13.5.2014 Kysely EU-vaaliehdokkaille vapaaehtoistoiminnan edistämisestä Vapaaehtoistoiminnan merkitys yhteiskunnassa kasvaa. Kansalaisareena ry:n tekemässä kyselyssä tiedusteltiin EU-vaaliehdokkailta näkemyksiä siitä, miten vapaaehtoistoimintaa tulisi edistää Euroopassa ja Suomessa? Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 38 ehdokkaalta 11 puolueesta. Vastaukset puolueittain: 7 Vasemmistoliitto Andersson Li Eerola Antero Kyllönen Merja Modig Silvia Pekkola Petri Saramo Jussi Uotila Kari 5 Vihreät Bland Anne Cronberg Tarja Ilvessalo Saara Ohisalo Maria Tynkkynen Oras 4 Itsenäisyyspuolue Isosaari Timo Kare Veijo Siltanen Marika Vallin Francesca 4 Suomen kommunistinen puolue Dahl Rita Jalkanen Timo Lundgren Pekka Rissanen Susanna 4 Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Kumpula-Natri Miapetra Paananen Reijo Repo Mitro Taipale Kaarin 4 Perussuomalaiset Kankaanniemi Toimi Kolehmainen Jani Tolppanen Maria Vanhala Mauno 3 Suomen ruotsalainen kansanpuolue Gustafsson Åsa Oksanen Michael Torvalds Nils 2 Kokoomus Ojala Arto Pietikäinen Sirpa 2 Suomen Keskusta Katainen Elsi
Takkula Hannu 2 Suomen työväen puolue Laitinen Matti Lievemaa Tommi 1 Piraattipuolue Mustonen Pekka Miten vapaaehtoistoimintaa tulisi edistää Euroopassa ja Suomessa? Vastaukset nimen mukaan aakkosjärjestyksessä: Andersson Li, Vasemmistoliitto Vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi on mielestäni tärkeää ottaa kansalaisyhteiskunta mukaan päätöksentekoon mahdollisimman monipuolisesti, ja hyödyntää sitä asiantuntemusta mitä monissa kansalaisjärjestöissä on eri yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Kansallisella tasolla on keskeistä varmistaa tasapuolinen ja laaja tukijärjestelmä yhdistyksille ja kansalaisjärjestöille. Vapaaehtoistoiminnan hyväksilukeminen esimerkiksi erilaisissa koulutusohjelmissa on myös tärkeä tapa osoittaa vapaaehtoistoiminnan tärkeyttä. Bland, Anne, Vihreät Vapaaehtoistyö kuuluu arvokkaana osana hyvin toimivaa ja toisista välittävää yhteiskuntaa. On tärkeää, että sitä ei lähdetä verottamaan, ml. aikapankit, joiden kautta ei harjoiteta omaa ammattia. Vapaaehtoistyö antaa monelle ihmiselle sisältöä elämään ja luo yhteisöllisyyttä. On kuitenkin tärkeää muistaa jaksaminen - usein samoille henkilöille hommat kasaantuvat. Vapaaehtoistyö ei myöskään voi korvata julkisia palveluja, mutta voi fiksusti järjestettynä vahvistaa niitä. Vapaaehtoistyön arvostus kasvaisi, jos työnantajat hyväksyisivät sen osana henkilön ansioluetteloa. Onhan myös vapaahetoistyössä opittu taito ja tieto yhtä oleellista kuin esim. työn kautta saadut. Myös koulut ja yliopistot voisivat ottaa vapaaehtoistyön osaksi opetusta, kuten vaikkapa International Baccalaureat-tutkinnossa. Vapaaehtoistoiminnan kautta opitaan arvokkaita yhteiskunta- ja vuorovaikutustaitoja. Näistä jaksoista voisi saada myös opintosuorituksia. Cronberg Tarja, Vihreät Vapaaehtoistoiminta on saanut viime aikoina enemmän huomiota myös EU:ssa, muun muassa vapaaehtoistyön teemavuoden 2011 kautta. Se on hyvä. Etenkin kriisi on tuonut esiin, että vapaaehtoistoiminta on tärkeä keino kantaa yhteiskunnallista vastuuta. Tästä huolimatta kaikille yhteiset turvaverkot on tietenkin säilytettävä. Esimerkiksi perustoimeentuloa vapaaehtoistoiminnalla ei voi paikata. Sen sijaan vapaaehtoistoiminnalla on tärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnin kannalta, esimerkiksi maahanmuuttajien integroinnissa, vanhusten tukemisessa, lapsien ja nuorten auttamisessa, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. EU:n pitää osaltaan resurssoida vapaaehtoistyön kehittämistä ja sen yhteistyöverkostoja. Päävastuu pitää minusta kuitenkin säilyä ruohonjuuritasolla, ei tulla ylhäältä päin. Suuntaisin tulevaisuudessa enemmän voimavaroja vapaayhteistyön kehittämiseen EU:ssa, ja Suomessa. Tärkeää EU:lle on muun muassa luoda vapaaehtoistyön verkostoja ja vuoropuhelua myös yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Suomessa olisi tärkeää ottaa vapaaehtoistoimintaa koskeva lainsäädäntö tarkasteluun. Usein lainsäädäntö estää vapaaehtoistoimintaa, ei kannusta siihen. Esimerkiksi aikapankeista käyty keskustelu osoittaa, että julkishallinto ei ole
nähnyt toiminnan yhteiskunnallista merkitystä ja arvoa selkeästi. Myös kansainvälisiä vapaaehtoistyön muotoja voitaisiin tukea nykyistä enemmän. Mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi suositusta opiskelijoiden Erasmus-vaihdosta. Myös vapaaehtoistyön kautta voisi saada arvokasta kokemusta muista EU-maista. Dahl, Rita, Suomen kommunistinen puolue (SIT.) Vapaaehtoistoiminnasta - kolmannesta sektorista - on kehittynyt keskeinen työvoiman muoto varsinaisten työssäkäyvien oheen. Sitä voisi myös valtio tukea riittävästi. Moni vapaaehtoinen on eläkeläinen, opiskelija tai prekaari. Eerola Antero, Vasemmistoliitto Vapaaehtoistoiminta on merkittävä yhteiskunnallinen voimavara niin Suomessa kuin laajemmin Euroopan unionissa. Se luo sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä ihmisten kesken. Tällä on monia myönteisiä vaikutuksia, myös terveydellisessä mielessä. Yksi vapaaehtoistoiminnan muoto on esimerkiksi talkootyönä tehtävä, ei-kaupallinen varainkeruu yhdistyksille ja yhteisöille. Tätä ei ainakaan pitäisi vaikeuttaa kohtuuttomalla verotuksella. Toisaalta valtio ja kunnat eivät voi väistää velvollisuuksiaan esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja vanhuspalveluiden järjestämisessä luottamalla vapaaehtoistoimintaan. Ihmisten terveys ja hyvinvointi eivät voi olla vain muiden ihmisten hyvän tahdon varassa. Gustafsson Åsa, Suomen ruotsalainen kansanpuolue Vapaaehtoistoiminta on erinomainen toiminta ihmisten hyvinvoinnin kannalta niin avun tai tuen saajan osalta kuin myös itse vapaaehtoistyöntekijälle. Jotta toiminta voidaan turvata, on turvattava toimintaedellytykset, rahoitus ja mahdollinen muu tuki. Yhteistyö on mielestäni kaiken a ja o. Viiimevuosina on tullut uusia normeja/säädöksiä jotka koskevat esim. yhdistysten verotusta. Haluan itse vaikuttaa juuri tämän tyyppisiin asioihin jossa on vaarana, että tietty toiminta lakkaa mikäli heille lisätään erilaisia velvoitteita. Kansainvälinen yhteistyö on myös se minkä kautta saavutetaan enemmän. Arvostan suuresti vapaaehtoistoimintaa. Ilvessalo Saara, Vihreät Vapaaehtoistoimintaa voidaan edistää sen esiteitä poistamalla ja rahoitus turvaamalla. Julkisen puolen pitää tehdä enemmän yhteistyötä vapaaehtoissektorin kanssa, mutta tällöin täytyy pitää huolta siitä, ettei julkisen sektorin töitä sysätä kokonaan vapaaehtoisvoimin suoritettaviksi. Parhaat keinot edistää vapaaehtoistoimintaa löytyvät usein vapaaehtoistoimijoilta itseltään - Poliitikoiden täytyy kuunnella toimijoita ja priorisoida kolmannen sektorin tarpeita päätöksenteossa ja rahanjaossa. Isosaari Timo, Itsenäisyyspuolue Vapaaehtoistoiminnan merkitys tulee kasvamaan erityisesti niillä aloilla, joilla tuottavuutta ei voida tehostaa laadun kustannuksella. Sosiaalisten kontaktien lisääminen ja yhdessä tekeminen luovat työ- ja oppimismahdollisuuksia varsinkin niille, joiden on vaikea työllistyä muuten mielekkäillä ja palkitsevilla tavoilla. Toteutus edellyttää riittävää rahoituspohjaa, eikä se ole realistisesti toteutettavissa ilman omaa keskuspankkia ja omaa rahaa. Niiden turvin voidaan luoda perustulomalli ja luopua samalla raskaasta byrokratiasta ja nöyryyttävästä pomputtelusta eri luukkujen välillä, jolloin kasvavasta ongelmasta tehdään positiivinen mahdollisuus. Vaalien alla näitä lupaillaan varsin hövelisti, mutta jätetään huomiotta, millä välineillä tavoitteet voidaan toteuttaa. Euroopan Unioni on valitettavasti sortunut jopa oman perusoikeussopimuksensa kohdalla lupaamaan sellaista, mikä on täydellisessä ristiriidassa käytössä olevien välineiden kanssa. Talous- ja sosiaalipolitiikalla ei ole juuri mitään edellytyksiä kohdata puhtaasti pääomamarkkinoita palvelevan eurovaluutan puitteissa. Suomen kohdalla taloustilanne on todellisuudessa paljon julkisuudessa esitettyä huonompi. Olen nähnyt tämän päivittäisessä työssäni kotimaisen ruoan ja energia-alan yritysten parissa ja lähikosketuksissa sosiaalialan eri toimijoihin.
Tämä asettaa meille erityisen suuren vastuun toisistamme huolehtimiseen, koska muistamme vielä hyvin, miten vakavia seurauksia ja henkilökohtaisia tragedioita tapahtui 90-luvulla. Oma poliittinen aktiivisuuteni lähtee keskeisesti sellaisten ratkaisujen etsimisestä, joilla näitä kärsimyksiä ei tarvitsisi toistaa surkeasti toimivan talousjärjestelmän seurauksena, vaan panostaa sen kehittämiseen, koska se on useimpien ongelmien syy, ei seuraus. Myös oma ja Itsenäisyyspuolueen vaalikampanja perustuu käytännössä kokonaisuudessaan vapaaehtoistyöhön, koska eduskunnan ulkopuoliset puolueet eivät saa mitään puoluetukia, eikä niitä mielestäni olisi tarvetta edes jakaa tulevaisuudessa, mikäli perustulo toteutuu ja myös vaalikampanjat voivat perustua enemmän yhteistyöhön. Vapaaehtoistyötä tukemaan tarvitaan myös lähidemokratiaa. IPU. Jalkanen Timo, Suomen kommunistinen puolue Vapaaehtoistoimintaa ei saa kohdella kuten bisnestä. Muun muassa, ei verotusta. Eikä saa olettaa vapaaehtoisten hoitavan ilmaiseksi sellaista, mistä yhteiskunnan kuuluisi huolehtia budjettivaroin. Ihmiset tietävät itse, mihin haluavat ryhtyä. Kankaanniemi Toimi, Perussuomalaiset Vapaaehtoistoiminta on ollut pitkään tärkeä osa yhteiskuntaa. Julkiset toimijat eivät pysty kattamaan kaikkia niitä tarpeita, joita ihmisillä niin kotimaassa, Euroopassa kuin globaalistikin on. Suomi on yhdistysten maa. Vapaaehtoiset tekevät valtavan arvokkaan työn lukuisilla elämän alueilla ihmisten, ympäristön, turvallisuuden, sivistyksen ja monen muun tärkeän asian hyväksi. Tärkeää on se, että yhteiskuntamme säilyy moniarvoisena ja demokraattisena. Tämä antaa perustan myös vapaaehtoistoiminnalle. Julkisen vallan, valtion ja kuntien, tulee varmistaa vapaaehtoistoiminnan edellytykset kaikkialla. Suoran tuen ohella tärkeää on tarjota tiloja, välineitä, henkilöstöä, koulutusmahdollisuuksia sekä tehdä tiivistä yhteistyötä. Globaalit köyhyys-, ympäristö- ja kehityskysymykset pysyvät esillä vapaaehtoistoiminnan ansiosta. Kehitysyhteistyössä sen merkitys on tärkeä. Euroopassa taloudelliset ja yhteiskunnalliset olot ovat epävakaita monissa maissa. Tällaisissa oloissa vapaaehtoistoiminnan merkitys korostuu. EU:n on syytä nostaa profiiliaan vapaaehtoistyön edellytysten parantamiseksi. Suomessakin sosiaaliset, taloudelliset ja sivistykselliset kysymykset uhkaavat kärjistyä sekä asenteiden koventumisen että taloudellisen taantuman johdosta. Vapaaehtoistoiminnan merkitys kasvaa julkisen sektorin vaikeuksien takia. Vapaaehtoistoiminnan tulee kuitenkin pysyä puhtaana kansalaistoimintana, jota yhteiskunnan ei tule liiaksi säädellä eikä rajoittaa. Vapaaehtoistyötä harjoittaa suuri määrä ihmisiä. Heille on tärkeää antaa kiitos ja tunnustus arvokkaasta työstään. Kare Veijo, Itsenäisyyspuolue Puolueemme peruskanta on, että EROON EU;sta. Kun ero toteutuu, alkaa vapaaehtoistoiminta elpyä lähes itsestään, koska kukaan ei enää silloin elättele toivoa saada lottovoittoa, vaan jokainen alkaa huolehtia itsestään ja läheistensä OIKEASTA hyvinvoinnista... eikä pelkästään aineellisesta tavaramäärästä. Ymmärrän yllä olevan lausen idealistiseksi ja joku voisi jopa sanoa haaveeksi PALUUSTA menneisyyteen, mutta... mitä meillä on sitten parempaa EU tulevaisuudessa tarjolla? Nykynäkymillä ei ole mitään muuta kuin synkkenevää taloutta, ristiriitoja naapurin kanssa, eriarvoistumista, yhtiöiden ylivaltaa ja... no niin, TTIP/TAFTA sopimuksien kautta myös lainsäädäntömme ajautunee yhtiöiden hallintaan. Onko meillä muuta mahdollisuutta kuin hakea menneisyydestä malleja. Suomi ja suomalaisuus ovat erityisiä: me olemme koostaneet luonnosta, ihmisen vapaudesta (Ruotsi), kansan sivistämisestä (Venäjän nihilismi) hienon suomalaiskansallisen aatemaailman ja itse asiassa ylipäätään SUOMEN. Siitä työstä meidän on tulevaisuuden eväät rakennettava. Yhdessä me kykenemme sen tekemään. Siinä työssä on vapaaehtoistyöllä ja sen kehittämisellä aivan keskeinen rooli. Mielelläni vertaan vapaaehtoistyötä suomalaiskansallisen ajattelun parhaan ajan NAISTYÖN
merkitykseen, ilman NAISJÄRJESTÖJEN työtä EI Suomea nykymuodossa olisi. (Olisiko esimerkiksi talvisodan henki ollut ilman naisjärjestöjen kansaa eheyttävää työtä ollut ylipäätään mahdollista.) Suoraan näistä ajatuksista voidaan johtaa lause: "Ilman VAPAEHTOISTYÖTÄ ei tulevaisuuden Suomea ole." Katainen Elsi, Suomen Keskusta Vapaaehtoistoiminta ja -työ ovat ansainneet vakiintuneen paikkansa keskusteluissa EU-tasolla. Vapaaehtoistyön katsotaan edistävän aktiivista kansalaisuutta, joka olikin muutama vuosi sitten EU:n teemavuosi. EU:n yksi ohjaavia perusarvoja on solidaarisuus, jonka yksi käytännönmuoto on nimenomaan vapaaehtoistyö. EU-tason valtava byrokratia aiheuttaa rajoituksia myös vapaaehtoistoiminnalle. Hallinnollista taakkaa pitäisi siksi purkaa. EU:n pitäisi nykyistä tehokkaammin seurata erilaisten vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuuksia hyödyntää rakennerahastovaroja, joiden hallinnointi voi olla esimerkiksi monelle järjestölle liian monimutkaista. Myös muut EU:n vapaaehtoistyötä tukevat rahoitusohjelmat on syytä pitää vahvoina. Suomessa vapaaehtoistyötä pitäisi tukea niin, että julkinen sektori pidättäytyisi talouden matalasuhdanteesta huolimatta vapaaehtoistyötä koordinoivien järjestöjen tukien leikkauksesta eikä lisäisi verotuksellista painetta niille. Julkisen sektorin pitäisi myös ottaa nykyistä enemmän vastuuta vapaaehtoistyön koordinoinnista. Vapaaehtoistyön edistämiseksi olisi tärkeää tehdä asennekasvatusta jo kouluikäisistä aloittaen. Vapaaehtoistyön rooli hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisessä nostaa varmasti rooliaan voimakkaasti tulevaisuudessa. Kolehmainen Jani, Perussuomalaiset Vapaaehtoistoimintaa tulee tukea valtiovallan toimesta entistäkin enemmän. On äärettömän tärkeää, että ihmiset toimivat toistensa hyväksi omasta tahdostaan, sillä se on nykyisessä kovenevassa yhteiskunnassa monelle ainoa keino saada apua ongelmiinsa. Vapaaehtoisten lähestyminen on monelle pienempi kynnys kuin ammattiauttajalle hakeutuminen. Vapaaehtoistoimintaa voisi ottaa osaksi kunnissa esim oppilaiden syrjäytymisen ehkäisyyn. Kumpula-Natri Miapetra, Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Vapaaehtoistoiminnalla on suuri merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Näin tulisi olla myös EU-tasolla. Vapaaehtoistoimintaa tulee tukea myös EU:n budjetista. Järjestöjen toiminta voi täydentää julkisia palveluja. Emme voi kuitenkaan purkaa yhteistä vastuuta julkisista palveluista. Kyllönen Merja, Vasemmistoliitto Vapaaehtoistoiminnan hyväksyttävyyttä ja mahdollisuuksia tulee viedä eteenpäin sekä kansallisesti, että Eurooppatasolla - verotuksen keinoin myös varainhankintaa vapaaehtoistoiminnan edistämiseksi voitaisiin tehdä helpommaksi. Laitinen Matti, Suomen kommunistinen puolue/suomen työväen puolue Sosiaali- ja terveyssektorin palvelutoimintaa ei pitäisi korvata vapaaehtoistoiminnalla, vaan päinvastoin esim. vanhusten hoitoon, mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten ohjaajiksi ja kouluavustajiksi pitäisi palkata lisää työvoimaa ja maksaa heille kelvollista palkkaa työstään. Omaishoitajuus ei voi perustua vapaaehtoisuuteen, koska kaikki eivät ole kykeneviä näin vaativaan tehtävään. Itselläni on parinkymmenen vuoden kokemus omaishoitajan toimesta. Julkista palvelutuotantoa ei pidä korvata vapaaehtoisilla eli ilmaistyövoimalla. Hyväntekeväisyys ei myöskään korvaa julkisia palveluja. Euroopassa on jo 120 miljoonaa köyhää ihmistä. Minusta olisi hedelmällisempää miettiä, kuinka heidän ihmis- ja perusoikeutensa todennetaan ja kuinka heidät työllistetään. Valtioiden verovaroja pitää käyttää sosiaali- ja terveyshuoltoon eikä pankkien tukemiseen. Vapaaehtoistoiminta liittyy paremminkin harrastus- ja kulttuuri- sekä järjestötoimintaan.
Lievemaa Tommi, Suomen Työväenpuolue Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että julkisen vallan, yhteiskunnan, tehtävänä ja velvollisuutena on pitää huolta kaikista kansalaisista - myös niistä, jotka eivät selviä ilman apua. Martti Ahtisaari korosti presidenttiaikanaan vapaaehtoistoiminnan, ns. kolmannen sektorin, kasvavaa merkitystä hyvinvointivaltion ylläpitäjänä. Itse olen sitä mieltä, että tuollainen ajattelu juontaa juurensa Yhdysvaltoihin, missä julkisen sektorin rooli on painettu hyvin pieneksi. Vapaaehtoistoiminnan rooli on olosuhteiden pakosta noussut siellä merkittäväksi. Vaadimme Stp:ssä, että julkista sektoria ei pureta enää yhtään enempää, vaan päin vastoin sen roolia tulee vahvistaa. Jos onnistumme tavoitteessamme, jää vapaaehtoistoiminnan rooli väistämättä pienemmäksi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Lundgren Pekka, Suomen Kommunistinen Puolue Valtion/kunnan EU:n pitää tukea vapaaehtoistyötä tekeviä järjestöjä huomattavasti enemmän taloudellisella avulla. Valvonnan pitäisi hoitua kuntien sosiaalitoimistojen/kelan toimesta. Modig Silvia, Vasemmistoliittoliitto Vapaaehtoistoimintaa tulee kehittää niin Suomessa kuin Euroopassa. Sen ei tule kuitenkaan korvata julkisia palveluita vaan toimia vahvistavana niiden rinnalla. Kotimaassa vapaaehtoistyö on törmännyt ongelmiin verottajan suunnalta, tätä tulisi helpottaa. Ulkomailta tuleville vapaaehtoistyöläisille pitää voida tarjota ruoka tai korvata matkakulut ilman veroseuraamuksia. Vapaaehtoistoiminta on nähtävä omana arvonaan, se on arvokasta niin tekijälle kuin saajapuolella olevalle. Sillä on paljon muutakin kuin taloudellista merkitystä Mustonen Pekka, Piraattipuolue Vapaaehtoistoimintaa tulee edistää erityisesti sillä, että vapaaehtoistoiminnasta tulee tule mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Kaikki byrokratia tulee karsia pois. Jos joku tahtoo vapaaehtoisesti työtä tehdä parhaaksi katsomansa asian hyväksi, sen on oltava mahdollista ilman mitään laillisia ongelmia (toki asian pitää olla laissa sallittu...). Vapaaehtoisuutta voitaisi myös tukea, tuskin mahdoton ajatus olisi suunnata hieman rahoitusta sopiviin vapaaehtoistoiminnan kohteisiin. Jos tekijät toimivat ilman palkkaa, niin itse toiminnan rahoittaminen pitäisi pystyä järjestämään. Ohisalo Maria, Vihreät Kansalaisjärjestöillä on merkittävä roolinsa osana eurooppalaisia demokraattisia yhteiskuntia. Siksi vapaaehtoistoiminnan tulisi olla mahdollista kaikkialla ja sen rooli täytyisi tunnustaa laajalti. Yhdenvertaisten osallistumis- ja harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen kaikille ja erityisesti nuorille tukee yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä ja ehkäisee syrjäytymiskierteitä. EU:n budjetista täytyy tukea kansalaisten ruohonjuuritasolta lähteviä hankeideoita ja toimintaa, eikä vain luoda ylhäältä annettuja valmiita ohjelmakokonaisuuksia. Vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystyö eivät kuitenkaan saa tarkoittaa valtion ja kuntien vastuun kaatoa kolmannelle sektorille, vaan vahvassa hyvinvointivaltiossa nämä kaikki toimivat yhdessä synergiaetuja luoden. Esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston kautta saatava rahoitus voi auttaa suomalaisia järjestötoimijoita auttamaan kaikista heikoimmassa asemassa olevia suomalaisia. Ojala Arto, Kokoomus Pidän vapaaehtoistoimintaa tärkeänä ja tarpeellisena yhteiskunnassamme. Tätä arvokasta työtä tuetaan parhaiten verkostoitumalla ja tiedottamalla tehokkaasti. Kuntatasolla voitaisiin harkita tilojen lainaamista korvauksetta, ja yhteiskunnallisesti merkityksellinen vapaaehtoistyö voisi harkita olevan aiheutuneiden kulujen osalta verovapaata esimerkiksi tietyn omavastuusumman jälkeen. Oksanen Michael, Suomen ruotsalainen kansanpuolue Kansalaistoiminta on Suomessa ollut ja on vahva perusta koko yhteiskuntarakenteeseen. Olen itse kohta viimeiset 10 vuotta saanut olla mukana johtamassa urheilun kansalaisliikettä ja olen aina yhtä yllättänyt, mikä voimavara tämä toiminta on. Jos lasketaan pelkästään liikunnan ja urheilun kokonaisuus niin meillä on noin yksi miljoona ihmistä liitettynä tähän toimintaan. Jos sanotaan että jokainen ihminen seurassa antaa vuodessa yhden tunnin omasta ajastaan
vapaaehtoistyöhön niin meillä on yhteensä miljoona työtuntia. Tämä on niin suuri resurssi että sitä ei voi millään rahalla mitata. Jos tähän vielä lisätään kaikki se työ mitä kansalaistoiminta tuo mukanaan sillä että usein nämä ihmiset myös osallistuvat päätöksentekoon paikallisella tasolla niin meillä on toiminnallisesti erittäin vahva ja varteenotettava kokonaisuus. Tulevaisuudessa on erittäin tärkeätä että kansalaistoiminta pysyy verovapaana toimintana ja tässä meillä tulevilla mepeillä on iso vastuu kannettavana. Tämä on voimavarana ja yhteiskunnallisen toimivuuden kannalta niin tärkeä toiminta että sitä ei voida vaarantaa. Kansalaistoiminnan on annettava elää ja rikastua sillä että uudet sukupolvet kantavat siitä omalla osaamisella ja tahdolla myös vastuun. Paananen Reijo, Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Vapaaehtoistoiminta on monen nuoriso- ja urheiluseuran sekä kulttuurimme selkäranka. Kaupunginosayhdistykset osallistuvat aktiivisesti kotipaikkansa kehittämiseen ja vaikkapa pakolaisten auttamisessa sopeutumaan on vapaaehtoistoiminnalla tärkeä rooli. Koska toiminnot ovat moninaisia, ei yhtä reseptiä ole. Talkootyön säilyttäminen verottomana on ehkä merkittävin vapaaehtoistoiminnan tukimuoto. Myös varainkeruun osalta pitää välttää kohtuuttomia esteitä, joskin luotettavuus täytyy turvata. Kunnallisten avustusten määrä on viime vuosina pienentynyt, mutta niitä oikein kohdentamalla voidaan helpottaa myös kunnan omia kulupaineita. Aktiiviset kuntalaiset tuovat konkreettisia hyötyjä toiminnallaan. Valtionavustuksia on kehitetty tuloksellisuuden suuntaan, mutta tässä on muistettava, että vapaaehtoistoiminta lähtee omista tarpeistaan, eikä sitä saa kahlita liikaa. Eurooppalaisittain on tunnustettava vahvemmin vapaaehtoistoiminnasta saadut hyödyt. Unionin rakennetukia on voitava ohjata myös elinympäristöä kehittäviin vapaaehtoishankkeisiin, mikä vaatisi byrokratian vähentämistä. Esimerkiksi Nuorisoyhteistyö Allianssin koordinoimat projektit ovat hyvä esimerkki, jossa toimijat voivat keskittyä tekemiseen. Pietikäinen Sirpa, Kokoomus Vapaaehtoistoiminnan teemavuotta vietettiin pari vuotta sitten, vuonna 2011. Teemavuoden kunniaksi hyväksyttiin vapaaehtoistoimintaa koskevat toimenpidesuositukset, jotka tulisi laittaa täysimittaisesti voimaan sekä Suomessa että EU:ssa. Itse nostaisin toimenpidesuosituksista ja vapaaehtoistoimintaa koskevista keskusteluista esille seuraavat erityisen tärkeinä pitämäni kohdat, joiden toimeenpanoa tulisi tarvittaessa priorisoida: - Eurooppalaisten vapaaehtoisorganisaatioiden institutionaalisen aseman hyväksyminen ja yhtenäinen lainsäädännöllinen lähestymistapa vapaaehtoistoiminnalle; - vapaaehtoistyön verovapaus 100.000 euroon saakka sekä ALV-vapaus siinä tapauksessa, että kyse on yleishyödyllisestä toiminnasta jonka tulos menee täysimääräisesti järjestön päämäärien toteuttamiseen; - toimintaoikeus myös edunvalvontaan: esimerkiksi muistiyhdistys voisi valvoa mikä on muistisairaiden saaman palvelun laatu Pekkola Petri, Vasemmistoliitto Olen itse aktiivinen eräässä nuorisojärjestössä. Vapaaehtoistoiminta tarvitsee tiloja ja rahallista tukea kotikunnilta, myös Pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Repo Mitro, Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Vapaaehtoisuustoiminta on vertaisuutta ja vertaisuuden ymmärtämistä parhaimmillaan. Euroopan mittakaavassa tämä tarkoittaa muun muassa yhteistyötä eri kulttuurien, tapojen ja kieliä puhuvien ihmisten kanssa. Vapaaehtoistoimintaa voidaan edistää muun muassa EU:n rahoittamien hankkeiden kautta. Yksi oiva esimerkki on Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, jossa sain itse toimia kuluvalla vaalikaudella Euroopan parlamentin S&D-ryhmän kannanmuodostajana.
Rissanen Susanna, Suomen kommunistinen puolue Käyttöön tulisi ottaa kansalaispalkka. Ihmiset tekevät yhteiskunnan hyväksi koko ajan erilaisia asioita. Näiden asioiden arvo vain unohtuu markkinavetoisessa yhteiskunnassa, jossa talouskasvu ja sen tavoittelu sanelee kaiken. Mahdollisuuksia on muuhunkin, esimerkiksi resurssipohjaisessa talousjärjestelmässä töitä ei tarvitse keksiä tyhjästä vain töiden vuoksi. Ihmiset voivat paremmin omistautua niin omaishoitajaksi, kuin vaikka vapaaehtoiseksi tukiopettajaksi kouluun. Meillä on jo olemassa teknologia, jolla ihmisen tekemää työtä tarvitaan yhä vähemmän. Siksi töitä täytyykin keksiä tälläkin hetkellä tyhjästä, koneet ovat korvanneet ihmisen tekemää työtä niin paljon. kuitenkin hyöty teknologian kehitystä ei ole jakaantunut tasaisesti, ja epäsuhta on vain kasvanut ajan saatossa omistavan tahon kerätessä yhä suuremman osuuden tehdyn työn hedelmistä pelkästään omistamiseen pohjaten. Vaihtoehtona olisi myös esimerkiksi työajan roima alentaminen, vähintään 30h/vko näin aluksi. Ansiotasoa alentamatta tietysti. Tämä on mahdollista omavaraisessa Suomessa ilman EU:n sanelemia markkinavetoisia linjauksia talouden hoitamiseen. Meidän on muutettava näkemyksemme talousjärjestelmästä ennen kuin se on tehnyt planeettamme asuinkelvottomaksi ja laajentanut kurjuuden globaalisti joka kolkkaan. Suomi on EU:n myötä vedetty mukaan tähän tuhoisaan talouspolitiikkaan, ja seuraukset ovat jo meilläkin nähtävissä. Sosiaaliturvan alasajo, tuloerojen vauhdikas kasvu, omistamisen palkitseminen esim. verohelpotuksin samalla kun työtä tekevältä kansanosalta kiristetään vyötä. Saramo Jussi, Vasemmistoliitto Valitettavasti kansalaistoiminnan merkitys on etenkin Suomessa vähentynyt monelta osin rajusti - esimerkiksi urheiluseuratoiminta, Suomen suurin vapaaehtoisliike, on ammattimaistunut ja menettänyt sen myötä paljon. EU:ssa ja Suomessa on varmistettava, ettei vapaaehtoistoiminnalle laiteta mitään tarpeettomia esteitä tai byrokratiaa, veroja tms. Vapaaehtoistoimintaa tulee myös jatkossakin tukea mm. veroista sekä Veikkauksen ja RAY:n tuotoilla, kilpailuneutraliteetin sitä estämättä. Siltanen Marika, Itsenäisyyspuolue Euroopan tilannetta en ole seurannut mutta Suomen vapaaehtoistoiminta kaipaa vähän järjestäytymistä tai keskittymistä. Onko mitään paikkaa netissä mistä näkisi vapaaehtoistoimintoja Euroopassa ja Suomessa? Tiedän vain että Seurakunnassa järjestetään jotain vapaaehtoistoimintaa vanhusten kanssa, ainakin ja Martat järjestää koulumummoja ja -pappoja kouluihin. Erilaiset järjestöt ohjaavat vertaistukea HARNES- ja MS-potilaille eri puolilla Suomea ja tämä on todella hyvin. Kaipaisin yhtä sivustoa jossa löytyisi kaikki mahdollisuudet erilaisiin vapaaehtoistoimintoihin. Taipale Kaarin, Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Vapaaehtoistoiminnan pitää olla juuri sitä: ihmisten vapaaehtoista ja voittoa tavoittelematonta aktiivisuutta. Sillä ei voi korvata yhteiskunnan vastuuta kansalaisistaan eikä liioin yksityisten yrittäjien tuottamia palveluita. Vapaaehtoistoiminta ei ole itseään ylentävää, ylhäältä alas katsovaa armeliaisuutta vaan erilaisten ihmisten kohtaamista yhdenvertaisina. Jokainen antaa ja jokainen saa. Uskon, että vapaaehtoistoiminta voi olla kaikkien kaipaaman yhteisöllisyyden ytimessä nykyisessä elämänmenossa, jossa ei ole suurperheitä eivätkä eri sukupolvet enää asu samassa pihapiirissä, ja jossa maahanmuuttajien on vaikea löytää reittiä suomalaiseen yhteiskuntaan. Ajattelen esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin monia toimintamuotoja: vaikkapa keskustelukerhoja ulkomaalaisille tai vanhusten ystävätoimintaa. Tai aktiivisia kylä- ja kaupunginosayhdistyksiä, jotka luovat paikallista yhteishenkeä, järjestävät tilaisuuksia ja luovat yhteisiä keskusteluareenoita. Vapaaehtoistoiminta ei voi kokonaan ja jatkuvasti riippua julkisesta tuesta vaan sen luonteeseen kuuluu, että sitä rahoitetaan lahjoituksilla. Mutta esimerkiksi sen vaatimien tilojen varmistamisessa pitäisi voida tehdä yhteistyötä kuntien ja kaupunkien kanssa. En pysty suoralta kädeltä sanomaan, onko verotuskäytännöissä tarkistamisen varaa: miten kohdellaan talkootyötä, tavaralahjoituksia tai vaikkapa urheiluseuran tukiyhdistyksen myyjäisiä. - Ratkaisujen pitää kuitenkin olla oikeudenmukaisia niin, ettei viedä yksityisten yrittäjien ansaintamahdollisuuksia eikä toisaalta luoda harmaan talouden markkinoita.
Takkula Hannu, Suomen Keskusta Vapaaehtoistoiminnalle pitää luoda sellaiset olosuhteet, että kenen tahansa olisi mahdollisimman helppoa liittyä siihen mukaan. Yhteiskunnan tulee tiedostaa sen valtava merkitys sekä ihmisiä aktivoivana tekijänä, mutta myös huomata paremmin vapaaehtoistyö merkitystä tuovana tekijänä. On tarpeen pyrkiä osoittamaan nykyistä suurempaa arvostusta vapaaehtoisille, joiden panoksen kautta toteutuu paljon sellaista, jota ilman saatettaisiin muuten jäädä, esim. urheiluseurat. Tämän vuoksi vapaaehtoistoimintaa järjestäviltä ei tule vaatia tarpeetonta byrokratiaa. Ajatukset vapaaehtoistoiminnan verottamisesta ovat kokonaan väärän suuntaisia sen sijaan perustellumpaa olisi olisi tarjota taloudellista tukea vapaaehtoistoimintaa harjoittaville yhteisöille. Taloudellisten kannustimien avulla paljon suurempi määrä ihmisiä olisi mahdollista saada mukaan erilaisiin toimintoihin, jolloin voitaisiin ehkäistä vanhusten tai työttömien syrjäytymistä ja muita kielteisiä lieveilmiöitä. Vapaaehtoistoimintaa harjoittavat yhteisöt tarvitsevat myös ohjausta ja tukea pyrkiessään organisoimaan mielekästä toimintaa ja pyörittämään sitä toimivalla ja sujuvalla tavalla. Lisäämällä koulutustarjontaa voidaan näitä järjestöjä auttaa haastavassa tehtävässään. Yhteiskunnan taloudelliset ja henkilöstölliset panostukset tuottavat varmasti takaisin se mitä niihin sijoitetaan. Erityisosaajat saatavat antaa vapaaehtoispanoksensa myös oman maan ulkopuolella, esimerkiksi kehitysmaissa. Jotta tämän muotoinen kehitysyhteistyö ja hyvien käytänteiden vaihto voisi olla mielekäs ja hyödyllinen tapa tarjota apua. Yhteiskunnan tulisi olla joustava erilaisille luoville ratkaisuille ja tehdä kynnys mahdollisimman matalaksi vapaaehtoistoimintaan mukaan lähteville. Kansainvälisen yhteistyön kautta vapaaehtoistoimintaa voidaan kehittää ja tehostaa. Laajojen verkostojen kautta koko vapaaehtoistoiminnan tarjoama potentiaali saadaan maksimaalisesti käyttöön. Vapaaehtoistoiminta voi olla opettava ja elämää rikastuttava kokemus kenelle tahansa ja sen tuottama hyöty voi koitua laajasti kaikkien hyväksi. Tolppanen Maria, Perussuomalaiset Vapaaehtoistoimintaa ei pidä koskaan, eikä missään tilanteessa laittaa verolle. Naapurin mummoa tai paappaa saa aina auttaa. Torvalds, Nils, Suomen ruotsalainen kansanpuolue Lievästi sanoen aika laaja kysymys. Olen kehitysvammajärjestön puheenjohtaja ja olemme viime aikoina kiinnittäneet erityistä huomiota taloutemme hoitoon juuri koska me epäilemme, että yhä suurempi taakka kaatuu meidän hoidettavaksi. Samalla yritämme nyt katsoa mihin meillä on resurssia ja pätevyyttä. Ei kannata lähteä vaan takki auki kokeilemaan ilman erittäin huolellista perustyötä. Tynkkynen Oras, Vihreät Iso osa vapaaehtoistoimintaa ja kansalaisyhteiskuntaa koskevista päätöksistä tehdään kansallisella tasolla, mutta EU:kin voi vaikuttaa paljon. Hankintadirektiivin pitää varmistaa, ettei kansalaisjärjestöjen tarjoamille palveluille rakenneta esteitä. Kilpailu- tai valtiontukisäädökset eivät saa estää järjestöjen arvokasta työtä. Samoin verotuksessa ei saa asettaa vastakkain järjestöjen pienimuotoista varainhankintaa ja yritystoimintaa. Sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten edistäminen vahvistaisi kolmannen sektorin roolia palvelujen tuotannossa. Uotila Kari, Vasemmistoliitto Vapaaehtoistoiminta on tärkeää yhteisöllisyyden rakentamisessa ja antaa paljon sekä tekijälle että tekemisen kohteelle. Vapaaehtoistyöllä on myös suuri taloudellinen merkitys ja senkin vuoksi päättäjien pitäisi suhtautua siihen entistä vakavammin. Viranomaisten kirjavia tulkintoja ja käytäntöjä tulee yhdenmukaistaa ja esteitä vapaaehtoistyön järjestämisessä karsia. Esimerkiksi verotusasiat on pohdittava järkeviksi. Toisena esimerkkinä työttömien oikeudet vapaaehtoistyöhön on turvattava. Vallin, Francesca, Itsenäisyyspuolue Olen itse mukana Tampereella Mummonkammarintoiminnassa, se on hyväksi todettu toimintamalli, joka on alkanut levitä muualle Suomeen. Tätä samaa formaattia meidän tulisi markkinoida koko Eurooppaan ja miksei koko
maailmaan. Heillä on myös Pikkaraisia, jotka auttavat nk. "miesten töissä" Uskomattoman hyvää palautetta niin vapaaehtoistyöntekijöiltä kuin autettaviltakin. Lisäksi olen vapaaehtoisena keräämässä rahaa Uuteen Lastensairaalaan, aina voi olla mukana pientä ohjelmaa, joka on suunnattu lapsille, näin saadaan perheet liikkeelle. Olemmehan lasten asialla. Sijaisvanhemmat-toimintakin on lähtenyt hyvin Suomessa käyntiin, ja on ollut suuri ilonaihe myös maahanmuuttajien keskuudessa. Tällaista toimintaa kaivataan lisää etenkin Pohjoismaissa, missä perhekeskeisyys ei ole samaa luokkaa kuin Etelä-Euroopassa. Lasten ja nuorten harrastustoimintaa pitäisi lisätä, tässä voisi eläkeläisillä olla paljon annettavaa ja opetettavaa. kädestä pitäen voi opettaa kädentaitoja, tavaroiden korjaamista yms. Näistä taidoista voisi nuoret saada tai luoda itselleen toimeentulon. Ammattitaito on tulevaisuudessa kova sana, kun uusavuttomuus on kasvussa ja suuret ikäluokatkaan eivät enää ole työiässä. mutta tämän päivän eläkeläiset ovat hyväkuntoisia ja virkeitä auttaisivat varmaan paljon mieluummin vapaaehtoistyöläisinä kun pakotettuina nostettuun eläkeikään. Vapaaehtoistyö antaa tekijälleen paljon, kasvattaa ihmisille sosiaalista selkärankaa, toisista välittämiseen. Näin lapsille ja nuorillekin tulisi jo nuoreta pitäen myös erilaiset arvot tärkeiksi, kun vaan raha ja minä, minä itse mentaliteetti Vanhala Mauno, Perussuomalaiset Vapaaehtoistoiminta tulisi linkittää paremmin julkisiin ja ehkäpä yksityisiinkin palveluihin. Vapaaehtoistyöstä tulee tehdä joillekin henkilöille reitti työllistymiselle. Tällaistahan on vaikka vertaistukitoiminta. Ehkä vapaaehtoistyön kannattaisi organisoitua joissakin tapauksissa osuuskunniksi ja sosiaalisiksi yrityksiksi, jolloin niillä olisi paremmat mahdollisuudet säilyä vahvoina myös ankeina aikoina. Suomalaisessa yhteiskunnassa perusturvan ja palveluiden tulee olla verorahoitteisia ja vapaaehtoistyö on täydentävää, erittäin tärkeää.