Toimielimet, päätöksenteko ja oikeusjärjestys Euroopan unionissa Mitä toimielimiä EU:ssa on? Miten EU:ssa tehdään päätöksiä? Mitkä ovat unionin lainsäädännön välineet? 1
Toimielimet Euroopan unionissa 1. Eurooppa-neuvosto 2. Euroopan unionin neuvosto 3. Euroopan parlamentti 4. Euroopan komissio 5. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin 6. Euroopan tilintarkastustuomioistuin 7. Euroopan keskuspankki 2
3
Toimielimet Euroopan unionissa Eurooppa-neuvosto 4
Eurooppa-neuvosto Eurooppa-neuvosto eli huippukokous kokoontuu neljä kertaa vuodessa Antaa yleiset poliittiset suuntaviivat unionin kehitykselle Ratkaisee erimielisyyksiä, joita ei muuten ole saatu sovituksi Määrittää talouspolitiikan sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivat Kokouksiin osallistuvat EU-jäsenmaiden hallitusten tai valtionpäämiehet sekä komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvosto voi tehdä oikeudellisesti sitovia päätöksiä 5
Eurooppa-neuvosto Eurooppa-neuvoston toimintaa johtaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja eli presidentti 1. 19.11.2009 tehtävään valittiin belgialainen Herman Van Rompuy Puheenjohtaja valitaan kerrallaan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi; kausi voidaan uusia kerran Presidentin tehtäviin kuuluu Eurooppaneuvoston kokousten puheenjohtajana toimiminen ja sen työskentelyn ohjaaminen 6
Toimielimet Euroopan unionissa Euroopan unionin neuvosto 7
Euroopan unionin neuvosto Tärkeä lainsäädäntö- ja päätöksentekoelin Yksinomainen toimivalta niissä asioissa, joita ei ole luovutettu unionin toimielinten päätettäviksi Edustaa jäsenvaltioita unionin päätöksenteossa Neuvostossa kokoontuu jäsenvaltioiden hallitusten edustajat Kutsutaan toisinaan myös ministerineuvostoksi 8
Euroopan unionin neuvosto Neuvosto kokoontuu kymmenessä kokoonpanossa ja osallistuva ministeri määräytyy käsiteltävän asian mukaan 1. Yleiset asiat 2. Ulkosuhteet 3. Talous- ja rahoitusasiat (Ecofin) 4. Oikeus- ja sisäasiat 5. Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat 6. Kilpailukyky (sisämarkkinat, teollisuus ja tutkimus) 7. Liikenne, televiestintä ja energia 8. Maatalous ja kalastus 9. Ympäristö 10. Koulutus, nuoriso ja kulttuuri 9
Euroopan unionin neuvosto Neuvoston päätehtävät: lainsäädäntövallan käyttö yhdessä Euroopan parlamentin kanssa jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalipolitiikan yhteensovittaminen kansainvälisiä sopimusten solmiminen EU:n ja muiden maiden tai organisaatioiden kanssa EU:n talousarvion hyväksyminen yhdessä Euroopan parlamentin kanssa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen Eurooppa-neuvoston suuntaviivojen perusteella 10
Euroopan unionin neuvosto Neuvosto päättää määräenemmistöäänestyksellä yksimielisellä päätöksellä (muun muassa ulkoja turvallisuuspolitiikka, verotus) Jäsenvaltioilla on veto-oikeus yksimielisyyttä vaativissa asioissa 11
Euroopan unionin neuvosto Määräenemmistö saavutetaan, jos: jäsenvaltioiden enemmistö hyväksyy ratkaisun JA annetaan vähintään 255 puoltavaa ääntä (73,91 % kokonaismäärästä) Jäsenvaltiot voivat myös vaatia, että annetut äänet vastaavat 62 % unionin koko väestöstä 12
Euroopan unionin neuvosto Vuonna 2014 siirrytään uuteen järjestelmään: Määräenemmistö (kaksoisenemmistö) saavutetaan 1. kun päätöstä tukee 55 % neuvoston jäsenistä 2. jotka edustavat 65 % unionin väestöstä 3. Kun päätöstä tukee vähintään 15 jäsenmaata; päätöksen estämiseksi tarvitaan vähintään neljä jäsenmaata 13
Euroopan unionin neuvosto Jos aloitteen tekee muu kuin komissio tai unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja määräenemmistö syntyy kun päätöstä tukee 72 prosenttia neuvoston jäsenistä jotka edustavat vähintään 65 prosenttia unionin väestöstä 14
Euroopan unionin neuvosto Neuvoston työtä valmistelee viikoittain kokoontuva pysyvien edustajien komitea eli Coreper Coreperin apuna asioiden valmistelussa ovat lukuisat kansallisista viranomaisista koostuvat työryhmät Työkielinä neuvostossa käytetään unionin virallisia kieliä, joita on 23 Neuvoston lainsäädäntötyö on julkista Neuvoston kokoukset pidetään Brysselissä ja Luxemburgissa 15
Euroopan unionin neuvosto Puheenjohtajuus Unionilla on kiertävä puheenjohtajuus: kukin jäsenvaltio on vuorollaan puoli vuotta unionin johdossa Puheenjohtajamaa johtaa neuvoston työtä huolehtimalla kokousten esityslistoista ja toimimalla puheenjohtajana kokouksissa Puheenjohtajamaa johtaa myös neuvoston lainsäädäntötyötä ja muuta päätöksentekoa sekä etsii sovitteluratkaisuja jäsenvaltioiden välillä 16
Euroopan unionin neuvosto Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevissä neuvoston kokouksissa puheenjohtajana toimii EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja 17
Toimielimet Euroopan unionissa Euroopan parlamentti 18
Euroopan parlamentti Euroopan parlamentti edustaa unionissa kansalaisia Ainoa demokraattisesti valittu elin Valitaan yleisillä välittömillä vaaleilla joka viides vuosi Ensimmäiset suorat vaalit pidettiin vuonna 1979 19
Euroopan parlamentti Euroopan parlamentin jäsenet eli MEPit (Member of the European Parliament) ovat järjestäytyneet poliittisiin ryhmiin, eivät kansallisuuden mukaan Poliittisia ryhmiä on tällä hetkellä seitsemän Lissabonin sopimuksessa parlamentin paikkamääräksi vahvistettiin 751 Suomella on 13 paikkaa 20
Euroopan parlamentti Lainsäädäntövallan käyttö Unionin päätöksenteossa pääsääntönä on tavallinen lainsäätämisjärjestys (yhteispäätösmenettely) Parlamentti on tasavertaisessa asemassa neuvoston kanssa Erityisiä lainsäädäntömenettelyitä sovelletaan ainoastaan erityistapauksiin Parlamenttia joko kuullaan tai sen hyväksyntä vaaditaan 21
Euroopan parlamentti Demokraattinen valvonta Parlamentti nimittää komission ja sen puheenjohtajan Kansalaisilla on oikeus esittää vetoomus parlamentille ja pyytää korjausta asioihin, jotka kuuluvat EU:n toiminta-alaan Parlamentti nimittää oikeusasiamiehen Valta asettaa tutkintavaliokuntia tapauksissa, joissa yhteisön oikeutta on rikottu tai sovellettu puutteellisesti 22
Euroopan parlamentti Demokraattinen valvonta Oikeus vedota Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen Mahdollisuus nostaa kumoamiskanne oikeuksiensa turvaamiseksi Mahdollisuus nostaa laiminlyöntikanne komissiota tai Euroopan unionin neuvostoa vastaan, jos ne eivät ole täyttäneet velvollisuuksiaan 23
Euroopan parlamentti Demokraattinen valvonta Parlamentilla on yleinen tiedonsaanti- ja kuulemisoikeus yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla Parlamentti voi komission ja jäsenvaltioiden rinnalla tehdä ehdotuksia perussopimusten muuttamiseksi 24
Euroopan parlamentti Budjettivallan käyttö Parlamentti hyväksyy joka vuosi joulukuussa seuraavan vuoden talousarvion yhdessä neuvoston kanssa Parlamentti myöntää komissiolle talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden 25
Euroopan parlamentti Parlamentin työskentely jakautuu kahteen osaan 1. Täysistunnot Parlamentti käsittelee komissiosta tulleita säädösaloitteita valiokuntiensa laatimien mietintöjen pohjalta ja tekee päätöksiä Vuosittain 12 nelipäiväistä täysistuntoa Ranskan Strasbourgissa Lisäksi pidetään parin päivän nk. mini-istuntoja Brysselissä, Belgiassa 26
Euroopan parlamentti Parlamentin työskentely jakautuu kahteen osaan 2. Valiokuntatyöskentely Parlamentin jäsenet ovat jakautuneet 20 pysyvään eri toiminta-aloihin erikoistuneeseen valiokuntaan Valmistelevat täysistuntoja laatimalla ja hyväksymällä mietintöjä lakiehdotuksista ja valiokunta-aloitteisista mietinnöistä Jokaisella valiokunnalla on oma sihteeristö Pysyvien valiokuntien lisäksi parlamentti voi asettaa väliaikaisia valiokuntia ja tutkintavaliokuntia 27
Euroopan parlamentti Parlamentin kotipaikka on Strasbourgissa, mutta valiokunnat ja poliittiset ryhmät kokoontuvat pääasiassa Brysselissä Euroopan parlamentin pääsihteeristöstä osa toimii Luxemburgissa Sihteeristössä työskentelee virkamiehiä, jotka on valittu kaikissa EU-maissa järjestetyn avoimen hakumenettelyn kautta Lisäksi poliittisilla ryhmillä on oma henkilöstönsä ja parlamentin jäsenillä omat avustajansa 28
Toimielimet Euroopan unionissa Euroopan komissio 29
Euroopan komissio Poliittisesti riippumaton elin, edustaa ja puolustaa koko unionin etuja Uusi komissio nimitetään joka viides vuosi kuuden kuukauden kuluessa EP:n vaaleista Jäsenvaltiot nimeävät komissaariehdokkaansa Komissiossa he eivät kuitenkaan edusta jäsenvaltioita Komissiolla tarkoitetaan sekä itse toimielintä että 27 komissaarin muodostamaa ryhmää 30
Euroopan komissio Komissio on suurin EU:n toimielimistä Pääsihteeristössä Brysselissä työskentelee noin 30.000 henkilöä 36 pääosastolla Kukin pääosasto (PO / DG) vastaa tietystä hallinnonalasta ja osaston pääjohtaja on vastuussa tietylle komission jäsenelle Komissiolla on toimistoja myös Luxemburgissa, edustustoja kaikissa EU-maissa ja lähetystöjä monissa pääkaupungeissa 31
Euroopan komissio Kollegio kokoontuu Brysselissä kerran viikossa Tekee päätöksensä yhteisesti Koko komission tuki hyväksynnän jälkeen Komissiolla on neljä päätehtävää: 1. Aloiteoikeus lainsäädännössä Ehdottaa politiikkoja ja toimintaohjelmia 32
Euroopan komissio 2. Unionin toimeenpaneva elin Hallinnoi EU:n politiikkoja ja talousarviota sekä vastaa päätösten täytäntöönpanosta 3. Unionin valvova elin Valvoo EU:n lainsäädännön soveltamista (yhdessä tuomioistuimen kanssa) 4. Edustaa Euroopan unionia kansainvälisissä yhteyksissä 33
Ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eli ulkoministeri 1. 19.11.2009 virkaan nimitettiin britti Catherine Ashton Korkea edustaja 1. johtaa unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja osallistuu ehdotuksillaan sen muotoiluun 2. toimii ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana ja vastaa komissiossa komissiolle ulkosuhteiden alalla kuuluvista tehtavista (yksi komission varapuheenjohtajista) 34
Ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Korkea edustaja vastaa unionin ulkoasioiden johdonmukaisuudesta ja edustaa unionia ulkoja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvissa asioissa kansainvälisillä areenoilla Korkeaa edustajaa avustamaan perustetaan Euroopan ulkosuhdehallinto 1. Komission edustustot eri puolilla maailmaa muutetaan EU:n edustustoiksi 35
Toimielimet Euroopan unionissa Euroopan unionin tuomioistuin 36
Euroopan unionin tuomioistuin Varmistaa, että EU:n lainsäädäntöä ( yhteisön oikeutta ) tulkitaan ja sovelletaan samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa Varmistaa myös, että jäsenvaltiot ja toimielimet hoitavat niille lain mukaan kuuluvat tehtävät Toimivalta ratkaista riitoja, joiden asianosaisina ovat jäsenvaltiot, EU:n toimielimet, yritykset tai yksityishenkilöt Luxemburgissa sijaitsevassa tuomioistuimessa toimii yksi tuomari jokaisesta jäsenvaltiosta 37
Euroopan unionin tuomioistuin Unionin yleinen tuomioistuin perustettiin 1989 Toimii EU-tuomioistuimen yhteydessä Haluttiin auttaa EU-tuomioistuinta selviytymään sen käsiteltäviksi saatetuista tuhansista asioista ja parantaa kansalaisten oikeusturvaa Antaa tuomioita tietyissä asioissa, etenkin yksityishenkilöiden kanteissa ja yritysten välistä vilpillistä kilpailua koskevissa asioissa 38
Toimielimet Euroopan unionissa Euroopan tilintarkastustuomioistuin 39
Euroopan tilintarkastustuomioistuin Valvoo, että veronmaksajilta tulevia EU:n varoja käytetään lainmukaisesti, taloudellisesti ja sovittuun käyttötarkoitukseen Oikeus suorittaa tarkastus missä tahansa organisaatiossa, elimessä tai yrityksessä, jolla on käytössään EU:n varoja Yksi jäsen jokaisesta EU-maasta Sijaitsee Luxemburgissa 40
Muita elimiä Euroopan unionissa Euroopan keskuspankki 41
Euroopan keskuspankki Hallinnoi euroalueen rahapolitiikkaa Pankin tärkein tehtävä on taata hintojen vakaus euroalueella, jotta Euroopan talous ei kärsisi inflaatiosta Vahvistaa korot koko euroalueelle Tekee päätöksensä itsenäisesti riippumatta hallituksista ja muista elimistä Sijaitsee Frankfurtissa, pääjohtajana Jean-Claude Trichet 42
Muita elimiä Euroopan unionissa Euroopan investointipankki Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Euroopan unionin alueiden komitea Euroopan oikeusasiamies 43
Muita elimiä Euroopan unionissa Euroopan investointipankki 44
Euroopan investointipankki Luxemburgissa sijaitseva EU:n jäsenvaltioiden omistama pankki Voi saada pääomaa ja myöntää lainoja edullisesti Myöntää lainoja Euroopan kannalta merkittävien hankkeiden rahoittamiseen Erityisesti heikommassa asemassa olevilla alueilla Rahoittaa infrastruktuuri- ja ympäristöhankkeita Myöntää lainoja pk-yritysten investointeihin, ehdokasvaltioille ja kehitysmaille 45
Muita elimiä Euroopan unionissa Euroopan talous- ja sosiaalikomitea 46
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Neuvoa-antava elin, joka koostuu 344 jäsenestä Edustaa (järjestäytynyttä) kansalaisyhteiskuntaa ja työmarkkinaosapuolia Työnantajia, ammattijärjestöjä, kuluttajia, ympäristöjärjestöjä Siltä on pyydettävä lausuntoja EU:n päätösehdotuksista, jotka koskevat esimerkiksi työllisyyttä, sosiaalimenoja ja ammatillista koulutusta 47
Muita elimiä Euroopan unionissa Euroopan unionin alueiden komitea 48
Euroopan unionin alueiden komitea Neuvoa-antava elin Koostuu 344 jäsenestä, jotka ovat yleensä aluehallinnon johtajia tai kaupunginjohtajia Edustaa alueellisia ja paikallisia yhteisöjä Alueiden komiteaa kuullaan ennen kuin EU tekee päätöksiä, joilla on suoria vaikutuksia paikallis- ja aluetasolla Esimerkiksi liikenne, terveys, työllisyys, koulutus 49
Muita elimiä Euroopan unionissa Euroopan oikeusasiamies 50
Euroopan oikeusasiamies Suojelee EU:n kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä hallinnollisilta epäkohdilta Suorittaa tutkimuksia omasta aloitteestaan tai kantelun perusteella Euroopan parlamentti valitsi kreikkalaisen P. Nikiforos Diamandouroksen Euroopan oikeusasiamiehen tehtävään 20.1.2010 (toinen kausi) Ensimmäiseksi oikeusasiamieheksi valittiin suomalainen Jacob Söderman vuonna 1995 51
Päätöksenteko Euroopan unionissa Päätöksenteko Euroopan unionissa 52
Päätöksenteko Euroopan unionissa Päätöksentekoon osallistuvat Euroopan unionin tasolla erityisesti seuraavat toimielimet: 1. Euroopan komissio 2. Euroopan parlamentti (EP) 3. Euroopan unionin neuvosto Komissio valmistelee lainsäädäntöä ja tekee lakialoitteen Neuvosto ja parlamentti säätävät lait (asetukset, direktiivit ja päätökset) 53
Päätöksenteko Euroopan unionissa Unionin päätöksenteossa pääsääntönä on tavallinen lainsäätämisjärjestys (yhteispäätösmenettely) Komissio tekee lakiehdotuksen Parlamentilla ja neuvostolla tasavertainen rooli lainsäätäjänä Neuvosto tekee päätökset määräenemmistöllä Erityisiä lainsäädäntömenettelyitä sovelletaan ainoastaan erityistapauksiin Neuvosto tekee päätökset parlamenttia kuultuaan tai saatuaan parlamentin hyväksynnän Esim. budjettimenettely 54
Päätöksenteko Euroopan unionissa Jokainen ehdotus EU:n uudeksi säädökseksi perustuu tiettyyn perussopimuksen artiklaan Tätä kutsutaan sen oikeusperustaksi Oikeusperusta määrää, mitä menettelyä kulloinkin noudatetaan 55
Päätöksenteko Euroopan unionissa Päätöksenteko ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sovelletaan erityisiä sääntöjä ja menettelyitä Unioni ei voi antaa lainsäädännöksi luokiteltuja säädöksiä (asetuksia tai direktiivejä) Luonteeltaan hallitustenvälistä: Euroopan unionin neuvosto tekee päätökset yksimielisesti 56
Tavallinen lainsäätämisjärjestys Käytetään EU:n lainsäädännössä nykyään eniten Komissiolla on yksinoikeus lakialoitteen tekemiseen poikkeuksena oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla ja poliisiyhteistyö, joissa myös jäsenvaltiot voivat tehdä aloitteita Parlamentti ja neuvosto jakavat lainsäädäntövallan 57
Tavallinen lainsäätämisjärjestys Parlamentti voi yhdenvertaisesti antaa lausuntoja, hyväksyä tai hylätä ehdotuksia Mikäli yhteisymmärrykseen ei kahden käsittelyn jälkeen päästä, siirtyy asia sovittelukomiteaan Neuvostolla ja parlamentilla yhtä monta edustajaa Myös komissio osallistuu Kun komitea on päässyt sopimukseen, teksti annetaan jälleen parlamentille ja neuvostolle Mikäli jompikumpi elin ei vieläkään hyväksy ehdotusta, ei synny säädöstä 58
Kaavio: Elinkeinoelämän keskusliitto
Oikeusjärjestys Euroopan unionissa Lainsäädännön välineet 60
Oikeusjärjestys Euroopan unionissa Unionin oikeusjärjestystä kutsutaan eurooppaoikeudeksi Puhutaan myös yhteisöoikeudesta tai EUoikeudesta Kyseessä on ylikansallinen oikeusjärjestys Jäsenvaltiot ovat luovuttaneet päätöksentekovaltaansa Euroopan unionille Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvissa asioissa eurooppaoikeus on ensisijainen kansalliseen lainsäädäntöön nähden 61
Oikeusjärjestys Euroopan unionissa Alkuperäinen oikeus (primäärioikeus) Perustamissopimukset muutoksineen Uusien jäsenten liittymissopimukset Jäsenvaltiot voivat yhteisellä päätöksellä tehdä muutoksia, jotka astuvat voimaan kaikkien jäsenmaiden ratifioitua ne Johdannainen oikeus (sekundäärioikeus) Säädökset (asetukset, direktiivit ja päätökset), joita toimielimet antavat tehtäviensä toteuttamiseksi Niin sanottua johdettua yhteisön oikeutta 62
Oikeusjärjestys Euroopan unionissa Asetus (vrt. laki) Sitoo sellaisenaan kaikkia jäsenvaltioita Ei edellytä kansallista hyväksymistä Astuu voimaan samanaikaisesti kaikissa jäsenmaissa Mikään kansallinen lainsäädäntö ei saa olla ristiriidassa sen kanssa Direktiivi (vrt. puitelaki) Velvoittaa kunkin jäsenmaan muuttamaan lainsäädäntöään tietyn aikarajan puitteissa Määrittelee tietyn vähimmäistason tai ei salli ollenkaan kansallisia poikkeamia Käytetään kansallisten lainsäädäntöjen lähentämiseen ja yhdenmukaistamiseen 63
Oikeusjärjestys Euroopan unionissa Päätös Velvoittaa kaikilta osiltaan niitä, joille se on annettu Käytetään useimmiten täydentämään asetusten ja direktiivien määräyksiä Voidaan osoittaa hallituksille, yrityksille, järjestöille, kansalaisille Suositukset ja lausunnot Eivät ole juridisesti sitovia Annetaan yleensä yhteisön omille toimielimille tehtäviensä täyttämiseksi 64
Yhteystiedot Ulkoasiainministeriö Viestintä- ja kulttuuriosasto Eurooppatiedotus PL 482 00023 Valtioneuvosto Valtakunnallinen puhelinnumero 010 345 6700 65