Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola



Samankaltaiset tiedostot
Talouden seuraava aalto on biotalous

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Osaamisperusta murenee

Lapin korkeakoulukonserni

Löydämme tiet huomiseen

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNITTAIN 5/2012 3/2017. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Kh liite SOPIMUS MAAKUNTAKORKEAKOULUTOIMINNASTA ETELÄ-POHJANMAALLA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

Satakunnan vanhusneuvosto

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

Etelä-Pohjanmaan Korkeakoulukonsortio

5/6/

ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja Hannu Sirén

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä Reijo Lähde 3/11/2014

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 5/2011 9/2016. Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 3/2014

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

PALVELUKULTTUURI JA ALUSTATALOUS LIIKETOIMINNAN UUDISTAJINA TEOLLISISSA YRITYKSISSÄ PAALUT. Kilpailukykyä tekoälyllä ja alustataloudella 25.3.

AMMATTIKORKEAKOULUT SUOMESSA - osaavaa työvoimaa ja innovaatioita koko maahan

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Savonia yritysten toimintaedellytysten parantajana. Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Mervi Vidgrén rehtori/toimitusjohtaja

Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi!

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Seinäjoen ammattikorkeakoulu

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

Kehittyvä Ääneseutu 2020

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

Työelämään sijoittuminen

SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT

Osaaminen kilpailukyvyksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia

PARAS. korkeakoulu opiskelijalle

Etunimi Sukunimi

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus Tilastoliite

Löydämme tiet huomiseen

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki Maakuntajohtaja Asko Peltola

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu

Sosiaalisena innovaationa

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 7/2014

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy

SeAMK PALVELUMME. yrityksille ja yhteisöille

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Digitalisoituva teollisuus haastaa opetuksen

Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen

Työelämään sijoittuminen

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Työelämään sijoittuminen

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne

Työelämään sijoittuminen

Yritysyhteistyö uudistuneessa ammatillisessa koulutuksessa

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

Case bioenergian kehittäminen Keski-Suomessa

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

TILASTOKATSAUS 15:2016

Laadullinen työllistymisen sisällyttäminen korkeakoulujen rahoitusmalleihin. Tapio Kosunen Ylijohtaja

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 4/2013

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

OPETUSMINISTERIÖN, SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

KOULULAISET, OPISKELIJAT JA TUTKINNOT

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 6/2014

Transkriptio:

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola

Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa?

Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15v täyttäneistä EP 66,8 % ja koko maa 69,4 %. Vastaavasti korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus EP 23,5 % ja koko maa 29,3 %. Alemman korkeakoulututkinnon osalta ero on pienempi EP 8,4 % ja koko maa 9,9 %. Ylemmän korkeakoulututkinnon osalta ero on jo suurempi EP 4,4 % ja koko maa 8,4 %. Tutkijatason koulutuksen saaneiden osalta ero on jo selkeä EP 0,2 % ja koko maa 0,9 %. Kuitenkin väestön koulutustaso on vuosina 2000-2013 noussut 18,1 %:sta 23,5 %:iin. Suuret erot koulutustasossa ikäryhmittäin

Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan

Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan

Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan

Työllistymistilanne Työttömyystilanne EP:llä on maakunnista alhaisimpien joukossa ollen 12,1 % (12/2015). SeAMKista on kuluneiden 22 vuoden aikana valmistunut noin 12 000 tutkintoa. Valmistuneista asuu Etelä-Pohjanmaan alueella keskimäärin 62 %. SeAMKista valmistuu nykyisin vuosittain n. 750 ja heistä n. 460 työllistyy alueelle. Muista ammattikorkeakouluista valmistuneita sijoittuu vuositasolla Etelä-Pohjanmaalle noin 240 henkilöä. Tällöin Etelä-Pohjanmaalle sijoittuu siis vuositasolla noin 700 AMKtutkinnon suorittanutta henkilöä joka vuosi.

Työllistymistilanne SeAMKista valmistuneista työllistyy alueelle nykyisin 5-6 % enemmän kuin 2000-luvun alussa. valmistuneista työttöminä, työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai muuten työelämän ulkopuolella on ollut keskimäärin 4-7 %. 1-3 vuotta aiemmin valmistuneiden yrittäjiksi ryhtyneiden määrä on keskimäärin 5-6 %. Kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen yrittäjien määrä oli kaksinkertaistunut.

Tutkimusmenot maakunnittain Erot maan sisällä ovat merkittävät Tutkimus- ja kehitysmenot olivat v. 2013 EP 215 /asukas ja koko maa 1226 /asukas. Yhdeksän kärjessä ovat ne maakunnat joissa on yliopisto Elinkeinoelämän merkitys TKI-toiminnassa on erityisen tärkeä Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan tilanne saattaa olla tosiasiassa hieman parempi: osa täällä tehdystä tutkimuksesta kirjautuu pääyliopistoihin

Väliyhteenveto Etelä-Pohjanmaan asema on parantunut 2000- luvulla: amk- ja kanditason koulutuksessa keskitasoa Etelä-Pohjanmaa ei ole maisteriyhteiskunta, myös tohtoreiden määrä voi yhä kasvaa TKI-toiminnan volyymia tulee edelleen lisätä Seinäjoen seutu on kehittynyt valtakunnallisesti tarkasteltuna hyvin (Timo Aron tutkimukset), mutta kansainvälistyminen on vaatimatonta

SeAMKin tehtävä alueella SeAMKilla on keskeinen tehtävä ja vastuu alueellisen kilpailukyvyn edistämisessä Alueen kansainvälistäjänä TKI- ja palvelutoimijana (5-7 M vuositasolla) Alueen elinkeinoelämän toimialojen kehittäjänä (painoalat yhtenäisiä maakunnan ja yliopistokeskuksen kanssa).

Painoalat määrinä SeAMK ja UCS Ruokaratkaisut / Agrobiotalous Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät Osallistavat hyvinvointipalvelut Yrittäjyys ja kasvu Yhteensä TKI henkilöstö 98 55 93 58 304 Tohtorit 14 12 29 15 70 Hankerahoitus vuositasolla 3 M 2 M 2,4 M 1 M 8,4 M

Onnistuneet aluekehityscaset Case 1: AB Seinäjoki Case 2: Maakuntakorkeakoulutoiminta

Case 1: AB Seinäjoki Framin kampusalueella toimiva Agrobiotalouden innovaatioyhteisö Kootaan biotalouden tutkijat, opiskelijat ja yritykset fyysisesti samoihin tiloihin Rakennetaan tiivis yhteistyö luonnonvarakeskuksen (LUKE) kanssa Toimijoina taustalla Seinäjoen kaupunki, INTO Seinäjoki, UCS (yliopistokeskus) ja SeAMK SEAMK:n roolina on tarjota uuden tiedon tuottamiseen tarvittavat laboratoriotilat

Strateginen tavoite Rakentaa biotalouden toimijoille osaamisperusta ja toimintaympäristö, joiden avulla luodaan uutta ja kannattavaa liiketoimintaa Luoda fyysisesti ja toiminnallisesti näkyvä innovaatioyhteisö Framin kampukselle Kehittää uusia toimintakonsepteja, jotka tukevat ideoiden muuttumista innovaatioiksi ja siitä uudeksi liiketoiminnaksi Lisätä agrobiotalouden ja sen osaamisen näkyvyyttä sekä vahvistaa kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja sekä verkottua alan yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa

Palvelut ja tilat toiminnan mahdollistamiseksi AB Seinäjoki Innovaatioiden tuottaminen Liiketoiminnan kehittäminen Tapahtumien toteuttaminen Tutkimus Innovaatiotoiminta Kehittäminen Startupit SpinOffit Liiketoiminnan kiihdyttäminen Konferenssit ja seminaarit Foorumit Ketterän kehittämisen sessiot

Case 2: Maakuntakorkeakoulutoiminta Tavoitteena tuoda korkeakoulun palveluja Seinäjoen ulkopuolelle maakuntaan Toiminta alkoi v. 2005 Alajärvellä ja laajentunut viime vuosina Kauhavalle, Kauhajoelle, Kurikkaan, Alavudelle ja Ähtäriin. Toimijat sijaitsevat alueen elinkeinotoimen kanssa samoissa yrityspalvelutiloissa. Samoissa tiloissa avattu juuri myös tutkijahotellit.

Case 2: Maakuntakorkeakoulutoiminta Tutkintokoulutuksina aikuisille tradenomin, insinöörin ja sairaanhoitajan tutkintoja. Opiskelijoita ryhmissä nyt reilut 200. Valmistuneita tähän mennessä noin 50. Valmistuneiden sijoittuminen muualle kuin Seinäjoen alue: Järviseutu (Alajärvi) 3,5-kertainen määrä, Suupohja (Kauhajoki) kaksinkertainen määrä ja Kuusiokunnat 1,5-kertainen määrä. Keskeistä yhteistyö alueen toimijoiden ja yritysten kanssa. Teemoina yritysten kehittäminen, digitalisaation edistäminen ja verkostoituminen.

Lyhyt vertailu: EP vs. KS Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi 195.000 asukasta 275. 000 asukasta Seinäjoella 60.000 Jyväskylässä 134.000 UCS 1000 Yliopisto 15 000 SeAMK 5000 JAMK 8 500 Sedu 4000 KoulutusKY 6 000 Työntekijöitä yhteensä Työntekijöitä yhteensä 1200 4600

Lyhyt vertailu EP vs. KS Koulutustoimialan liikevaihto: Keski-Suomi noin 650 milj. Euroa Etelä-Pohjanmaa noin 360 milj. Euroa