Asuntorakentaminen kasvuseudulla 2016 Kaupunkiseudun tonttipäivä 10.3.2016, Tampere Tarmo Pipatti
Rakentamisen näkymät kirkastuneet, 2015: Bkt +0,4 %, rakentaminen: +0,2 % Rakennusteollisuus RT 10.3.2016 2
Rakentamisen työllisten määrä kääntynyt kasvuun Rakennusteollisuus RT 10.3.2016 3
Asuntotuotanto painottuu pieniin kerrostaloasuntoihin Rakennusteollisuus RT 10.3.2016 4
RT:n asuntoennuste, helmikuu 2016 Rakennusteollisuus RT 10.3.2016 5
VTT:n Asuntotuotantotarve 2040 -selvitys
Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti vuonna 2011 tekemänsä laskelmat asuntotuotantotarpeesta Uudessa laskelmassa alueellinen tuotantotarve entistä suuremmassa roolissa Tutkimuksessa selvitetty ensi kertaa kumuloitunut asuntovaje Tulokset ovat ennen kaikkea työkalu asuntorakentamisen ennakointitarpeisiin Rahoittajina: ympäristöministeriö, Kuntarahoitus, SAK, Hypoteekkiyhdistys, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry ja Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT 10.3.2016 7
.. -15 % -15 %.. -10 % -10 %.. -5 % -5 %.. 0 % 0 %.. 5 % 5 %.. 10 % 10 %.. 15 % 15 %.. Konservatiivinen väestöennuste Kaupungistuminen Rakennusteollisuus RT 10.3.2016 8
Skenaarioiden mukainen asuntotuotantotarve koko maassa 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Kaupungistumisskenaario: Manner-Suomi Kaupungistumisskenaario: 14 suurinta kaupunkiseutua Konservatiivinen skenaario: Manner-Suomi Konservatiivinen skenaario: 14 suurinta kaupunkiseutua 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Rakennusteollisuus RT 10.3.2016 9
Asuntotuotantotarve eri skenaarioissa koko maan tasolla Asuntoyksikköä Manner-Suomi 25 vuoden aikana Vuodessa 14 suurinta kaupunkiseutua 25 vuoden aikana Vuodessa Osuus 1991-2015 Toteutunut 815 000 32 600 612 000 24 480 75 % 2016-2040 Konservatiivinen skenaario 2016-2040 Kaupungistumisskenaario 618 200 24 730 527 800 21 110 85 % 760 500 30 420 719 700 28 790 95% Rakennusteollisuus RT 10.3.2016 10
Asuntotuotantotarve eri skenaarioissa koko maan tasolla Asuntoyksikköä Manner-Suomi 25 vuoden aikana Vuodessa 14 suurinta kaupunkiseutua 25 vuoden aikana Vuodessa Osuus 1991-2015 Toteutunut 815 000 32 600 612 000 24 480 75 % 2016-2040 Konservatiivinen skenaario 2016-2040 Kaupungistumisskenaario 618 200 24 730 527 800 21 110 85 % 760 500 30 420 719 700 28 790 95% Jos väestöennusteessa oletettu nettomaahanmuutto (17 000 henkeä) kasvaa 1) 30 %:lla (+5 000 hlöä) lisätarve 2 500 asuntoa/v. yht. 60 000 vuoteen 2040 mennessä 2) 60 %:lla lisätarve 5 600 asuntoa/v. yht. 140 000 vuoteen 2040 mennessä Rakennusteollisuus RT 10.3.2016 11
Skenaarioiden mukainen asuntotuotantotarve vuodessa seutukunnittain Rakennusteollisuus RT 10.3.2016 12
Kaupungistumisskenaariossa asuntotuotanto painottuu suuriin kaupunkeihin Asuntotuotannon jakautuminen seutukunnittain Hämeenlinnan; 2% Lappeenrannan; 1% Porin; 1% Kouvolan; 0% Joensuun; 2% Vaasan; 2% Lahden; 2% Seinäjoen; 2% Kuopion; 3% Jyväskylän; 4% Turun; 7% Muut; 5% Helsingin; 48% Oulu; 9% Tampereen; 11% Rakennusteollisuus RT 10.3.2016 13
Seutukunnittaiset osuudet Helsingin Tampereen Oulu Turun Jyväskylän Kuopion Vaasan Seinäjoen Lahden Joensuun Hämeenlinnan Lappeenrannan Porin Kouvolan Muut Osuus tarpeesta (kaupungistuminen) Osuus tuotannosta 1991-2015 Osuus asuntokannasta 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% 55% Rakennusteollisuus RT 10.3.2016 14
Tampereen seudun asuntotuotantotarve Rakennusteollisuus RT 10.3.2016 15
Miten tarpeeseen vastataan? Asuntotuotantotarve ja -vaje edellyttävät tehokasta maankäyttöä ja lisää asuinkäyttöön kaavoitettua rakennuskelpoista tonttimaata Maankäytön, asumisen ja liikenteen kolmiyhteys vaatii selvästi voimakkaampaa investointipolitiikkaa kasvukeskuksissa Ikääntyvän Suomen talouskasvu vaatii tuottavuuden nousua, johon kaupungistuminen tarjoaa mahdollisuuden Katse myös Suomen rajojen ulkopuolelle, miten suurista kaupungeista tehdään houkuttelevia suhteessa naapurimaiden metropoleihin? Rakennusteollisuus RT 10.3.2016 16
Mistä rahat infrainvestointeihin?
Asuntotuotanto rahoittaa kasvukeskusten infrahankkeet Tapaus: Tampereen pikaraitiotie Valtio investoi raitiotiehen 75 M (30 %, kokonaiskust. 250 M ) generoi jopa 45 000 asunnon rakentamisen à 200 000 yhteensä 9 mrd. YHTEISKUNTA Saa rahansa takaisin 16-kertaisena jo pelkästään asuntorakentamisen verokertymän ansiosta Lisäksi infrainvestoinnit tuottavat noin 80 M verotuloja ja töitä 3 750 htv Rakennusteollisuus RT ry 4 mrd verotuloja 144 000 henkilöä työllistyy vuodeksi 10.3.2016 18
Pitkän aikavälin strateginen suunnitelma Valtion väylämäärärahojen allokointia on vaivannut ja vaivaa edelleen pitkän aikavälin (yli vaalikausien) strategisen suunnitelman puuttuminen Väylähankkeista päätetään maksimissaan neljäksi vuodeksi kerrallaan Suunnitelman puuttuminen lisää epävarmuutta, mistä hyvinä esimerkkeinä mm. viimeaikaiset päätökset Pisararadasta, Raide- Jokerista sekä perusväylänpidon 600 milj. paketista Pitkän aikavälin suunnitelma antaisi toimijoille varmuutta omassa strategisessa päätöksenteossaan Esim. koti- ja ulkomainen kauppa sekä teollisuus, veronmaksajat, suunnittelijat, rakentajat, materiaaliteollisuus Myös mahdollisuudet saada EU-tukea paranisivat Vastaavat suunnitelmat ovat esim. Ruotsissa (2014-2025) ja Norjassa (2014-2023) Rakennusteollisuus RT 10.3.2016 19
Tulevina vuosina Liikenneviraston budjetissa tingitään investoinneista 2 000 1 800 1 600 1 400 milj. 1362 1442 1497 1329 1548 1568 1518 1483 1705 1809 1709 1389 1389 1 200 1 000 955 985 946 912 921 979 983 933 1065 1079 1115 1065 1065 800 600 400 200 407 457 551 417 627 590 535 550 540 100 430 394 300 200 324 324 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde: VM, Hallitusohjelma 2015 Perusväylänpito Kehittämisinvestoinnit Yhteensä Infrapaketti 600M Rakennusteollisuus RT 10.3.2016 20
Kansallinen infrastruktuurirahasto (KARHU) vauhdittamaan infrainvestointeja Valtio tekee rahastoon ankkurisijoituksen Lisäksi rahastoon haetaan rahaa ulkopuolisilta sijoittajilta esim. Institutionaaliset sijoittajat Teollisuus Kunnat ja kaupungit Rahasto voisi lisäksi ottaa lainaa rahoitusmarkkinoilta Kutakin hanketta varten perustettaisiin erillinen projektiyhtiö, johon hankittaisiin velkarahoitus ja mahdollisia muita oman pääoman sijoittajia Verrattuna budjettirahoitukseen samansuuruisella valtion rahastosijoituksella on mahdollista käynnistää moninkertaisen määrä hankkeita ottamalla rahastoon yksityisiä sijoittajia ja hyödyntämällä budjetin ulkopuolista velkaa Rakennusteollisuus RT 10.3.2016 21
KARHU-rahaston edut Rahaston avulla on mahdollista käynnistää merkittävä määrä infrahankkeita nopeutetulla aikataululla Hankkeet saadaan tuottamaan yhteiskuntaan taloudellista hyötyä nopeammin, mikä yhdessä lyhyen tähtäimen elvytysvaikutusten kanssa tuo selkeät hyödyt suhteessa rahastomallin kustannuksiin Valtio ja kunnat toimivat yhä hankkeiden maksajina, mutta maksu jaksottuu pidemmälle aikavälille Mahdollistaa EU:n investointipaketin (ESIR) hyödyntämisen Rakennusteollisuus RT 10.3.2016 22
Liittojen yhteiset pääteemat sekä omat toimenpiteet RTn toimenpiteet Mittarointi ja palautejärjestelmä Ratun hyödynnettävyyden tehostaminen Liittojen yhteiset toimenpiteet Tarkastelu koko prosessin näkökulmasta: Moitteeton vastaanottoketju Kuivaketju Hankintamenettelyt RAKLIn toimenpiteet Hankkeen johtaminen ja organisointi Laadun tuottamista edistävät hankintamenettelyt SKOLn toimenpiteet Edistetään laadun tuottoa mahdollistavia hankintamuotoja Big room toimintatavan yleistäminen ATLn toimenpiteet Asiakasymmärrys Tietomallintaminen Paremman laadun puolesta RT RAKLI SKOL ATL RALA RALAn toimenpiteet Tuotteiden käytön lisääminen Viestinnän vahvistaminen Projektipalautejärjestelmän uudistaminen Rakennusteollisuus RT 10.3.2016 23
Moitteeton vastaanottoketju Moitteeton luovutus/vastaanotto hankkeen kaikissa vaiheissa Asiakkaan kannalta moitteeton suunnittelun tai rakennustyön lopputuote Asiakkaat vaihtuvat hankkeen eri vaiheissa Laadunvarmistusdokumentaatio hankkeen ajalta (myös Laatumittari) Mitattava ja vertailukelpoinen palaute (RALA-palaute) Tavoitteena käyttöönottovaiheessa virheetön ja toimiva lopputulos Aikataulun ohjaus lopusta alkuun, riittävä aika vastaanoton tehtäville Käyttöönoton suunnitelma ja käyttöönotto-ohjeet lähtökohtana Toimintakokeet, mittaukset ja säädöt valmiit ja dokumentoidut Rakennuksen sisäänajo ja olosuhteiden seuranta Ammattitaitoisen huoltoyhtiön perehdytys Rakennusteollisuus RT 10.3.2016 24
Kuivaketju Kaupallinen malli ohjaa kuivaketjun, turvallisuuden ja siisteyden johtamista Erityistavoitteiden käyttö suunnittelijoiden ja pääurakoitsijan valinnassa Täydentävät sopimusehdot ja kannusteet Täydennykset aliurakkahankintoihin ja sopimuksiin Työkaluina kosteudenhallintasuunnitelma, laadunvarmistus ja tarkastuslistat Kuivaketju, turvallisuus ja siisteys tukevat toisiaan ja laadun tekemistä Ylläpito osana kuivaketjua Suunnitelmat palvelevat toteutusta ja ylläpitoa Kriittisten kohtien toteutus suunnitellaan yhdessä ja työmaa toteuttaa Toimintaohjeet haastaviin paikkoihin, tarkastuskohteet Kosteudenhallinta-asiakirja kosteudenhallintasuunnitelman pohjaksi Riskit ja haasteet työmaan tietoon hyvissä ajoin Ohjeet ja tavoitteet ylläpidolle Rakennusteollisuus RT 10.3.2016 25
Hankintamenettelyt Laadun tuottamista edistävät hankintamenettelyt koko toimitusketjulle Toteutusmuoto hankkeen perusteella Suunnittelijoiden valinta (esim. valinta tiiminä) Päätoteuttajan valinta (esim. suunnittelun ohjaus, yhteistyökyky ja tiimi) Sivu- ja aliurakoitsijoiden valinta (esim. RALA-pätevyys) Suunnittelu- ja toteutustiimin kokoaminen ja valintakriteerit Tavoitteena lopputuloksen onnistuminen ja asiakastyytyväisyys Näytöt, osaaminen ja ammattitaito valintaperusteina (yritys+henkilöt) RALA-palautteen käyttö tarjousten vertailussa ja valinnassa Projektiohjelmaan, suunnitteluohjelmaan ja urakkaohjelmaan laatunäkökulma Rakentamisen ajankohta ja aikataulujen realistisuus Hankkeen kustannukset erityisvaatimukset esim. sääsuojaus Rakennusteollisuus Rakennuspaikan RT ja rakennuksen erityispiirteet, laadunhallinnan 10.3.2016 tavoitteet 26
Yhdessä yhteiskuntaa rakentaen