Sustainable intensification in agriculture



Samankaltaiset tiedostot
Pohojalaanen lupi. Tervetuloa Kotkaniemeen!

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Baltic Sea Action Group. Baltic Sea Action Group, BSAG, on vuonna 2008 perustettu suomalainen säätiö BSAG:n missio on Itämeri-työn nopeuttaminen

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Luomuliiton ympäristöstrategia

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

R U K A. ratkaisijana

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Lounaissuomalaisen maatalouden tulevaisuus -seminaari

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa

Luomufoorumi Marja Suutarla

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Mädätysjäännösten hyötykäyttö maataloudessa ja vaihtoehdot niiden sisältämien ravinteiden ja hiilen kierrättämiselle. Turku 21.9

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA , ANTTI-PEKKA PARTONEN

Lannoitemarkkinat keväällä 2015 VYR viljelijäseminaari. Hämeenlinna 27. tammikuuta 2015 Yara Suomi/Tero Hemmilä

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Yara N-Sensor. Tarpeenmukaiseen lannoitukseen

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: Ilmajoki ja

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

Pellon hiilivarannon kasvattaminen. Laura Höijer, Sisältöjohtaja, BSAG

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

ProAgria ÖSL:n NEUVO 2020 palvelut maatiloille. Proagria - Österbottens Svenska Lantbrukssällskap

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO?

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Esa Partanen ProAgria Etelä-Suomi Luomutuki-info

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP)

Paikkatietotutkimus täsmäviljelyssä

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Turvemaiden viljelytilanne Suomessa

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

TEHO:ssa tuumasta toimeen

Maatilojen pärjääminen eri skenaarioissa - Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa -

Miten ja mistä tietoa kasvin kunnosta kasvukauden aikana? Mtech Digital Solutions Oy Mikko Hakojärvi

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

CAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

KILPA2020. Suomalaisen kotieläintuotannon kokonaisvaltaisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Mistä kokonaisvaltaisessa kilpailukyvyssä on kysymys?

Vesi- ja hiilijalanjäljestäkö uhka naudanlihantuotannolle? Erkki Joki-Tokola MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki

Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin?

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

Transkriptio:

Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA

Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa

Uudet haasteet vaativat uusia ratkaisuja Ylituotanto ja ympäristöpäästöt Tuotannon rajoittaminen ja luomu Ruoan riittävyys ja ilmaston lämpeneminen Tuotannon maksimointi ja ylilannoitus Ruokapula ja köyhä maa PAGE 3

Tilanne on haastava 2800 9,5 2600 2400 2200 Väestönkasvu 8,5 7,5 Peltoala m2 henkilöä kohden (vasen akseli) Maailman väestö mrd (oikea akseli) 2000 Maatalousmaa 6,5 1800 2000 2015 2030 2050 5,5 PAGE 4

Nykyaikainen maatalous ja ympäristöstä huolehtiminen eivät ole vastakkaisia tavoitteita Climate & Environment Modern Agriculture Modern Agriculture Climate & Environment Public mind Yara PAGE 5

Kestävä maatalous PAGE 6

Hyvä sato on ympäristön, viljelijän ja kuluttajan etu Hyvä sato Jarruttaa ilmastonmuutosta ja vähentää vesi- ja ilmapäästöjä Parantaa viljelyn kannattavuutta Vaikuttaa ruoan hintaan, mikä on kuluttajan etu Maan hyvä viljavuus on hyvän sadon edellytys Suomessa viljavuus on laskussa (maa köyhtyy) Fosforia tarvitaan hyvien satojen saamiseksi Uusien lajikkeiden satopotentiaalia tulee hyödyntää Lannoitussuositukset tulee pohjautua kasvien tarpeisiin Ympäristön ja Itämeren suojelu Vain 10 % Suomen pelloista on korkean fosforitason peltoja Toimenpiteet fosforipäästöjen vähentämiseksi ohjataan näihin Parempi viljellä tehokkaasti pientä kuin tehottomasti suurta alaa PAGE 7

Opinnäytetöiden aihealueet Rajauksia, esimerkkejä ja ideoita

Sustainable intensification Kestävästi tuottava maatalous PAGE 9

Kestävästi tuottava maatalous pääteemat Peltokasvin -tuotanto Markkinat ja politiikka Maatilayritys PAGE 10

Määrittelyvaiheen aihepiirit Sustainable intensification (SI) käsitteen määrittely, mitä tarkoittaa Suomen kohdalla? Suomen erityispiirteet SI käsitteen kritiikki ja vasta-argumentaatio kansainvälisessä kirjallisuudessa. Näkökulma rakennetaan tavanomaisten viljelymenetelmien käytössä Oletukset; väestö kasvaa, viljelyssä oleva pinta-ala pienenee, ilmastonmuutos etenee Ympäristö Talous Esimerkiksi kirjallisuustutkielma kandi tason työnä PAGE 11

Esimerkkiaiheita: Peltokasvintuotanto Innovaatiot ja innovaatioiden soveltaminen Maatalousteknologia; täsmäviljely Miten Suomessa viljeltävien lajikkeiden satopotentiaali on kehittynyt vuodesta 1994- Lajikeryhmittely Lannoitustasot ja porraskokeet Ympäristöohjaus; huutokauppamenettely? Kipsihanke. Ympäristökorvausjärjestelmä, hankkeet valuma-alueille (pilotti) Pellon ravinnetilan kehitys Suomessa ja sen vaikutukset tuottavuuteen Agronomiset toimenpiteet, joilla voidaan vaikuttaa satoon kasvukauden aikana Satokuilu, miten parannetaan viljelyn onnistumisen todennäköisyyttä Hivenlannoitus; ravinteiden nousu kasviin, puutosten mittavuus, ratkaisut PAGE 12

Esimerkkiaiheita: Markkinat ja politiikka Kuluttajan rooli ja maataloustuotannon mielikuvat Innovaatioiden käyttöönottoa tukevat politiikkatoimenpiteet CO2 päästöt, niiden vähentämistä tukevat viljelymenetelmät CO2 päästöjen merkinnät kuluttutuotteissa: kuluttajien arvostusten kehitys ja ilmastopäästöt tuotteiden erilaistamisessa Vesijalanjälki ja suomalaisen maatalouden suhteellinen kilpailuetu PAGE 13

Esimerkkiaiheita: Maatilayritys Innovaatiot ja innovaatioiden soveltaminen Maatalousteknologia; täsmäviljely N-Sensor (tai muun täsmäteknologian) käytön tilatason hyödyt Informaation rooli maatilayrittäjän päätöksenteossa Kynnyspäätökset Pellolta tulevan datan pureskelu päätöksentekoon kasvukaudella Yhdistäminen taloudelliseen tarkasteluun Peltokasvintuotanto; pellonkäyttö tilatasolla SI näkökulmasta (tavoitteet, uusi normaali ), mittaaminen Peltomaan tuottoarvo peltoindeksi Maan fysikaaliset ominaisuudet, pitkäkestoinen tuottokyky Olemassaolevan pellon intensiteetin kasvattaminen vs. lisäpellon hankinta PAGE 14