ILMOITUSLIITE tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ILMOITUSLIITE Maaliskuu 2008 soa -Palveluarkkitehtuuri Menestyksellisimmät yritykset rakentavat arkkitehtuuriaan liiketoimintalähtöisesti - Janne J. Korhonen TEKES ja muuttuvan ITympäristön haasteet SOA-ratkaisulla pyritään edistämään yrityspalvelujärjestelmän siirtymistä kohti yhden luukun -periaatetta. Sivut 6-7 Puolustusvoimat ja Torni-portaali Puolustusvoimien SOA -ratkaisun lähtökohtina olivat niin tekniset kuin viestinnällisetkin tavoitteet. Sivut 8-9 Konkreettista hyötyä SOA-ratkaisuista Eltel Networksin liiketoiminnan kehityksen päällikkö Fredrik Löfberg kiittää SOA-ratkaisun palvelulähtöisyyttä. Sivut 10-11 SOA yhdistää vanhaa ja uutta Hyödyntämällä olemassa olevat järjestelmäratkaisut, SOA turvaa jo tehdyt investoinnit. Sivut 12-13 SOA-prosessi käyntiin mentoroinnillasivut 8-9 Mentorointi on tapa kehitttää organisaatiota, sen toimintatapoja, tuotteita tai palveluita. Sivut 14-15
2 soa ilmoitusliite KuVA: MIKAELA KATRO Soa ILMOITUSLIITE Maaliskuu 2008 TÄMÄ SOA JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI -Palveluarkkitehtuuri ILMOITUSLIITE -hypestä käytännön sovelluksiin Menestyksellisimmät yritykset rakentavat arkkitehtuuriaan liiketoimintalähtöisesti - Janne J. Korhonen SOA perustuu IT arkkitehtuurin uusjakoon aiempaa pienemmällä raekoolla hieman komponenttiratkaisujen tapaan. Nyt mukana on kuitenkin syvempi liiketoiminnan ja tietojärjestelmäratkaisujen nivominen ryyditettynä aidolla alustariippumattomuudella. SOA:ssa liiketoiminnan tarpeet ja tietotekniset ratkaisut mallinnetaan saman kolikon eri puolina. Kun palveluja voidaan lisäksi koostaa toisista palveluista, voidaan samaa osapalvelua käyttää useissa eri prosesseissa. Tällaisten yleiskäyttöisten palvelujen kehittäminen ja ylläpitäminen on huomattavasti perinteisiä toimintokohtaisia ratkaisuja tehokkaampaa. Kehityskustannukset voidaan paremmin kohdistaa toiminnan kannalta tärkeimpiin palveluihin. Lisäksi työn jakaminen eri toimittajien kesken helpottuu. service Oriented Architecture (soa) eli palvelusuuntautunut arkkitehtuuri on ollut viime vuosien puhutuimpia teknologioita it-alalla. Mediarummutus on hieman vaimentunut parin vuoden takaisesta huipustaan. kysymys kuuluu, ollaanko soa-hehkutuskäyrällä nyt lähestymässä tuottavuuden tasoa vai vapaata pudotusta? Liiketoiminnan kannalta modulaarisuus nopeuttaa reagointia uusiin haasteisiin prosessien ja niitä tukevien palvelujen ripeän mukautettavuuden ansiosta. SOA luo myös perusedellytyksiä prosessimoottoreiden käyttöönottoon tulevaisuudessa. Erilaisten ja erilaisia tietoteknisiä valmiuksia omaavien käyttäjien kanssa toimiminen helpottuu palveluperusteisessa arkkitehtuurissa. Palvelua voi käyttää yhtä hyvin tietojärjestelmä kuin ihminen sopivan käyttöliittymän kautta. Julkisen hallinnon puolella SOA lienee jatkossa tärkeimpiä teknologisia välineitä lisääntyvien palvelutarpeiden täyttämiseen henkilökunnan vähentyessä. SOA lupaa paljon, mutta sen soveltaminen vaatii tiivistä yhteistyötä liiketoiminnan ja tietohallinnon kehittäjien välillä. SOA ei ole, kuten ei mikään aiempikaan tekninen ratkaisu, hopealuoti, joka ratkaisee kaikki ongelmat. Kuitenkin kyseessä on varteenotettava lähestymistapa, jota ei pidä jättää huomiotta vaihtoehtona tai täydentäjänä nykyisille toimintamalleille. SOA:n soveltaminen on edennyt Suomessa nopeasti päätellen alan seminaarien lisääntyneestä SOA case -esitysten määrästä. SOA lähestyy siis tuottavuuden tasoa ja on lähivuosina arkipäiväistymässä osaksi organisaatioiden toimintaa. Jyrki Haajanen Tutkija, tiiminvetäjä, Sähköiset liiketoimintaverkostot, VTT TEKES JA MUUTTUVAN IT- YMPÄRISTÖN HAASTEET SOA-ratkaisulla pyritään edistämään yrityspalvelujärjestelmän siirtymistä kohti yhden luukun periaatetta. Sivut 6-7 PUOLUSTUSVOIMAT JA TORNI-PORTAALI Puolustusvoimien SOA ratkaisun lähtökohtina olivat niin tekniset kuin viestinnällisetkin tavoitteet. Sivut 8-9 KONKREETTISTA HYÖTYÄ SOA-RATKAISUISTA Eltel Networksin liiketoiminnan kehityksen päällikkö Fredrik Löfberg kiittää SOA-ratkaisun palvelulähtöisyyttä. Sivut 10-11 SOA ON MEDIAPLANETIN TuOTTAMA TEEMALEHTI, JOKA ILMESTyy KAuPPALEHDEN yhteydessä 13.3.2008 TAVOITTAEN 208 000 LuKIJAA. KANNEN KuVA: JAcOb WAcKERHAuSEN SiSältö SOA YHDISTÄÄ VANHAA JA UUTTA Hyödyntämällä olemassa olevat järjestelmäratkaisut, SOA turvaa jo tehdyt investoinnit. Sivut 12-13 SOA-PROSESSI KÄYNTIIN MENTOROINNILLASIVUT 8-9 Mentorointi on tapa kehitttää organisaatiota, sen toimintatapoja, tuotteita tai palveluita. Sivut 14-15 Pääkirjoitus...2 soa seuraa strategiaa...4 Tekesin laaja soa-ratkaisu työn alla...6-7 Yritysarkkitehtuuri tukee liiketoimintaa...6 Puolustusvoimat haki selkeyttä soa-ratkaisulla...8-9 Ydinprosessit ja ydinpalvelut palveluarkkitehtuurin perustana...8-9 konkreettista hyötyä soa -ratkaisuista... 10 soa sig paikallinen osaamisyhteisö... 10 soa ei vesitä jo tehtyjä investointeja...12-13 Avoin lähdekoodi osana palveluarkkitehtuuria... 12 soa-prosessi käyntiin mentoroinnilla...14-15 kysymyksiä asiantuntijoille... 14 helsinki TUkhOlMA lontoo zürich MAdrid OslO kööpenhamina Berliini AMsTerdAM MilAnO dublin TAllinnA BrYssel new YOrk VArsOVA MAlMÖ hongkong www.mediaplanet.com Päivälehden ulottuvuus ja ammattilehden KeSKittyneiSyyS PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: Kimmo Savolainen, kimmo.savolainen@mediaplanet.com, 09-56584013 TOIMITTAJAT: Juhani Nurmi, Päivi Remes, Päivi Piispa, Kaisa-Maija Pitkäniemi, Petri Görman TuOTANTOPÄÄLLIKKÖ: Nora Helanto, nora.helanto@mediaplanet.com, 09-56584032 TAITTO: Mikko Hänninen, mikko.hanninen@mediaplanet.com KuVAT: Mikaela Katro, mikaela.katro@mediaplanet.com, 09-56584019 JAETAAN KAuPPALEHDEN VÄLISSÄ: 13.3.2008 LISÄTIETOJA SuOMI MEDIAPLANET Oy:N TEEMALEHDISTÄ: Riikka Martin, 09-56584030, Suomi Mediaplanet Oy, unioninkatu 18, 00130 Helsinki
ILMOITUSLIITE SOA 3
4 soa ilmoitusliite it-barometri Tietotekniikan liitto Marraskuu 2007 Tietotekniikan liitto (TTl) tutki marraskuussa 2007 suomalaisten yritys- ja it-johtajien näkemyksiä tietotekniikan hyödyntämisestä. Jatkossa liitto seuraa tilannette toistamalla tutkimuksen vuosittaisena barometrina. Liiketoimintajohto painottaa it:n tuomaa kilpailuetua ja uusia liikevaihtoa kasvattavia toimintoja enemmän kuin it-johto. Liiketoimintajohto pitää osaajien löytämistä vaikeampana kuin itjohto. Keskimäärin suomalaisyritysten it:stä on ulkoistettu 39 prosenttia. it- ja liiketoimintajohto ovat lähes yksimielisiä siitä, että it:n rooli kilpailutekijänä tulee korostumaan jatkossa. 52 prosenttia yrityksistä on sitä mieltä, että it - osaajien löytäminen Suomesta on vaikeaa. Kaiken kaikkiaan it:llä operatiivisempi näkemys. lähde: Tietotekniikan liitto, www.ttlry.fi KuVA: PEKKA PARTANEN Soa Seuraa StrateGiaa Prosessit Palvelut Järjestelmät Kirjoittaja, Janne J. Korhonen, on itsenäinen konsultti erityisalueenaan business Process Management -lähestymistavan käsitteellistäminen, menetelmät ja arkkitehtuuri. rakenne seuraa strategiaa. historioitsija Alfred chandlerin esittämä teesi vastaa hyvin myös kysymykseen, miksi palveluarkkitehtuuria rakennetaan ja miksi juuri nyt. Yhä globaalimmassa kilpailuympäristössä liiketoiminnan muutokset ovat ennennäkemättömän nopeita. Uudet, yhä kokonaisvaltaisemmat, mutta kohdennetummat tuotteet ja palvelut täytyy saada markkinoille yhä lyhyemmissä sykleissä. halvemmalla, nopeammin, paremmin, ei enää riitä, vaan yritysten täytyy jatkuvasti muuttua ja kehittyä. haasteena on sopeuttaa toiminta vaihtuviin olosuhteisiin olemassaolevilla resursseilla. ketteryys nousee kilpailukyvyn keskiöön. Resurssien uudelleenallokointi ei kuitenkaan ole helppoa. Liiketoiminnallisten vaatimusten ja tietojärjestelmien yhteensovittaminen on ikuinen ongelma. Molemmissa päissä joudutaan joustamaan: liiketoimintaproses- sit joudutaan sovittamaan niitä tukevien sovellusten toimintalogiikkaan ja pakettisovelluksia on vaikea integroida toimintoketjuiksi. Kun prosessi on kerran toteutettu, sen muuttaminen on hyvin vaikeaa. Perinteiset integraatioratkaisut (EAI) ikään kuin valavat järjestelmät sementtiin. Tämän päivän liiketoiminta edellyttää prosesseilta ketteryyttä, johon perinteiset liiketoimintasovellukset ja integraatioratkaisut eivät kykene. Palveluarkkitehtuuri (Service-Oriented Architecture, SOA) lähtee ajatuksesta, että olemassaolevan IT-infrastruktuurin päälle rakennetaan pari kerrosta lisää: palvelukerros, joka kanonisoi yrityksen tieto- ja palvelumallin, johon tietojärjestelmissä oleva data ja toiminnallisuus kuvataan ja integroidaan; ja prosessikerros, joka orkestroi prosessilogiikan näiden palveluiden yli. Eikö uusien tasojen rakentaminen jo ennestään monimutkaisen IT-ympäristön päälle sitten viimeistään tukehduta toiveet ketteryydestä? Sellainen vaara on olemassa, jos tekniikkapinoon vain lisätään uusia järjestelmiä ajattelematta arkkitehtuuria, mutta oikein toteutettuna SOA tekee toiminnan kehittämisestä aidosti ketterämpää. Palveluabstraktio eristää liiketoiminnan muutokset tietojärjestelmien kehityksestä ja samalla synkronoi IT:n ja liiketoiminnan; prosessille näkyvä standardi rajapinta erotetaan palve- lun teknisestä toteutuksesta. Liiketoimintavaatimukset kuvataan uusiksi tai muuttuneiksi prosesseiksi, joissa palvelut orkestroidaan uudelleen. Tarvittaessa uusia palveluita voidaan tehdä integroimalla tietojärjestelmiä ja mahdollisesti toteuttamalla puuttuva toiminnallisuus ketterillä ohjelmistoprojekteilla. Useissa yrityksissä onkin jo aloitettu tämäntyyppisen arkkitehtuurin rakentaminen. Useimmiten urakka on aloitettu IT-lähtöisesti alhaalta ylöspäin: sovelluksia on integroitu yhteen ja automatisoitu siten laajempia toiminnallisuuksia. Menestyksellisimmät yritykset rakentavat kuitenkin arkkitehtuuriaan liiketoimintalähtöisesti, ulkoa sisäänpäin ja ylhäältä alaspäin. Parhaat SOAnkävijät myös määrittelevät ja toteuttavat SOA-hallinnointimallin: periaatteet, mekanismit ja menettelytavat, joilla päätöksenteko valtuutetaan yrityksen kaikilla tasoilla. Kirjoittaja: Janne J. Korhonen
ILMOITUSLIITE SOA 5 Ketteryyttä finanssi- ja vakuutusalalle Profit Software toimittaa uuden teknologian järjestelmäratkaisuja finanssisektorille, erityisesti vakuutusyhtiöille. SOA-kelpoiseksi kehitetty tuoteperhe notkistaa jäykkää vakuutusbusinesta tarjoamalla asiakkaille enemmän vaihtoehtoja tuotteiden kehittämiseen ja lanseeraamiseen. Profit Softwaren myynti- ja markkinointijohtaja Pekka Lemettinen. Perinteisesti finanssi- ja vakuutusala on ottanut hitaanlaisesti käyttöön uusia, joustavia IT-ratkaisuja. Alalla kuitenkin tapahtuu paljon muutoksia, mm. fuusioitumisten seurauksena yrityksille on syntynyt konkreettinen tarve saattaa tietojärjestelmäratkaisut ajan vaatimusten tasolle. Painetta tulee myös asiakkaiden taholta, sillä he ovat tottuneet asioimaan sähköisesti ja tehokkaasti. - Lähdemme Profitissa ensisijaisesti siitä, että järjestelmien uudistamiselle on oltava liiketoiminalliset perusteet. Vanhat järjestelmät ovat otollista maastoa SOA-uudistukselle, jolloin parannuksia voidaan tehdä pala kerrallaan, siten että hyödyt näkyvät nopeasti liiketoiminnassa, kertoo Profit Softwaren myynti- ja markkinointijohtaja Pekka Lemettinen. Joustavuus, nopeus, laajennettavuus Profit Softwaren uuden sukupolven tuotteet kehitettiin jo alun alkaen modulaariseksi ja SOA- kelpoiseksi. Keskeistä kehitystyössä on ollut aito ymmärrys siitä kuinka hyödyt valjastetaan asiakkaan käyttöön. SOA on paljon arkkitehtuuria, mutta ensisijaisesti se on tapa ajatella. - Joustavuudesta hyvänä esimerkkinä voisi mainita mahdollisuuden yhdistellä ja laajentaa tarjottavia tuotteita joustavasti. Esimerkiksi eläke- tai säästötuote voidaan kansainvälistä toimintaa harjoittavassa yrityksessä rakentaa niin, että rahastot hallinnoidaan Suomessa ja riskiturvat tulevat Ruotsista, Lemettinen kuvaa. -Palveluiden nopea käyttöönotto tarkoittaa alhaisempaa riskiä ja nopeutettua takaisinmaksuaikaa. Jokainen voitettu kuukausi lisää kassavirtaa ja markkinaosuuksia. - Laajennettavuus sen sijaan auttaa parantamaan asiakaspalvelun tasoa nopeasti. Pankkien tai vakuutusyhtiöiden myyjille pystytään tarjoamaan tehokkaammat työkalut asiakkaiden kohtaamiseen sekä rakentamaan web-portaaleja, jotka laajentavat esimerkiksi varainhoidon palveluita. Näillä uudistuksilla jokaisesta asiakkaasta voidaan tehdä vip-asiakas. SOAlla notkeutta - Profit Software notkistaa vakuutusbisnestä SOA-ajattelun avulla. Nykytilanteessa vanhojen järjestelmien täydellinen uudistaminen kerralla on harvoin perusteltua. SOA-näkökulma antaa asiakkaillemme tuoreen vaihtoehdon toteuttaa uudistuksia hallitummin pienemmissä osissa, ilman että liiketoiminnan kehitys jää pitkäksi aikaa taka-alalle. Edut ovat kiistattomia myös loppuasiakasrajapinnassa, Lemettinen korostaa. Lisätietoa: www.profitsoftware.fi Profit Software Oy on vuonna 1992 perustettu yhtiö, joka valmistaa tuotepohjaisia ohjelmistoja Pohjois-Euroopan alueella toimiville rahoitus- ja vakuutusalan yrityksille. Profit Software on markkinajohtaja omassa liiketoimintasegmentissään sekä Suomessa että Baltiassa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2007 oli 9 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 120. Profit Softwaren ratkaisuja on toimitettu yli 40 asiakkaalle kahdeksassa maassa Pohjois-Euroopan alueella.
6 SOA ILMOITUSLIITE Tekesin laaja SOA-ratkaisu työn alla Kuva: Tekes, Markus Sommers TEKESIN SOA-RATKAISU PÄHKINÄNKUORESSA: Tekesissä tehtiin laajamittainen ja syvällinen analysointi ja visiointi siitä, mitkä ovat keskipitkän ja pitkän tähtäimen tietojärjestelmien kehittämisen tarpeet Tekesissä ja kuinka ne sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen koko julkisen yrityspalvelujärjestelmän kehittämisen kanssa. Vastaukseksi valikoitui SOAratkaisu. Se toimii alustana, jolle jatkossa integroidaan sähköisinä työpöytäratkaisuina kaikki keskeiset asiakasrajapinnan tietojärjestelmät. Taustalla tavoitteena on edistää julkisen yrityspalvelujärjestelmän siirtymistä kohti yhden luukun periaatetta. edistää julkisen yrityspalvelujärjestelmän siirtymistä kohti yhden luukun periaatetta pyritään optimoimaan sähköinen asiointi siirtyminen SOA-alustalle asteittain ensimmäinen vaihe - testaus intranetillä tavoitteena näkyvää tulosta jo vuoden sisällä Teksti: Päivi Remes On selvää, että Tekes haluaa olla suunnannäyttäjä myös omissa tietojärjestelmien kehitys- ja integrointiratkaisuissaan. Tekesin tilanne oli kuitenkin tutun kuuloinen: oli erillisiä projektijärjestelmiä, asiakkuushallintajärjestelmiä jne. - Haluttiin päästä pois useista erillisistä järjestelmistä ja samaan aikaan siirtää asiointia yhä enemmän sähköiseen muotoon. Etenkin sähköinen asiointi edellyttää luopumista mustavalkoisesta rajanvedosta sisäisten ja ulkoisten järjestelmien välillä. Koska käsittelemme kuitenkin luottamuksellisia yritystietoja, on selvää, että tietoturvallisuusnäkökulmasta ei voi tinkiä piiruakaan, emmekä missään nimessä tuijota pelkkiä kustannuksia. Niinpä asteittain toteutettava SOA-ratkaisu oli meille aivan luonteva ratkaisu, muistelee Tekesin Jari Romanainen. Sähköisen asioinnin optimointi Kun yritykset asioivat usein yhtäaikaisesti Tekesin, Finnpron, TE-keskusten ja Finnveran pakeilla, on tavoiteratkaisu, jossa kaikki asiointi ta- pahtuisi sähköisesti yhdellä kertaa, varmasti enemmän kuin yritysten mieleen. Samoin on asian laita kyseisissä organisaatioissa. - Haluamme kehittää tarjoamiamme helpommin ymmärrettäviksi sekä asiakkaiden kulloisiinkin tarpeisiin paremmin osuviksi ja räätälöityviksi. Kun asiakkaiden tarpeet kohtaavat paremmin Tekesin tarjoaman, luo se myös edellytykset toiminnan tehos- Yritysarkkitehtuuri tukee liiketoimintaa Yritysarkkitehtuurissa organisaation eri vastuuhenkilöt suunnittelevat yhdessä tietojärjestelmien pelisäännöt. Tarkoituksena on tukea liiketoiminnan strategiaa ITpalveluilla. Teksti: Petri Görman Yritysarkkitehtuurissa on kyse siitä, että organisaation liiketoiminnasta, tietojärjestelmistä, tietovarastoista ja palvelininfrastruktuurista vastaavat henkilöt luovat yhdessä pelisäännöt IT-palveluille. Tarkoituksena on kehittää organisaation IT:tä kokonaisuutena, jotta liiketoimintastrategia ohjaa IT-investointeja. Usein myös periaatteet SOA- ratkaisujen rakentamiselle ovat osa yritysarkkitehtuuria. Yritysarkkitehtuurissa pyritään tavoitetilaan, jossa järjestelmä tukee liiketoimintaa aikaisempaa paremmin. Hyvin suunniteltu yritysarkkitehtuuri mahdollistaa sen, että organisaatio mukautuu liiketoiminnan äkillisiin muutoksiin joustavasti. Oikeat valinnat ja hyvä suunnittelu tuovat yritykselle myös kustannussäästöjä. Keskipitkällä aikavälillä yritysarkkitehtuuri auttaa kontrolloimaan kustannuksia, asiantuntija Sakari Olli Tieturi Oy:stä muotoilee. Yritysarkkitehtuuri on johdon väline koko organisaation tietotekniikan hallintaan ja kehittämiseen. Yritysarkkitehtuuriajatuksen avulla IT-palveluita rakennetaan aikaisem- paa avoimemmin ja avarakatseisemmin sekä taataan palasten yhteensopivuus. Kaikissa IT-investoinneissa on peruslähtökohtana aina liiketoiminnalliset tavoitteet ja niiden parantaminen. Yritysarkkitehtuurin avulla investoinneista saadaan parhaat edut irti, Olli sanoo. Kokonaisvaltaista kehittämistä Yritysarkkitehtuuria rakennettaessa suurimmat ongelmat eivät muodostu teknisistä ratkaisuista vaan työyhteisön toimivuudesta. Teknologiat saa sovitettua yhteen aina rahalla, mutta on paljon vaativampaa virittää organisaatio puhaltamaan yhteen hiileen. Kokonaisvaltaisuuden takia yritysarkkitehtuurin tavoitetilaa kohti kannattaa edetä pienin askelin. Matkalla järjestelmät, mallit, organisaatiot ja toimintatavat muuttuvat. Se vaikuttaa kaikkeen organisaation sisällä. Tavoitteena on systematisointi. Kustannukset pienenevät vähitellen, kun palaset sopivat entistä paremmin kohdalleen. Kokonaisvaltaisen hankkeen tavoitteena on, että tietojärjestelmät toimivat aikaisempaa paremmin liiketoiminnan tukena, Olli sanoo.
ILMOITUSLIITE SOA 7 Kuva: Tekes, Pekka Rötkönen tamiselle. SOA-pohjaiset työpöytäratkaisut ja niiden taustalla ydinprosessien mallintaminen SOA-alustalle integroiduilla välineillä, helpottaa huomattavasti eri toimintojen ja prosessien hallintaa, seurantaa ja jatkosuunnittelua, Romanainen kuvailee. Asteittain liikkeelle - Olemme lähteneet liikkeelle omasta intranet-ympäristöstämme testataksemme ensin SOA-alustan toimivuutta eri toiminnallisuuksien toteuttamisessa. Siirtyminen SOAalustalle tapahtuu asteittain, sovellus ja toiminnallisuus kerrallaan. Aikataulutavoitteet ovat haastavat. Vuoden sisällä uudistuksien pitäisi näkyä jo asiakasrajapinnassa sähköisten asiointimahdollisuuksien lisääntymisenä, Romanainen kertoo. Siirtyminen SOA-alustalle tapahtuu asteittain, sovellus ja toiminnallisuus kerrallaan.
8 soa ilmoitusliite Puolustusvoimat haki selkeyttä Soa-ratkaisulla Puolustusvoimien sisäisen ja ulkoisen viestinnän Torni-portaali on toteutettu SOA-ratkaisulla. Lähtökohtina olivat niin tekniset kuin viestinnälliset tavoitteetkin. KuVA: PuOLuSTuSVOIMAT ydinprosessit ja ydinpalvelut palveluarkkiteh Palveluarkkitehtuuri nähdään usein tietoteknisenä ratkaisumallina, jonka avulla tietojärjestelmät saadaan tarjoamaan modulaarisia, uudelleen käytettäviä palveluita käyttäjien tarpeisiin. Mutta palveluarkkitehtuuri antaa mahdollisuuden syvällisempäänkin muutokseen ajatustavoissa: Voisiko itse toiminta muodostua modulaarisista, uudelleenkäytettävistä palveluista, joita koostamalla saadaan muodostettua joustavia ja tilanteeseen mukautuvia prosesseja? ratkaisun avain on toimintaprosessien mallintaminen siten, että tehdään ero ydinprosessien ja ydinpalveluiden välille. Esimerkki hallinnon ydinprosessista, ydinpalvelusta ja tukipalvelusta. Ydinprosessi sisältää ne työtehtävät, joiden lopputuloksena syntyvät yrityksen tai organisaation aikaansaamat tuotteet ja palvelut eli lisäarvo asiakkaalle. Ydinpalvelut muodostuvat taas ydinprosessia välittömästi tukevien tehtävien muodostamista palveluista, joita voidaan pyytää missä hyvänsä ydinprosessin tehtävässä. Oleellista on tunnistaa ja jäsennellä prosessit ja palvelut oikealla yleisyyden tasolla, jotta palveluiden uudelleenkäytettävyys ja itsenäisyys voisivat toteutua.
ILMOITUSLIITE SOA 9 Kuva: Puolustusvoimat Aito hyöty käyttäjien houkuttimena Yhtenäinen intranet tulee Kosken mukaan olemaan yhteenkuuluvuuden, sitouttamisen ja johtamisen väline. Tieto tulee välittymään yhä paremmin koko Puolustusvoimiin. - SOA-ratkaisusta pitää olla aitoa käytännön hyötyä käyttäjälle, jotta hänet saadaan houkuteltua intranetin päivittäiseksi käyttäjäksi. Lisäksi palvelun tulee olla käyttäjäystävällinen. Meillä on lähdetty liikkeelle siitä, että peruskäyttäjän pitää pystyä käyttämään portaalia ilman erillistä koulutusta, Koski sanoo. Teksti: Päivi Piispa Puolustusvoimissa lähdettiin kokoamaan palveluita yhteen ja selkeyttämään viestinnän prosesseja SOA-ratkaisun avulla. Lähtötilanteessa käytössä oli 50 erilaista intranetiä, 350 tietojärjestelmää, 6000 sovellusta ja 16 000 käyttäjää. - Uudessa ratkaisussa haluttiin koota yhteen lukuisat järjestelmät, jotka eivät keskustelleet keskenään. Tavoitteena oli luoda käyttöliittymä, johon nämä eri järjestelmät tuodaan kertakirjautumisen taakse, sähköisen viestinnän hankkeesta vastannut majuri Harri Koski Puolustusvoimista kertoo. Sekamelskasta haluttiin eroon myös viestinnällisesti. Yhdellä julkaisukerralla halutaan luoda materiaalia sekä sisäiseen että ulkoiseen verkkoon. - Jos työntekijämme tuottaa sisällön sisäiseen verkkoomme, miksei sama teksti kävisi myös ulkoverkkoon? Tietysti viranomaistoimijana meillä on tietosuojatarpeita, ja siksi ratkaisu onkin haasteellinen luoda, Koski sanoo. Sisällöntuottajien toimesta tuotetaan parhaillaan sisältöä, jotta julkaisu 2.6.2008 olisi mahdollista. Intranetin ja ulkoisen verkon sisällöntuotannon lisäksi samalta työpöydältä voi löytyä vaikkapa henkilöresurssijärjestelmä ja kalenteripalvelu. Torni-portaalin visuaalinen ilme Kosken mukaan järjestelmän pitää myös olla täysin valmis ennen käyttöönottoa, jotta käyttäjillä herää luottamus järjestelmää kohtaan. - Nykykäyttäjät eivät pelkää uusia järjestelmiä, mutta jos ensimmäisellä käyttökerralla järjestelmä ei toimi kunnolla, ensimmäinen askel lanseerauksesta eteenpäin on menetetty, Koski sanoo. Meillä on lähdetty liikkeelle siitä, että peruskäyttäjän pitää pystyä käyttämään portaalia ilman erillistä koulutusta tuurin perustana Ydinprosessi vastaa tyypillisesti yrityksen tai organisaation ydintehtävää: Yrityksen tuotteiden valmistus- ja toimitusprosessi, sairaalan hoitoprosessi tai viraston asiankäsittelyprosessi ovat esimerkkejä näistä ydinprosesseista. Oheinen esimerkki esittää tyypillistä julkisen hallinnon asiankäsittelyprosessia, jonka lopputuloksena on asiaa koskeva päätös. Prosessin tarvitsema ydinpalvelu on työntekijän suorittama yksittäinen työtehtävä, jota tarvitaan jokaisessa ydinprosessin vaiheessa. Työtehtäväpalvelu puolestaan on osaprosessi, joka käyttää arkiston palveluita. Palveluarkkitehtuurin mukaan palvelut ovat itsenäisiä, uudelleenkäytettäviä ja rajapinnoiltaan täsmällisesti kuvattuja. Esimerkiksi arkistopalvelun tarjoamat palvelut ja niiden sisällöt voidaan kuvata ja sopia niin täsmällisesti, että organisaatio voi halutessaan hankkia tarvitsemansa arkistopalvelut ulkopuoliselta palvelun tarjoajalta. Varsinkin arkistoitavan aineiston digitalisoituessa tämä on houkutteleva vaihtoehto. Myös työntekijän työtehtävä ja siihen liittyvät pyyntö- ja vastausrajapinnat on mahdollista täsmällisesti kuvata palveluna. Tämä antaa mahdollisuuksia uusille toimintamalleille. Työtehtäväpalvelun pyyntö voi kohdistua toiseen organisaatioon esimerkiksi lausunnon pyytämistä varten asian valmisteluvaiheessa. Toisaalta työtehtäväpalvelun suorittaja saattaa olla jopa itse asiakas, esimerkiksi kunnallisen päivähoitohakemuksen tekevä perhe. Ydinprosessien ja niitä tukevien ydinpalveluiden kuvaaminen oikealla abstraktiotasolla antaa yritykselle tai organisaatiolle mahdollisuudet muovata prosessejaan joustavasti, verkottua uudella tavalla kumppaneidensa ja alihankkijoidensa kanssa ja sitoa asiakkaat aktiivisina toimijoina osallisiksi ydinpalveluiden tuottamiseen. Kirjoittaja: Timo Itälä Neuvonantaja Salivirta Oy
10 SOA ILMOITUSLIITE Kuva: snowkoala Konkreettista hyötyä SOA-ratkaisuista SOA-arkkitehtuuri ja yhdistelmäsovellukset tuovat yritykselle parempaa tietojen näkyvyyttä, liiketoiminnan joustavuutta ja auttavat tekemään älykkäämpiä päätöksiä. Teksti: Juhani Nurmi SOA-arkkitehtuuri voi tulla yritykselle ajankohtaiseksi silloin, kun halutaan parempaa tietojen näkyvyyttä koko organisaatiossa. Myös liiketoiminnan tarpeisiin ja tilaisuuksiin vastaaminen ja liiketoiminnan prosessien optimointi ovat tärkeitä prioriteetteja. - SOA on meille bisneslähtöinen toimintamalli. Sen päädraiverina tulee aina olla liiketoiminnan tarpeet. Mielestämme hyviä asioita SOA:ssa ovat nopea implementointi tehdyistä ratkaisuista sekä tarkka arkkitehtuuri. Eri tapahtumat ovat heti käytettävissä. Itse raportointi on tarkkaa ja reaaliaikaista. Lisäksi tilaustoimintaketju on täysin automatisoitu. Palvelulähtöistä raportointia Eltel Networksin liiketoiminnan kehityksen päällikkö Fredrik Löfberg kiittää SOA-ratkaisun palvelulähtöisyyttä. Kuva: Dejan Novakov ELTEL NETWORKS Yksi käyttöliittymä Jotta SOA:sta voidaan ottaa yrityksessä kaikki irti, sekä bisnes- että ITpuoli pitää sitouttaa täysillä mukaan itse prosessiin. - Pääprioriteettimme nyt ja aina on kuitenkin lisäarvon tuottamisessa asiakkaalle. On tärkeää, että eri integraatiotoimintojen suhteen noudatetaan yhteistä päämäärää ja selkokieltä. Asiakkaalla on vain yksi käyttöliittymä, jolla he pystyvät käsittelemään kaikkea tarvitsemaansa tietoa, Löfberg sanoo. Eltel Networks syntyi kun Fortum Oyj päätti luopua rakentamis- ja ylläpitotoiminnoista. Palveluihin kuuluu suunnittelu, rakennus, ylläpito, vian korjaus sekä lisäpalveluita sähkö-, tele-, yleis- ja teollisuusverkkojen omistajille. Yhtiön tärkeimpiin asiakkaisiin kuuluivat teleoperaattorit, laite- ja järjestelmätoimittajat, rautatieyhtiöt sekä sähkö- ja teleyhtiöt. Lähde: Eltel Networks Monta kokkia prosessissa Eltel Networksin toimitusjohtaja Juha Luusua myöntää auliisti, että SOA-integraatio voi olla monimutkaista. - Helppoja caseja ei ole olemassakaan. Intergraatio on usein teknologisesti haastavaa, koska prosessissa on mukana monta kokkia. Löysä ja välinpitämätön asenne ei johda mihinkään. Projektikoordinoinnissa kaikkien tulisi puhua samaa kieltä, Luusua tähdentää. Sähköistä läpinäkyvyyttä Kun liiketoiminnassa on mukana useita partnereita ja prioriteetteja, keskinäiset väärinkäsitykset saattavat vaarantaa prosessin. - Ei ole tietenkään kenenkään edun mukaista, jos asiakas joutuu maksamaan oppirahoja ja aikataulut paukkuvat. Aika on rahaa. Integraatio toimii mielestäni parhaiten silloin kun se on taustalla, eikä näy laisinkaan ulospäin. SOA:n edut piilevät sen sähköisessä läpinäkyvyydessä kaikille asianomaisille sekä joustavuudessa eri bisnescaseihin, Luusua sanoo. SOA SIG paikallinen osaamisyhteisö SOA SIG (Subject Interest Group) on Systeemityöyhdistys Sytyke ry:n yhdeksäs ja tuorein alayhdistys - tänä keväänä tulee täyteen sen ensimmäinen toimintavuosi. Yhteisön tarkoituksena on tarjota jäsenilleen mahdollisuuksia vaihtaa kokemuksia ja tietoa palveluarkkitehtuurin periaatteista, menetelmistä, välineistä ja sovelluksista. Mukana on jo hyvä määrä asiasta kiinnostuneita ihmisiä eri tahoilta; jäseninä on niin loppukäyttäjiä, toimittajia kuin tutkijoitakin. Tilaisuuksissa on saatu aikaan hedelmällistä keskustelua niin palveluarkkitehtuuriin liittyvistä teoreettisista periaatteista kuin käytännön kokemuksistakin. Eräänkin jäsenen mukaan SOA SIG on hyvä foorumi käydä keskusteluita ja selkeyttää omaa kuvaa palveluarkkitehtuurista. Vuorovaikutusta laajennetaan jatkossa enemmän myös verkkoympäristöön. Osallistuminen osaamisyhteisön toimintaan on maksutonta kaikille Sytyke ry:n jäsenille. Seuraava tilaisuus Kokemuksia SOAnkäynnistä pidetään TKK:lla 3.4. Kuka tahansa voi myös liittyä yhdistyksen sähköpostilistalle. SOA SIG:n verkkosivu on osoitteessa http://www.ttlry.fi/yhdistykset/sytyke/osyt/soasig/. Teksti: Janne J. Korhonen, SOA SIG perustajajäsen
ILMOITUSLIITE SOA 11 Kilpailuetua palvelukeskeisellä arkkitehtuurilla Ixonosin ohjelmistotuotannon palvelukehys on suunniteltu projekti - toiminnan ja sovellusten elinkaaren hallintaan. Se perustuu alan standardeihin ja parhaisiin käytäntöihin, kuten SOA-ohjelmistoarkkitehtuuriin, ITIL-tietojarjes tel mien hallintaan, PMBOK-projektihallintaan sekä ohjelmisto kehityksen avoimuuteen ja ketteriin menetelmiin. Näihin perustuen asiakkaalle voidaan tarjota entistä tehokkaampia välineitä kilpailukyvyn parantamiseen sekä kustannustehokasta joustavuutta muuttuviin liiketoiminnan tarpeisiin. Lisätietoja Antti Kytömäki, puh. 0400 162 985. Ixonos Oyj www.ixonos.com Verkottunut liiketoiminta kasvun lähteenä -aamuseminaari Liiketoimintaprosessien vaivaton muunneltavuus ja optimoitavuus ovat keskeisiä tekijöitä organisaation kilpailukyvyn ja kasvun kannalta. Verkottuvassa liiketoiminnassa myös sidosryhmien prosessit tulee voida liittää saumattomasti kokonaisuuteen. Organisaation toiminnan ketteryys voi olla uhattuna, mikäli sitä tukeva tietotekniikka ei ole riittävän joustava vastaamaan liiketoiminnan muuttuviin tarpeisiin. Liiketoimintaprosessien vapauttaminen sovellussiiloista koko organisaation käyttöön parantaa organisaation kykyä hyödyntää uudet liiketoimintamahdollisuudet ja mahdollistaa reagoinnin markkinoiden nopeisiin muutoksiin. Onko tämä mahdollista ja voidaanko se ratkaista ilman että kaikki olemassa olevat järjestelmät uudistetaan? Frends Technology ja Microsoft toivottavat sinut tervetulleeksi kuulemaan käytännön toteutuksia verkostoituneen liiketoiminnan rakentamisesta. Tilaisuus on tarkoitettu liiketoiminnan ja tietotekniikan kehityksestä vastaaville henkilöille. OHJELMA 08:00 Aamiainen 08:30 Tilaisuuden avaus Juha Karppinen, johtaja, Microsoft Oy 08:45 Verkostoitunut toimintamalli kasvun ja tuottavuuskehityksen lähteenä haasteita yritysjohdolle Martti Malmivirta, hallituksen puheenjohtaja, Eera Finland Oy 09:30 Tauko 09:45 Läpinäkyvät liiketoimintaprosessit kilpailutekijänä Fredrik Löfberg, kehityspäällikkö, Eltel Group Oy 10:15 Liiketoimintaprosessien automatisointi käytännössä Sami Tähtinen, teknologiajohtaja, Frends Technology Oy 10:45 Yhteenveto Aino-Maija Fagerlund, toimitusjohtaja, Frends Technology Oy Ajattele isosti. Toteuta helposti. 11:00 Tilaisuus päättyy Aika: Torstai 3.4.2008, klo 8:00 11:00 Paikka: Nykytaiteen museo Kiasma, Mannerheiminaukio 2, Helsinki Ilmoittautumiset: www.uusiaika.fi/soa Tilaisuus on maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen.
12 SOA ILMOITUSLIITE SOA ei vesitä jo tehtyjä investointeja SOA-pohjaiseen järjestelmäintegrointiin siirtyminen huomioi ja hyödyntää täysin jo olemassa olevat järjestelmäratkaisut ja turvaa siten tehdyt investoinnit. Järjestelmäintegraatio, joka on joka tapauksessa tehtävä, kannattaa tehdä ajanmukaisilla, tehokkailla välineillä. Teksti: Päivi Remes Järjestelmäintegraatiosta on tullut jo liki mantra. Integroidut järjestelmät tehostavat yrityksen toimintaprosessia, sillä parhaimmillaan kerran syötetty tieto kulkee virheettömästi ja automaattisesti, ilman ihmistyötä, tilausvaiheesta, hankinnan järjestelmien, tuotannon tietojärjestelmien, toimituksen, laskutuksen ja reskontran tietojärjestelmien kautta kirjanpitoon asti. Lisäksi tietoa voidaan hyödyntää mm. liiketoiminnan kehittämisessä. - Usein SOA mainitaan uusien prosessipohjaisten järjestelmien yhteydessä, mutta tämä ei suinkaan ole se kaikkein yleisin SOAn hyödyntämistapa. Yhdeksän kymmenestä SOA hankkeesta on integraatiohankkeita, kertoo Oraclelta Jaripetri Kalske. Avoin lähdekoodi osana palveluarkkitehtuuria Palveluperusteisen arkkitehtuurin avulla yritykset voivat saada liiketoiminnallista ketteryyttä sekä säästää ITjärjestelmien elinkaarikustannuksissa. Avoimessa arkkitehtuurissa voi hyödyntää joustavasti sekä avoimeen lähdekoodiin että kaupalliseen lisenssiin pohjautuvia ohjelmistoja. Teksti: Kaisa-Maija Pitkäniemi Ennustetaan, että muutaman vuoden sisällä teknologian edelläkävijät hankkivat lähes puolet it-järjestelmistään palveluperusteisesti eri puolilta maailmaa. Ennustetaan myös, että vuoteen 2012 mennessä 80 prosentissa kaikista kaupallisista ohjelmistoista on hyödynnetty avoimen lähdekoodin eli ns. open source teknologiaa. Avoimen lähdekoodin lisääntyminen näkyy myös palveluperusteisen arkkitehtuurin käytössä. Yritysten on nähty siirtyvän entistä enemmän avointa lähdekoodia hyödyntäviin soa-ratkaisuihin. Ixonos Oyj:n Jari Kekkonen vahvistaa, että avoimen lähdekoodin teknologiaan perustuvat ratkaisut ovat erittäin käyttökelpoisia palveluperusteisessa arkkitehtuurissa. - SOA:aa ei saa kaupan hyllyltä, vaan se on joukko suunnittelu- ja toteutusperiaatteita, joiden pitkäjänteisen ja systemaattisen noudattamisen tuloksena voidaan saavuttaa merkittäviä liiketoiminnallisia hyötyjä. IT-ratkaisut osaksi strategista suunnittelua SOA-mallin mukaisesti on mahdollista rakentaa vähemmän tuoteriippuvaista avointa arkkitehtuuria, jossa standardeihin perustuvia komponentteja voidaan helpommin vaihtaa ja muuttaa. -Tällä luodaan liiketoiminnallista ketteryyttä. Avoimen lähdekoodin ratkaisut ovatkin yleensä ensimmäisten joukossa toteuttamassa yleisesti hyväksyttyjä standardeja ja istuvat siksi hyvin osaksi SOA-arkkitehtuuria, toteaa Kekkonen. - Nykyisin IT-budjeteista iso osa menee ohjelmistolisensseihin, jolloin on syntynyt vasta kustannuksia, ei liiketoiminnallista lisäarvoa. SOAarkkitehtuuri mahdollistaa sekä parhaiden avoimen lähdekoodin että kaupallisten tuotteiden hyödyntämisen yhdessä, jolloin voidaan käyttää yhä isompi osuus kehitysbudjetista uusia prosesseja ja palveluita tukevien ratkaisuiden rakentamiseen, Kekkonen jatkaa. Kekkonen painottaa palveluperusteisen arkkitehtuurin roolia osana strategista suunnittelua. Hänen mukaansa palveluita tehdään liiaksi alhaalta ylös IT-vetoisesti, jolloin toteutuukin lähinnä yksittäisen projektin lyhyen aikavälin tarpeet. Näin saadaan hyvin harvoin aikaiseksi useita liiketoimintaprosesseja tukevia palveluita, mikä on kuitenkin yksi soa:n keskeisistä tavoitteista kustannussäästöjen ohella.
ILMOITUSLIITE SOA 13 Kuva: Isabel Massé Uudet sovellukset pystyvät kommunikoimaan vanhojen, jo olemassa olevien sovellusten kanssa. - Uudenlainen integrointitapa tuo myös vanhemmat järjestelmät uusien prosessien ulottuville, Kalske vahvistaa. Näennäisintegrointi historiaan - Kun asiakas varaa matkan netistä, varaustoiminnon käsittely voidaan tehdä joko manuaalisesti virkailijan toimesta tai reaaliaikaisesti SOAn avulla, jolloin tilaustapahtuma näkyy samanaikaisesti sitä käsittelevissä lentoyhtiön, hotellin ja matkatoimiston järjestelmissä, Kalske konkretisoi. SOA ei ole sidoksissa mihinkään tiettyyn järjestelmäteknologiaan. Tämä neutraalius mahdollistaa riippumattoman järjestelmien välisen vuorovaikutuksen ja lisää huomattavasti ohjelmistojen jälleenkäytettävyyttä. - Jos uusia toimintoja myöhemmin lisätään, ei tule tarvetta muutoksien tekemiseen palveluita käyttäviin sovelluksiin. SOA:an siirtymistä voi tarkastella myös muusta kuin konsernin tai yrityksen sisäisestä näkökulmasta. - Viranomaiset vaativat enenevässä määrin organisaatioilta läpinäkyvyyttä ja standardeja rajapintoja yrityksen tietoihin, Kalske muistuttaa. Täysi hyöty irti SAP-investoinneistasi SAP:n tarjoamat järjestelmäpalvelut taipuvat yrityksen koon tai käyttötarpeen mukaan. Niinpä myyntimies voi keskittyä ydinosaamisalueeseensa, myyntiin. SAP Enterprise SOA mukautuu helposti hänen tarpeisiinsa ja sen avulla voidaan muokata myyjälle oma, helppokäyttöinen käyttöliittymä. Mikä parasta käyttöliittymään voidaan kirjoittaa erillinen käsikirjoitus IT-ekspertille. Kun myyjät, yrityksen sisäisen organisaation avainhenkilöt ja yrityksen tärkeimmät yhteistyökumppanit pääsevät kaikki sähköisesti tarkastelemaan reaaliaikaista dataa omasta näkövinkkelistään, omalle kielelleen muokattuna, voidaan puhua aidosti räätälöidystä, toimivasta ja kustannustehokkaasta yhteistyöstä. - SOA:lla pystytään laajentamaan jo investoitujen SAP-järjestelmien ja prosessien käyttöä ja yhdistelemään niitä myös partnereiden tuottamiin järjestelmiin. Sitä kautta saamaan huimasti lisähyötyjä irti, sanoo SAPin tuotepäällikkö Eero Koskinen. Mukaan uusia käyttäjäryhmiä SOA-arkkitehtuurin myötä yrityksen sisäinen toiminta tehostuu, mutta erittäin olennaisia hyötyjä tulee myös laajennetusta käytöstä. - SOA:n avulla SAP-järjestelmät taipuvat uusille käyttötavoille. Esimerkiksi vakuutusasiakkaat voivat kirjata vahinkotapahtumansa suoraan SAP-järjestelmään netissä tietämättä ollenkaan olevansa tekemisissä SAP-järjestelmän kanssa. Ne taipuvat helposti myös mukaan liitettäville kokonaan uusille käyttäjäryhmille kuten partnereille tai loppuasiakkaille, Koskinen hehkuttaa. SAP Enterprise Services ovat verkkopalveluita, joista organisaation myyntihenkilöstön tulee ymmärtää vain olennainen: se, että ne helpottavat selkeästi heidän työtään ja nopeuttavat ajantasaista yhteydenpitoa eri osapuolten välillä. -SAP Enterprise SOA mahdollistaa esimerkiksi myyntihenkilöstölle räätälöidyn käyttöliittymän luomisen, pienille myyntikont- toreille yksinkertaisen ja isoille täydet mahdollisuudet sisältävän käyttöliittymän. Mahdollisuudet ovat moninaiset. Yksi hyvä esimerkki SAP-SOAplatformista ovat tutut Adoben interaktiiviset PDF-lomakkeet: käyttäjä täyttää näppärästi esimerkiksi työnhakulomakkeelle avaintietonsa ja ohjelma viipaloi ja siirtää tallennetut tiedot standardoidusti edelleen HR-osastolle ja myöhemmin kirjanpitoon suoraan hyödynnettäväksi. SAP SOA:a voidaan kutsua myös kielitulkiksi liiketoimintayksikön ja IT-yksikön välille. - Sama tieto voidaan kuvata joko selkokielisenä tai ns. komentojonona aivan käyttäjästä riippuen. Lisäinfoa jokaiselle Lisätietoa löytyy helposti netistä osoitteesta sdn.sap.com > Enterprise SOA (katso myös BPX-osio BPX = Business Process expert)
14 SOA ILMOITUSLIITE Kuva: Franziska Richter SOA-prosessi Kysymyksiä asiantuntijoille Palvelukeskeiseen arkkitehtuuriin siirryttäessä eteen voi tulla ongelmia. Ohessa on kysymyksiä, joita voit esittää itsellesi tai muille organisaatiosi asiantuntijoille, jos hankkeesi edistyminen takkuaa. Kysymykset on kerännyt kehityspäällikkö Samuel Rinnetmäki Eläketurvakeskuksesta. 1 2 3 4 Tuntuuko palvelukeskeisyyteen siirtyminen hallitsemattomalta? Minkälainen visio ja mitä tavoitteita SOA:lle on asetettu? Edistetäänkö yhteistä arkkitehtuuria ja osaamisen kasvattamista riittävin resurssein? Sitoutuvatko kaikki uusien ratkaisujen käyttöönoton ja vanhoista luopumisen aikatauluihin? Onko yksittäisille palveluille määritetty vastuutahot ja hallinnointimallit? Minkälaisia ovat palvelujen versiointikäytännöt? Onko uudelleenkäytettävien palvelujen suunnitteleminen hankalaa? Tuntevatko kaikki yleiset linjaukset ja valitut standardit? Voidaanko suunnittelussa hyödyntää ajantasaista informaatioarkkitehtuuria? Löytyvätkö kaikille yhteiset käsitteet teknisesti mallinnettuina yleisestä sanastosta? Tietävätkö kaikki, milloin pitää panostaa suorituskykyyn ja milloin yleiskäyttöisyyteen? Onko keskeiset ohjeet koottu helppolukuiseksi ohjeistoksi? Törmätäänkö toteutuksessa teknisiin ongelmiin? Voidaanko uusien palvelujen rakentamista yksinkertaistaa yleisen kehysratkaisun avulla? Hallitsevatko toteuttajat sekä taustajärjestelmien että palveluväylän teknologian? Tarvitaanko yhden palvelun toteutuksessa useamman kuin kahden teknologian osaamista? Dokumentoidaanko esiintyvät ongelmat ja niiden ratkaisut? Onko testaukseen ja ongelmien selvittelyyn varattu riittävästi aikaa? Eikö palveluarkkitehtuuria oteta käyttöön? Nähdäänkö koko organisaatiossa uudelleenkäytettävien palvelujen hyödyt? Osataanko alkuvaiheen kustannukset nähdä investointeina tulevaisuuteen? Onko SOA nähty vain teknisenä asiana? Palkitaanko uudelleenkäytettävien palvelujen tarjoajia ja käyttäjiä? Ovatko palvelut löydettävissä esim. palvelurekisterin avulla?
ILMOITUSLIITE SOA 15 käyntiin mentoroinnilla Kun organisaation tietojärjestelmät muutetaan SOAarkkitehtuurin mukaisiksi, samalla myös organisaation toimintatavat saattavat uusiutua. Mentori auttaa organisaatiota SOA-ratkaisun käyttöönottoprojektissa ja samalla organisaation toimintatapojen kehittämisessä. SOA-ratkaisussa pohditaan tietojärjestelmien kehittämistä koko organisaation laajuisesti, ei vain tietojärjestelmien osalta. Ratkaisun käyttöönoton myötä saattaa tulla esiin organisaation kehitykseen liittyviä kysymyksiä ja muutoksia. Mentori voi auttaa organisaatiota muutoksessa. Mentoroinnin avulla käydään läpi avainkysymykset. Mentorin kanssa voi myös pohtia sitä, saadaanko SOA:lla todella etua aikaisempaan järjestelmään verrattuna, asiantuntija Sakari Olli Tieturi Oy:stä kertoo. Mentorointi on tapa kehittää organisaatiota, sen toimintatapoja, tuotteita tai palveluita. Mentori ei ole konsultti eikä kouluttaja, vaan esittää valmiiden vastausten sijaan kysymyksiä, joiden avulla organisaatio voi viedä kehitysprosessia askeleen eteenpäin. Organisaation jäseniä autetaan ymmärtämään erilaisia muutostarpeita ja löytämään niihin ratkaisuja. Parhaimmillaan mentorin rooli voi olla pieni, Olli toteaa. Hiljainen tieto esiin Organisaation ulkopuolinen henkilö on paras valinta mentoriksi, jotta prosessi olisi avoin ja jännitteetön. Mentorointi voi avata järisyttäviä kysymyksiä organisaation toimintamalleista, ja näitä voi parhaiten esittää organisaation ulkopuolinen henkilö. Mentorin onnistuessa hän saa parhaimmillaan houkuteltua yrityksen hiljaisen tiedon käyttöön. Kehitysprojektiin liittyvä osaaminen, työ ja äly jäävät mentoroinnissa aina asiakkaalle, Olli muistuttaa. Kehitysprosessi on pitkä Kehitystyön onnistumisen edellytys on, että organisaatiolla on tahtotila. Kehitystyötä tekee usein tiimi, jonka apuna mentori on. SOA-ratkaisun mukanaan tuoma kehitysprosessi on pitkä, eikä kyse ole lyhyen aikavälin investoinnista. Myös siihen liittyvä mentorointiprosessi on aina monivaiheinen ja syvällinen vuorovaikutussuhde. Mentori voi auttaa myös luomaan käytännön pelisääntöjä organisaation SOA-ratkaisuun. - Organisaatiossa on esimerkiksi päätettävä, miten SOA:sta aiheutuneet kustannukset jaetaan, ja pohdittava omistajuudet sekä versioinnit uudelleen, Olli kertoo. Informaatioteknologiasta strategista etua IT Barometri 2007 -tutkimus paljasti, että suomalaisyritykset käyttävät informaatioteknologiaan huikeat 4,5 prosenttia liikevaihdostaan ja että sille haetaan organisaatioissa yhä strategisempaa roolia. Informaatioteknologian merkitys kilpailutekijänä kasvaa vastaajien mukaan jatkossa entistä enemmän. Sitä, että IT:tä osataan hyödyntää tehokkaasti innovoinnissa ja uusien liiketoimintojen kehittämisessä pidetään erittäin tärkeänä. Tähän tehtävään myös kaivataan jatkossa lisää henkilöstöä. Tulevaisuuden IT-ammattilaisen toivotaan kykenevän hyödyntämään teknologiaa uuden kehittämisessä ja yhdistämään teknisen ja liiketoimintaosaamisen. Tietotekniikan liiton tutkimus paljasti, että IT- ja liiketoimintajohto näkevät IT:n mahdollisuudet eri tavoin. Liiketoimintajohto näkee IT:n mahdollistamat uudet innovaatiot ja kilpailuedun selvästi tärkeämpinä kuin IT-johto. Molemmat korostivat tutkimuksessa IT:n merkitystä asiakastyytyväisyyden ja kustannussäästöjen tuottajana. 55 prosentissa yrityksistä IT-strategian kerrotaan olevan olennainen osa liiketoiminnan kehittämistä. Kuitenkin vain 29 prosentissa yrityksistä IT-johtaja on yrityksen johtoryhmän jäsen. Lähde: Tietotekniikan liitto, www.ttlry.fi Liiketoimintajohto näkee IT:n mahdollistamat innovatiiviset toimintatavat selvästi tärkeämpinä kuin IT-johto. SOA-päätökset isoja strategisia päätöksiä SOA-arkkitehtuuriin satsaaminen yrityksissä ei ole vain sarja yksittäisiä tietoteknisiä hankintapäätöksiä. On luotava myös tietoinen strategia ja visio siitä miten uutta menetelmistöä ja teknologiaa otetaan käyttöön parhaiten ja tehostetuimmin. - Kun SOA-strategia on paikallaan, johdon on varmistettava, että myös keinot sen saavuttamiseen on oltava olemassa. Tämä vaatii sen, että sovelluskehitysprosessi liiketoimintaprosessien mallinnuksesta palveluiden toteutukseen ja testaukseen toimii. - Ketju on myös automatisoitava asianmukaisesti. Nykytilanteessa siinä on usein vielä liikaa manuaalisia osioita Wordeineen ja Exceleineen, RP5 Softwaren toimitusjohtaja Ella Haapiainen määrittelee. SOA:n puitteissa uudet sovellukset pystyvät kommunikoimaan vanhojen, jo olemassa olevien sovellusten kanssa, jolloin myös yritysten tietojärjestelmien jälleenkäytettävyys ja läpinäkyvyys lisääntyvät merkittävästi. - Tämä on se kohta, jossa RP5 yrityksenä tarjoaa palveluitaan. Minkälainen ratkaisun kannattaisi olla, miten uudet välineet ja menetelmät saadaan tehokkaasti käyttöön ja miten välineitä parhaiten sovelletaan tietyssä tilanteessa. - Tärkeää on jo varhaisessa vaiheessa päättää katsooko kokonaisuutta yksityiskohtina ja tekee hankintoja tilkkutäkkimäisesti vai näkeekö hankintaprosessin isona strategisena päätöksenä, RP5:n Rami Talme selvittää. Haapiainen ja Talme ovat havainneet yritysten tulevan SOA-konsultaation piiriin hyvin erilaisista lähtökohdista ja jokainen asiakas on erilainen. - RP5 tulee mukaan kun strateginen päätös SOA:sta on tehty. Katsomme yhdessä miten SOA-visio realisoidaan ja aloitamme liiketoimintatarpeista ja liiketoimintaprosessien mallintamisesta, Haapiainen sanoo. - Kyseeseen tulee mikä tahansa toimiala, iso tai pieni SOA-ratkaisu. Tärkeintä on, että halutaan kyetä toimimaan tehokkaasti muuttuvassa ja dynaamisessa maailmassa. On olennaista lähteä ripeästi liikkeelle keräämään konkreettisia kokemuksia SOA-vision realisoinnista, Talme linjaa. Strategisena ratkaisuna SOA on omiaan kohentamaan myös työssäjaksamista. - Onnistuneen ratkaisun avulla henkilökunnan osaamista ja tietotaitoa päästään hyödyntämään paremmin. Tiedonhallintaprosessi on nopeampi ja hankalat manuaaliset osat siitä poissa. - Työtekijöiltä vaaditaan nykyään paljon, samaa pitää vaatia myös tiedonhallintajärjestelmiltä. Onnistunut SOA-vision jalkautus tuottaa tyytyväisyyttä henkilöstössä ja ihmiset saavat onnistumisen elämyksiä, Haapiainen uskoo. - SOA tarjoaa myös helposti tulkittavaa metriikkaa siitä mikä liiketoiminnassa toimii ja mikä ei. Tältä pohjalta uusien päätöksien teko helpottuu merkittävästi, Talme muistuttaa. Ella Haapiainen ja Rami Talme RP5:n ydinosaaminen on sovelluskehityksen tehostaminen, liiketoiminnan tarpeet ja tavoitteet huomioiden. Tiimin kokemus on syntynyt vuosien varrella vaikeusasteeltaan erilaisten projektien kanssa toimiessa, pienistä projekteista massiivisiin monimaa-projekteihin. Yrityksemme arvot ovat: - Tinkimätön keskittyminen asiakkaan onnistumiseen - Vastuullisuus ja ammattitaitoisuus kaikessa toiminnassa - Pitkäjänteinen ja kestävä yhteistyön kehitys - Yksilöllisyys jokaisessa projektissa - Kunnianhimoinen osaamisen kehittäminen Lisätietoja: 09-25107555 www.rp5.fi
16 SOA ILMOITUSLIITE