V AVOLIITTO Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "V AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi?"

Eija Kyllönen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 V AVOLIITTO Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Omistaja itse on avannut vaaran lähteen ottaessaan asuntoon vieraan ihmisen ja salliessaan hänen tuoda sinne roinansa. (Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kangas). Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi? Vaikka avovaimo luuttuaisi lattioita aamusta iltaan, keittäisi soppaa ja pesisi pyykit, niin asunnon omistajaa hänestä ei tällä keinolla tule. (U. Kangas) Lähde: Helsingin Sanomat Yleiset siviilioikeudelliset säännökset Laki eräistä yhteisomistussuhteista Erityissääntelyä: Sosiaalilainsäädäntö Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 11, 45, 46, 48.2, 53 Takaisinsaantilaki 3 Välirikko omistukseen liittyvät ongelmat erilaiset korvausvaatimukset Yhteisesti omistettu esine YhtOmL Jako rahoitusosuuksien mukaisessa suhteessa KKO:1985-II-167 Avoliitossa elävät henkilöt olivat ostaneet yhteiseksi omaisuudeksi huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet asunto-osakeyhtiössä suorittamalla kauppahinnan niillä varoilla, jotka he kumpikin olivat erikseen saaneet myymällä aiemmin yksin omistamansa asuntoosakeyhtiön osakkeet. Kun muuta ei ollut näytetty sovitun, oli kummankin osuus yhteisomaisuudesta määrättävä suoritetun rahoituksen suhteessa. (Ään.) 1

Vaikka avovaimo luuttuaisi lattioita aamusta iltaan, keittäisi soppaa ja pesisi pyykit, niin asunnon omistajaa hänestä ei tällä keinolla tule. (U. Kangas) Lähde: Helsingin Sanomat 29.3.

2 Omaisuus yksin toisen nimissä KKO 1988: KKO 1992: Korvausvaatimuksia: 1. Toisen omaisuuteen pantu rahapanos 2. Yhteiseen talouteen pantu rahapanos 3. Toisen omaisuuteen pantu työpanos 4. Yhteiseen talouteen pantu työpanos Perusteettoman edun palautus -etu, edun perusteettomuus, hyötyminen toisen pson kustannuksella Sopimukset otettava huomioon mm. mahdolliset veroseuraamukset 5. Käyttökorvaus yhteiselämän päättymisen jälkeiseltä ajalta a. Yhteisesti omistettu esine -laki eräistä yhteisomistussuhteista 3 b. Ex-pson omistama esine Avolesken asema 2

Yhteiseen talouteen pantu työpanos Perusteettoman edun palautus -etu, edun perusteettomuus, hyötyminen toisen pson kustannuksella Sopimukset otettava huomioon mm.

3 Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta Voimaan Dispositiivinen Avopsot = yhteistaloudessa asuvat parisuhteen osapuolet, 1. Jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään 5 vuotta, tai 2. Joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avoliittolain oikeusvaikutuksia Omaisuuden erottelu Avopson/hänen perillisensä vaatiessa avoliiton päättyessä Kumpikin pitää oman omaisuutensa Yhteinen omaisuus: yhteisomistussuhteen purku Yhteisomistusolettama kuten AL 89 Omaisuuden erottelukirja; PK 23:9:n muoto Tarvittaessa pesänjakaja Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta 1. Työ yhteisen talouden tai toisen puolison omaisuuden hyväksi 2. Varojen käyttö yhteiseen talouteen 3. Varojen sijoitus toisen pson omaisuuteen 4. Muu näihin verrattava toiminta. Jos yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. 3

Avoliittolain oikeusvaikutuksia Omaisuuden erottelu Avopson/hänen perillisensä vaatiessa avoliiton päättyessä Kumpikin pitää oman omaisuutensa Yhteinen omaisuus: yhteisomistussuhteen purku

4 Hyvityksen toteuttaminen 1. Sopimalla 2. Pesänjakaja ratkaisee 3. Kanneteitse käräjäoikeudessa (jos pesänjakajaa ei ole haettu) Hyvitystä vaadittava 1. Omaisuuden erottelussa tai 6 kk:n kuluttua omaisuuden erottelusta, 2. Jos erottelua ei ole toimitettu: Viimeistään 3 vuoden kuluessa pson kuolemasta tai pysyvästä erilleen muutosta Takaisinsaanti Jos pso on erottelussa tai hyvityksenä luovuttanut toiselle psolle tai tämän perillisille omaisuuttaan huomattavasi enemmän kuin hän olisi ollut velvollinen luovuttamaan omaisuuden erottelun tai hyvityksen peräyttäminen Suojautuminen velkojien takaisinsaantivaatimuksilta; omaisuuden erottelukirja tai hyvitystä koskeva sopimus tai muu asiakirja jätettävä maistraattiin rekisteröitäväksi. Avoleski Lakia sovelletaan myös, kun avoliitto päättyy toisen avopuolison kuolemaan Avoleski ei saa perintöoikeutta eikä oikeutta jäädä asumaan yhteiseen asuntoon PK 8 luku 2 : mahdollisuus harkinnanvaraiseen avustukseen 4

Jos erottelua ei ole toimitettu: Viimeistään 3 vuoden kuluessa pson kuolemasta tai pysyvästä erilleen muutosta Takaisinsaanti Jos pso on erottelussa tai hyvityksenä luovuttanut toiselle psolle tai

5 VI LAPSEN ASEMA Vanhemmuus-Huoltajuus-Edunvalvonta AL :t Lapsen etu. HuoltoL 10 HUOLTO Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta a. Molemmilla vanhemmilla yhdessä b. Yhteishuolto määräys lapsen asumisesta -yhteishuolto jakamaton tai jaettu c. Toisella vanhemmalla yksin d. Vanhempien ohella tai sijasta yhdellä tai useammalla hlöllä (vain TI) e. Lapsen tapaamisoikeuden toteuttaminen Yhteishuolto vanhempien välinen yhteistoiminta ja yhteinen päätöksenteko lapsen asioissa -tarkoitettu laissa ensisijaiseksi huoltomuodoksi myös eron jälkeen. Rajoitettu yhteishuolto (HuoltoL 9.3 ) Huolto yksin toisella vanhemmalla ja toisella tietojensaantioikeus. KKO 2003:7 Oheishuolto HuoltoL k Sijaishuolto HuoltoL k ja 9.2 5

Lapsen tapaamisoikeuden toteuttaminen Yhteishuolto vanhempien välinen yhteistoiminta ja yhteinen päätöksenteko lapsen asioissa -tarkoitettu laissa ensisijaiseksi huoltomuodoksi myös

6 TAPAAMISOIKEUS HuoltoL 2 lapsen oikeus Euroopan ihmisoikeussopimus perheelämän suoja HuoltoL kohta Lapsen ja vanhemman välinen oikeus Sisältö ja laajuus vaihtelee -yleisin: joka toinen vkl pe-ilta su-ilta PROSESSI 1. Sopimus lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta -sosiaalivo:n tai TI:n vahvistus 2. Tuomioistuimen ratkaisu -sosiaalivo:n selvitys riitaisissa tapauksissa TIn asumisratkaisun kokonaisharkinnassa: -kumpi kykenee turvaamaan lapsen suhteen toiseen vanhempaan ja muihin läheisiin -lapsen ja vanhemman välisen suhteen laatu -lapsen kokemus väkivallasta -kumpi kykenee paremmin hoitamaan lasta -lapsen kasvatus. Konkreettiset asiat. -olosuhteiden muutoksen merkitys lapselle -lapsen omat toiveet -vanhemman uudet perhesuhteet -vanhemman mahdolliset motiivit, jotka eivät perustu lapsen etuun 6

Sopimus lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta -sosiaalivo:n tai TI:n vahvistus 2.

7 Huoltoratkaisuissa: -yhteishuolto lähes poikkeuksetta, kun vanhemmat siitä yksimielisiä -riitaa voiko yhteishuolto toimia käytännössä? käyttäisikö lähivanhempi yksinhuoltoa aseena toista vastaan? -yhteishuolto aiheuttaisi lisää riitaisuuksia, toisen vanhemman väkivaltaisuus, elämänhallinnan puuttuminen, asuminen eri maissa, jne. huolto yksin toiselle Tapaamisoikeusratkaisut: -väljäsisältöisyys ei täytäntöönpantavissa -yksilöity täytäntöönpantavissa TIn huomioonotettavia kriteerejä: -lapsen ikä, kehitysvaihe, lapsen aiempi yhteydenpito, lapsen suhde tapaavaan vanhempaansa Voidaan porrastaa (laajennetaan vähitellen) Huostaanoton vaikutukset LastensuojeluL 45 : Huostaanotetun lapsen huolto Huostaanotto ei lakkauta huoltajien huoltajuutta eikä edunvalvontaoikeutta, ellei TI toisin päätä. -sosiaalitoimi päättää olinpaikasta ja tapaamisoikeudesta 7

huolto yksin toiselle Tapaamisoikeusratkaisut: -väljäsisältöisyys ei täytäntöönpantavissa -yksilöity täytäntöönpantavissa TIn huomioonotettavia kriteerejä: -lapsen ikä, kehitysvaihe, lapsen aiempi

8 ELATUS Laki lapsen elatuksesta -lapsella on oikeus riittävään elatukseen. 1 -vanhemmat vastaavat kykynsä mukaan. 2 Ikä, työkyky, mahdollisuudet osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä, lakiin perustuva muu elatusvastuu -voidaan vahvistaa elatusapu, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempiensa luona. 4 -koulutusavustus > 18 vuotta. 3.2 Elatusavun muuttaminen ElatusL olosuhteiden olennainen muutos + elatusavun muuttaminen kohtuullista Olosuhteiden muutos: ElatusL 1-3 8

vahvistaa elatusapu, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempiensa luona.

Samankaltaiset tiedostot

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

EDUSKUNNAN VASTAUS 201/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä