Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö
Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait Nuorisolaki, erit. 8 Muut
YK:n lapsen oikeuksien sopimus Lapsen oikeuksien sopimus koskee kaikkia alle 18- vuotiaita Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989 Lapsen oikeuksien julistus v. 1959 maailman toisiksi ratifioiduin ihmisoikeussopimus Geneven sopimuksen jälkeen Suomessa voimaan vuonna 1991
YK:n lapsen oikeuksien sopimus 12 artikla 1) Sopimusvaltioit takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 2) Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti.
EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet Euroopan komission toimittama nuorisopolitiikkaa käsittelevä valkoinen kirja tavoitteena saada nuoret mukaan päätöksentekoon ja kannustaa eurooppalaisia nuoria aktiiviseen osallistumiseen pyritään puuttumaan nuorten vieraantumiseen perinteisistä osallistumisen muodoista
EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet Valkoisen kirjan tavoitteiden pohjalta EU-maat ovat määritelleen yhteisiksi tavoitteikseen lisätä nuorten mahdollisuuksia osallistua kansalaistoimintaan vahvistaa nuorten osallistumista edustuksellisen demokratian järjestelmään tukea entistä enemmän osallistumisen oppimista sen eri muodoissa
Yleislait Perustuslain (713/1999) 14 velvoittaa julkista valtaa edistämään yksilön osallistumismahdollisuuksia yhteiskunnallisessa toiminnassa Kuntalaissa (365/1995) määritellään kuntalaisen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Lastensuojelulaki (72/2006) säätelee osaltaan lasten ja nuorten kuulemista
Nuorisolaki (72/2006) Hyväksyttiin tammikuussa 2006 astui voimaan 1.3.2006 Ensimmäinen nuorisolaki aiemmat nuorisoa ja nuorisotyötä korkevat lait olivat nuorisotyölakeja nimenmuutoksella tarkoitus selkeyttää lain tarkoitusta nuorisotyö ja -politiikka on määritelty erikseen
Nuorisolain tavoite ja määritelmä Tavoitteena on tukea nuorten kasvua terveiksi ja aktiivisiksi kansalaisiksi Tärkeitä arvoja mm. yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen Nuorisopolitiikka on nuorten kasvu- ja elinolojen parantamista Aktiivinen kansalaisuus on nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa
Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Kuntia velvoittava 8 Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Mutta: Mitkä asiat koskevat nuoria? Ketä on kuultava?
Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma Nuorisolaki velvoittaa valtioneuvoston hyväksymään joka neljäs vuosi, ensimmäinen ohjelma 2007-2011 Kokonaisvaltainen ohjelma, jossa eri osa-alueille määritelty erilaiset tavoitteet Kappale 7 Laajaan osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen 7.2 Lasten ja nuorten vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmät TAVOITE: Vuoden 2010 loppuun mennessä kaikissa kunnissa on aktiivisessa käytössä 5 17-vuotiaiden vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä, joka toimii lasten ja nuorten eri ikäkausien ja edellytysten mukaisesti.