KOOSTE SOSIAALIALAN KEHITTÄMISYKSIKÖISTÄ Kirsi Nousiainen Osaamiskeskusjohtajat päättivät kokouksessaan 21.11.2007 koota tiedot toiminnassa ja valmisteilla olevista kehittämisyksiköistä. Tiedot koottiin kahteen kertaan erillisillä taulukoilla, joihin kehittämisyksiköissä työskentelevät henkilöt kokosivat tiedot yksiköstään. Ensimmäisessä kyselyssä koottiin lähinnä joitakin rakenteisiin liittyviä tietoja ja toisessa yksiköt kirjasivat ja arvioivat omaa toimintaansa suhteessa STM:n kehittämisyksikkökriteereihin. (Taulukot liitteenä.) Kehittämisyksikköjä on tällä hetkellä yhteensä 58, joista ns. varsinaisia 47 ja toimintaa valmistelevia 11. Nämä jakautuvat sosiaalialan substanssialueittain seuraavasti: Lastensuojelu: 17 Aikuisten palvelut: 6 + 2 valmistelevaa Vanhusten palvelut 9 + 2 valmistelevaa Päihdepalvelut: 4 + 1 valmisteleva Vammaispalvelut 4 + 4 valmistelevaa Asunnottomien palvelut 1 Monikulttuuriset palvelut 2 Varhaiskasvatus 4 + 2 valmistelevaa Osaamiskeskusalueittain yksiköt sijoittuvat seuraavasti (suluissa varsinaiset + valmistelevat): Itä-Suomi: 11 (8+3) Pohjois-Suomi: 8 Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Satakunta: 8 Pohjanmaa 7 Varsinais-Suomi:5 (2+3) Päijät-Häme ja Itä-Uusimaa: 4 Kaakkois-Suomi: 4 Länsi- ja Keski-uusimaa: 4 (1+3) Keski-Suomi: 3 Pääkaupunkiseutu: 3 Ruotsinkieliset alueet: 1
Keskeisimpinä tavoitteina kehittämisyksiköissä ensimmäisen kyselyn mukaan on mm. pysyvän kehittämisyksikkötoiminnan luominen ja vakiinnuttaminen, työprosessien, työmenetelmien ja palvelurakenteiden kehittäminen, henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja täydennyskoulutuksen kehittäminen, johtamisen kehittäminen, tutkimusyhteistyön kehittäminen ja käytännön opetuksen kehittäminen. Toimijaverkostot kattavat keskeiset sosiaalialan toimijat alueilla eli osaamiskeskukset, yliopistot, ammattikorkeakoulut, järjestöt ja/tai palveluntuottajat, Stakes, lääninhallitus jne. Johtamis- ja ohjausrakenteet ovat monitoimijaisia. Kehittämisyksikön työntekijät sijoittuvat vaihdellen asiakastyötä tekeviin yksiköihin ja osaamiskeskuksiin. Osaamiskeskuksen roolina kehittämisyksiköissä on mm. suunnittelun koordinointi, kuntien tukeminen yksikön käynnistämisessä, kotipesänä toimiminen, asiantuntijana ja verkostoijana, tulosten levittäjänä, asiantuntijan ominaisuudessa sisällön ja kehittämistyön ohjaajana, arviointipalvelun antajana, tiedon välittäjänä, henkilöstö- ja taloushallinnoijana ja kokonaisuudesta vastaajana. Kahden kehittämisyksikön kohdalla oli maininta siitä, että osaamiskeskuksen rooli oli joko selkiytymätön tai roolia ei ollut. Toiseen kyselyyn, joka koski kehittämisyksiköiden suhdetta kriteereihin, tuli vastaukset yhteensä 36 yksiköstä. Tulokset kriteereittäin seuraavat: 1. Kehittämisyksikön toimintarakenne on verkostoitunut Vastanneista 33 kehittämisyksikössä kriteeri toteutuu. Kolmessa verkostoituminen on tavoitteena, mutta ei vielä täysin toteutunut. 2. Yksikön toiminnan rakenteet mahdollistavat tutkimus- ja kehittämistoiminnan Jossain määrin vastausten perusteella näyttäisi siltä, että tutkimus- ja kehittämistoiminna rakenteet hakevat vielä muotoaan. Etenkin tämä koskee tutkimustoiminnan rakennetta. Vastaajista 20 arvioi tämän kriteerin toimivan ja 16 katsoo, että ei ole vielä toteutunut kovin hyvin tai ei ole vielä luotu pysyvää rakennetta tai se on suunnitteilla. 3. Yksikön rahoitukseen on sitoutunut valtaosa seudun kunnista valtion rahoituksen ohella. Kunnat ovat laajasti mukana kehittämisyksikkötoiminnassa ja ovat pääosin sitoutuneita rahoitukseen edellyttäen kuitenkin, että valtiolta tulee pysyvä rahoitus. Jonkin verran oli vielä yksiköitä (n=9), joiden kohdalla rahoitukseen mukaan tulo oli avoin tai suunnitteilla. 4. Yksikössä on kehittämistyön mahdollistava johtamistapa ja rakenne.
Johtamisrakenteet eivät vielä kaikkien yksiköiden osalta olleet selvät, niitä suunniteltiin tai niistä ei kyselyssä ollut tietoa. 23 yksikössä kriteeri toteutui. Johtamisrakenteet ovat myös eri tavoin järjestettyjä ja myös kehittämisyksiköiden sijainnissa erilaisia ratkaisuja. 5. Kehittämisyksikkö on alueen kuntien yhteistä toimintaa. Alueen keskeiset toimijat ovat mukana suunnittelussa. Yhteistyö on konkretisoitu. Kuten edellä mainittiin, on kehittämisyksikkötoiminnassa mukana runsaasti kuntia. Samoin keskeiset alueelliset toimijat ovat myös hyvin mukana kehittämisyksiköissä. Neljä yksikköä ilmoitti, että neuvotteluja joidenkin kuntien kanssa käydään vielä yksikkötoimintaan liittämisestä. 6. Yksikkö välittää kehittämis- ja tutkimustietoa alueelle/seudulle suunnitelmallisesti. Tämä kriteeri toteutuu 20 kehittämisyksikön kohdalla. 15 yksikössä sen toteutusta vielä valmistellaan tai se ei selviä vastauksista. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että keittämis- ja tutkimustiedon levittämisrakenteet ovat jossakin määrin vielä suunnitteilla. 7. Yksikkö kehittää alueellisia/seudullisia asiakasprosesseja Suurimassa osassa (n=27) kehittämisyksiköitä kehitetään substanssialueensa asiakasprosesseja. 8. Yksikkö osallistuu omalla substanssialueellaan alueen tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaan. Tämä kriteeri näyttää selvästi olevan haasteellisin. Vastausten perusteella arviot on esitetty erikseen tutkimustoiminnan ja koulutustoiminnan osalta. Pulmana tämän kriteerin toimivuuden arvioinnista on se, että ei ole luotu yhteistä selkeää näkemystä sille, mitä kehittämisyksikössä tehtävä tutkimustoimintaan osallistuminen on. Vastauksissa esiintyy eri tyyppisiä tapoja: gradu- ja lopputyöaiheiden välittämisestä opiskelijoille yksikössä tehtävään omaan tutkimustyöhön. Karkeasti arvioiden tutkimukseen osallistumisen osalta kriteeri toteutuu 15 yksikössä ja lopuissa se on joko suunnitteilla tai se ei selviä vastauksista. Koulutuksen osalta 24 yksikköä arvioi tämän kriteerin toteutuvan.
9. Kehittämisyksikkö tunnistaa, dokumentoi ja jakaa alueellaan arvioitua kokemustietoa. Tämä kriteeri näyttäisi toteutuvan 21 yksikön kohdalla. Lopuissa asia on vielä avoin tai suunnitteilla tai se ei selviä vastauksista. 10. Yksiköllä on kokemusta ja osaamista kehittämistyöstä ja kehittämisprosesseista. Tämä kriteeri toteutuu yksikköjen arvion mukaan hyvin. 29 yksikköä on tätä mieltä, viiden yksikön osalta asia jäi epäselväksi. Kaiken kaikkiaan kyselyjen tulosten perusteella voi sanoa, että kehittämisyksikkötoiminta on lähtenyt hyvin käyntiin alueilla ja toiminnasta ollaan innostuneita ja kunnat sekä muut toimijat ovat hyvin sitoutuneesti mukana. Kun ottaa huomioon, että vanhimmatkin kehittämisyksiköt ovat toimineet vasta noin 2,5 vuotta ja nuorimmat aloittaneet toimintansa viime syksynä, voidaan todeta, että kriteereihin on suhtauduttu vakavasti ja ne ovat onnistuneesti tukeneet kehittämisyksikkötoiminnan synnyttämistä. Koska kehittämisyksikkötoiminnan käynnistämiseen on jo nyt satsattu runsaasti sekä kuntien, valtion että muiden toimijoiden resursseja, on tärkeää, että kehittämisyksiköiden toiminnan jatkuvuudesta huolehditaan. Näitä keinoja voivat olla: Pysyvän valtionosuuden saaminen Ensi vaiheessa Kaste-rahoituksen suuntaaminen kehittämisyksiköiden työhön Pysyvän alueellisen kehittämisrakenteen syntymisestä huolehtiminen. Tässä rakenteessa ovat mukana kunnat, kuntayhtymät, oppi- ja tutkimuslaitokset, valtio, järjestöt, kehittämisyhtiöt ym. alueelliset kehittäjätahot. Valtakunnallisen tuen jatkuminen Stakesin, osaamiskeskusten ja kehittämisyksiköiden yhteisissä verkostopäivissä. Alueellisen yhteistyön ja kehittämistyön koordinointi osaamiskeskusten kautta Kehittämisyksikkötyön edelleen kehittyminen esimerkiksi Paras- ja Kaste hankkeiden toteutuksen välineinä Entistä tiiviimpi verkottuminen ja yhteistyö terveydenhuollon kehittämisyksikön ja kehittäjäterveyskeskusten kanssa Huomion kiinnittäminen sekä kehittämis- että tutkimustiedon levittämiseen että kiinteään yhteyteen asiakastyöhön.
SOSIAALIALAN KEHITTÄMISYKSIKÖT LIITE 1 Osaamiskeskus kehittämisyksikön nimi toiminta-aika ydintavoite toimijaverkoston kuvaus / toimijoiden rooli (hallinnoijataho) hallinnollinen organisoituminen (lyhyt kuvaus) henkilöstö / nimikkeet osaamiskeskuksen rooli / tehtävät / vastuut, resurssit, sitoutumisen muoto maakunnallinen yhteistyö ja sen tarve, muoto
KEHITTÄMISYKSIKKÖÄ VALMISTELEVIA HANKKEITA: hankkeen nimi ja kesto toteuttajat (hallinnoija) henkilöstö osaamiskeskuksen rooli maakunnallinen yhteistyö ja sen tarve KEHITTÄMISYKSIKKÖTYÖN ARVIOINTI SUHTEESSA SUUNNITELUVAIHEEN KEHITTÄMISYKSIKKÖKRITEEREIHIN LIITE 2 Visio Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan Sosiaalialan kehittämisyksiköt muodostavat kunnille tutkimus- ja kehittämistoiminnan pysyvän rakenteen. Kehittämisyksiköt ovat alansa osaavia asiakaspalveluyksiköitä, joiden henkilöstö on alan normien ja pätevyysvaatimusten mukaista. Kehittämisyksikön alueellisuuden / seudullisuuden määrittely voi vaihdella substanssiperustaisesti. Lähtökohtana on toiminnallisesti tarkoituksenmukainen kehittämisalue. Kehittämisyksiköt ovat sosiaalialan asiakastyötä tekeviä, pitkäjänteisesti kehittäviä ja tutkivia, oppivia yhteisöjä. Yksiköihin liittyvän tutkimuksen muodostumista ohjaa vahva kytkentä käytännön asiakastyöhön. Kehittämisyksiköt lisäävät oman alueensa henkilöstön ammatillista osaamista ja mallintavat muille alueen yksiköille erilaisia tapoja kytkeä kehittämisorientaatio yksikön perustehtävään.
Kehittämisyksiköt toimivat tiiviissä alueellisessa yhteistyössä. Keskeisiä toimijoita ovat alueen kunnat, alan järjestöt sekä oppi- ja tutkimuslaitokset. Kehittämisyksiköt ovat osa seudun kehittämisrakennetta. Erityisen keskeistä on osaamiskeskusyhteistyön lisäksi oppilaitosyhteistyö, joka toteutuu usealla tavalla, mm opinnäytetöinä, tutkimuksina, käytännön opetuksena, työelämävaihtona ja koulutusyhteistyönä.
KEHITTÄMISYKSIKÖN NIMI: Rakenteelliset kriteerit Kriteerin tavoite Kriteeri / perustelu Kehittämisyksikkö hakee työn tekemiseen ja tiedon jakamiseen uusia toimintatapoja, yhteistyömuotoja ja kumppanuutta. Kehittämisyksikön toimintarakenne on verkostoitunut Miten näkyy toiminnassa Kehittämisyksikön arvio kriteerin toimivuudesta oman yksikön kannalta no Osaamiskeskuksen arvio no Yksikköön varataan resursseja perustehtävän lisäksi kehittämistyöhön. Tätä lisäresurssia ei käytetä perustyöhön. Yksikön toiminnan realistiset mahdollisuudet turvataan sekä käynnistämisvaihe essa että jatkumossa. Kehittämisyksikkö on sekä valtion että kuntien rahoittamaa toimintaa Yksikön toiminnan rakenteet mahdollistavat tutkimus- ja kehittämistoimin -nan Yksikön rahoitukseen on sitoutunut valtaosa seudun kunnista valtion rahoituksen ohella.
Johtajuuden merkitys tunnistetaan sekä perustehtävän että kehittämisyksikkön ä toimimisen osalta. Yksikössä on kehittämistyön mahdollistava johtamistapa ja rakenne.
KEHITTÄMISYKSIKÖN NIMI Alueellisuuden / seudullisuuden kriteerit Kriteeri Kriteerin tavoite / perustelu Kehittämisyksikkö on yhteinen tavoite seudulla / alueella Kehittämisyksikön toiminnassa olennaista on että se toimii yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa Yksikön kehittämisresurssit ja -työ tuottavat alueellista / seudullista lisäarvoa Alueen / Seudun asiakasprosessit ohjaavat yksikön toimintaa Kehittämisyksikkö on alueen kuntien yhteistä toimintaa. Alueen keskeiset toimijat ovat mukana suunnittelussa. Yhteistyö on konkretisoitu. Yksikkö välittää kehittämis- ja tutkimustietoa alueelle / seudulle suunnitelmallisesti. Yksikkö kehittää alueellisia / seudullisia asiakasprosesseja Miten näkyy toiminnassa Kehittämisyksikön arvio kriteerin toimivuudesta oman yksikön kannalta Osaamiskeskuksen arvio
KEHITTÄMISYKSIKÖN NIMI Toiminnan kriteerit: Osaamisen jakaminen, kehittämistyö ja tutkimus Kriteerin tavoite / perustelu Kehittämisosaamin en välittyy koko alueelle konsultoinnilla ja koulutusyhteistyöll ä ja yksikkö saa koulutus- ja tutkimusyhteistyön kautta lisää osaamista. Kehittämisyksikkö hyödyntää tutkimustiedon ohella ns. hiljaista tietoa, kokemustietoa. Kriteeri Yksikkö osallistuu omalla substanssialueellaan alueen tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaan. Kehittämisyksikkö tunnistaa, dokumentoi ja jakaa alueellaan arvioitua kokemustietoa. Miten näkyy toiminnassa Kehittämisyksikön arvio kriteerin toimivuudesta oman yksikön kannalta Osaamiskeskuksen arvio Yksikön henkilöstö tunnistaa kehittämisprosessi en lainalaisuudet ja osaa sekä toteuttaa niitä että Yksiköllä on kokemusta ja osaamista kehittämistyöstä ja kehittämisprosesseis ta.
tukea seudun henkilöstöä kehittämisprosess eissa.