OIKEUSMINISTERIÖN VASTAUS GRECOLLE (käännös englanninkielisestä tekstistä)

Transkriptio

1 OIKEUSMINISTERIÖN VASTAUS GRECOLLE (käännös englanninkielisestä tekstistä) NELJÄS ARVIOINTIKIERROS (SUOMI) SUOSITUKSET: Kansanedustajia koskevat suositukset i. (i) Kansanedustajille laaditaan käytännesäännöt, jotka ovat yleisön helposti saatavilla, ja (ii) niiden täytäntöönpanoa täydennetään käytännön toimilla, kuten erillisellä koulutuksella tai neuvonnalla (kohta 37). ii. Kansanedustajille annetaan kirjallinen (julkinen) selvennys perustuslain 32 :n (Esteellisyys) tarkoituksesta sekä ohjeet pykälän tulkinnasta ja soveltamisesta (kohta 42). iii. Kansanedustajien lahjojen vastaanottamiseen sovellettavia sääntöjä selvennetään ja kehitetään edelleen, jotta varmistetaan, että käytettävissä on asianmukainen mekanismi saatujen tai tarjottujen etujen arvon määrittämistä varten (epäselvissä tapauksissa), että säännöt koskevat kaikentyyppisiä etuja ja että niissä määritellään selvästi, millaista käyttäytymistä kansanedustajalta odotetaan, jos hänelle annetaan tai tarjotaan tällaisia etuja (kohta 45). iv. (i) Kansanedustajien sidonnaisuuksien ilmoittaminen muutetaan pakolliseksi ja ilmoitusta laajennetaan sisällyttämällä siihen tiedot edustajantoimeen kuulumattomista tehtävistä saaduista tuloista, ja (ii) nykyiset raja-arvot alittavaa omaisuutta ja velkoja koskevien tietojen sekä puolisoa ja huollettavana olevia lapsia koskevien tietojen sisällyttämistä ilmoitukseen harkitaan (tällaisia tietoja ei välttämättä tarvitsisi julkaista) (kohta 56). v. Kansanedustajien eturistiriitoja ja sidonnaisuuksien ilmoittamista koskevien nykyisten ja tulevien sääntöjen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseksi ryhdytään tarkoituksenmukaisiin toimiin (kohta 65). Eduskunnassa on keväästä 2013 lähtien istunut parlamentaarinen työryhmä, joka on käsitellyt myös GRECON suosituksia. Työryhmän mietintö on valmistunut toukokuussa Mietintö on yksimielinen. Työryhmä ehdottaa ensinnäkin, että edustajien sidonnaisuuksien ilmoittaminen muutetaan pakolliseksi. Tämä edellyttää Suomessa säädöstason ratkaisuja, minkä vuoksi työryhmä ehdottaa muutoksia eduskunnan työjärjestykseen. Lisäksi puhemiesneuvosto antaisi tarkempia ohjeita sidonnaisuuksien ilmoittamisesta. Selvitysvelvollisuus koskee sellaisia edustajantoimeen kuulumattomia tehtäviä, elinkeinotoimintaa, omistuksia yrityksissä ja muuta merkittävää varallisuutta, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa henkilön toimintaa edustajana. Työryhmä ehdottaa, että edustajan tulee antaa eduskunnalle selvitys myös sellaisista edustajantoimeen kuulumattomista 1

2 tehtävistä ja elinkeinotoiminnasta saamistaan tuloista, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa edustajana. Eduskunnan keskuskanslia pitäisi sidonnaisuustiedoista rekisteriä ja tiedot tallennettaisiin yleisön saataville eduskunnan verkkosivuille. Jos edustaja ei kehotuksesta huolimatta ole noudattanut ilmoitusvelvollisuuttaan, puhemies ilmoittaisi tästä täysistunnossa. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että nykyistä eduskunnan sisäistä lahjaohjeistusta päivitetään ja laajennetaan. Työryhmä ehdottaakin, että puhemiesneuvoston ohjeissa määritellyt tietyn raja-arvon ylittävät kansanedustajan vastaanottamat lahjat, pääsyliput ja kolmannen osapuolen maksamat matkat ilmoitettaisiin keskuskanslian ylläpitämään rekisteriin. Tiedot olisivat saatavilla eduskunnan verkkosivuilta. Edellä tarkoitetut ohjeet sidonnaisuuksien sekä lahjojen ym. etujen ilmoittamisesta antaisi puhemiesneuvosto. Ohjeistusta voidaan pitää kansanedustajia koskevina nk. eettisinä käytännesääntöinä (Code of Conduct). Professori on työryhmän pyynnöstä laatinut kansanedustajien käyttöön selvityksen kansanedustajan esteellisyyttä koskevasta perustuslain 23 :stä. Selvitys on työryhmän mietinnön liitteenä. Ehdotetut uudet säännökset ja ohjeet edellyttävät neuvontaa ja koulutusta. Kyse on tässä vaiheessa vielä työryhmän mietinnöstä. Koska työryhmä ehdottaa pykälämuutoksia, ne tulee vielä saattaa eduskunnan käsiteltäväksi. Tämä on puhemiesneuvoston käsissä. Lisäksi puhemiesneuvoston tulee antaa lopulliset ohjeet em. seikoista. Työryhmä ehdottaa, että muutokset tulisivat voimaan vaalikauden alusta eli ensi keväänä. Työryhmän mietintö on lähetetty eduskuntaryhmiin lausunnolle. Lausuntoa pyydetään syyskuun 2014 loppuun mennessä. Tarkoitus on antaa tarvittavat säännösmuutosehdotukset eduskunnan käsiteltäväksi lokakuussa

3 Tuomareita koskevat suositukset vi. (i) Suomen tuomariliiton hyväksymistä tuomarin eettisistä periaatteista tiedotetaan tehokkaasti kaikille lautamiehille ja tuomioistuinten asiantuntijajäsenille, ja (ii) niitä täydennetään muilla toimilla, myös erillisellä koulutuksella, joiden tavoitteena on antaa asianmukaista opastusta eettisten periaatteiden soveltamisesta sekä eturistiriidoista ja niihin liittyvistä asioista (kohta 114). vii. Tuomarien sivutoimia, erityisesti välimiestehtäviä, koskevia sääntöjä kehitetään edelleen lisäämällä läpinäkyvyyttä ja ottamalla käyttöön sivutoimilupien myöntämistä koskevat yhtenäiset menettelyt ja kriteerit sekä tarkoituksenmukaiset rajat (kohta 118). Tuomareiden osalta eettisyyttä ja esteellisyyskysymyksiä käsitellään seuraavissa koulutuksissa (ohessa liitteenä 2013 toteuma, josta saat myös osallistujamääristä tiedot) - uusien puheenjohtajien koulutus, 2 kertaa vuodessa päivää = 12 päivää osa teemoista käsittelee tuomarin etiikkaa ja esteellisyyttä jaetaan ja käsitellään erikseen myös tuomarin eettiset ohjeet lisäksi osallistujat käyvät seuraamassa toisten tuomareiden istuntoja ja havainnoivat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteisiin liittyviä seikkoja kuten oikeussaliviestintää yhteensä noin 70 osallistujaa vuosittain - Ihmisoikeussopimukset ja perusoikeudet lainkäytössä koulutus noin 40 osallistujaa vuosittain käsitellään erityisesti esteellisyys-kysymyksiä yhtenä koulutusteemana - Lisäksi oikeuspsykologisessa koulutuksessa ja lapsioikeudellisissa koulutuksissa on sivuttu tuomarin roolia ja siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Lautamiehiä koulutetaan aina uuden lautamieskauden alussa. Lisäksi vuosittain oikeusministeriö tukee heidän syyskoulutustaan, mutta itse ohjelma laaditaan lautamiesyhdistyksen voimin. OM:n järjestämä lautamiesten perehdytyspäivä oli viimeksi vuonna Ohessa koulutuksen ohjelma ja yksi aineisto, jonka osalta teemaa käsiteltiin. Perehdytyspäivässä lähes jokaisessa puheenvuorossa oli osioita, joissa eettiset kysymykset sekä esteellisyysseikat nousivat esiin, joten tuo teema oli hyvin edustettuina. Lisäksi lautamiehet olivat kovin kiinnostuneita esim. poliittisiin yhdistyksiin osallistumisen vaikutuksesta ja pienten paikkakuntien sidoksiin liittyvistä seikoista. Perehdytyspäiviin osallistui 330 henkilöä paikan päällä Helsingissä, Rovaniemellä ja Vaasassa. Lisäksi noin 430 lautamiestä seurasi kotivirastossaan videoteitse ko. tilaisuuksia. Hallintotuomioistuimet, oikeusavut ja edunvalvojat: Hallintotuomioistuinten asiantuntijajäsenille OM ei järjestä koulutusta. Tänä vuonna olemme järjestäneet prosessikoulutusta hallintotuomioistuinten tuomareille, jossa tuomarin eettisiä ohjeita on käsite ja osallistujia oli yhteensä 22. 3

4 Asiamiehen esteellisyyttä ja hyvää asianajajatapaa on ollut esillä Vaasan oikeusapupiirin koko henkilöstölle suunnatussa koulutustilaisuudessa maaliskuussa Osallistujia yhteensä noin 60 ja kouluttajana toimi asianajaja Ville Salonen. Sama aihe ja kouluttaja oli mukana syksyn Oikeusavustajien kehittämispäivillä, johon osallistuu noin 150 julkista oikeusavustajaa ympäri Suomea. Uudessa hallituksen esityksessä ehdotetaan eräitä tarkistuksia tuomareiden sivutoimia koskevaan sääntelyyn, joilla pyritään erityisesti lisäämään välimiestehtävien ja niistä saatavien palkkiotietojen läpinäkyvyyttä. Palkkiot, kuten myös muut julkiset sidonnaisuuksia ja sivutoimia koskevat tiedot olisi rekisteröitävä Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämään sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteriin. Tarkoitus on antaa tarvittavat säännösmuutosehdotukset eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä

5 Syyttäjiä koskevat suositukset viii. (i) Kaikkia syyttäjiä varten laaditaan selkeät eettiset normit / ammatillista toimintaa koskevat säännöt (mukaan lukien eturistiriitoja ja niihin liittyviä asioita koskevat ohjeet), jotka ovat yleisön helposti saatavilla, ja (ii) niiden täytäntöönpanoa täydennetään käytännön toimilla, kuten erillisellä koulutuksella tai neuvonnalla (kohta 170). 1. Valtakunnansyyttäjä asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus syyttäjän eettisiksi periaatteiksi ja esittää, mitä periaatteet edellyttävät syyttäjältä käytännön työssä ja yksityiselämässä, kuinka ristiriitatilanteet ratkaistaan ja kuinka periaatteita ylläpidetään syyttäjälaitoksessa. 2. Työryhmän puheenjohtajana toimi kansainvälisen yksikön päällikkö, valtionsyyttäjä ja jäseninä valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirastosta sekä kolme kihlakunnansyyttäjää. Työryhmä luovutti mietintönsä valtakunnansyyttäjälle Mietinnössä esitetään, että syyttäjälaitokselle vahvistetaan 10 eettistä periaatetta (itsenäisyys ja riippumattomuus, tasapuolisuus, lahjomattomuus, avoimuus, aktiivisuus, osaaminen, vastuullisuus, tuloksellisuus, luottamus ja toisten arvostaminen). 4. Mietintö toimitettiin jokaiseen syyttäjänvirastoon ja Suomen Syyttäjäyhdistykseen lausuntoa varten. Lausunnot toimitettiin Vksv:oon mennessä. 5. Eettisistä periaatteista on keskusteltu useassa Vksv:n johtoryhmässä, syyttäjälaitoksen yt-elimissä, minkä lisäksi syyttäjäetiikkaa on opetettu kahdella syyttäjille kohdistetulla kurssilla Eettisiä asioita on koulutettu myös paikallisissa syyttäjänvirastoissa heidän omissa koulutus- ja henkilöstötilaisuuksissa. Asiasta esitelmöitiin maaliskuussa valtakunnallisilla syyttäjäpäivillä, joille osallistui koko syyttäjälaitoksen henkilökunta ja laaja joukko sidosryhmien edustajia. 6. Eettisistä periaatteista tullaan laatimaan tiivistetty ns. huoneentaulu ja sitä tarkemmin selittävä asiakirja sekä erillinen koulutusmateriaali. 7. Syyttäjän eettiset periaatteet tulevat olemaan vakioaiheena lähes kaikissa tulevissa syyttäjien koulutustilaisuuksissa. 5