyväisyyden kehitys Asiakastyytyväisyystutkimus suoritetaan kolmen vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2013. Tavoite 7: Sähköisten veroilmoitusten määrän kasvu Sähköisesti annettujen ilmoitusten osuus asiakasmäärästä Henkilö- ja yritysverotus Sähköisten kuukausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (arvonlisävero) Sähköisten kuukausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (työnantajat) Sähköisesti ilmoitettujen yhteystietomuutosten osuus kaikista yhteystietojen muutosilmoituksista Yritysten sähköisten tuloveroilmoitusten määrä palautuneiden lomakkeiden määrästä 2010 2011 2012 tavoite 2012 72 % 76 % 75 % 76 % 68 % 70 % 75 % 66 % 51 % 54 % 36 % 54 %* 1 19 % 26 %* 20 % 26 %
13 Verokortti verkossa asiakkaiden osuus verokorttimuutosta hakeneista Veroilmoitus verkossa asiakkaiden osuus palauttajien kokonaismäärästä Sähköisten pankkitilin muutosilmoitusten tekijöiden osuus ilmoittajien kokonaismäärästä Yhteisöverotus Sähköisten kuukausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (arvonlisävero) Sähköisten kuukausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (työnantajat) Yhteisöjen sähköisten tuloveroilmoitusten antajien määrä asiakasmäärästä Sähköisten vuosi-ilmoitusten antajien osuus asiakasmäärästä (työnantajat) Sähköisten verotiliotteiden osuus asiakasmäärästä Taulukko 7: *1) sekä yritykset että yhteisöt 33 % 37 % 40 % 37 % 29 % 33 % 35 % 41 % 27 % 32 % 35 % 53 % 84 % 85 % 84 % 87 % 76 % 78 % 84 % 81 % 26 % 32 % 32 % 41 % 77 % 81 % 81 % 83 % 48 % 70 % 72 % Sähköisen asioinnin tavoitteisiin käytännössä päästiin. Verokortti verkossa ei aivan yltänyt tavoitteeseensa, tosin itsetulostusmahdollisuuden käyttöönotto loppuvuodesta paransi tilannetta. Henkilö- ja yhteisöverotuksen sähköinen veroilmoittaminen lisäsi suosiotaan ja ylitti tavoitteen selkeästi. Työnantajien sähköisen kausi-ilmoittamisen tavoitteista jäätiin niin yrityksissä kuin yhteisöissäkin. Tavoite 8: Verotuspäätösten pysyvyys Verotuspäätösten pysyvyys 2010 2011 2012 tavoite 2012 HENKILÖ- JA YRITYSVEROTUS Oikaisuvaatimuksella muutettujen päätösten osuus asiakkaiden kokonaismäärästä (enintään) Hallinto-oikeudessa muutettujen päätösten osuus oikaisuvaatimuksista (enintään) KHO:ssa muutettujen päätösten osuus oikaisuvaatimuksista (enintään) YHTEISÖVEROTUS Oikaisuvaatimuksella muutettujen päätösten osuus asiakkaiden kokonaismäärästä (enintään) Hallinto-oikeudessa muutettujen päätösten osuus oikaisuvaatimuksista (enintään) KHO:ssa muutettujen päätösten osuus oikaisuvaatimuksista (enintään) Taulukko 8: Verotuspäätösten pysyvyys 1,2 % 1,2 % 1,4 % 1,5 % 0,9 % 0,6 % 1,5 % 0,5 % 0,2 % 0,03 % 0,5 % 0,03 % 0,99 % 0,7 % 1,4 % 1,2 % 3,0 % 2,0 % 1,5 % 1,9 % 0,2 % 0,1 % 0,5 % 0,3 % Hallinto-oikeudessa muutettujen yhteisöverotuksen päätösten osuudessa ei päästy tavoitteeseen, mutta parani hieman. Vuoden 2010 an (3,0 prosenttia) verrattuna on parantunut merkittävästi.
14 Tavoite 9: Valvoessaan veronsaajien oikeutta verotuksessa Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö edistää samalla hyvän verojärjestelmän toteutumista. Toiminnan oikeudellista vaikuttavuutta kuvaa se, kuinka suuri osuus oikeudenvalvontayksikön tekemistä valituksista johtaa siihen, että hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus julkaisee oikeudenvalvontayksikön valituksen johdosta antamansa ratkaisun. Toiminnan fiskaalista vaikuttavuutta kuvaa se, kuinka suuri osuus oikeudenvalvontayksikön tekemistä valituksista on fiskaalisesti merkityksellisiä. Lisäksi oikeudenvalvontayksikössä seurataan annettujen vastineiden käsittelyajan pituutta, millä osaltaan on vaikutusta verovalitusasioiden yleiseen käsittelyaikaan tuomioistuimissa. Valtiovarainministeriö asettaa vuosittain yksikön tulostavoitteet, määrärahat ja muut resurssit kuultuaan Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön yhteistyöryhmää. Oikeudenvalvontayksikön tavoitteet Oikeudellinen ja fiskaalinen vaikuttavuus Hallinto-oikeuden julkaisemien päätösten osuus kaikista yksikön tekemistä valituksista Korkeimman hallinto-oikeuden myöntämien valituslupien osuus kaikista yksikön tekemistä valituslupahakemuksista Korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemien päätösten osuus kaikista yksikön tekemistä valituksista Yksikössä tehdyistä oikaisuvaatimuksista ja valituksista 85 %:ssa vaatimuksen määrä on tulon lisäyksenä tai vähennyksen pienentymisenä yli 10.000 euroa tai veron lisäyksenä yli 3.000 euroa Käsittelyajat Oikeudenvalvontayksikön oikaisulautakunnalle tai hallinto-oikeudelle annettavien vastineiden keskimääräinen käsittelyaika Oikeudenvalvontayksikön korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavien vastineiden keskimääräinen käsittelyaika Taulukko 9: Veronsaajien oikeudenvalvonta 2011 2012 tavoite 2012 8 % 10 % 10 % 51 % 50 % 48 % 31 % 20 % 28 % 83 % 85 % 84 % 32 pv 35 pv 34 pv 27 pv 30 pv 32 pv 1.4.3 IT-ostomenot Tietojärjestelmiin liittyvien asiantuntijaja tutkimuspalvelujen ostot (LKP-tili 4392), M 2010 2011 2012 suunnitelma 2012 Ostot yhteensä 54,7 59,3 60,7 60,8 Järjestelmien ylläpito 32,4 36,0 35,3 39,5 Sovellusylläpito 26,1 29,0 28,1 29,5 Hallinnollisten järjestelmien ylläpito 0,3 0,3 0,5 0,5 Infraylläpito 6,0 6,6 6,7 9,5 Hankkeet 21,1 22,2 23,9 19,9 Pakollinen lainsäädännön kehittäminen 1,3 3,7 8,0 6,9 Pakollinen teknologian turvaaminen 9,7 10,3 6,5 6,7 Strateginen kehittäminen 10,1 8,2 9,4 6,3 Muut ylläpitotehtävät 1,2 1,2 1,5 1,4 Taulukko 10: IT-menojen kehitys.
15 Sovellusten ylläpito on kasvanut vuosittain, kuitenkin vuosi 2012 oli vuoden 2011 tasolla. Yläpitokustannukset aiheutuvat järjestelmien ohjelmistoversioinnista, verovuosisidonnaisuudesta, sovellusmassan lisääntymisestä (uusien käyttöönotettujen järjestelmien siirtyminen ylläpitoon) ja teknologian vanhentumisesta. Verotussovellusten ylläpitoon käytettiin 29,5 M. Suurimmat ylläpitokulut aiheutuivat henkilöverotusjärjestelmistä, verotilijärjestelmästä, oma-aloitteisten verojen valvontajärjestelmästä, yhteisöjen tuloverotusjärjestelmästä ja veronkannon järjestelmistä. Hallinnollisten järjestelmien ylläpitokustannukset 0,5 M koostuvat hallinnollisiin järjestelmiin ostotyönä tehdystä ylläpidoista. Infrastruktuurin (sovellusinfrastruktuurin ja laitteistojen toiminnalliset) ylläpitokulut kasvoivat edellisvuodesta 2,9 M, ollen 9,5 M. Tähän ryhmään kuuluvat mm. verotusta palvelevien muiden kuin vero-operatiivisten järjestelmien ylläpitokulut, menetelmätuki-, arkkitehtuuri- ja tietosuunnittelukulut. Menoja kasvattivat etenkin edustaverkon uusinta, tietokanta-alustan versionnosto ja sähköisen asiointialustan kehittäminen. Pakollisten lainsäädännön kehittämishankkeiden menot kasvoivat edellisvuodesta 3,2 M, ollen 6,9 M. Pakollisilla lainsäädäntöhankkeilla tarkoitetaan sellaisia hankkeita, jotka on asetettu toteuttamaan tietty lainsäädännön muutos verotuksen tietojärjestelmiin. Pakollisessa lainsäädännön kehittämishankkeessa voi olla kyse joko kokonaan uudesta laista tai olemassa olevan lain muutoksesta. Verotuksen toimittamisessa on kyse ns. massamenettelystä. Massamenettelyssä on tavoitteena toteuttaa lain toimeenpano mahdollisimman pitkälle ja mahdollisimman monien asiakkaiden kohdalla automatisoituna prosessina. Suurimmat kehittämishankkeet olivat Yritystietojärjestelmän (YTJ) sähköisen asioinnin kehittäminen (4,1 M ), harmaan talouden ehkäisemiseksi asetetut selvitystietojärjestelmähanke ja RAKSI-hanke sekä Yleisradioveron aiheuttamat tietojärjestelmämuutokset. Pakollisen teknologian turvaamisen menot alenivat 3,6 M, ollen 6,7 M. Pakollisella teknologian kehittämishankkeella tarkoitetaan sellaista hanketta, joka on asetettu toteuttamaan tietty teknologinen uudistus tai muutos, joka on välttämätön tietojärjestelmän toimivuuden turvaamiseksi. Pakollisia teknologiahankkeita ovat hankkeet, joissa on uusittava vanhentuva ja teknologiatuen piiristä poistuva käyttöympäristö, ohjelmointikieli, varusohjelmisto tms. tekninen ratkaisu. Merkittävin syy menojen vähenemiseen on ENNO-järjestelmään liittyvä yli 4 M teknologinen ylläpito vuonna 2011. Suurimmat tämän kategorian hankkeista vuonna 2012 olivat kiinteistöverotuksen tietojärjestelmään ja valmisohjelmistohankkeeseen liittyvät teknologiamuutokset. Teknologiamuutosten väheneminen johtui myös Verohallinnon päätöksestä korvata nykyiset järjestelmät valmisohjelmistolla, jolloin toteutettiin vain pakolliset teknologiamuutokset ja muiden osalta teknologiamuutokset toteutetaan valmisohjelmiston toteuttamisen myötä. Strategisen kehittämisen menot alanivat edellisvuodesta 1,9 M, ollen 6,3 M. Strategisilla kehittämishankkeilla tarkoitetaan sellaisia hankkeita, jotka on asetettu toteuttamaan Verohallinnon strategisia tavoitteita. Näillä hankkeilla turvataan verotulojen kertymää, mahdollistetaan asiakkaalle vaivaton veroasiointi vähin kustannuksin, mahdollistetaan tuottava ja taloudellinen toiminta sekä kehitetään Verohallinnon organisaatiota ja toimintatapaa. Menojen alenema johtui vuoden 2011 suurista hankkeista kuten analyysijärjestelmä, asianhallinta ja esitäytetyn veroil-
16 moituksen sähköinen ilmoittaminen (ESSI). Suunniteltua vähemmän menoja aiheuttivat ESSI2, VKV:n asiakastulosteet, analyysijärjestelmä ja sähköisen asiointialustan kehittäminen. Strategisista kehittämishankkeista suurimpia vuonna 2012 olivat henkilöverotuksen työjonot ja yritysten sähköinen tuloveroilmoitus. Strategisia kehittämiskohteita on myös siirretty toteutettavaksi Valmisohjelmiston toteutuksessa nykyjärjestelmiin tehtävän kehityksen sijaan. Muut ylläpitotehtävät 1,4 M koostuivat lähinnä eri järjestelmien lisätehtävistä. Verohallinnon työasemat hankitaan leasingsopimuksilla.
17 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tavoitteiden toteutumista seurataan vuotuisen henkilöstökyselyn tulosten avulla (VM:n työolobarometri). Henkilöstövoimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevat tavoitteet Mittayksikkö 2010 2011 2012 tavoite 2012 Työtyytyväisyysindeksi 1-5 3,41 3,42 3,44 3,44 Osaamisen johtamisindeksi (OS) 1-5 3,47 3,48 3,50 3,49 Johtajuusindeksi (JO) 1-5 3,33 3,33 3,35 3,36 Työhyvinvointi-indeksi (TY) 1-5 3,69 3,70 3,72 3,71 Organisaatiolla on päivitetty henkilöstösuunnitelma k/e k k k k Organisaatiolla on työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma (tai vastaava) k/e - - k k Organisaatiolla on osaamisen kehittämissuunnitelma k/e - - k e 1 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv (sairauspoissaolot, ei sis. lapsen pv/htv 11,5 11,8 10 11,4 sairauksia) 1-3 sairauspv tapausten %-osuus kaikista sairaustapauksista % 34 31 30 33 Lyhytaikaiset poissaolot eivät lisäänny pv/htv 3,9 3,8 3,9 3,8 Taulukko 11: henkilöstövoimavaroihin liittyvät tavoitteet.1 ) Osaamisen kehittäminen tapahtuu yksikkökohtaisesti, valtakunnallisesti oppimista tuetaan yhteisillä koulutustarjottimilla. Työtyytyväisyysindeksi parani 3,42:sta 3,44:ään. Osa-alueittain t olivat edellisvuotta parempia ja tavoitteet käytännössä saavutettiin. Viimeisin henkilöstösuunnitelma on vuosille 2012-2015. Verohallinnossa otettiin 2012 käyttöön lyhyen aikavälin henkilöstösuunnittelun työkalu (operatiivinen hesu). Pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelman uudistamiseksi alettiin valmistella henkilöstövisiotyökalua, jonka mukainen suunnittelu tehdään alkuvuodesta 2013. Verohallinnolla on HRD-ohjelma, jonka tarkoitus on varmistaa, että Verohallinnolla on tuloksenteon ja tavoitteiden kannalta riittävä, osaava, hyvinvoiva ja muutoskykyinen henkilöstö. Tavoitteena on: laatia Verohallinnon henkilöstösuunnitelma ajalle 2013-2020 määritellä henkilöstösuunnitelmaa tukeva henkilöstöpolitiikka ja rekrytointilinjaukset määritellä ja yhdenmukaistaa Verohallinnon henkilöstökäytännöt vahvistaa johtamisosaamista ja määritellä esimiestoiminnan tueksi annettavat palvelut määritellä ne mittarit ja analysointityökalut joilla varmistetaan, että henkilöstöresurssien hallinta vastaa asetettuja tavoitteita. Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmaa vastaavaa sisältöä on Verohallinnon työsuojelun toimintaohjelmassa. Lisäksi Verohallinnossa VmBaro-tulokset analysoidaan koko hallinnon tasolla ja yksikkötasolla., Verohallinnolla on varhaisen puuttumisen malli ja työnantajalupaus 7.2.2012. Työterveydessä panostetaan ennakoivaan terveydenhoitoon.
18 Sairauspoissaoloissa työpäivää/htv tavoitetta ei saavutettu, mutta poissaolot vähenivät vuoteen 2011 verrattuna. Vähennys on tapahtunut pitkissä poissaoloissa. Verohallinto on panostanut ennakoivaan terveydenhuoltoon. Verohallinnon henkilötyövuosimäärätavoite vuodelle 2012 on 5.267 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosimäärän alentaminen tapahtuu eläköitymisen ja muun luonnollisen poistuman rajoissa. Henkilöresurssit Mittayksikkö 2010 2011 2012 tavoite 2012 Henkilötyövuodet htv 5 336 5 229 5 267 5 130 Lasku edellisestä vuodesta (%) % 4,6 % 2,0 % +0,3 % 1,9 % Harmaan talouden torjuntaan käytettävät henkilötyövuodet htv 36 36 Eläköityneiden Htv-vaikutus htv -155-178 -147-108 Harjoittelijoiden Htv-vaikutus htv 28 65 50 23 Työuraansa jatkavien Htvvaikutus htv 64 59 69 77 Varsinaisten määräaikaisten osuus henkilöstöstä (lokakuu) % 4,7 5,3 5,0 5,0 Työurien pidentyminen (keskimääräinen eläköitymisikä) kk kk kk 63 v 7 63 v 7 63 v 4 v. kk Taulukko 12: Henkilöresurssit ja tehokkuus Henkilötyövuosi oli 5.130, mikä alittaa kehyksen 137 henkilötyövuodella ja laskua vuodesta 2011 1,9 %. Harjoittelijoiden vaikutus oli aikaisempia vuosia ja ennustetta pienempi eli 23 htv. Harmaan talouden torjunnan osalta kyse on lisäresurssitarpeesta vuosille 2012-2015. Vuoden 2012 lisäresurssitarpeeksi esitettiin 36 htv. Arvio sta on 36 htv: veronumeron asiakaspalveluun 15 htv, veronumeron käyttöönottokoulutus 5 htv, käännetyn arvonlisäverotuksen lisäresurssit 12 htv ja Harmaan talouden selvitysyksikön lisäresurssi 4 htv. Eläköityneiden htv-vaikutus oli 108 htv ja työuraansa jatkavien htv vaikutus oli 77. Eläkkeelle jäi ennakoitua harvempi ja työuraansa jatkoi tavoitetta useampi. Varsinaisten määräaikaisten osuus henkilöstöstä oli edellisvuosien tasolla eli 5 prosenttia. Keskimääräinen eläköitymisikä hieman laski vuodesta 2011.
19 Henkilöstömäärät/henkilöstörakenne/henkilöstökulut 2010 muutos/osuus 2011 muutos/osuus 2012 muutos/osuus Henkilöstön lukumäärä 5 466-3,5 % 5 367-1,8 % 5 322-0,8 % - Naiset 4 180 76,5 % 4 086 76,1 % 4012 75,4 % - Miehet 1 286 23,5 % 1 281 23,9 % 1310 24,6 % Henkilötyövuosien lukumäärä 5 336-4,6 % 5 229-2,0 % 5130-1,9 % Keski-ikä, vuotta 49,4 49,6 49,2 - Naiset 49,8 50,1 49,8 - Miehet 47,9 47,8 47,4 Ikäjakauma 15-19 0,0 % 1 0,0 % 4 0,1 % 20-24 21 0,4 % 30 0,6 % 50 0,9 % 25-29 212 3,7 % 214 4,0 % 265 5,0 % 30-39 383 6,8 % 359 6,7 % 360 6,8 % 35-39 343 6,1 % 342 6,4 % 383 7,2 % 40-44 609 10,8 % 556 10,4 % 489 9,2 % 45-49 873 15,4 % 848 15,8 % 790 14,8 % 50-54 948 16,7 % 899 16,8 % 900 16,9 % 55-59 1250 22,1 % 1243 23,2 % 1155 21,7 % 60-64 800 14,1 % 832 15,5 % 877 16,5 % 65-27 0,5 % 43 0,8 % 49 0,9 % Koulutustasoindeksi 5,14 5,18 5,29 - Naiset 4,95 4,99 5,09 - Miehet 5,79 5,79 5,90 Määräaikaisia 222 3,9 % 243 4,5 % 267 5,0 % - Naisista 156 2,8 % 174 3,2 % 187 3,5 % - Miehistä 66 1,2 % 69 1,7 % 80 1,5 % Kokoaikaisia 4866-4,2 % 4786-1,6 % 4805 0,4 % Osa-aikaisia 600 2,9 % 581-3,2 % 517-12,4 % Vuosityöajan osuus säännöllisestä työajasta 73,20 % 73,15 % 74,17 % Kokonaistyövoima-kustannukset M 301 302,7 303,1 Tehdyn työajan palkat, osuus palkkasummasta 74,33 % 74,08 % 74,40 % Välilliset työvoima- kustannukset M 116 117 115 Osuus tehdyn työajan palkoista 62,35 % 62,64 % 61,10 % Työtyytyväisyysindeksi 3,41 3,42 3,44 Lähtövaihtuvuus osuus koko henkilöstöstä 37 0,7 % 43 0,8 % 22 0,4 % Tulovaihtuvuus osuus koko henkilöstöstä 156 2,8 % 227 4,2 % 252 4,7 % Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 57 35 30 Sairauspoissaolot (HTV) 242,1-12,3 % 244,5 1,0 % 232,5-4,9 % Sairauspoissaolot (työpäivää) 61259-12,0 % 61854 1,0 % 58589-5,3 % Sairauspoissaolot (pv/htv) 11,5 11,8 11,5 Työterveyshuolto /HTV 596 719 791 Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen /HTV 824 1078 1188 Koulutus ja kehittäminen Euroa/HTV 1642 1692 1674 Työpäivät/HTV 8,3 8,9 8,8 Henkilöstön arvo M 2786,6 2870,0 2980 Taulukko 13: Henkilöstötilinpäätöstietoja. Henkilötyövuosimäärässä mukana korkeakouluharjoittelijat.
20 1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Verohallinnon vuoden 2012 talousarviolaskelma Liite 2A Momentti 28.10.01 Verohallinto 2009 2010 2011 2012 2012 Toteuma TP TP TP TA+LTA TP % Menot (1000 euroa) - palkkaukset (sv-palautukset vähen 250 601 249 455 251 194 256 617 252 873 98,5 % - vuokrat 26 186 26 007 27 220 27 300 27 615 101,2 % - muut kulutusmenot 116 902 109 961 115 513 121 666 120 143 98,7 % - investoinnit 876 1 256 1 114 1 500 1 065 71,0 % Yhteensä 394 565 386 678 395 040 407 083 401 695 98,7 % Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot - maksullinen toiminta 2 962 3 243 3 518 3 000 3 433 114,4 % - EU-tulot 175 166 204 40 200 500,4 % - talousarvion ulkopuolinen rahoitus 1 716 1 865 2 035 1 000 3 238 323,8 % - irtaimen omaisuuden myynti 48 49 19 0 13 Yhteensä 4 901 5 324 5 776 4 040 6 884 170,4 % Nettomenot (+) / -tulot (-) 389 664 381 355 389 265 403 043 394 811 98,0 % Talousarvio/kehys 375 691 395 311 398 683 410 620 410 620 100,0 % Siirtomäärärahakannan muutos -13 973 13 956 9 418 7 577 15 809 208,6 % Siirtomäärärahakanta - siirto edelliseltä vuodelta 24 167 10 194 24 151 33 569 33 569 100,0 % - siirtomäärärahankanta 31.12. 10 194 24 151 33 569 41 146 49 378 120,0 % - valtiolle tuloutus Henkilöstömäärä (HTV) 5 595 5 336 5 229 5 267 5 130 97,4 % Taulukko 14: Toimintamenojen rahoitus Harmaan talouden selvitysyksikön määrärahat ovat 1.900.000 euroa. Yksikön henkilötyövuosikehys on 19 henkilötyövuotta. Tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon varatut määrärahat sisältyvät Tietohallintoyksikön budjettiin. Harmaan talouden selvitysyksikön menot olivat 1,7 M euroa eli 88,9 prosenttia budjetoidusta. Henkilötyövuosien oli koko vuoden keskiarvona 21,8 htv. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön määrärahat ovat 3.230.000 euroa. Yksikön henkilötyövuosikehys on 44 henkilötyövuotta. Veronsaajien oikeudenvalvonnan määrärahan käyttö oli 2,99 M eli 92,6 prosenttia budjetoidusta. Henkilötyövuosi oli 40,0 htv. Verohallinto vastaa edelleen Ahvenanmaan maakunnassa toimitettavan tieliikenteen verotuksen kustannuksista, jotka ovat vuositasolla arviolta 100.000 euroa. Ahvenanmaan maakunnan tieliikenteen verotuksen kustannuksia maksettiin 79.200. Menot kasvoivat 3,3 prosenttia edellisestä vuodesta.
21 Verohallinnon toimintamenomomentille 28.10.01. myönnettiin vuoden 2012 talousarviossa nettomäärärahaa 403 989 M. Toisessa lisätalousarviossa toimintamenoihin lisättiin eduskunnan päätöksellä EK 19/2012 6.631 M. Määrärahamyönnöt olivat yhteensä 410.620 M. Toimintamenoista suurin osuus eli 64,0 % käytettiin palkkaukseen, jonka oli 98,5 % budjetoidusta. Henkilöstömenot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,7 %. Toimitilavuokrat ylittivät budjetoidun 1,2 % ja ne kasvoivat 1,4 % edellisestä vuodesta. Kasvun syynä olivat indeksikorotukset ja keskittyminen kasvukeskuksiin. Muut kulutusmenot olivat 98,7 % budjetoidusta ja kasvoivat 3,9 % edellisestä vuodesta. Työterveyspalveluiden menot kasvoivat edellisestä vuodesta 7,5 %. Työterveyshuollon kustannusten palautukset olivat myös budjetoitua suuremmat 6,5 %. Tämä aiheutui vuosien 2010 ja 2011 lopullisten maksujen kohdentumisesta vuodelle 2012. Tietojärjestelmien systeemityöpalvelut alenivat 1,1 % edellisestä vuodesta ja käyttö oli 56,5 M. Käyttöaste oli 88,7 prosenttia. Tutkimus- ja muut asiantuntijapalvelut kasvoivat 145,8 % edellisestä vuodesta, käyttö oli 3,0 M ja käyttöaste 71,8 %. Menoja kasvatti valmisohjelmistohankintaan liittyvät valmistelut. Maksullisen toiminnan tulot ylittivät 14,4 % budjetoidun määrän. Kokonaistulot alenivat kuitenkin edellisestä vuodesta 2,5 %. Maksullisen toiminnan tulot kattoivat n. 0,9 % Verohallinnon kaikista nettomenoista. Talousarvion ulkopuolista rahoitusta ovat yhteistoiminnan tuotot 3,2 M. Yhteistoiminnan volyymi kohosi edellisestä vuodesta 58,2 %. 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Momentti 11.01.01. Ansio- ja pääomatuloverot ylittivät budjetoidun ja kasvoivat 2,9 % edellisestä vuodesta. Kertymä oli 7,87 Mrd. Momentti 11.01.02. Yhteisöveron nettokertymä oli 91.8 % budjetoidusta ja aleni edellisestä vuodesta 13,9 %. Yhteisöveron nettokertymä oli 2,9 Mrd. Yhteisöjen veroprosentti laski 26 prosentista 24,5 prosenttiin. Taloustilanne vaikuttaa yhteisöveron kertymään. Momentin 11.01.03. Korkotulojen lähdeveron kertymä ylitti budjetoidun 13 % ja kasvoi 19,6 % edellisestä vuodesta. Korkotulon lähdeveron kertymä oli 236,5 M. Kasvu johtui pääasiassa lähdeveroprosentin korotuksesta. Momentin 11.01.04. Perintö- ja lahjaveron kertymä ylitti budjetoidun 14 % ja oli 509,2 M. Kasvua edellisestä vuodesta oli 29,0 %. Kasvu johtuu vuoden 2012 asteikkokiristyksestä sekä vuoden 2013 uuden veroluokan ennakoinnista lahjoissa. Momentin 11.04.01 Arvonlisäveron verokertymä kasvoi 870,7 M eli 7,2 % edellisestä vuodesta. Arvonlisäveroa kertyi 13,0 Mrd. Kertymän lisäys aiheutui bruttokertymän 3,4 % kasvusta ja palautusten 0,7 % vähenemisestä Momentin 11.10.05. Varainsiirtoveron kertymä kasvoi 35,7 M eli 6,6 % edellisestä vuodesta. Veroa kertyi 579,7 M. Kasvuun on osaltaan vaikuttanut tulossa oleva lainmuutos. Momentin 11.10.06 Arpajaisveron kertymä ylitti budjetin 4 %. Muutos edellisestä vuodesta oli lisäystä 38,4 M eli 22,8 %. Veronkertymää kasvatti verokannan nousu. Sekalaisten tulojen ryhmässä kuntien, seurakuntien ja KELAn osuudet verotuskustannuksista kasvoivat n. 2,7 % edellisestä vuodesta. Momentin 12.39.02 Verotukseen liittyvät korkotulot oli 4,3 % suurempi kuin edellisenä vuonna, kasvua 3 M. Merkittävin kasvua selittävä tekijä on korkoprosentin nousu. Viivästyskorkojen, yhteisökoron ja tilityksen korkojen korkoprosentti nousi vuoden 2012 alusta 0,5 prosenttiyksikköä. Momentille 12.39.02
22 kirjataan valtion osuudet veronlisäyksistä, viivästysseuraamuksista ja muista verotukseen liittyvistä korkotuloista (jäännösveron korko, yhteisökorko, oikaisutilityksen korot). Verohallinnon toimintamenomomentille 28.10.01. myönnettiin vuoden 2012 talousarviossa nettomäärärahaa 403,989 M. Toisessa lisätalousarviossa toimintamenoihin lisättiin eduskunnan päätöksellä EK 19/2012 6,631 M. Määrärahamyönnöt olivat yhteensä 410,620 M. Toimintamenojen oli 96 % talousarviomyönnöistä ja kasvua oli 1,4 % edellisestä vuodesta. Siirtomäärärahakanta kasvoi edellisestä vuodesta 15,8 M. Momentille 28.10.63.1 Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut verot (arviomääräraha) myönnettiin 2,6 M määrärahaa ja siitä käytettiin 1,5 M, eli 41,4 %. Käyttö oli vuona 2011 vain 92.516. Kasvu johtui kahdenkertaisen verotuksen poistamiseksi tehdyistä huojennuspäätöksistä/huojennuspalautuksista. Kyse oli lähdeverosta, jota oli peritty sekä Ruotsissa että Suomessa (vv.1999 2002, 42 henkilöä). Asia on ollut vireillä vuodesta 2006 ja lainvoimainen ratkaisu verotusoikeuskysymykseen saatiin viime vuonna. Sen perusteella Suomeen maksettu lähdevero on huojennettu ja palautettu asiakkaille. Momentin 28.10.95.2 verotukseen liittyvät korkomenot oli 26 M, budjetin oli 85,6 % ja sen käyttö väheni 20,6 % edellisestä vuodesta. Selvästi suurin käytön alenemisen selittäjä on se, että v. 2011 valtiolta perittiin oikaisutilityksen korkoja 24 M ja vuonna 2012 13,7 M. Oikaisutilitysten korot voivat vaihdella vuosittain huomattavasti johtuen oikaistavan verovuoden jako-osuuksien osumatarkkuudesta. Tältä momentilta kirjataan palautuskorot valtion veroista ja tilitettävien verojen valtion osuuksista, oikaisutilityksessä valtiolta perityt korot sekä verotilin hyvityskorot. Näistä koroista oikaisutilitysten korkoprosentti nousi 0,5 prosenttiyksikköä vuoden 2012 alusta. Tämä puolestaan on vaikuttanut jonkin verran toiseen suuntaan. Momentin 28.91.41. energiaverotukea (arviomääräraha) käytettiin 44,5 M eli n. 40,7 % talousarvion mukaisesta määrästä. Tuen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 117 %. Kasvu johtui tuen käytön laajentumisesta. 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Työllistäminen valtionhallintoon momentilla 32.30.51 oli 663,595 ja käyttö väheni vuodesta 2011 48 %. Työllistettyjen käyttö väheni vuoden 2011 45 henkilötyövuodesta vuoden 2012 23 henkilötyövuoteen. Maksullisen toiminnan tulot ylittivät talousarvion 14,4 % prosentilla. Tulot alenivat kuitenkin 2,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Ennakkotietojen ja -ratkaisujen kysyntä aleni edellisen vuoden huipusta 6,4 %. Eniten kasvoi muiden erityislakien mukaisten suoritteiden myynti n. 11,6 %. Muut toiminnan tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 47,0 %. Eniten kasvoivat yhteistoiminnan kustannusten korvaukset valtion virastoilta. Toteuma oli 2,1 M ja kasvua oli 53,2 % edellisestä vuodesta. Ostot (aineet tarvikkeet) pienenivät edellisestä vuodesta 12,6 %. Tähän vaikutti kalusteiden ja muiden toimistotarvikkeiden aikaisempaa vähäisempi hankinta. Muut kulut kasvoivat 28,0 %. Toteuma oli 9,0 M. Syynä kasvuun oli lisäykset matkustuspalveluissa ja oikeudenkäyntikuluissa. Valmistus omaan käyttöön tililtä aktivoitiin Analyysi, PELA, RAPO ja YTJ - sähköinen asiakasverkkopalvelu taseeseen. Muutos on -8,4 M. Poistojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna n 11,5 %. Poistojen kasvuun vaikutti aktivoitujen järjestelmien poistojen kertyminen. Rahoitustuotot kasvoivat 20,5 % edellisestä vuodesta. Niiden oli 8,5 M. Suurin kasvua selittävä tekijä on korkoprosentin nousu. Tälle tilille kirjataan valtiolle kertyvät maksunlykkäyskorot, valtiolle kertyvät jäännösveron korot ja yhteisö-
23 korot ja valtiolle oikaisutilityksessä maksetut korot. Niistä yhteisökorko, oikaisutilitysten korko ja maksunlykkäyskorko nousivat 0,5 prosenttiyksikköä vuoden 2012 alussa. Rahoituskulut olivat 25,7 M. Rahoituskulut alenivat 20,6 % edellisestä vuodesta, jolloin oli poikkeuksellisen suuria oikaisutilityksiä. Siirtotalouden kuluissa elinkeinoelämälle 44,3 M, kasvua 113 %. Verovarojen kirjanpitoon kirjataan siirtotalouden kuluina energiaveron palautukset. Kasvu johtuu energiaverotuen laajentumisesta. Verohallinto maksoi sen vuoksi aikaisempaa enemmän energiaveropalautuksia vuonna 2012. Tilikauden tuottojäämä oli 25,7 Mrd.. Kasvu edellisvuodesta oli 3,5 % eli 870 M. Tuottojäämä on siirretty tilinpäätöksessä valtion pääomaan. 1.6.4 Tase Tasetta kasvatti valmistus omaan käyttöön tililtä aktivoidut Analyysi, PELA, RAPO ja YTJ -sähköinen asiakasverkkopalvelu. Muutos on 15,2 M eli 38,3 % edellisestä vuodesta. Keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat vähenivät edellisestä vuodesta 17,2 M eli 86,1 %, koska edellisvuonna keskeneräisinä olleet tietojärjestelmän ovat valmistuneet. Taseen tilillä ovat nyt HTSY selvitystietojärjestelmä, RAKSI ja RAPO II. Myyntisaamisten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 28,5 %. Kasvuun vaikutti kassajärjestelmän muutos ja siirtyminen suoriteperusteiseen tulojen kertymiseen. Tilin 1739 muut siirtosaatavat saldon suurimmat erät ovat Kelan vuosihyvitys 2012 sekä Tietokarhun vuosihyvitys. Muiden siirtosaatavien määrä kasvoi 1,5 M edellisestä vuodesta ja oli 4,6 M. Muut lyhytaikaiset saamiset ovat tilinpäätöksessä 2,0 M ja vähennystä vuoteen 2011 on lähes 1 M. Suurimmat erät tilillä ovat veronsaajilta perittävät saatavat ja kertymättömät verotilille tehdyt takaisin perittävät hyvitykset. Ennakkomaksut 300 koskee matkaennakoita Tilin 1911 tiliviraston muut maksuliiketulotilit saldo aiheutuu tilien tyhjennysaikatulusta. Edelleen tilitettävissä varoissa verojen kokoomatilin 2597 tilinpäätössaldo 2012 on 767,5 M (779 M vuonna 2011). Veronsaajille tilitettävät varat tilin saldo 2012 on 500,4 M (496 M vuonna 2011). Tilillä on saldona muiden veronsaajien kuin valtion osuus joulukuussa kertyneistä jaettavista veroista. Ko. verot on tilitetty veronsaajille tammikuussa tehdyssä tilityksessä. Tilin 2611 lomapalkkavelka muutos on 0,4 M, kun se vuonna 2011 oli 0,5 M. Eli lomapalkkavelka pysyi vuoden 2011 tasolla. Tilin 2619 Muiden siirtovelkojen määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Tilin 2629 Muut lyhytaikaiset velat kasvoi 4 M ja oli 14,9 M. Suurimpana eränä saldossa ovat henkilöasiakkaiden ja yhteisöjen ennakon liikakertymät, jotka muodostuvat joulukuussa, mutta palautetaan asiakkaille vasta tammikuussa. Verohallinnon taseen loppusumma oli 67,5 M ja se aleni 1,8 M eli 2,6 % edellisestä vuodesta.
24 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Verohallinnon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa on vuonna 2012 arvioitu käyttämällä COSO ERM -viitekehystä. Sisäisen valvonnan arvioidaan toimivan Verohallinnon toiminnan laajuuteen ja laatuun sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaisesti. Erityisinä kehittämiskohteina on tullut esille: Valmisohjelmiston onnistuneen käyttöönoton varmistaminen, hyötyjen optimointi ja sähköisen asioinnin kehittäminen Valmisohjelmiston käyttöönotossa siirtymävaiheen onnistunut hallinta minimoitaessa nykyisten tietojärjestelmien kehittäminen Osaamisen kehittäminen toimintatapamuutosten (esim. prosessiohjaus) edellyttämällä tavalla Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan tehostaminen hyödyntämällä uusia keinoja sekä tehostamalla kohdevalintaa Strategisten ja operatiivisten riskien hallinnan systematisointi sekä jalkauttaminen 1.8 Arviointien tulokset Toimintavuoden aikana ei ole tehty Verohallinnon tuloksellisuuden ja toiminnan vaikuttavuuden kokonaisarviointeja. CAF-itsearviointia kokeiltiin johtoryhmäarviointina, lähinnä oli tarkoitus arvioida menettelyn sopivuutta. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Verohallinnossa ei ole havaittu valtion tai sen vastuulla oleviin varoihin kohdistuneita väärinkäytöksiä toimintavuoden aikana.
25
26 SISÄLLYS 1 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA... 27 2 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 30 3 TASE... 31 4 LIITETIEDOT... 33 5 ALLEKIRJOITUS... 46
2 Talousarvion laskelma 27
28
29
3 Tuotto- ja kululaskelma 30
4 Tase 31
32
5 Liitetiedot 33
34
Liite 2 35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46