LAPPAJÄRVEN OSUUSPANKKI

LAPPAJÄRVEN OSUUSPANKKI Toimintakertomus 2015 Yritys- ja yhteisötunnus: 0180512-6 Postiosoite: Maneesintie 4, 62600 Lappajärvi- Käyntiosoite: Maneesintie 4, Lappajärvi Kotipaikka: Lappajärvi

SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Sisällys Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015... 1 POP Pankki -ryhmä... 1 Pankin liiketoiminta... 1 Tulos... 2 Tase... 4 Konsernitilinpäätös... 7 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 7 Vakavaraisuuden hallinta... 7 Riskienhallinta... 9 Hallinto ja henkilöstö... 14 Yhteiskuntavastuu... 20 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat... 20 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2016... 20 Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä... 20 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus... 21 Hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä... 21 Tilinpäätösmerkintä... 22

1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015 Lappajärven Osuuspankki on itsenäinen osuuspankki, joka on perustettu vuonna 1924. Vuosi 2015 oli pankin 91. toimintavuosi. Pankki toimii Pohjanmaan alueella sekä pääkaupunkiseudulla. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä lähes 6 100. Pankilla on yhteensä 4 konttoria, 3 Lappajärvellä ja yksi Helsingissä. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät verkkopankki- ja mobiilipankkipalveluita sekä palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2015 oli 95,0 prosenttia. Vuoden lopussa lähes 2 800 pankin asiakkaalla oli verkkopankkipankkisopimus. POP Pankki -ryhmä Lappajärven Osuuspankki on paikallisesti ja alueellisesti toimiva osuuspankki, joka kuuluu POP Pankki -ryhmään. Osuuspankki on POP Pankkiliitto osk:n jäsen ja se kuuluu 31.12.2015 toimintansa aloittaneeseen POP Pankkien yhteenliittymään. POP Pankkien yhteenliittymän muodostavat 26 itsenäistä osuuspankkia, keskusyhteisö POP Pankkiliitto osk ja näiden konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. POP Pankkiliitto toimii POP Pankki -ryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. POP Pankkien yhteenliittymä on laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettu yhteenliittymä, jonka keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. POP Pankki -ryhmään kuuluvat myös POP Holding Oy, Suomen Vahinkovakuutus Oy ja POP Pankkien vakuusrahasto, jotka eivät ole keskinäisen vastuun piirissä. Pankin liiketoiminta Lappajärven Osuuspankin liiketoiminnan kasvu ja tuloskehitys jatkuivat odotusten mukaisesti tilikauden aikana. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti parantamaan peruspankkitoiminnan kannattavuutta sekä vahvistamaan pankin vakavaraisuutta. Lappajärven Osuuspankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat mm. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n myöntämistä kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2015 lopussa oli 1 771 tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankin omasta taseesta. POP Pankit, Aktia Pankki ja Säästöpankit ovat sopineet vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen jälleenrahoitusta koskevan yhteistyön päättämisestä. Osuuspankilla oli 2014 välitettyjen luottojen määrään sidottu jälleenrahoitusvelvoite, joka toteutettiin pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Jälleenrahoitusvelvoitetta ei ole 31.12.2015. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat yhteistyökumppaneiden, mm. Aktia Rahastoyhtiö Oy:n sijoitusrahastot. Arvopaperipalveluissa yhteistyökumppanina on Nordnet Bank Ab Suomen sivuliike.

2 Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa Aktia Henkivakuutus Oy. Yhteistyön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut POP Pankkien asiakkaille. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 7 812 tuhatta euroa. POP Pankkien keskusluottolaitoksena toimii POP Pankkiliiton omistama Bonum Pankki Oy. POP Pankkien asiakkaiden maksuliike siirrettiin helmikuussa 2015 Bonum Pankin välitettäväksi ja toukokuussa 2015 POP Pankkien asiakkaiden Visa-korttien liikkeelle lasku ja hallinnointi siirtyivät Bonum Pankille. Osuuspankin osuuskunnan kokous päätti 31.3.2015 muuttaa sääntöjään ja liittyä laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettuun POP Pankkien yhteenliittymään, jonka keskusyhteisön, POP Pankkiliiton, jäsen osuuspankki on. Finanssivalvonta myönsi POP Pankkiliitto osk:lle talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön toimiluvan 14.12.2015 ja POP Pankkien yhteenliittymä aloitti toimintansa 31.12.2015. Tulos Lappajärven Osuuspankin liikevoitto oli 157 tuhatta euroa (549 tuhatta euroa vuonna 2014). Liikevoitto pieneni edellisestä vuodesta 393 tuhatta euroa. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,1 prosenttia (0,5). Liiketuloksen heikkeneminen johtui vuonna 2015 tehdyistä useista kertaluontoisista kirjauksista, joista merkittävin oli pankin omistamien Kiinteistö Oy Lappop:n osakkeista suoritettu 219 tuhannen euron arvonalennuskirjaus. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 84,6 prosenttia (79,4). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/2015 01-12/2014 Muutos-% *) 01-12/2013 Muutos-% **) Korkokate 1 527 1 587-3,8 1 494 6,3 Nettopalkkiotuotot 640 668-4,3 634 5,5 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 14 13 12,7 0 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 147 534 355 50,4 Suojauslaskennan nettotulos 0 2-94,2-6 Muut tuotot -64-15 32 Tuotot yhteensä 2 265 2 789-18,8 2 508 11,2 Henkilöstökulut -778-761 2,2-809 -5,9 Muut hallintokulut -704-750 -6,1-719 4,2 Muut kulut -433-705 -38,5-440 60,2 Kulut yhteensä -1 916-2 215-13,5-1 968 12,6 Kulu-tuotto -suhde 84,57 79,45 78,49 Arvonalentumistappiot luotoista -193-24 -28-13,9 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 0 0-33 Liikevoitto 157 549-71,5 479 14,6 Tilikauden voitto 126 112 12,5 336-66,8 *) Muutos 2015-2014 **) Muutos 2014-2013 Pankin korkokatteeksi muodostui 1 527 tuhatta euroa (1 587). Korkokate pieneni 3,8 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 119 tuhatta euroa (193).

3 Korkotuottojen määrä oli 2 039 tuhatta euroa (2 056), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 0,8 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 512 tuhatta euroa (469). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 9,2 prosenttia. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista sekä korkojohdannaisten tuotoista. Korkokuluja lisäsi korkojohdannaisen päättyminen syksyllä 2014. Tilikauden 2015 aikana tehtiin käypää arvoa suojaavien koronvaihtosopimusten korkojen kirjauksiin liittyen kirjauskäytännön muutos. Aikaisemmin käypää arvoa suojaavien koronvaihtosopimusten korot kirjattiin korkokuluihin ja muutoksen jälkeen ne on kirjattu korkotuottoihin. Muutos perustuu siihen, että koronvaihtosopimusten korot ovat asianmukaisesti pankille tuottoa. Tästä syystä korkokulut lisääntyivät 18 tuhatta euroa. Nettopalkkiotuotot olivat 640 tuhatta euroa (668). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 730 tuhatta euroa (796) ja palkkiokulujen 90 tuhatta euroa (128). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 113 tuhatta euroa (146), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 0 tuhatta euroa (1) ja muista välitetyistä tuotteista 113 tuhatta euroa (145). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 223 tuhatta euroa (232), palkkiot maksuliikenteestä 276 tuhatta euroa (301), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 78 tuhatta euroa (65). Palkkiotuottoihin vaikuttivat pankkilakimiehen palkkaaminen vuonna 2015, hinnoittelumuutokset, lainaturvavakuutusten myynti sekä korttiliiketoiminnan muutokset. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 14 tuhatta euroa (13). Tuloserä sisältää valuuttatoiminnan nettotuotot 14 tuhatta euroa (13). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 147 tuhatta euroa (534). Tästä myyntivoitot- ja tappiot olivat 175 tuhatta euroa (333). Erään sisältyy myös käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirrettyjä arvonalentumistappioita -28 tuhatta euroa (0). Suojauslaskennan nettotulos oli 0 tuhatta euroa (2). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään -64 tuhatta euroa (-15). Saadut osingot olivat 68 tuhatta euroa (83), jossa vähennystä edellisvuoteen oli 15 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui -209 tuhatta euroa (-117). Sijoituskiinteistöjen nettotuottojen negatiivisuus johtui Kiinteistö Oy Lappop:n osakkeisiin tehdystä -219 tuhannen euron kertaluontoisesta arvonalennuskirjauksesta. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 299,7 prosentilla 78 tuhanteen euroon (20). Liiketoiminnan tuottoja kasvatti talletussuojarahaston kannatusmaksun palautus, joka johtui talletussuojajärjestelmän uudistuksesta. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 778 tuhatta euroa (761), mikä oli 2,2 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut pienenivät 6,1 prosenttia, 704 tuhanteen euroon (750). Kulujen pienentyminen johtui atk kulujen ja yhteyskulujen säästöistä vuonna 2015. Muut kulut, 433 tuhatta euroa (705), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 65 tuhatta euroa (57). Arvonalentumisia omassa käytössä olevien kiinteistöyhteisöjen osakkeista kirjattiin 0 tuhatta euroa (219). Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 14,3 prosenttia, 368 tuhanteen euroon (429). Kulujen vähentyminen johtui pääosin pankkiveron muuttumisesta vakausmaksuksi vuonna 2015.

4 Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 193 tuhatta euroa (24), jossa kasvua edellisvuodesta oli 169 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 208 tuhatta euroa (33). Arvonalentumisten palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 15 tuhatta euroa (9). Arvonalentumistappiot sisältävät saamiskohtaisia arvonalentumisia 139 tuhatta euroa ja saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia 70 tuhatta euroa. Saamisryhmäkohtaiset arvonalentumiset kirjattiin POP Pankki ryhmän keskusyhteisön ohjeistuksen mukaisesti yhtenäisin periaattein POP Pankkiryhmässä. Arvonalentumistappioiden kasvuun vaikuttivat IFRS tilinpäätössäännösten myötä suoritettu saamisryhmäkohtainen arvonalentumiskirjaus 70 tuhatta euroa sekä mahdollisesti vuonna 2016 realisoituvista luottotappioista tehty todennäköinen luottotappiokirjaus 100 tuhatta euroa. Aiempina vuosina toteutuneiksi luotto- ja takaustappioiksi kirjatuista saamisista saatiin tilikauden aikana palautuksia 15 tuhatta euroa. Tase Pankin tase pieneni vuoden 2015 aikana 2,5 prosenttia ja oli vuoden lopussa 106 782 tuhatta euroa (109 528). Taseessa olevien luottojen määrä oli 78 885 tuhatta euroa. Luottojen keskikorko oli 2,1 prosenttia. Talletusten määrä oli 89 966 tuhatta euroa ja niiden keskikorko 0,4 prosenttia. Lappajärven Osuuspankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos-% **) 31.12.2013 Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 78 885 81 590-3,3 81 825-0,3 Luotot 78 885 81 590-3,3 81 825-0,3 Sijoitukset 26 995 26 995 0,0 26 032 3,7 Saamiset luottolaitoksilta 7 429 11 701-36,5 8 126 44,0 Saamistodistukset 2 919 2 526 15,5 7 884-68,0 Osakkeet ja osuudet 15 387 11 271 36,5 8 180 37,8 Kiinteistöt 1 260 1 497-15,8 1 842-18,8 Johdannaissopimukset 106 208-48,9 329-36,9 Johdannaissopimukset vastaavaa 106 208-48,9 329-36,9 Yleisön talletukset *) 89 966 91 250-1,4 91 918-0,7 Velat luottolaitoksille 1 834 3 130-41,4 2 329 34,4 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 290 2 286 0,2 2 283 0,2 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) 2 290 2 286 0,2 2 283 0,2 Oma pääoma 8 430 8 210 2,7 8 091 1,5 Tilinpäätössiirtojen kertymä 3 026 3 026 0,0 2 685 12,7 ROA % 0,1 0,4 0,3 ROE % 1,0 4,4 3,4 Omavaraisuusaste 10,2 9,6 9,3 Vakavaraisuussuhde 17,46% 16,32 % 15,62 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos 2015-2014 ***) Muutos 2014-2013

5 Luotonanto Lappajärven Osuuspankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 80 656 tuhatta euroa (84 141). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 78 885 tuhatta euroa (81 590) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 1 771 tuhatta euroa (2 551). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 205 tuhatta euroa (366). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 16 658 tuhatta euroa. Luotonannon nettovähennys oli 3 486 tuhatta euroa eli 4,1 prosenttia. Luotonannon kehityksessä näkyi edelleen Suomen talouden heikko tilanne ja kuluttajien varovaisuus. Asuntoluottojen kysyntä säilyi maltillisena ja asuntolainamarkkinoilla näkyi selvästi enemmän kuluttajien kiinnostus korjausrakentamiseen. Luottokannan supistumiseen vaikutti myös alhainen korkotaso ja tästä seuraavat luottojen nopeat takaisinmaksuajat. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat 326 tuhatta euroa (423) eli 97 tuhatta euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,4 prosenttia (0,5) pankin taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 681 tuhatta euroa (1 638) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden POP pankkien puolesta Bonum Pankki Oy:lle (aiemmin Aktia Pankki Oyj:lle) liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 1 839 tuhatta euroa (2 249) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 7 429 tuhatta euroa (11 701). Määrä oli 4 272 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 2 919 tuhatta euroa (2 526), mikä on 15,5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 15 387 tuhatta euroa (11 271). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 1 761 tuhatta euroa (1 688) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 13 627 tuhatta euroa (9 583). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 1 260 tuhatta euroa (1 497). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 569 tuhatta euroa (569) ja sijoituskiinteistöjen arvo 691 tuhatta euroa (927). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8.

6 Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 23 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Vuoden 2015 aikana pankki myi omistamiensa kiinteistöyhteisöjen osakkeita 19 tuhannen euron arvosta. Kiinteistöomaisuuden myynnistä kertyi 5 tuhannen euron nettomääräinen myyntivoitto. Pankki kirjasi arvonalennuksia kiinteistöomaisuudesta yhteensä -219 tuhatta euroa (-219). Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 106 tuhatta euroa (208), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 106 tuhatta euroa (208). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 89 966 tuhatta euroa (91 250). Talletukset vähenivät vuoden aikana 1 284 tuhatta euroa eli 1,4 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 2 465 tuhatta euroa eli 3,9 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 66 154 tuhatta euroa (63 688). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien vähennys oli 3 749 tuhatta euroa eli 13,6 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 23 812 tuhatta euroa (27 561). Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista joukkovelkakirjalainoista. Velat luottolaitoksille olivat 1 834 tuhatta euroa (3 130). Pankki ei laskenut vuoden aikana liikkeeseen uusia velkakirjalainoja. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 2 290 tuhatta euroa (2 286). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 8 430 tuhatta euroa (8 210). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 220 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 72 tuhatta euroa (38). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 72 tuhatta euroa (38). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli 3 026 tuhatta euroa (3 026), josta luottotappiovaraus oli 3 026 tuhatta euroa (3 026). Vuonna 2015 luottotappiovarausta ei kasvatettu. Varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,6 prosenttia saamisista. Varauksesta 738 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon.

7 Konsernitilinpäätös Lappajärven Osuuspankilla on kaksi tytäryhtiötä, Kiinteistö Oy Lappop ja Kiinteistö Oy Pennipuu. Luottolaitoslain 12 luvun 10 :n mukaan tytär- ja osakkuusyritykset, joiden taseen loppusumma on alle yksi prosentti emopankin taseen loppusummasta ja vähemmän kuin 10 miljoonaa euroa, voidaan jättää konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle. Molemmat tytäryhtiöt ovat luottolaitoslain 12 luvun 10 : ssä tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Kiinteistö Oy Lappop:n taseen loppusumma laski vuoden 2014 tilinpäätöksessä alle luottolaitoslain rajan, joten vuodelta 2015 konsernitilinpäätöstä ei ole laadittu ja konserni on loppunut vuoden 2014 lopussa. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Lappajärven Osuuspankki kuuluu jäsenenä POP Pankkien vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on POP Pankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton, eikä se ole tehnyt toimintansa aikana tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 12,9 milj. euroa (13,0). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Rahaston hallitus on päättänyt ryhtyä valmistelemaan vakuusrahaston purkamista perustuen vakuusrahaston ja sen jäsenpankkien 18.12.2014 tekemään sopimukseen. POP Pankkien yhteenliittymän aloitettua toimintansa jäsenpankeilla ei ole tarvetta erilliselle vakuusrahastolle. Vakuusrahaston valtuuskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä rahaston purkamisesta. Osuuspankki on talletussuojarahaston jäsen. Uusi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2015. Samalla Suomeen perustettiin uusi rahoitusvakausvirasto hoitamaan sekä kriisinratkaisutehtäviä että talletussuojaa. Virastolla on laajat toimivaltuudet taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden pankkien kriisinratkaisussa. Viraston tehtävänä on lisäksi hallinnoida perustettavaa rahoitusvakausrahastoa. Rahoitusvakausrahasto muodostuu vakausmaksuin kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojamaksuin kartutettavasta uudesta talletussuojarahastosta. Virasto kerää suomalaisilta pankeilta sekä talletussuojamaksuja että vakausmaksuja. Vanha talletussuojarahasto, jonka jäsen osuuspankki on, huolehtii jäsenpankeilleen määrättävistä talletussuojamaksuista siinä suhteessa kuin kukin jäsenpankki on vuosien kuluessa kartuttanut vanhaa talletussuojarahastoa. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 58 tuhatta euroa. POP Pankki -ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään jatkossa talletussuojan osalta yhtenä pankkina. POP Pankki -ryhmän talletuspankkeja ovat POP Pankit ja Bonum Pankki Oy. Lappajärven Osuuspankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Myös sijoittajien korvausrahaston osalta POP Pankki - ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään jatkossa yhtenä pankkina. Vakavaraisuuden hallinta Lappajärven Osuuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Osuuspankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka

8 myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään saavuttamaan. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Lappajärven Osuuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Lappajärven Osuuspankin omat varat (TC) yhteensä olivat 9 864 tuhatta euroa (9 444), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 4 519 tuhatta euroa (4 629). Ensisijainen pääoma (T1) oli 9 801 tuhatta euroa, josta ydinpääoman (CET1) osuus oli 9 590 tuhatta euroa ja ensisijaisten lisäpääomien (AT1) osuus oli 211 tuhatta euroa. Toissijainen pääoma (T2) oli 63 tuhatta euroa. EU:n vakavaraisuusasetus N:o 575/2013 ei tunnista Lappajärven Osuuspankin liikkeeseen laskemia lisäosuuksia säätelyn määrittelemiksi pääomainstrumentiksi, joten lisäosuus ei ole sääntelyn mukaan jäsenluottolaitoksen omien varojen erä. Vakavaraisuusasetusta sovelletaan 1.1.2014 alkaen, mutta lisäosuuksia koskevien siirtymäsäännösten osalta soveltaminen muuttuu asteittain niin, että lisäosuudet vähenevät asteittain ja poistuvat kokonaisuudessaan pankin omista varoista vuonna 2022. Lappajärven Osuuspankin omiin varoihin sisältyi 31.12.2015 siirtymäsäädöksen piirissä käsiteltäviä lisäosuuksia 1.006.380,00 euroa. Lappajärven Osuuspankki voi laskea liikkeelle korvaavia pääomainstrumentteja POP Osuuksia. Lappajärven Osuuspankki on laskenut liikkeelle POP Osuuksia 576.500,00 euroa. Lappajärven Osuuspankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla. Pankin vakavaraisuussuhde nousi 1,14 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 17,46 prosenttia. Ensisijaisen pääoman (T1) suhde riskipainotettuihin eriin oli 17,35 % (16,07 %). POP Pankki -ryhmä julkistaa nk. Pilari III -vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. POP Pankki - ryhmän tilinpäätös on saatavissa keskusyhteisön toimitiloista osoitteesta Hevosenkenkä 3, 02600 Espoo tai sähköisesti osoitteessa www.poppankki.fi. Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Emo Omat varat 2015 2014 Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 10 535 10 011 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -945-897 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 9 590 9 114 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 211 183 Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 0 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 211 183 Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 9 801 9 297 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 63 37 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 110 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 63 147 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 9 864 9 444

9 Riskipainotetut erät yhteensä 56 493 57 862 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 51 456 52 807 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 25 94 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 568 556 josta operatiivisen riskin osuus 4 444 4 404 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 16,98 % 15,75 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 17,35 % 16,07 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 17,46 % 16,32 % Vähimmäisomavaraisuusaste 2015 2014 Ensijainen pääoma (T1) 9 590 9 224 Vastuut yhteensä 107 663 111 868 Vähimmäisomavaraisuusaste, % 8,91 % 8,25 % Lappajärven Osuuspankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi taseen riskien pienentyminen. Luotto- ja vastapuoliriskiä vähensivät luottokannan supistuminen sekä sijoitustoiminnassa noudatettu varovaisuus. Myös Lappajärven Osuuspankin liikkeelle laskemat POP Osuudet vaikuttivat vakavaraisuuteen myönteisesti. Osuuspankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi 1.1.2015 otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Finanssivalvonnan johtokunta ei ole asettanut muuttuvaa lisäpääomavaadetta vuonna 2015 kotimaisille saamisille, joista pankin saamiset pääasiallisesti muodostuvat. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkaa 60 %:n tasolla 1.10.2015, josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle 1.1.2018 mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna 2018. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Lappajärven Osuuspankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota.

10 Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Riskienhallinnan ja compliancen järjestelyt Pankissa on toteutettu compliance-toiminto suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava monipuolisuuteen tähtäävä toimintamalli ja sen tavoitteet ja päämäärät Pankin ohjeistuksessa on korostettu hallituksen monipuolisuuden merkitystä. Monipuolisuustavoitteeseen pyritään vuosittaisen hallituksen itsearvioinnin avulla. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maatilayritykset sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 71,3 % (70,8 %). Maatilayrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 11,6 % (12,8 %) ja muiden 17,1 % (16,4 %). Valtaosa, 74,9 % (72,1 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu pankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johdolle ja johtoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti vähintään kerran vuodessa 20 suurinta

11 asiakasvastuuta ja järjestämättömät luotot kuukausittain. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Lappajärven Osuuspankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli 5 500 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 90 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 7,1 % (5,3 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2015 aikana pankin rahoitusasema pysyi hyvänä. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Korkoriskin mittaamisessa käytetään gap -analyysia. Herkkyysanalyysi mittaa yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutusta vuotuiseen korkokatteeseen. Näin laskettu pankin korkoriski oli 31.12.2015-2 prosenttia vuoden 2015 korkokatteesta. Pankin korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli 31.12.2015-2 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti -2 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille.

12 Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään 0 tuhatta euroa (2). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 72 tuhatta euroa (38), josta myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 72 tuhatta euroa (38). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 44 tuhatta euroa (39) mikä on 0,4 % (0,4 %). Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisi luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan ja liiketoimintastrategiansa mukaisesti pankki on pienentänyt kiinteistösijoituksiin sitoutuneita pääomia. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8 (pois lukien aineettomiin hyödykkeisiin kirjatut aktivoinnit).

13 Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 574 tuhatta euroa (573). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 697 (933) tuhatta euroa, mikä on 1 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on + 0,63 prosenttia (-5,26 %). Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle.

14 Hallinto ja henkilöstö Pankin jäsenmäärä oli 31.12.2015 1983 jäsentä (2017 vuonna 2014). Osuuskunnan kokouksia pidettiin yksi varsinainen osuuskunnan kokous. Kokouksessa vahvistettiin vuoden 2014 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin voitonjakokelpoisista varoista 5 099 089,84 euroa päätettiin käyttää voitonjakoon 29 401,92 euroa. Tästä 10 000,00 euroa päätettiin käyttää yleishyödyllisiin tarkoituksiin paikallisten toiminta-avustusten muodossa. Osuuskunnan kokous valitsi erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä uudelleen seuraavat henkilöt: Ahvenniemi Eero, Kangas Eija-Liisa, Keskinen Susanna, Korkiatupa-Savola Viivi, Kuoppala Heikki, Olli Tapani, Rauhala Helmi. Pankin tilintarkastajaksi valittiin Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Jari Nurkkala sekä varatilintarkastajaksi KHT, KLT Simo Salonen. Pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Heikki Kuoppala ja varapuheenjohtajana Eija- Liisa Kangas. Hallintoneuvosto kokoontui vuoden aikana 2 kertaa kokouksessa ja 2 kertaa pankin hallinnolle järjestetyssä iltakoulussa. Lappajärven Osuuspankin hallitukseen kuuluu 6 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Esa Rantakangas ja varapuheenjohtajana Heikki Honkaniemi sekä toimitusjohtajana Hanna Kuha. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut pankinjohtaja Aila Kuoppala. Hallitus kokoontui vuoden aikana 17 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Rantakangas Esa Olavi tarhaaja 1.1.1998 Honkaniemi Heikki Tapani ostoesimies 19.8.2010 Finnilä Pirjo Sisko Eliisa hallintojohtaja 15.12.2004 Harju Riina johtaja 12.12.2007 Korpela Markku Erkki maanviljelijä 23.5.1994 Luoma Jouni Markus Juha myyjä 6.4.2011 Hallintoneuvoston jäsenet: Kuoppala Heikki Juhani metsätaloustarkastaja 22.5.1997 Ahola Hannu Tapani edustaja 1.1.1995 Ahopelto Kimmo Henrik maanviljelijä 6.4.2011 Ahvenniemi Eero Antero maanviljelijä 1.1.1996 Hernesniemi Jussi Edvard kunnaninsinööri 6.4.2011 Kangas Eija-Liisa koulunkäyntiavustaja 30.3.2009 Keskinen Minna Susanna yrittäjä 6.4.2011 Korkiatupa-Savola Viivi yrittäjä 9.4.2013 Kujala Jaakko Yrjänä professori 21.4.2010 Lammi Keijo Hannes puutyöntekijä 1.1.1986

15 Mäkelä Jukka Tapani metsäkoneurakoitsija 3.4.2008 Olli Tapani Kalervo maanviljelijä 29.3.2012 Ollila Jari Juhani taksiyrittäjä 1.1.1998 Paakki Eveliina controller 6.4.2011 Rantala Jussi Matias toimitusjohtaja 6.4.2011 Rauhala Helmi Maria maanviljelijä 23.5.1994 Saarenpää Veli Matti toiminnanjohtaja 22.5.1997 Savola Vesa maaseutuyrittäjä 9.4.2013 Siira Anna-Riitta apteekkari 9.4.2014 Valkosalo Pasi Juhani yrittäjä 21.4.2010 Van Meter Tiia Maaria vapaa-aikasihteeri 9.4.2014 Övermark Anne Katriina kunnaninsinööri 6.4.2011 Övermark Leila Kaarina maanviljelijä 23.5.1994 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 15 henkilöä, joista 12 työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva ja 3 määräaikainen. Henkilömäärä pysyi vuoden aikana ennallaan. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 46,6 vuotta. Pankissa on panostettu merkittävästi vuoden 2015 aikana henkilökunnan kouluttautumiseen. Uusien ja jo työsuhteessa olevien kouluttautumisella on varauduttu lähivuosina tapahtuviin eläköitymisiin. Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut KHT Jari Nurkkala ja varatilintarkastajana KHT, KLT Simo Salonen. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut Audit Partners A&T Oy, vastuullisena tarkastajana Anne Toivonen. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Pankin toimintoja ohjaavat osuuskuntakokouksen päättämät säännöt. Osuuskuntakokous päättää pankin voitonjaosta ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet. Hallintoneuvosto valitsee pankille hallituksen ja toimitusjohtajan. Hallintoneuvoston keskeinen tehtävä on ohjata ja valvoa pankin toimintaa. Ohjaustehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa vahvistamalla pankille sääntöjen edellyttämät yleisohjeet pankin riskienhallinnasta, toimitusjohtajan ja hallituksen välisestä tehtävänjaosta ja asioista, jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä. Tilinpäätöksestä hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon. Valvontatehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa valitsemalla tarkastustoimikunnan, jonka tehtävänä on pankin hallinnon valvominen hallintoneuvoston vahvistaman yleisohjeen mukaisesti. Tarkastustoimikunta kuulee pankin tilintarkastajaa ja sisäistä tarkastusta. Tarkastustoimikunnan laatima kertomus tarkastushavainnoistaan ja pankin hallinnosta käsitellään ainakin kerran vuodessa hallintoneuvoston kokouksessa. Osuuspankkia edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Pankin operatiiviset päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu pankin sääntöihin ja hallintoneuvoston päättämiin yleisohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen on

16 annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Palkitsemisjärjestelmän määrittelyssä käytetty päätöksentekoprosessi Pankin hallitus vastaa palkitsemisasioista. Pankilla ei ole palkitsemisjärjestelmän hallinnointia varten hallituksen nimeämää ja sen jäsenistä koostuvaa palkitsemisvaliokuntaa. Sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi pankin liiketoiminnan suppeuden vuoksi. Pankin hallitus valvoo palkitsemisjärjestelmän noudattamista sekä arvioi säännöllisesti sen toimivuutta. Liiketoiminnasta riippumaton valvontatoimi todentaa, onko pankin hallituksen hyväksymää palkitsemisjärjestelmää noudatettu. Valvojan toimii sisäinen tarkastus. Palkitsemisen ja tuloksen välinen suhde Palkitsemisjärjestelmä on pankin liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa pankin pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa ja edistää sitä. Suoritusten arvioinnissa käytetyt perusteet ja riskiperusteiset palkkioiden määrän muutokset, lykkäämiskäytänteet ja palkkioiden maksamisperusteet Pankissa kenenkään palkkionsaajan muuttuva palkkio ei voi ylittää 50.000 euroa yhden vuoden ansaintajaksolta. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkionsaajalle maksettavan muuttuvan palkkion osan maksamista ei tarvitse lykätä, vaan se voidaan maksaa kerralla. Pankki voi päättää muuttuvien palkkioiden maksamatta jättämisestä joko kokonaan tai osittain siinä tapauksessa, että pankin vakavaraisuus on heikentynyt 10 % alle. Palkkionsaajalle maksettavan erorahan ja muun vastaavan korvauksen, joka maksetaan, jos palvelussuhde päättyy ennenaikaisesti, maksamisessa otetaan huomioon edellä mainitut periaatteet ja maksamisperusteet laaditaan siten, ettei korvaus johda epäonnistuneen suorituksen palkitsemiseen. Palkkioiden kiinteiden ja muuttuvien osien suhde Pankin palkitsemisjärjestelmässä muuttuvat palkkiot voivat olla enintään 10 % kiinteästä vuosipalkasta. Muuttuvien palkkioiden ja muiden luontoisetujen määrittämisessä sovellettavat keskeiset parametrit ja perusteet Pankin muuttuviin palkkioihin sovelletaan seuraavia periaatteita: 1. Palkkio perustuu kokonaisarviointiin palkkionsaajan ja asianomaisen liiketoimintayksikön suorituksesta sekä pankin kokonaistuloksesta ja sen kehittymisestä. Suoritusta arvioitaessa huomioidaan taloudelliset ja muut tekijät sekä se miten suoritus tai tulos on toteutunut pitkällä aikavälillä. 2. Palkkion määrässä otetaan huomioon muun ohella arviointihetkellä tiedossa olevat riskit, pääomakustannukset ja tarpeellinen maksuvalmius.

17 3. Pankki voi sitoutua ehdottomaan palkkion maksamiseen ainoastaan erityisen painavista syistä ja edellyttäen, että luvattu palkkio kohdistuu ainoastaan palkkionsaajan palvelussuhteen ensimmäiseen vuoteen. Yhteenlasketut palkitsemista koskevat tiedot toimivan johdon ja niiden henkilöstön jäsenten osalta, joiden toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin Pankissa pidetään luetteloa seuraavista henkilöistä ja heille maksetuista palkkioista: 1. Toimitusjohtaja ja henkilöt, jotka toimitusjohtajan lisäksi tosiasiallisesti osallistuvat yrityksen toiminnan johtamiseen, 2. Muu henkilö, jonka toiminnalla on olennainen vaikutus yrityksen riskiasemaan, 3. Henkilö, joka työskentelee liiketoiminnoista riippumattomissa yrityksen sisäisissä valvontatoiminnoissa, 4. Muu henkilö, jonka palkkioiden kokonaismäärä ei merkittävästi poikkea 1 ja 2 kohdissa tarkoitetulle henkilölle määräytyvän palkkion kokonaismäärästä Näiden henkilöiden muuttuvat palkkiot voivat olla enintään 10 % heidän kiinteästä vuosipalkastaan. Palkkioiden saajien määrä Palkkioiden saajien määrä vuonna 2015 oli 14 henkilöä. Muuttuvien palkkioiden määrä ja muoto jaettuna käteiseen, osakkeisiin sekä osakesidonnaisiin rahoitusvälineisiin ja muihin välinetyyppeihin Muuttuvien palkkioiden (bonuspalkkiot) määrä oli yhteensä 8.155,00 euroa, mikä maksettiin rahana. Bonuspalkkio jakaantui 14 henkilön kesken hallituksen määrittelemien periaatteiden mukaisesti. Maksettavien palkkioiden määrä, joiden maksamista on lykätty Pankissa ei ole lykätty palkkioiden maksamista. Tilikauden aikana maksetut uusien palkkionsaajien aloitusrahat ja maksetut erorahat sekä näiden maksujen saajien määrä Pankissa ei ole maksettu aloitusrahoja. Tilikauden aikana määriteltyjen erorahojen määrä, niiden saajien lukumäärä sekä suurin yhdelle palkkionsaajalle määritetty tällainen korvaus Pankissa ei ole maksettu erorahoja. Yli miljoonan euron palkkiot Pankin korkein palkkio ei ylitä 50 000 euroa. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta POP pankit omistavat vähemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP- Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää.

18 Osuusmaksun, POP Osuuden ja lisäosuusmaksun ehdot Pankin ydinpääomaan (CET1) sisältyi 2.101 kpl jäsenosuuksia. Jäsenosuuksien ehdot Jokainen jäsen on velvollinen ottamaan osuuspankista yhden osuuden ja suorittamaan siitä sadan (100) euron suuruisen osuusmaksun. Osuusmaksu on maksettava kokonaisuudessaan rahana osuuspankkiin liityttäessä. Jos osuusmaksua korotetaan, jäsenen maksettavaksi tuleva korotus on suoritettava hallituksen määrääminä erinä ja aikoina, kuitenkin viimeistään viiden (5) vuoden kuluessa korotusta koskevan sääntömuutoksen kaupparekisteriin merkitsemisestä lukien. Jäsenelle tulevaa ylijäämää ei pidätetä osuusmaksun suorittamiseksi. Osuusmaksun korotus voidaan tehdä maksullisena, rahastokorotuksena tai sekakorotuksena. Rahastokorotus luetaan jäsenen puolesta maksettuun määrään osuusmaksua palautettaessa ja ylijäämää jaettaessa. Osuusmaksut palautetaan jäsenyyden päätyttyä osuuskuntalain 17 luvun 1 :n ja osuuspankkilain (Laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista) 19 :n mukaisesti ja sanotuissa lainkohdissa mainituin edellytyksin. Jos osuusmaksua ei ole voitu jäsenyyden päättyessä palauttaa kokonaisuudessaan osuuskuntalain 17 luvun 1 :n tai osuuspankkilain 19 :n perusteella, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Osuusmaksu palautetaan vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Eronneen jäsenen oikeudet osuuspankissa määräytyvät tällöin sääntöjen 9 :n mukaisesti. Osuuspankilla on oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa hallitus. Pankin ydinpääomaan (CET1) sisältyi 5.765 kpl POP Osuuksia. POP Osuuksien ehdot Osuuspankki voi antaa sääntöjensä mukaan POP Osuuksia. POP Osuuksia voidaan antaa vain osuuspankin jäsenille osuuspankin hallituksen tekemällä päätöksillä. Yhden POP Osuuden nimellisarvo on sata (100) euroa. POP Osuus on maksettava kokonaisuudessaan osuuspankille hallituksen päättämänä aikana. POP Osuuksien merkintä tapahtuu tekemällä osuuspankin hallitukselle tai sen määräämälle taholle kirjallinen hakemus, jonka hyväksymisestä päättää hallitus tai hallituksen määräämä taho. POP Osuuksiin liittyvät oikeudet syntyvät maksun suorittamisella. POP Osuuksia voidaan antaa enintään 100.000 kappaletta. POP Osuus voidaan siirtää vain toiselle jäsenelle. POP Osuus ei tuota etuoikeutta annettaviin jäsenosuuksiin tai uusiin POP Osuuksiin.