Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto
Tutkimuksen tavoitteet Pohtia välttämättömyyden ja tarpeellisuuden käsitettä kulutuksessa, sekä tätä kautta kriittisesti tarkastella kasvavan kulutuksen normia kulutuskulttuurisesta näkökulmasta Tutkia eri kulutuskohteiden välttämättömyyden kehitystä vuosien 1999 ja 2009 välillä Tutkia empiirisesti tulojen sekä subjektiivisen taloudellisen hyvinvoinnin kokemisen yhteyttä vapaaajan ja siihen liittyvien palvelujen sekä eräiden keskeisten kestokulutushyödykkeiden kokemiseen välttämättömiksi.
Tutkimusaineistot Suomi 1999, 2004 & 2009 -elämäntapakyselyt, jotka muodostavat pitkittäisaineiston (TY; TuKKK) N=2500 (1999), N=3600 (2004), N=1200 (2009) Pitkittäisaineisto mahdollistaa myös ajallisen muutoksen tarkastelun eri kulutuskohteiden kokemisessa välttämättömäksi.
Hyvinvointi, välttämättömyys ja kulutusnormi Kulutukseen perustuvassa yhteiskunnassa tulee kuluttaa normin mukaisesti -esim. Köyhyys on rahan puutteesta johtuvaa kyvyttömyyttä saavuttaa [kuluttamalla] yhteiskunnassa vallitsevan normin mukainen elämisen taso. (Townsend 1979) - Underclass so. vähäosaiset viittaa Baumanilla yhteiskuntaan, jossa tämä luokka koostuu ihmisistä joilla ei ole roolia, jotka eivät anna panostaan tai osallistu tuottavasti yhteiskunnan toimintaan (2004, 2; 2007, 122-125). Normin mukaiseen kulutukseen liittyvä sosiaalinen paine (ks. mm. Allardt 1964, Uusitalo 1997) ja sosiaalinen kilpailu johtanut kulutuksen kilpajuoksuun tai kilpavarusteluun (Frank 1999, 2006). - Keeping up with the Joneses. - keeping up with the Gateses (mm. Schor 2006)
Kohtuullisuus ja välttämättömyyden kokeminen Olennaisena tai välttämättömyytenä pidetyn kulutuksen sisältö määrittyy subjektiivisesti (ks. esim. Ahlqvist 1998, 16 17). Välttämättömien hyödykkeiden määrittely on vaikeaa, koska hyödykkeitä tulee markkinoille jatkuvasti lisää ja samaan aikaan vanhoja poistuu. Myös jo mainitut kulttuuriset ja sosiaaliseen paineeseen/kilpailuun liittyvät seikat sekä consolidation of consumer culture (Sanne 2002) Pew Research Center study What Americans Need? : monien kulutushyödykkeiden välttämättömäksi kokeminen (välttämätön vs. luksus) kääntynyt laskuun vuodesta 2006 ja laskenut edelleen 2009-2010.
Välttämättömyys vs. luksus vai välttämättömyys vs. turhuus Luxury or Necessity? The Public Makes a U-Turn, by Paul Taylor & Rich Morin, Pew Research Center (April 23 2009)
Välttämättömyys vs. luksus vai välttämättömyys vs. turhuus The Fading Glory of the Television and Telephone by Paul Taylor and Wendy Wang, Pew Research Center (August 19, 2010)
Kulutuskulttuurinen näkökulma välttämättömyyden ja taloudellisen hyvinvoinnin kokemiseen Kuluttajien lisääntyvä taloudellinen hyvinvointi voi johtaa kulutusyhteiskuntaan kyllästymiseen ja kulutuskriittisyyteen sekä elämän vapaaehtoiseen yksinkertaistamiseen. (mm. Moisander & Pesonen 2002; Jalas 2006; Sanne 2002, 2005; Schor 1991,1998) Kulutusmahdollisuuksien kasvamisen sekä vapaa-ajan lisääntymisen ohella voi toisaalta johtaa myös kulutuskeskeisyyteen ja sen myötä yhä useampien tuotteiden ja palvelujen kokemiseen välttämättömiksi. Näkemykset kohtuullisuudesta ja tietyn kulutustason riittävyydestä suhteessa omaan elämäntilanteeseen voivat olla kääntäen verrannollisia tulotasoon. (Borgeraas 1992; Aatola 1995)
Tutkimuksen suorittaminen: muuttujat ja analyysi Miten kuvailisit taloudellista tilannettasi tällä hetkellä 1= erittäin hyvä, 5= erittäin huono Tulokvintiilit 1-5 Mitkä seuraavista asioista koet välttämättömyyksiksi itsellesi? 1=Välttämättömyys 2=Tarpeellinen, mutta ei välttämätön 3= Ei tarpeellinen, ei välttämättömyys Välttämättömäksi/tarpeelliseksi kokijoiden %-osuudet 1999-2009 Keskiarvovertailut tulokvintiilien ja välttämättömäksi kokemisen sekä subjektiivisen taloudellisen tilanteen ja välttämättömäksi kokemisen välillä 2009. Tulojen ja subjektiivisen hyvinvoinnin korrelaatio 0,36-0,44
Eräiden vapaa-ajan palvelujen kokeminen välttämättömiksi/tarpeellisiksi 1999-2009 Säännöllinen ravintolassa käynti 1999 Kulttuuripalvelut 3,8 5,5 21,7 39,5 74,5 49,2 Lomamatka kerran 6 kk:ssa 6,6 35,5 52,6 Välttämätön Säännöllinen ravintolassa käynti 2004 Kulttuuripalvelut 3,1 6,6 20,3 39,5 76,6 50,8 Tarpeelllinen Lomamatka kerran 6 kk:ssa 8,0 38,3 53,7 Ei tarpeellinen eikä välttämätön Säännöllinen ravintolassa käynti 2009 Kulttuuripalvelut 2,1 6,8 24,3 40,8 73,6 52,4 Lomamatka kerran 6 kk:ssa 8,7 38,4 52,9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Eräiden viestintävälineiden kokeminen välttämättömiksi/tarpeellisiksi 1999-2009 Internet 7,0 26,4 66,7 Lankapuhelin 50,7 28,1 21,2 Matkapuhelin 37,3 43,7 19,0 Sanomalehti 45,4 41,3 13,3 Internet 19,6 38,5 41,9 Välttämätön Lankapuhelin Matkapuhelin 22,8 53,4 34,7 36,7 42,5 9,8 Tarpeelllinen Sanomalehti 44,0 39,4 16,6 Ei tarpeellinen eikä välttämätön Internet 50,6 33,1 16,3 Lankapuhelin 5,4 15,5 79,1 Matkapuhelin 69,9 27,1 3,0 Sanomalehti 35,9 39,2 24,9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Eräiden kestokulutushyödykkeiden kokeminen, välttämättömiksi/ tarpeellisiksi 1999-2009 Digikamera,6 9,2 90,2 1999 Tietokone 13,9 30,9 55,2 Televisio 35,3 51,3 13,4 Auto 46,7 33,3 20,0 2004 Digikamera Tietokone 2,6 21,8 26,5 38,5 70,9 39,7 Välttämätön Televisio Auto 30,6 52,6 54,1 29,8 15,2 17,6 Tarpeelllinen Digikamera Tietokone 2009 Televisio 14,2 30,1 48,9 50,6 50,2 35,1 35,2 16,0 19,7 Ei tarpeellinen eikä välttämätön Auto 51,0 29,9 19,1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Eri hyödykkeiden ja palvelujen kokeminen välttämättömiksi/tarpeellisiksi (1=välttämätön, 2=tarpeellinen, 3=ei välttämätön tai tarpeellinen). Keskiarvovertailu tulokvintiilien suhteen(2009). 3,00 2,77 2,66 2,84 2,77 2,74 2,50 2,50 2,41 2,40 2,39 2,29 2,24 2,00 1,50 2,09 1,78 1,94 1,97 2,04 1,42 1,73 1,72 1,48 1,50 2,08 1,34 1,30 Alin tiulokvintiili Ylin tulokvintiili 1,00
Eri hyödykkeiden ja palvelujen kokeminen välttämättömiksi/tarpeellisiksi (1=välttämätön, 2=tarpeellinen, 3=ei välttämätön tai tarpeellinen). Keskiarvovertailu subjektiivisesti koetun taloudellisen tilanteen suhteen (2009). 3 2,5 2,61 2,55 2,75 2,67 2,84 2,51 2,84 2,72 2,34 2,38 2,26 2,35 2,12 2 1,5 1,82 1,98 1,92 1,95 1,59 1,72 1,68 1,55 1,53 1,32 1,33 Hyvä tai erittäin hyvä Huono tai erittäin huono 1
Johtopäätöksiä ja keskustelua Absoluuttiset ja subjektiiviset mittarit selittivät samansuuntaisesti talouden ja välttämättömyyksien yhteyttä. Absoluuttisen mittarin (tulot) vaikutus hieman suurempi. Tulojen ja koetun taloudellisen hyvinvoinnin yhteys olemassa, mutta ei kovin korkeaa korrelaatiota. Kalliit hyödykkeet/palvelut selkeämmin riippuvaisia taloudellisen tilanteen kokemisesta, teknologian kehitys avainasemassa välttämättömäksi kokemisessa Autojen ja televisioiden välttämättömyys lakipisteessään Kuinka esim. se millaisiksi kulutusmahdollisuudet ja/tai taloustilanne koetaan, on yhteydessä yleisen hyvinvoinnin kokemiseen? Kuinka paljon subjektiivisissa mielipiteissä on kieltämistä ja oman elämäntilanteen legitimointia? Avainasemassa kulutuksen vapaaehtoisessa rajoittamisessa nimenomaan hyvä- ja keskituloiset, koulutetut kuluttajat, joilla on varaa valita.
Kiitos!