Mietitkö eroa tai oletko jo eronnut? Sisällys Sivu Avioeron hakeminen Avoliitosta eroaminen Ero väkivaltaisesta suhteesta Auttajatahot Käräjäoikeus Oikeusaputoimisto Porvoon turvakoti Kela Lastenvalvoja Porvoonseudun perheasiain neuvottelukeskus Porvoon perheneuvola Sosiaalityö Asuntotoimisto Ero lapsen kokemana Miten kertoa lapselle erosta Eron jälkeinen kasvatuskumppanuus www sivuja 2 2 2 3 3 4 4 5 5 6 7 7 7 8 11 12 13 Tämän esitteen tarkoitus on antaa tietoa eroprosessista. Tästä esitteestä löydät eri auttajatahoja ja käytännön tietoa siitä, miten toimia eroa harkitessasi, eroprosessin aikana tai eronneena. Esite on tarkoitettu sekä lapsettomille pareille että lapsiperheille.
Erolla on pitkäaikaisia vaikutuksia kaikille osapuolille. On tärkeää pohtia, mitä eroamalla pyrkii ratkaisemaan. Ratkeaako ongelma vai aiheuttaako ero enemmän ongelmia? Eroamiseen liittyy useimmiten hyvin voimakkaita tunteita kuten tuskaa, ahdistusta ja toisaalta helpotuksen tunteita. Mikäli eroon päädytään, on tärkeää, että kaikki perheenjäsenet voisivat käsitellä turvallisesti eroasioita, tarvittaessa ulkopuolisen ja puolueettoman auttajan kanssa. Lasten selviytyminen erosta riippuu vanhempien kyvystä käsitellä eroa psyykkisesti. Tutkimukset ovat osoittaneet, että eron jälkeen ratkaisevaa lapsen selviytymisen kannalta on vanhempien asenne toisiaan kohtaan. Pahinta on eron jälkeen jatkuva riita. Käsittelemättömät asiat saattavat aiheuttaa sen, että erosta huolimatta vanhemmat tai jompikumpi heistä on edelleen psyykkisellä tasolla kiinni vanhoissa ongelmissaan ja keskinäisessä kaunassaan. Tämä estää eheytymisen ja uudelleen suuntautumisen eronneiden omassa elämässä ja vaikeuttaa lasten mahdollisuutta selviytyä kriisistä tasapainoiseen elämään. Parasta, mitä voi tehdä lastensa tulevaisuuden ja itsensä hyvinvoinnin eteen, on hakea apua riitojen lopettamiseksi. Avioeron hakeminen Avioerohakemus jätetään hakijan kotipaikan käräjäoikeuden kansliaan. Tästä löydät enemmän tietoa kohdasta käräjäoikeus. Avoliitosta eroaminen Avoliiton purkautuessa eroa ei tarvitse hakea käräjäoikeudelta, koska voimassaolevassa laissa avoliitto on jätetty erikseen nimeämättä. Lasten asioista vanhemmat voivat sopia lastenvalvojan luona tai he voivat jättää sopimukset käräjäoikeuden vahvistettavaksi. Tämä koskee sekä avo- että avioeroa. Ero väkivaltaisesta suhteesta Ero ei välttämättä ratkaise väkivaltaongelmaa, vaan voi jopa väliaikaisesti lisätä väkivallan uhkaa, joten turvallisuudesta huolehtiminen myös lasten osalta korostuu. Väkivalta vahingoittaa lasta, vaikka ei kohdistuisikaan suoraan häneen. Väkivallan kohteena eläneen itsemääräämisoikeus on usein kaventunut, joten ulkopuolinen tuki on tarpeen. On tärkeätä uskaltaa puhua väkivallasta asioidessaan eri tahojen (oikeusaputoimiston, lastenvalvojan, sosiaalitoimiston) kanssa. Väkivaltaisesta suhteesta on vaikeampi erota kuin suhteesta, jossa ei ole ollut väkivaltaa. Tutkimuksien mukaan vasta neljäs tai viides yritys johtaa eroon. Ero on väkivaltaa käyttäneellekin usein musertava vastoinkäyminen hylätyksitulemisen tunteineen. Tämä osapuoli tarvitsee apua löytääkseen väkivallattomia toimintatapoja. 1 2
Käräjäoikeus Auttajatahot puh 0103645500 Avioeroa koskeva asia pannaan vireille www.oikeus.fi käräjäoikeudessa hakemuksella. Hakemuksen voivat jättää joko puolisot yhdessä tai toinen puoliso yksin. Jos toinen puoliso on tehnyt hakemuksen yksin, tuomioistuin varaa toiselle puolisolle tilaisuuden tulla kuulluksi asiassa. Puolisoilla on oikeus saada avioero harkinta-ajan jälkeen. Harkinta-aika alkaa siitä, kun puolisoiden yhteinen avioerohakemus on jätetty käräjäoikeuden kansliaan tai kun toisen puolison yksin tekemä hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle. Kun harkinta-aikaa on kulunut vähintään kuusi kuukautta, puolisot tuomitaan avioeroon, jos he yhdessä sitä hakemuksella vaativat tai toinen heistä sitä vaatii. Tämä ns. toisen vaiheen hakemus on tehtävä ennen kuin vuosi on kulunut harkinta-ajan alkamisesta. Oikeusaputoimisto Porvoon oikeusaputoimisto tarjoaa oikeusapua eli asianajajan palveluja ilmaiseksi tai omavastuulla henkilölle, puh. 010 36 60200 (avoinna 8.00-16.15) www.oikeus.fi joka ei taloudellisen asemansa vuoksi kykene itse vastaamaan asianajokuluistaan eikä hänellä ole asian kattavaa oikeusturvavakuutusta. Oikeusaputoimiston palvelu sisältää oikeudellisen neuvonnan ja muut asian vaatimat juridiset toimenpiteet, kuten esimerkiksi neuvottelut toisen osapuolen kanssa, edustamisen oikeudenkäynneissä sekä sopimusten laatimisen. Oikeusaputoimiston puoleen kannattaa kääntyä, mikäli eron osapuolet eivät kykene sopimaan eroonsa liittyviä varallisuutta, lapsen huoltoa ja elatusta koskevia erimielisyyksiään. Oikeusaputoimisto voi myös auttaa osituskirjan laatimisessa siinä tapauksessa, että osapuolet ovat yhtä mieltä jaosta. Palvelu edellyttää ajan varaamista. Oikeudessa käsiteltävissä asioissa (ns. prosessuaalinen asia), kuten esim. riitaisissa lasten huoltoa ja elatusta koskevissa asioissa, on mahdollista kääntyä myös yksityisen avustajan puoleen. Tässä tapauksessa avustaja huolehtii oikeusavun hakemisesta. On kuitenkin huomioitava, että omaisuuden ositusta tai erottelua koskevat asiat ovat luonteeltaan ulkoprosessuaalisia ja näissä asioissa vain oikeusaputoimisto voi antaa oikeusapua. Oikeusapua on mahdollista hakea myös netin kautta (https:// asiointi.oikeus.fi). Netistä löytyy lisätietoja oikeusavusta ja hakumenettelystä. Lisäksi netissä on laskuri, jolla asiakas voi itse alustavasti tarkistaa onko hän oikeutettu oikeusapuun. Jos puolisot ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta, puolisoilla on oikeus saada avioero ilman harkinta-aikaa. Avioeroa koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää vaatimus elatusavun vahvistamisesta, lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Tuomioistuimen on myös omasta aloitteestaan otettava käsiteltäväksi kysymys siitä, miten puolisoiden lasten huolto ja tapaamisoikeus olisi lapsen etua silmällä pitäen järjestettävä. Mikäli vanhemmat eivät tee asiasta sopimusta, jonka lastenvalvoja vahvistaa, tuomioistuin antaa vanhemman vaatimuksesta asiasta päätöksen. Porvoon turvakoti Turvakoti on tarkoitettu lähisuhteessa väkivaltaa kohdanneille turvapaikaksi silloin, kun kotiin jääminen väkivallan, uhkailun tai pelon takia on mahdotonta tai suorastaan vaarallista. puh 5203330 www.porvoo.fi (itä-uudenmaan sosiaalipäivystys puh 040-5174194 24h) Turvakotiin voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa, henkilökunta on paikalla 24 h/vrk. Lähetettä ei tarvita. 3 4
Kela Erillään asuminen vaikuttaa useimpiin sosiaalietuuksiin. Kun muutatte erilleen, ilmoita uusi osoitteesi ja muuttopäivä maistraattiin mahdollisimman pian. Lapsilisä porrastuksineen ja yksinhuoltajakorotuksineen maksetaan pääsääntöisesti väestörekisteritietojen perusteella. Tarvittaessa Kela kuulee kumpaakin osapuolta lapsilisän maksuasioissa. Suurimman osan hakemuksista ja tarkistuksista voi tehdä Kelan sivuilla www.kela. fi toimivalla sähköisellä asiointipalvelulla. Palvelu toimii pankkitunnuksin. Kelan yhteyskeskukset ovat asiakkaiden käytössä mape klo 8-18; esim.asuminen 020692201, lapsiperheet 020692206 (muut asiat katso puhelinluettelo tai nettisivut). Lastenvalvoja www.kela.fi puh 520211 Avio- tai avoerotilanteessa lastenvalvojan www.porvoo.fi luona voidaan laatia ja lastenvalvoja voi vahvistaa kirjalliset sopimukset lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Lastenvalvoja ei päätä sopimusten sisällöstä, vaan vanhempien tulee keskenään päästä yhteisymmärrykseen asioista. Sopimusten tarkoituksena on turvata lapsen etu, riittävä toimeentulo ja läheinen ihmissuhde lapsen ja hänen kummankin vanhempansa välillä. Huolto: Yhteishuoltajuus tarkoittaa sitä, että vanhemmat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat tärkeät päätökset esim. lapsen koulusta/ päiväkodista, asuinpaikasta, uskonnosta (UVL3 ), etu- ja sukunimestä, passista, terveyden- ja sairaudenhoidosta, äidinkielestä ym. Lapsen huoltajat ovat lähtökohtaisesti myös lapsen edunvalvojia. Edunvalvontaa on lapsen omaisuuden hoitaminen ja lapsen edustaminen hänen omaisuuttaan koskevissa asioissa. Asuminen: Huoltomuodosta riippumatta lapsella voi virallisesti olla vain yksi osoite. Asuinpaikasta sovittaessa lapsen toive ja mielipide on tärkeä, mutta valintaa ja vastuuta päätöksestä ei saa jättää lapsen tehtäväksi. Virallisen asuinpaikan perusteella määräytyvät mm. kotipaikka, päiväkoti, koulu, koulukyyti, lapsilisä (elleivät vanhemmat toisin sovi), asumistuki, huolto- ja tapaamissopimuksen vahvistamiskunta. Tapaamiset: Tapaamisoikeus on lapsen, ei vanhemman oikeus. Tapaamisoikeusratkaisuja ei tule tehdä kaavamaisesti, vaan jokainen tapaamisoikeus tulee rakentaa lapsen yksilöllisen elämäntilanteen pohjalta. Tapaamisoikeudesta sovittaessa huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa lapsen ikä ja kehitysvaihe sekä aiempi yhteydenpito ja suhde tapaajavanhempaan. Tapaamisratkaisun tulee taata lapselle oikeus elää rauhallista ja säännönmukaista elämää. Ennustettavuus on lapselle tärkeää. Elatus: Lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Tässä otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä, mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojensa määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvelvollisuutensa. Vanhemmat vastaavat myös 18 vuotta täyttäneen lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi (ns. koulutussopimus). Porvoonseudun perheasiain neuvottelukeskus ajanvaraus ma-to 9-12 puh. 6611315 Keskus tarjoaa yksin tai kumppaninsa kanssa tuleville ai- www.porvoonseurakunnat.fi kuisille keskusteluapua tilanteen selvittämiseen eroa harkitessa, eroprosessin aikana tai eron jälkeen. Lapset voivat myös osallistua perheneuvotteluihin. Olisikin hyvä hakea tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat paisuvat liian suuriksi. Missä tahansa eron vaiheessa on myös mahdollista hakea perheasioiden sovittelua. Sovittelulla tarkoitetaan keskusteluja, joissa pyritään löytämään tasapuolinen, kaikkien perheenjäsenten hyväksymä ratkaisu ongelmiin. Puolueeton henkilö voi auttaa näkemään kokonaistilanteen ja tukea perhettä rakentamaan omat ratkaisunsa. Luottamuksellisuus on sovittelussa tärkeää. Keskusteluja ei voi käyttää tuomioistuimessa toista vastaan. Perheneuvolan kanssa tarjoamme yhdessä myös vertaistukiryhmätoimintaa. 5 6
Porvoon perheneuvola puh 5203290 Perheneuvolassa voidaan auttaa lapsiperheitä kun vanhemmat ovat huolissaan eron www.porvoo.fi vaikutuksista lapsiin tai miettivät, miten parhaalla tavalla tukevat lasten selviytymistä erotilanteessa. Perheneuvolassa tavataan vanhempia yhdessä tai erikseen ja autetaan heitä näkemään erotilanne lapsen näkökulmasta sekä käydään läpi eroon liittyviä ajatuksia ja tunteita. Perheneuvolassa voidaan myös tavata koko perhettä eron jälkeen ja käydä yhdessä läpi tapahtunutta ja erityisesti lasten tunteita tilanteeseen liittyen. Lapsille voidaan tarjota myös yksilöllistä tukea ja mahdollisuutta työstää vanhempien eroa ulkopuolisen aikuisen kanssa omilla yksilökäynneillä sekä vertaistukea lasten eroryhmän muodossa. Perheneuvola on toteuttanut myös aikuisten eroryhmiä yhdessä perheasiain neuvottelukeskuksen kanssa. Ero lapsen kokemana Sosiaalityö Avio- ja avoerotilanteessa sosiaalityöntekijät www.porvoo.fi antavat ohjausta ja neuvontaa käytännön asioiden järjestämisessä (esim. mistä ja miten voi hakea asuntoa sekä millaista taloudellista tukea on mahdollista saada). Sosiaalitoimi antaa käräjäoikeuden pyynnöstä perhettä koskevan olosuhdeselvityksen liittyen lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen. Sosiaalitoimen tehtävänä on tiedon hankinta ja sen välittäminen tuomioistuimelle tuomioistuimen ratkaisua varten. Selvitys tähtää mahdollisimman objektiivisten tietojen hankkimiseen sellaisista seikoista ja olosuhteista, joilla voi olla merkitystä asiaa ratkaistaessa. Asuntotoimisto Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja voi tiedustella kaupungin asuntoyksiköltä. puh 520211 puh.5202247 tai 520 2245 (avoinna klo 9-13 tai sopimuksen mukaan) www.porvoo.fi Ero on lapselle uusi hämmentävä kokemus, jonka ymmärtämiseen hänellä ei ole kovinkaan suuria valmiuksia. Mitä vähemmän lapsi saa oikeaa tietoa asioista, sitä enemmän hänen mielikuvituksensa alkaa tuottaa selityksiä tapahtumille. Lapsen erohuolet ovat hyvin erilaisia kuin aikuisen. Lapsi saattaa miettiä vaikkapa kavereiden näkemistä jatkossa, harrastuksiin kulkemisia, rakkaiden lelujen säilyttämistä kahdessa paikassa, tulevia lomamatkoja tai lemmikkieläimestä eroon joutumista. Surun, pettymyksen ja vihan tunteiden lisäksi yksi eroon keskeisesti lapsilla liittyvä tunne on syyllisyys. Lapsen päättely on kypsymätöntä ja itsekeskeistä ja lapsi jäsentää maailmaa ympärillään hyvin vahvasti itsensä kautta. Tästä syystä lapsi myös syyllistää itsensä erotilanteessa äärimmäisen herkästi, lähes poikkeuksetta. Lapselle tulee yhä uudelleen korostaa sitä, ettei hän ole eron syy. Lasta auttaa, jos vanhemmat pystyvät kertomaan lapselle jossain muodossa eron todellisen syyn. 7 8
Lapsen kasvun ja kehityksen kannalta hyvin merkittävä tekijä vanhempien erossa on se, että erotilanteessa ja eron jälkeisessä vanhemman henkilökohtaisessa kriisissä - kuten kaikissa elämän kriiseissä - vanhemman kyky vanhemmuuteen usein heikkenee. Erosta selviäminen ja elämän uudelleen rakentaminen vievät vanhemmalta huomattavan paljon energiaa, mikä on luonnollisesti pois niistä voimavaroista, joita vanhemmalla on käyttää vuorovaikutukseen ja läsnäoloon lapsen kanssa. Lapset saattavat jäädä liikaa oman itsensä varaan ja joutuvat kasvamaan isommiksi liian nopeasti. Valitettavasti tämä kasvaminen joka ei etene lapsen omaan kehitykselliseen tahtiin, vaan tapahtuu pakon edessä, osoittautuu usein tietyllä tavoin epätodelliseksi myöhemmin ja varsinainen aikuistuminen ja siihen liittyvistä kehitystehtävistä selviytyminen viivästyy. Hyvin pienet lapset voivat kärsiä vanhempien erosta eniten juuri siitä syystä, että tarvitessaan jatkuvaa turvaa ja huolenpitoa he saattavat jäädä vaille vanhempiensa täyttä keskittymistä. Vanhemman mielessä ei erotilanteessa tai sen jälkeen ole niin paljon ja niin jatkuvasti tilaa lapselle ja lapsen tarpeille, kuin lapsi ehkä tarvitsisi. Lapsi ei ymmärrä, miksi vanhemman häneen kohdistamassa huomiossa tapahtuu muutos ja päättelee jääneensä yksin, koska ei ole erityisen arvokas tai tärkeä. Pienen lapsen kokemus vanhemman huomion menettämisestä saattaa sisäistyä lapsen kokemukseksi siitä, ettei hän ole enää vanhemmalle yhtä tärkeä. Tämä voi vaikuttaa suurestikin lapsen kehittyvään minäkuvaan ja itsetuntoon. Vanhempien erotessa lapsen selviytymistä tukee mahdollisuus elää eron jälkeenkin mahdollisimman tavallista, ikätasoista arkea. Mitä vähemmän ero muuttaa lapsen arkea ja rutiineita, sen parempi. Pelkkä vanhempien erilleen muuttaminen on lapselle niin suuri muutos, että sen lisäksi kaikki muut tilanteeseen liittyvät muutokset olisi lapsen kannalta paras pyrkiä minimoimaan. Lapsen kannalta on parasta, jos hän saa jatkaa samassa päiväkodissa tai koulussa, samoissa harrastuksissa ja kuulua edelleen samaan arkiseen kaveriporukkaan. Lasta auttaa myös, jos hän edelleen eron jälkeen syö iltapalansa samaan aikaan tai kuulee saman unilaulun ennen nukahtamistaan. Avioero on lapselle usein kokemuksena täysin ennakoimaton (vaikka lapsi olisi osannut aavistaa eron jollain tavalla, ei hän ole osannut aavistaa miltä se tulee tuntumaan) ja horjuttaa turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta. Rutiinien säilyminen tukee lapsen kokemusta asioiden pysyvyydestä. Lapset toivovat vanhempien palaamista yhteen hämmästyttävän pitkään. Hyvin suurta ihmetystä aiheuttavan lapsen käyttäytymisen taustalla voi olla lapsen epätoivoinen yritys saada liikkeelle jotakin, mikä ajaisi vanhemmat jälleen yhteen tai saisi toisen vanhemman palaamaan kotiin. Tämä lapsen toive perheen uudelleen yhdistymisestä on lapsen luontainen pyrkimys koostaa itseään ehyeksi. Erityisesti silloin, jos vanhempien välinen yhteinen ja jaettu vanhemmuus ei eron jälkeen toteudu, lapsi saattaa elätellä hyvinkin voimakkaita toiveita vanhempien yhteen palaamisesta ratkaisuna siihen tarpeeseen, joka lapsella on kokea molempien vanhempien läsnäolo omassa arjessaan. 9 10
Miten kertoa lapselle erosta? Vanhempien kanssa käydyt keskustelut erosta ovat lapsille äärimmäisen tärkeitä ja niillä voi olla hyvin pitkälle ulottuvia seurauksia sen kannalta, millaisia ajatuksia lapsen omassa mielessä lähtee liikkeelle eroon liittyen. Jos se vain suinkin on mahdollista, niin vanhempien olisi paras kertoa lapsille erosta yhdessä. Tämä on lapsille ensimmäinen selkeä viesti siitä, että he saavat myös jatkossa säilyttää molemmat vanhempansa ja että asiasta saa puhua kummankin kanssa. Tärkeää on kertoa lapsille selkeästi eroaikeista, tuoda esille mitä se tarkoittaa ja milloin se tapahtuu. Vanhempien olisi pyrittävä antamaan lapselle joku selitys, miksi näin on käynyt ja miksi eroon on päädytty korostaen sitä, että eron syyt ovat vanhemmissa eivätkä lapsessa. Varsinkin pienet lapset saattavat pohtia paitsi sitä, mikä heidän käytöksessään aiheutti eron, myös sitä mitä he olisivat voineet tehdä toisin estääkseen eron. Tästä syystä vanhempien olisi hyvä korostaa lapselle myös sitä, ettei tämä olisi omalla toiminnallaan millään tavoin voinut estää eroa. Tärkeää olisi kertoa, lapsen arjen kannalta merkityksellisistä suunnitelmista, siitä miten arki tulevaisuudessa tullaan järjestämään. Kertoessaan avioliittonsa päättymisestä eroon vanhemmat kertovat lapselle samalla miehen ja naisen välisestä suhteesta, jonka mallia lapset kantavat mukanaan lopun elämäänsä. Tästä syystä on tärkeää, että vanhemmat joko erosta kertoessaan tai myöhemmin erosta puhuessaan kertovat myös siitä, miten he naimisiin mennessään uskoivat avioliiton kestävän, millaisia unelmia heillä oli ja miten onnellisia he lasten syntymästä olivat. Jos se suinkin on mahdollista, eronnutkin vanhempi voi todeta lapselle olevansa kuitenkin iloinen siitä, että hänen isänsä tai äitinsä on juuri se, joka on. Eron jälkeinen kasvatuskumppanuus Nykyisin yhä useampi lapsi joutuu eron jälkeen jäämään pysyvämmin taistelevien vanhempien kiistakapulaksi, mistä on tutkijoiden yksimielisen näkemyksen mukaan lähes poikkeuksetta suurta vahinkoa lapsen kehitykselle. Erityisesti pienet lapset ovat vaikeassa tilanteessa vanhempien suhtautuessa avoimen vihamielisesti toisiinsa. Kaikki vanhemmat, niin yhdessä asuvat kuin eronneetkin, sanovat joskus toisistaan ikäviä asioita lasten kuullen. Tietyn kiukun ja erilaiset näkemykset lapsi toki ymmärtää, eiväthän vanhemmat todennäköisesti olisi eronneet, jos toisessa ei mikään harmittaisi. Vahingollista lapselle on se, jos toista vanhempaa jatkuvasti ja ainoastaan mustamaalataan eikä toisesta koskaan tuoda mitään myönteistä esiin. Lapsen on äärimmäisen raskasta kantaa sitä taakkaa, minkä vanhemman toista vanhempaa kohtaan tuntema ja ilmaisema viha ja vähättely synnyttävät. Lähes kaikissa vanhempien eroa koskevissa tutkimuksissa ja teksteissä nostetaan merkittävimmäksi tekijäksi lapsen selviytymisen kannalta millaiset vanhempien eron jälkeiset välit ovat ja miten he kykenevät toimimaan yhteistyössä. Lasta auttavat erosta selviytymiseen säännöllinen yhteys ja hyvä suhde molempiin vanhempiin. Tärkeää on, että kumpikin vanhempi kunnioittaa lapsen suhdetta toiseen vanhempaan. Vaikka avioliitto päättyy, yhteinen vanhemmuuden jakaminen jatkuu eronkin jälkeen. Kasvatuskumppanuus eron jälkeen tarkoittaa sitä, että kumpikin entisistä puolisoista tukee edelleen toisen vanhemman roolia äitinä tai isänä, sekaantumatta kuitenkaan entisen puolison uuteen elämään. Tämä on usein haastavaa, koska ex-kumppanien omaan elämään (esim. varallisuuteen, loman viettoon, asumiseen) liittyvät päätökset vaikuttavat vastaisuudessakin myös toisen elämään ja arkeen. Neuvottelukykyä tarvitaan monesti eron jälkeen vielä enemmän kuin tarvittiin saman katon alla asuttaessa. Joskus vanhempien voimat saattavat mennä lähes kokonaan oman erotuskan käsittelemiseen. Lapsia ei kuitenkaan saa jättää kokonaan yksin tällaisessakaan tilanteessa. Ero on lapselle hämmentävä kokemus, jota lapsi ei voi ymmärtää. Aikuinenkin voi olla niin hämmentynyt, ettei osaa antaa lapselle selkeitä selityksiä ja vastauksia. Tällöin voi edes todeta että kukaan ei oikein tiedä miten tässä mennään, mutta kaikki kuitenkin järjestyy. Vaikka lapselle pitää tuoda esiin sitä, miten kaikki järjestyy, ei katteettomia lupauksia kuitenkaan saisi antaa. Lapselle ei esimerkiksi saa luvata, että molemmat vanhemmat pysyvät edelleen yhtä vahvasti hänen elämässään, jos näin ei tule olemaan. 11 12
www-sivuja www.om.fi (oikeusministeriö) www.mll.fi (mannerheimin lastensuojeluliitto) www.vaestoliitto.fi (väestöliitto) www.lskl.fi (lastensuojelun keskusliitto) Esitteen ovat laatineet: Porvoon kaupungin perheneuvola ja lastenvalvojat, Porvoon oikeusaputoimisto sekä Porvoonseudun perheasiainneuvottelukeskus Kuvitus: Filippa Hella Lay out: Ulrika Andersson