Kuvia suonpohjan vesotuskokeilta Limingan Hirvinevalla Jorma Issakainen 31.8.2011
Suonpohjalle syntyneen lehtipuutiheikön uudistamisesta suvuttomasti vesottamalla ei ole juurikaan kokemuksia. Vesominen on perusta lyhyin kasvatuskierroin toistuvalle puubiomassan tuotannolle. Seuraavassa esitetään valokuvin tuloksia viiden eri-ikäisen koemetsikön ensimmäisen vesakasvatuskierron käynnistämisestä. Tiheiköt olivat hieskoivuvaltaisia ja luontaisesti syntyneitä. Tästä se lähtee painutaan suonpohjalle katselemaan!
Suonpohjan jäännösturpeen paksuus vaikuttaa puuston syntyyn ja kehitykseen. Puiden juuriston tulisi aikanaan ulottua pohjamaan ravinteisiin. Osa tämän aineiston kohteista on vanhentuneen tuotantotavan jäljiltä paksuturpeisia (>30 cm), jolloin juuristo ei niissä saavuta pohjakosketusta. Nykyisin turvetta jää pohjamaan päälle noin 5-20 cm. Metsitykseen tarvitaan vain alkulannoitus tai muokkaus (molemat). Turvetta 50 cm. Turvetuotanto on tässä jätetty kesken (ei nykyisin). Puuta voidaan kasvattaa vain lannoittaen. Turvetta 15 cm. Tässä homma toimii. Turpeesta puut saavat typen ja kivennäisravinteet pohjamaasta.
Ennen metsitystoimenpiteitä 25.9.2000 Koemetsikkö 2/2000 -jäännösturvetta 35 cm -v. 2000 ojitusmätästys (muokkaus) -v. 2001 puutuhkaa 7,8 tn/ha EMO(PÄÄTE)PUUSTO 2.5.2011 Ikä 10 vuotta Tiheys (min pituus 1,3 m kuten muissakin tämän esityksen metsiköissä) 129 100 kpl/ha Valtapituus 4,5 m Kuivamassa 26,8 tn/ha Kuivamassa 2,7 tn/ha/a
Vesametsäkasvatus alkaa puusadon korjuulla. Seuraava sato kasvaa vesoista. KORJUUN JÄLKEEN PARTUROITUNA ENSIMMÄISEN KESÄN VESOMISTULOS 9.5.2011 26.7.2011 Puuston korjuu 6.5.2011 lihastyönä (raivaussaha) kuten seuraavissa metsiköissä N ja M/2. Aineiston nuorin puusto, joka kaadettiin tutkimuksen vuoksi keskenkasvuisena. Ensimmäisen vesakierron alkuryntäys. Nuoren ja tiuhan emopuuston kannokko on puskenut erittäin tiheän vesakon. Paju on vallannut alaa koivulta.
Koivun ja pajun vesat syntyvät emokantoon. Haapa ja leppä ovat erityisen ärhäköitä uudistumaan vesoen kannosta sekä juurista. KANNOT tuoreeltaan (leppä ja hieskoivu) SAMAT KANNOT ensimmäinen kesä 9.5.2011 29.7.2011 Kaatopinnasta punertava lepän emokanto ja siitä kasvanut rehevä vesatupas etualalla. Kanto on jäänyt piiloon.
29.7.2011 10-vuotiaan tiheikön puusto parturoitiin 6.5.2011 puolelta alalta (oik.). Nyt siinä rehottaa vajaan yhden kesän ikäinen tiheä paju- hieskoivuvesakko, valtapituus yli 1 m (15.8.2011 jo 1,5 m). Vasemmalla 11-vuotiasta hieskoivupajutiheikköä, valtapituus 4,5 m. Tässä näkyy selkeästi siemen- ja vesasyntyisen lehtipuun alkukehityksen suuri ero.
26.8.2011
Koemetsikkö N -jäännösturvetta 20 cm, puiden juurilla lienee jo yhteys pohjamaahan? -v. 1998 aikomus kasvattaa ruokohelpiä (raukesi), pintamuokkaus, NPK-lannoitus EMOPUUSTO Ikä 12 vuotta Tiheys 57 800 kpl/ha Valtapituus 5,5 m Kuivamassa 29,3 tn/ha Kuivamassa 2,4 tn/ha/a 2.5.2011 2.5.2011
PARTUROITUNA ENSIMMÄISEN KESÄN VESOMISTULOS 9.5.2011 26.7.2011 Lehtipuiden vesomisominaisuutta (puuttuu havupuilta) voidaan hyödyntää esimerkiksi bioenergian tuotannossa. Taustalla suonpohjan ruokohelpiviljelmä.
KANNOT tuoreeltaan (hieskoivu) KANNOT ensimmäinen kesä 9.5.2011 26.7.2011 Vesojen nopeaan alkukehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti se, että katovesat saavat käyttöönsä emokannon juuriston ravinteineen.
180 cm:n pituinen 1-vuotias raidan vesa on tunkeutunut risukasan läpi. 29.7.2011
Koemetsikkö M/4 -jäännösturvetta 30 cm, koivun juuret yltänevät aikanaan pohjamaahan -noin v. 1993 nostettu ojista kivennäismaata (muokkausvaikutus) EMOPUUSTO Ikä 15 vuotta Tiheys 30 200 kpl/ha Valtapituus 9,5 m Kuivamassa 56,0 tn/ha Kuivamassa 3,7 tn/ha/a 5.5.2011
PARTUROITUNA ENSIMMÄISEN KESÄN VESOMISTULOS 9.5.2011 29.7.2011 Vesametsäkasvatus soveltuu parhaiten nuoriin lehtipuutiheiköihin (15-30 vuotta), koska vesominen on niissä voimakasta.
KANNOT tuoreeltaan (hies-ja rauduskoivu) KANNOT ensimmäinen kesä 9.5.2011 29.7.2011 Läpimitaltaan 15 cm:n rauduskoivun kanto on vesaton. Lähistön pienissä hieskoivun kannoissa vesoja on tuuheasti. Havaintojen mukaan rauduskannot ovat hiestä laiskempia vesomaan.
Vajaan yhden kesän ikäisiä rauduskoivun vesoja 29.7.2011. Kannon läpimitta 8 cm, jossa 12 mehevää vesaa, pisin 125 cm. Vain yksi hento vesa, pituus 5 cm. Kannon läpimitta 22 cm. Kuori on paksu- ja kovakaarnainen.
Koemetsikkö G -jäännösturvetta 40 cm -noin v. 1984 äestys, NPK-lannoitus ja pajun pistokasistutus (koe) -pajututkimuksen loputtua noin v. 1988 kohteeseen alkoi nousta luontaisesti hieskoivua syrjäyttäen pajukon EMOPUUSTO Ikä 22 vuotta Tiheys 10 600 kpl/ha Valtapituus 11,0 m Kuivamassa 66,7 tn/ha Kuivamassa 3,5 tn/ha/a 2.5.2011
PARTUROITUNA Puuston koneellinen korjuu (moto) kuten myös seuraavassa metsikössä E. ENSIMMÄISEN KESÄN VESOMISTULOS 5.5.2011 Kaikki tyvestä vähintään 4 cm paksut puut on otettu. Alle korjuurajan olevat koivut voivat vielä vesoa tai niissä on jo tyvellä vesat täydentäen tiheikköä. Aiheesta lisää dia 22. 26.7.2011 Vanhemmissa lehtipuutiheiköissä ( >20 v.) itseharveneminen on vähentänyt tiheyttä. Tällöin avo(pääte)hakkuun jälkeen syntyneitä vesatuppaitakin on harvemmassa.
KANNOT tuoreeltaan (hieskoivu) KANNOT ensimmäinen kesä 2.5.2011 26.7.2011 Kantojen pinnoilla jäätynyttä mahlaa. Juuristo toimii vaikka runko on viety. Pian tyvisilmut tulevat esille ja vesojen kasvu alkaa.
5.5.2011 26.7.2011 Hieskannoista vain eturivin pienin (kuvissa vas.) on vesonut. Korjuukoneen murjomat eivät.
Kaikki kannot eivät veso. Kun lehtipuusto ikääntyy ja järeytyy, vesominen alkaa ainakin koivulla hiipua ja voi loppua kokonaan (etenkin raudus). 2.5.2011 29.7.2011 Vesomattomaksi jäänyt hieskoivun kanto.
29.7.2011 29.7.2011 Elintilakilpailussa hävinnyt ja jopa kuollut hieskoivu voi vielä sinnillä vesoa. Haavan kantovesoja. Haapaa näyttää paikoin nousevan avohakkuun jälkeen itsestään suonpohjalle muun vesakon sekaan.
29.7.2011 Hieskoivun siementaimia metsäkoneen telan jäljellä. Ne voivat täydentää kasvustoa mikäli pärjäävät mukana vesojen kasvuvauhdissa.
Koemetsikkö E -jäännösturvetta 55 cm, puut eivät ulotu pohjamaan kivennäisravinteisiin -noin v. 1982 äestys, NPK-lannoitus ja pajun pistokasistutus (koe) -noin v. 1985 alkaen luontainen hieskoivikko syrjäytti hylätyn pajukon EMOPUUSTO Ikä 25 vuotta Tiheys 12 800 kpl/ha Valtapituus 12,5 m Kuivamassa 67,2 tn/ha Kuivamassa 2,7 tn/ha/a 2.5.2011 Aineiston vanhin hieskoivikko. Valtajakson alle jääneet pienet puut kuolevat kilpailussa vähentäen tiheyttä. Karikekerros vahvistuu ja pintakasvillisuus on hyvin niukkaa. Puiden tyvet näkyvät hyvin korjuukoneeseen.
PARTUROITUNA ENSIMMÄISEN KESÄN VESOMISTULOS 2.5.2011 26.7.2011 Korjuukoneen tallaamat kannot ajouralla (kuvissa edessä) ovat vaurioistaan huolimatta vesoneet hyvin.
HARVENNETTU KOIVIKKO (1000 kpl/ha) ENSIMMÄISEN KESÄN VESOMISTULOS 2.5.2011 Vesametsäkasvatuksen (energiapuuta) tutkittavana vaihtoehtona teollisuuspuun tuotanto (kuitua). 29.7.2011 Myös harvennetun puuston alla koivun kannot vesovat. Näin syntyy kaksijaksoinen puusto. Varjostus tulee hidastamaan vesakon kasvua.
Kantoja että vesoja 29.7.2011 Lyhyt rauduskanto vesoineen, halkaisija 13 cm, lievä korjuuvaurio. Pitkä, ohut hieskanto ja sen vesatupas. Hyvin matala ja vesaton rauduskanto, halkaisija 27 cm.
Nuorena nopeakasvuiset raita (vas.) ja haapa (oik.) täydentävät koivuvesakkoa ja lisännevät eri puulajien vesojen välistä kilpailua. Metsiköstä 15.8.2011 mitatut pisimmät vesat: raita 255 (26.8.2011 262 cm), hieskoivu 160 ja haavan juurivesa 145 cm. 29.7.2011 29.7.2011
29.8.2011 Lehtipuiden vesominen suonpohjalla näyttää toimivan vähintään samaan tapaan, kuin ojitus- ja kangasmetsissä. Ensimmäisen vesakasvatuskierron alku vaikuttaa hyvin lupaavalta. Ongelmia saattaa ehkä olla edessä, joista eläintuhot lienee menetelmän heikoin lenkki (hirvi, jänis).