Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xvii I Poliisi 1 1. Poliisitoiminnan lähtökohdat 1 2. Poliisiorganisaatio ja henkilöstö 2 3. Poliisin tehtävät 5 3.1 Oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden turvaaminen 5 3.2 Rikospoliisitoiminnan tehtävät 8 3.3 Rikospoliisitoiminnan kasvanut merkitys 11 3.4 Poliisin muut tehtävät 15 4. Poliisitoiminnan periaatteet 16 5. Esteettömyys 19 5.1 Poliisin esteellisyysperusteet 19 5.2 Esteellisyysperusteiden tulkinnasta oikeuskäytännössä 22 5.3 Poliisin esteellisyydestä päättäminen ja sen vaikutus 24 5.4 Poliisin sivutoimet esteellisyyden kannalta 24 II Syyttäjä 27 1. Syyttäjä rikosjutun asianosaisena 27 1.1 Rikosjutun asianosaisista 27 1.2 Syyttäjän erityisasema 29 2. Syyttäjän rooli ja tehtävät 30 2.1 Oikeusvertailua ja kotimaisia kehityslinjoja 30 2.2 Syyttäjän tehtävät 32
viii sisällys 2.2.1 Syyttäjä rikosprosessin eri vaiheissa 32 2.2.2 Jatkuva syyteharkinta näkökohtia pro et contra 33 2.3 Syyttäjän rooli 35 2.3.1 Kaksois- vai kolmoisrooli? 35 2.3.2 Syyttäjän roolin vahvistuminen 38 2.3.3 Syyttäjän roolista esitutkinnassa 41 2.3.4 Syyteharkinta 49 2.3.5 Syyttäjän kriminaalipoliittinen rooli 60 2.3.6 Syyttäjän roolista oikeudenkäynnissä 62 3. Syyttäjäorganisaatio 65 3.1 Organisaation kehittyminen 65 3.1.1 Organisaatiovaihtoehtoja 65 3.1.2 Syyttäjistön aiempi organisaatio 67 3.1.3 Itsenäisen syyttäjälaitoksen synty 69 3.2 Nykyinen syyttäjäorganisaatio 72 3.2.1 Yleiset syyttäjät ja erityissyyttäjät 72 3.2.2 Paikallissyyttäjät 74 3.2.3 Paikallisyksikköjen yhteistoiminta 76 3.3 Ylin syyttäjäviranomainen 77 3.3.1 Valtakunnansyyttäjänvirasto 77 3.3.2 Valtakunnansyyttäjä 78 3.3.3 Apulaisvaltakunnansyyttäjä 81 3.4 Valtionsyyttäjät 81 3.5 Yhteenvetoa 84 4. Syyttäjän toiminnan periaatteet 84 4.1 Arvot ja tavoitteet 84 4.2 Kansainvälisiä suosituksia 86 4.3 Objektiivisuusperiaate 87 4.3.1 Mistä on kysymys 87 4.3.2 Objektiivisuus esitutkinnassa ja syyteharkinnassa 88 4.3.3 Objektiivisuus oikeudenkäynnissä 90 4.4 Syyttömyysolettama 92 4.5 Yhdenvertaisuusperiaate 93 4.6 Joutuisuus ja taloudellisuus 94 4.7 Hyvä syyttäjätapa syyttäjän etiikka 98 4.8 Syyttäjistön riippumattomuus 100 4.8.1 Riippumattomuus ja puolueettomuus 100 4.8.2 Rakenteellinen riippumattomuus 101 4.8.3 Toiminnallinen riippumattomuus 103 4.8.4 Hierarkkinen riippumattomuus 106 4.8.5 Yhteenvetoa 108
sisällys ix 5. Syyttäjien toimivalta 110 5.1 Paikallissyyttäjän toimivalta 110 5.1.1 Alueellinen toimivalta 110 5.1.2 Asiallinen toimivalta 111 5.1.3 Oikeusasteellinen toimivalta 114 5.1.4 Preventioperiaate 117 5.2 Valtionsyyttäjien toimivalta 117 5.3 Valtakunnansyyttäjä 120 5.3.1 Ensiasteen syyteharkinta-asiat 120 5.3.2 Devoluutio syyteharkinta-asioissa 121 5.3.3 Syytemääräys ja syyttäjänmääräys 123 5.3.4 Devoluutio muutosharkinta-asioissa ja hallintokantelu 124 5.4 Erityissyyttäjät 127 6. Syyttäjän esteellisyys 131 6.1 Puolueettomuuden ja esteettömyyden merkitys 131 6.2 Esteellisyyden sääntely 132 6.3 Subjektiivinen ja objektiivinen puolueettomuus 133 6.4 Syyttäjän esteellisyysperusteet 135 6.4.1 Esteellisyysperusteet 135 6.4.2 Yleinen esteellisyysperuste 139 6.4.3 Esteellisyysperusteiden tulkinnasta 145 6.5 Esteellisyyskysymyksen ratkaiseminen 149 III Asianomistaja 153 1. Kuka on asianomistaja? 153 1.1 Rikoksen uhrista asianomistajaksi 153 1.2 Asianomistajan asema prosessissa 154 1.3 Asianomistajakelpoisuus ja asianomistajalegitimaatio 154 2. Asianomistajakäsitteen määritelmistä 156 2.1 Määritelmä puuttuu laista 156 2.2 Prosessuaaliset määritelmät 157 2.3 Aineellisoikeudelliset määritelmät 159 2.4 Sekamääritelmät 160 3. Kenelle asianomistajan asema kuuluu? 162 3.1 Rikoksella loukatun oikeushyvän haltija 162 3.1.1 Yksityinen oikeushyvä 163 3.1.2 Vaarantamisrikosten asianomistaja 165 3.2 Yksityisoikeudellinen vaade syyteoikeuden perustana 167 3.2.1 Rikokseen välittömästi perustuva vaade 167 3.2.2 Asianomistajana muu kuin oikeushyvän haltija 169
x sisällys 4. Rikokset, joilla ei ole asianomistajaa 172 4.1 Yhteisöllinen oikeushyvä rangaistavuuden perustana 172 4.2 Näennäis- eli kvasiasianomistaja 172 4.3 Useampiin oikeushyviin kohdistuvat rikokset 175 4.4 Yleisöön kohdistuvat rikokset 179 4.5 Asianomistajan aseman selvittäminen 183 5. Asianomistajaseuraanto 185 6. Asianomistajan asema asianosaisena 187 6.1 Asianomistajan prosessuaaliset oikeudet 187 6.2 Asianomistaja esiintyminen asianosaisena 190 6.3 Asianomistajan oikeuksien turvaaminen 191 6.4 Asianomistajan asema ihmisoikeusoikeussopimuksen mukaan 196 7. Uhrin aseman parantaminen 200 7.1 Yhteenvetoa asianomistajan asemasta 200 7.2 Kansainväliset suositukset ja määräykset 202 7.3 Uhrin aseman parantaminen Suomessa 204 8. Asianomistaja tietolähteenä 208 8.1 Asianomistaja ei kelpaa todistajaksi 208 8.2 Asianomistajan kuuleminen todistelutarkoituksessa 209 8.3 Asianomistajan totuusvelvollisuus 211 8.4 Asianomistajan vaitiolo-oikeudesta (OK 17:20 ja 24) 216 9. Asianomistajan edustaminen 221 9.1 Lakimääräinen edustus 221 9.1.1 Oikeudenkäyntikelpoisuuden puute 221 9.1.2 Vajaavaltaisen asianomistajan edustus 222 9.1.3 Oikeushenkilön edustaminen 224 9.1.4 Lakimääräisen edustajan toimivaltuudet 226 9.2 Yksityinen oikeudenkäyntiasiamies ja -avustaja 227 9.2.1 Oikeus käyttää asiamiestä ja avustajaa 227 9.2.2 Asiamiehen ja avustajan kelpoisuusehdot 228 9.2.3 Yleinen kelpoisuus 228 9.2.4 Erityinen kelpoisuus 230 9.3 Asiamiehen tai avustajan tehtävät ja palkkio 231 9.4 Oikeusapulain nojalla määrätty avustaja 235 9.5 ROL:n nojalla määrättävä oikeudenkäyntiavustaja 237 9.5.1 Järjestelmän tavoitteet 237 9.5.2 Rikosasiat, joissa avustaja voidaan määrätä 239 9.5.3 Järjestelmän laajentaminen 243 9.5.4 Avustajan kelpoisuus 245 9.5.5 Avustajan määräämismenettely 246
sisällys xi 9.5.6 Avustajan tehtävät ja palkkio 248 10. Tukihenkilö 250 IV Epäilty ja syytetty 255 1. Rikoksesta epäilty 255 1.1 Epäillyn käsite 255 1.2 Kuultavan käsite 258 2. Syytetty 258 2.1 Syytetyn käsite 258 2.2 Syyttämättä jätetyn asema 260 2.3 Syytetyn asianosaiskelpoisuus (vastaajakelpoisuus) 261 2.4 Syytetyn oikeudenkäyntikelpoisuus 263 3. Epäillyn ja syytetyn oikeusasema 267 3.1 Epäillyn ja syytetyn oikeudet 267 3.1.1 Oikeuksien luonne ja suhde asianomistajan oikeuksiin 267 3.1.2 Epäillyn ja syytetyn vähimmäisoikeudet 269 3.1.3 Passiiviset ja aktiiviset oikeudet 273 3.1.4 Epäillyn ja syytetyn oikeus taloudelliseen korvaukseen 277 3.1.5 Epäillyn ja syytetyn oikeuksien realisoituminen todistelussa 278 3.2 Epäillyn ja syytetyn velvollisuudet 281 4. Syyttömyysolettama 282 4.1 Syyttömyysolettaman säännöspohja ja funktiot 282 4.2 Syyttömyysolettaman sisältö 283 4.3 Syyttömyysolettaman soveltamisala 290 4.4 Syyttömyysolettama oikeudenkäyntikuluista päätettäessä 294 4.5 Syyttömyysolettama vapaudenmenetyskorvauksista päätettäessä 296 5. Itsekriminointisuoja (myötävaikuttamattomuusperiaate) 299 5.1 Yleistä itsekriminointisuojasta 299 5.2 Itsekriminointisuojan pääsisältö 303 5.3 Itsekriminointisuojan soveltuminen esitutkinnassa ja pakkokeinojen käytössä 307 5.4 Hallinnolliset menettelyt rikosprosessin rinnalla 313 5.5 Lähemmin itsekriminointisuojan suhteesta hallinnolliseen pakkoon 319 5.5.1 Yleistä 319 5.5.2 Veronkorotus rikossyytteenä 324 5.5.3 Itsekriminointisuoja veronkorotusmenettelyssä 334 5.6 Milloin kyse on itsekriminoivasta lausumasta? 338 5.7 Suojan toteuttaminen esitutkintasääntelyssä 341
xii sisällys 6. Muita oikeusturvatakeita 343 V Puolustus 347 1. Syytetyn oikeus puolustukseen 347 2. Puolustuksen järjestämisen vaihtoehdot 349 2.1 Oikeus puolustajaan 349 2.2 Omavalintaperiaate 351 3. Oikeusapuun perustuva puolustus 354 3.1 Oikeusavun hakeminen 354 3.2 Oikeusavusta päättäminen ja toimeenpano 356 3.3 Oikeusavun taloudelliset edellytykset ja vaikutukset prosessissa 357 3.4 Oikeusavun saamisen asialliset edellytykset 362 3.4.1 Oikeusapulain kriteerit 362 3.4.2 Avustajan saamisen edellytykset 364 3.5 Muutoksenhaku oikeusapupäätökseen 369 4. Puolustajan määrääminen ROL:n mukaan 371 4.1 Puolustaja-sääntelyn taustaa ja suhde oikeusapuun 371 4.2 Puolustajan saamisen tarveharkinta 374 4.3 Puolustajan määräämisen menettelykysymyksiä 377 5. Puolustajan (avustajan) kelpoisuus 380 5.1 Asianajolle asetetut kelpoisuusehdot eri järjestelmissä 380 5.2 Kelpoisuusehtojen kehittäminen 383 5.3 Erityinen kelpoisuus 384 6. Puolustajan (avustajan) tehtävät 388 6.1 Hyvä asianajotapa lähtökohtana 388 6.2 Puolustajan tehtävät 389 6.3 Puolustushypoteesin muodostaminen 391 6.4 Todistelukysymysten valmistelu 394 7. Puolustajan (avustajan) palkkio 395 VI Asianajolaitos ja julkinen oikeusapulaitos 405 1. Ammattitaitoisen asianajon merkitys oikeusprosessissa 405 2. Asianajolaitoksen organisointi 407 3. Asianajajan kelpoisuusvaatimukset 410 4. Asianajotyön perusperiaatteet oikeudenkäyntiasioissa 412 4.1 Asianajotoiminnan eettisistä säännöistä 412 4.2 Asianajotoiminnan riippumattomuudesta 413 4.3 Puolustajan lojaalisuusvelvollisuus ja totuusvelvollisuus 414 4.4 Puolustajan bona fides -velvoitteet 423
sisällys xiii 5. Asianajajien valvonta 428 6. Julkinen oikeusapulaitos 433 VII Tuomioistuin 437 1. Tuomioistuimen määritelmistä 437 1.1 Muodolliset ja asialliset kriteerit 437 1.2 Tuomioistuinlaitos eri merkityksessä 443 2. Tuomioistuimen ja tuomarin riippumattomuus 446 2.1 Riippumattomuus ja puolueettomuus 446 2.2 Tuomarin subjektiivinen ja objektiivinen puolueettomuus 447 2.3 Riippumattomuus perus- ja ihmisoikeutena 449 2.4 Rakenteellinen ja tapauskohtainen riippumattomuus 451 2.5 Riippumattomuuden kunnioittaminen 453 2.6 Tuomareiden riippumattomuus erilaisista järjestöistä ym. 456 2.7 Tuomareiden taloudellinen riippumattomuus, sivutoimet 458 2.8 Prosessuaalinen riippumattomuus 462 2.9 Tuomioistuinten ja tuomareiden valvonta 463 2.9.1 Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 463 2.9.2 Tuomareiden kurinpitojärjestelmä 465 3. Riippumattomuuden takeet 466 3.1 Riippumattomuus tulisi määritellä laissa 466 3.2 Tuomioistuimen laillisuus ja pysyvyys 466 3.3 Tuomareiden virassapysymisoikeus 470 3.4 Tuomareiden nimittämisjärjestelmä ja palkkaus 472 3.5 Tuomioistuimien keskushallinto 474 3.6 Yhteenvetoa 475 4. Tuomioistuinten kokoonpanot 477 4.1 Yksi- ja monijäseninen tuomioistuin 477 4.2 Kokoonpanovaihtoehdoista 478 VIII Tuomioistuimet rikosasioissa 481 1. Käräjäoikeus 481 1.1 Kihlakunnanoikeus ja raastuvanoikeus 481 1.2 Alioikeuksien yhtenäistäminen 482 1.3 Käräjäoikeuksien tuomiopiirijako ja lukumäärä 484 1.4 Käräjäoikeuden tuomarit ja muu henkilöstö 485 1.5 Käräjäoikeuden lainkäyttö ja hallinto 488 1.6 Käräjäoikeuden kokoonpanot 490 1.6.1 Kokoonpanovaihtoehdot 490 1.6.2 Lautamieskokoonpano 492
xiv sisällys 1.6.3 Vahvennettu lautamieskokoonpano 497 1.6.4 Yhden tuomarin kokoonpano 498 2. Hovioikeus 504 2.1 Hovioikeudet 504 2.2 Hovioikeuden tehtävät 506 2.3 Hovioikeuden henkilöstö ja hallinto 508 2.4 Hovioikeuden kokoonpanot ja päätösvaltaisuus 510 2.5 Hovioikeusmenettelyn kehittyminen 514 3. Korkein oikeus 518 3.1 Ylimmän tuomiovallan kehittyminen 518 3.2 Korkeimman oikeuden tehtävät 521 3.3 Korkein oikeus kolmantena oikeusasteena valituslupajärjestelmä 523 3.4 Korkeimman oikeuden jäsenistö ja organisaatio 529 3.5 Menettelystä korkeimmassa oikeudessa 535 4. Valtakunnanoikeus 538 IX Tuomioistuinten toimivalta rikosasioissa 541 1. Johdanto 541 2. Oikeusasteellinen toimivalta 543 2.1 Oikeusastejärjestys 543 2.2 Uusi oikeudenkäyntiaineisto muutoksenhakuasteessa 545 3. Asiallinen toimivalta 547 3.1 Toimivallan jako yleisten ja erityistuomioistuinten välillä 547 3.2 Asiallisen toimivallan jako yleisten tuomioistuinten kesken 548 4. Alueellinen toimivalta 552 4.1 ROL:n oikeuspaikkasäännökset 555 4.1.1 Ensisijaisena oikeuspaikkana rikoksen tekopaikan tuomioistuin 555 4.1.2 Toissijaiset oikeuspaikat 557 4.1.3 Valinnaiset (kilpailevat) forumit 558 4.1.4 Subjektiiviseen rikosyhteyteen perustuva oikeuspaikka 559 4.1.5 Rikokseen osallisten yhteinen tuomioistuin 561 4.1.6 Toisiinsa muulla tavoin liittyvien rikosten oikeuspaikka 562 4.1.7 Erityisistä oikeuspaikoista 563 4.2 Rikosjutun siirtäminen toiseen tuomioistuimeen 565 4.2.1 Siirtäminen käräjäoikeudesta toiseen 565 4.2.2 Siirtäminen muutoksenhakuvaiheessa 567
sisällys xv X Tuomari 569 1. Tuomarin asema 569 1.1 Tuomarin virkamiesoikeudellinen asema 569 1.2 Tuomarin virkavastuu 571 1.3 Tuomarikäsitteen jaottelu 573 2. Lautamiehet 575 2.1 Miksi lautamiehet osallistuvat lainkäyttöön? 575 2.2 Lautamiesjärjestelmän tulevaisuudennäkymiä 583 3. Tuomarin yleinen kelpoisuus 584 3.1 Ammattituomarin kelpoisuusehdot 584 3.2 Asiantuntijatuomareiden kelpoisuusehdot 589 3.3 Lautamiesten kelpoisuusehdot 590 4. Tuomarin erityinen kelpoisuus (esteettömyys) 590 4.1 Yleistä tuomarin esteettömyydestä 590 4.2 Esteettömyysvaatimusten kehittyminen oikeuskäytännössä 592 4.3 Esteellisyyssääntelyn soveltamisala 593 4.4 Läheisten piiri 595 5. Tuomarin esteellisyysperusteet 596 5.1 Tuomarin liityntä oikeudenkäyntiin 597 5.2 Yhteisöjäävi 601 5.3 Tuomarin erityinen suhde asianosaiseen 604 5.4 Oikeusaste-esteellisyys ja ennakkoasenteellisuusjäävi 610 6. Esteellisyyskysymyksen käsittely 623 6.1 Esteellisyysväitteen tekeminen 623 6.2 Esteellisyysväitteen käsittely 626 7. Tuomareiden nimittämis- ja pätevöitymisjärjestelmä 629 7.1 Tuomareiden nimittämisjärjestelmä 629 7.1.1 Tuomarinuran avaaminen 632 7.2 Tuomareiden pätevöitymisjärjestelmä 635 Lähteet 641 Oikeustapaukset 671 Asiahakemisto 681