3. käsky (26.9.): Pidä huolta itsestäsi ja elä omaa elämääsi

Noin kymmenen käskyä 12.9.-28.11.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen 3. käsky (26.9.): Pidä huolta itsestäsi ja elä omaa elämääsi

Noin kymmenen käskyä Kaikki tiedämme 10 käskyä ja niiden huomattavan vaikutuksen etiikkaan, lainsäädäntöön ja muuhun yhteiskuntaelämään ympäri maailman Sitä, miksi ja miten juuri nämä käskyt ovat tuohon listaan päätyneet, on syytä pohtia Käsittelemme näitä ja myös muiden tuontyyppisten listojen ja normistojen merkitystä eri näkökulmista Kukin luento on otsikoitu perinteiseen tapaan käskyn tai kiellon muotoon, mutta se ei tarkoita, etteikö noita käskyjä voitaisi tarkastella myös kriittisesti - itse asiassa juuri päinvastoin Aineisto löytyy: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/

Luentosarjan rakenne 1. 12.9. Mieti eettisiä valintojasi ja tekojesi seurauksia. 2. 19.9. Älä väärinkäytä aatteita. 3. 26.9. Pidä huolta itsestäsi ja elä omaa elämääsi. 4. 3.10. Mieti mitä otat vanhemmiltasi ja mitä siirrät lapsillesi. 5. 10.10. Älä aiheuta kärsimystä toisille ihmisille ja muille tietoisille olennoille. 6. 24.10. Älä käytä seksuaalisuutta lyömäaseena toisia vastaan äläkä anna muiden väärinkäyttää itseäsi. 7. 31.10. Älä varasta toisen aikaa, kunniaa tai omaisuutta. 8. 7.11. Älä väärinkäytä toisten luottamusta ja hyvää tahtoa. 9. 14.11. Älä anna omaisuuden hallita elämääsi ja valintojasi. Auta toisia hädässä ja puutteessa. 10. 21.11. Älä väärinkäytä asemaasi omiin hyötytarkoituksiisi. 11. 28.11. Älä rajoitu näihin käskyihin, vaan mieti, mitä kaikkea muuta tarvitaan...

Itsekunnioituksen 10 käskyä (Catherine Cardinal): 1. Sinun ei tule kaveerata niiden kanssa jotka saavat sinut tuntemaan olosi pahaksi. 2. Sinun ei tule yrittää ymmärtää järjetöntä käyttäytymistä. 3. Sinun ei tule etsiä niiden seuraa jotka vahingoittavat sinua. 4. Luota ruumiiseesi koko elämäsi ajan (jos ruumiisi varastaa niin mielesi varastaa). 5. Sinulla on aina lupa sanoa "EI", muuttaa mieltäsi, ja ilmaista aidot tunteesi. 6. Mikä ei ole sinulle oikein ei ole myöskään veljillesi oikein. 7. Sinun ei tule antaa enemmän kuin kykenet. 8. Sillä mitä veljesi ajattelevat sinusta ei ole mitään väliä. 9. Missä tahansa olet, siellä on myös juhla. 10. Sinun tulee ylistää itseäsi elämäsi kaikkina päivinä.

Käskyt, yksilö ja yhteisö Itsekäs egoismi ja altruistinen yhteisöllisyys vai vapaa individualismi ja rajoittava kollektivismi? Ovatko ylipäätään vastakohtia ja/tai toisensa poissulkevia? Voivatko normatiiviset käskyt ja kiellot olla koskaan muita kuin yhteisöllisiä? Käskyjen ja kieltojen asema individualismia korostavassa yhteiskunnassa Jos käskyjä tai kieltoja rikotaan, ketä vastaan silloin rikotaan; yhteisöä, itseä vai jotain muuta?

Synti ja syyllisyys Synti on Raamatussa ja antiikin kreikkalaisessa filosofiassa käytetty termi, joka arkikielessä tarkoittaa moraalisesti pahoja ja kielletyiksi luokiteltuja tekoja Uskonnollisessa yhteydessä synnillä tarkoitetaan nimenomaan Jumalan tahtoa vastaan rikkomista Syyllisyys tarkoittaa psykologiassa ja psykiatriassa ensisijaisesti väärin tekemisen tunnetta ja tuskallista tietoisuutta siitä, että on tehnyt jotakin moraalisesti väärää tai rikkonut lupauksen

Syyllisyys ja evoluutio Ryhmässä eläminen vaatii kykyä, jonka avulla ihminen pysty yhtaikaa ottamaan huomioon sekä itsensä että toiset Varhaiset esi-isämme saattoivat pohtia, että naapurin ruokaa tai metsästysvälineitä ei kannattanut ryöstää, vaan oli järkevämpää säilyttää suhteet muihin, koska se pidemmällä aikavälillä palveli myös yksilön omaa etua Neuroteologi Mathew Alperin mukaan syyllisyys on juuri tuo kyky Yhteisön tarpeiden huomioonottaminen nousi yksilölle merkittäväksi sosiaaliseksi eduksi

Häpeä Yksi ihmisen tunteista Häpeällä on suojaava vaikutus, sillä se saa ihmisen pohtimaan tekojensa seurauksia jo ennalta Se auttaa välttämään sellaista toimintaa mikä aiheuttaisi kasvojen menetyksen. Häpeä myös estää tekemästä toiselle vääryyttä ja rikkomasta toisten rajoja Häpeän erottaa syyllisyydestä se, että häpeään liittyy todellinen tai kuviteltu yleisö (kun taas syyllisyyteen liittyy jokin yleisöstä riippumaton moraalisääntö tms.)

Egoismi Oman itsensä korostaminen, viittaa seuraaviin asioihin: 1. eettinen egoismi, moraalifilosofinen näkökulma, jonka mukaan ihmisen tulisi toimia oman etunsa mukaisesti 2. psykologinen egoismi, teoria, joka selittää ihmisten toimintaa heidän luontaisella itsekkyydellään

Eettinen egoismi Näkökulma, jonka mukaan ihmisen tulisi toimia oman etunsa mukaisesti, vaikka se olisi (tai näyttäisi olevan) ristiriidassa muiden etujen kanssa (vastakohta altruismi) Moraaliteoria, jonka mukaan tulisi puhua totta ja kunnioittaa muita, koska se on oman edun mukaista, on egoistinen Moraaliteoria, jonka mukaan moiset teot ovat yhteisen hyvän mukaisia, mutta toimijan etujen vastaisia, on pikemminkin altruistinen Egoismi ja altruismi vain harvoin ovat esiintyneet täysin puhtaina, ja käytännössä joudutaan normaalisti sovittamaan yhteen yksilön etua ja yhteisön etua

Altruismi Etiikassa altruismi on oppi, jonka mukaan teon moraalisuus määritellään sen mukaan, tuottaako se hyvää muille Altruismi ei sinänsä määrittele sitä, millainen teko tuottaa toisille hyvää Hyvällä voidaan tarkoittaa mielihyvän lisäämistä ja kivun vähentämistä Hyvä teko voidaan määritellä sellaiseksi, joka tuottaa myös muille onnellisuutta Altruismi on seurausetiikan haara, sillä siinä arvioidaan tekojen seurauksia vaikuttimien sijaan

Altruismi ja psykologinen egoismi Psykologisen egoismin mukaan ihminen käyttäytyy aina itsekkäästi riippumatta siitä, miltä teot saattavat näyttää Hän voi esimerkiksi saada altruistisista teoistaan mielihyvää, mikä olisi perimmäinen egoistinen motiivi Tutkimukset ovatkin osoittaneet, että altruistiset teot aktivoivat aivoissa samoja alueita kuin ruoka ja seksi Tekijän saama mielihyvä voi siten selittää ainakin osan altruismista

Altruismi ja biologia Evoluutiobiologiassa altruismi määritellään toiminnaksi, joka auttaa kohdetta mutta aiheuttaa toimijalle itselleen jonkinlaista haittaa Altruistista toimintaa on esim. se, kun mehiläinen pistää tunkeilijaa ja kuolee yhdyskuntansa puolesta Altruismi ja moraali eivät rajoitu täysin vain ihmisiin, vaikka ihmisillä ilmiö onkin ainutlaatuisen voimakas: esim. simpansseilla ja kapusiiniapinoilla on selvästi altruistisia käyttäytymismalleja

Altruismi ja evoluutio Darwinismin näkökulmasta altruismissa on se perusongelma, että eläinten olettaisi ajavan vain omaa etuaan ja kasvattavan siten omia lisääntymismahdollisuuksiaan Altruististen yksilöiden pitäisi joutua epäedulliseen asemaan verrattuna itsekkäisiin yksilöihin, ja ilmiön pitäisi siten hävitä Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan altruismia esiintyy yhä, mutta miksi? On sanottu, että itse asiassa koko evoluutiobiologia on tieteenala, joka yrittää löytää vastauksen ko. kysymykseen

Vastavuoroinen altruismi Vaikuttimena on saada vastavuoroisesti altruismia toiselta yksilöltä auttamalla ensin tätä Vastavuoroisen altruismin esitti terminä Robert Trivers artikkelissaan Evolution of Reciprocal Altruism vuonna 1971 Trivers asetti vastavuoroiselle altruismille ainakin kolme ehtoa: 1. toiminnan pitää auttaa saajaa, mutta aiheuttaa jonkinlaisia kustannuksia antajalle 2. vastapalveluksen täytyy toteutua vasta viiveellä ja 3. sen toteutumisessa pitää olla epävarmuutta

Pyyteetön altruismi? Vastavuoroinen altruismi vaatii yksilöltä täten muun muassa muistia, pysyviä suhteita ja vakautta Alun perin Trivers loi vastavuoroisen altruismin käsitteen evoluutiobiologisen tutkimuksen käyttöön, mutta sitä myöhemmin on sovellettu myös yhteiskuntatieteisiin Vastavuoroinen altruismi ei ole pyyteetöntä altruismia, joten voidaan esittää kysymys, onko se todellista altruismia ollenkaan, vaiko pelkästään verhottua itsekkyyttä

Individualismi Individualismi eli yksilökeskeisyys on yksilölähtöinen ajatussuunta tai näkökulma erilaisiin asioihin (vastakohta kollektivismi) Tieteissä metodologinen individualismi merkitsee sitä, että yksilöiden katsotaan olevan varsinaisia toimijoita eikä kollektiivien Yhteiskuntafilosofiassa ja etenkin etiikassa individualismi usein sekoitetaan egoismiin, mikä on kuitenkin eri asia Individualismi ei estä yhteisöihin liittymistä tai yhteisöllisyyttä, mutta jättää niihin osallistumisen kunkin oman valinnan varaan

Individualismin kritiikki Individualismia on syytetty siitä, että se tuhoaa yhteishenkeä ja lojaalisuutta, jotka ylläpitävät yhteisöjä Sen on myös väitetty johtavan itsekkyyteen ja oman edun tavoitteluun ja muiden oikeuksien polkemiseen Individualismin kriitikoiden mukaan käsitys ihmisten velvollisuuksista pitäisi nostaa oikeuksien rinnalle vähintään ihmisten valistuksessa, ehkä myös lainsäädännössä Mutta ovatko yhteisöt ainoa tapa osoittaa vastuuta ja altruismia?

Kollektivismi Näkemys tai oppisuunta, joka korostaa yhteisöllisyyttä ja yhteisön yksilön kustannuksella Sitä ovat edustaneet mm. sosialismi sekä vieläkin voimakkaammin fasismi ja etenkin kommunismi, jossa "yksityisomistus on minimissään ja suunnitelmatalous maksimaalisena Sitä ovat myös esim. Jean-Jacques Rousseaun vaatimus yksilöiden alistumisesta "yleistahdolle" ja G.W.F. Hegelin vaatimus yksilön alistumisesta kansallisvaltion instituutioille Kollektivismiin voidaan laskea myös mm. kansallissosialismi sekä islamismin kaltaiset teokraattiset aatteet

Kollektivismin kritiikki Kollektivismin katsotaan tukahduttavan yksilöllisyyttä ja moniarvoisuutta vaatimalla yhteistä identiteettiä kuten nationalismia tai rotua Lisäksi, kun poliittista valtaa käytetään kollektivististen päämäärien edistämiseksi, rajoitetaan ihmisten itsemääräämisoikeutta Esim. George Orwell on korostanut kollektivismin johtavan siihen, että jokin ihmisten vähemmistö saa oikeutuksen sortaa enemmistöä vapauden tai jonkin muun ihanteen nimissä