Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada ajatus liikkeelle Tuoda filosofia osaksi elämää
Filosofian kurssi 2008 Teemat Mitä filosofia on? Maailmankuva Elämän perimmäinen merkitys ja tarkoitus Moraali Moraalisuus yritysmaailmassa Itämainen filosofia Filosofia taitona Praktikum Luento - Luentopäiväkirja
Päivän teemat Filosofian alku Antiikin Kreikkalaisten filosofiakäsitys Valistuksen ajan filosofiakäsitys Analyyttinen filosofiakäsitys Mannermainen filosofiakäsitys Yhteenvetoa
Filosofian alku Nimenomaan ihmettelyhän on filosofialle ominaista; se juuri on filosofian lähtökohta -Platon
Antiikin Kreikka Filosofia tienä viisauteen ja oikeaan tapaan elää
Antiikin Kreikka Sokrates Filosofi Plutarkos (~200 jkr) Sokrateesta: Suurin osa ihmisistä luulee, että filosofia koostuu puheiden pitämisestä katedeerin korkeuksista tai teksteihin perustuvista luennoista. Mitä nämä ihmiset eivät näe on se keskeytymätön filosofia, jonka näemme toteutettavan joka päivä, täysin osana elämää. [ ] Sokrates ei puhunut korkealta lavalta eikä istunut ammattilaisen tuolilla; hänellä ei ollut määrättyä aikataulua ystäviensä kanssa keskustelemiseen ja kävelyyn. Sen sijaan hän teki filosofiaa joskus vitsailemalla heidän kanssaan, tai juomalla tai menemällä sotaan tai torille heidän kanssaan ja lopulta menemällä vankilaan ja juomalla myrkyn. Hän oli ensimmäinen, joka osoitti että kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa, kaikessa mitä meille tapahtuu, päivittäinen elämä antaa meille mahdollisuuden tehdä filosofiaa.
Valistuksen filosofia Usko ihmisen kykyyn pelkällä järjellä ratkaista todellisuuden perimmäiset kysymykset Filosofian tarkoitus löytää kiistämättömät, varmat totuudet
Valistuksen filosofia Descartes Usko yksittäisen neron kykyyn rakentaa ymmärrys maailmasta 1. Todeksi ei pidä hyväksyä mitään, missä ei ole niin suurta selvyyttä ja tarkkuutta ettei sen totuudellsuudesta voi jäädä epäilystä 2. Jokainen tutkittava pulma jaettava niin moneen osaan kuin mahdollista 3. Ongelmien tutkiminen on aloitettava yksinkertaisimmasta ja helpoimmin ymmärrettävistä seikoista, joista vähitellen edetään monimutkaisiin 4. Asiat on luetteloitava niin yleisellä tasolla ja täydellisesti, ettei mitään voi jäädä huomaamatta
Valistuksen filosofia David Hume Suuri skeptikko Kun minä puolestani syvennyn mitä huolellisimmin siihen, mitä kutsun itsekseni, törmään aina johonkin tiettyyn kuumuuden tai kylmyyden, valon tai varjon, rakkauden tai vihan, mielihyvän tai kivun havaintoon. En koskaan, en minään ajankohtana tavoita itseäni havainnosta erillisenä, enkä koskaan voi nähdä muuta kuin havaintoa.
Valistuksen filosofia Kant Filosofian kopernikaaninen vallankumous Kantin kategoriat kvantiteetti eli määrä: yksi, monta, kaikkeus. kvaliteetti eli laatu: olemassa, ei olemassa, oleminen rajoitettua jonkin toisen olemisen ehdoilla. relaatio eli suhde: substanssi ja aksidenssi, kausaliteetti ja riippuvuus, vuorovaikutus muiden olioiden kanssa. modaliteetti eli tapaluokka: mahdollinen vs. mahdoton, oleva vs. ei-oleva, välttämätöntä vs satunnaista.
Analyyttinen filosofia Filosofia koskee eksklusiivisesti kieltä Ihanteet Looginen selkeys Käsitteellinen yksiselitteisyys Filosofian tehtävä on käsitteiden analyysi ja tarkka määrittely
Analyyttinen filosofia Wittgenstein Filosofisia ongelmia ei ratkaista, ne puretaan Minkä ylipäänsä voi sanoa, sen voi sanoa selvästi, ja mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava.
Mannermainen filosofia Olemme aina olemisemme tavan vankeja Filosofian tehtävä on laajentaa ajattelumme aluetta
Mannermainen filosofia Heidegger Mitä on olevan oleminen? Metafysiikka ajattelee olevan olemusta, ja se ratkaisee myös totuuden olemuksen. Jokainen aikakausi perustuu metafysiikalle, sillä metafysiikka tulkitsee olevan ja totuuden tietyllä tavalla, mikä antaa kullekin aikakaudelle sen luonteenomaisen hahmon. [--] Pohdiskelu on rohkeutta työstää ennen kaikkea omien oletusten totuus ja omien tavoitteiden ala sellaisiksi, että ne kannattaa kyseenalaistaa.
Muita näkemyksiä Kriittinen teoria: Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen. Marx Pragmatismi Ihminen ensisijassa toiminnallinen ja maailmaan käytäntöjen kautta kiinnittyvä olento. Inhimilliset arvosidonnaiset pyrkimykset edeltävät kaikkea järkeilyä ja teoriaa
Yritystä yhteenvetoon Filosofia on maailmankuvamme rakenteiden tietoista käsittelyä Prosessi, jossa avaamme primäärejä kysymyksiä ajattelullemme ja pyrimme vastaamaan niihin perustellusti Ositeltuna 1. Prosessi 2. Perimmäisiä kysymyksiä koskevaa 3. Kysymysten tuominen tietoisuuden valokeilan alle 4. Perusteltavuus
Yritystä yhteenvetoon Filosofia[Prosessi]: Ajattelun rakenteiden tietoista käsittelyä Filosofia[Normi]: Pyrkimys suurempaan tiedostamiseen ja perusteltavuuteen Filosofia[Staattisena]: Ajattelun rakenteet, joista olemme tietoisia, jotka olemme valinneet
Filosofia ei ole mikään oppi, vaan tietynlaista toimintaa Wittgenstein