Aivot kuulevat morfeemin



Samankaltaiset tiedostot
Kielen prosessointi aivoissa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

MORFOLOGINEN PROSESSOINTI YKSI- JA KAKSIKIELISILLÄ: NEUROKOGNITIIVISIA TUTKIMUKSIA SUOMEN JA RUOTSIN KIELESSÄ

Morfologisesti monimutkaisten sanojen prosessointi varhaislapsuudessa: MMN-vastetutkimus

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli

Toimialan ja yritysten uudistuminen

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Mittarilistoista strategian jalkauttamiseen

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja?

Kieli merkitys ja logiikka

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy T syksy 2004

Taustaa. Tutkimuksesta tuotteeksi. Projektin varhaisvaiheet Kohteena liikeaivokuori. Karhu. Ruohonen. Kela.

Tarkkaavaisuus ja muisti

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Teija Horsma

Melun aiheuttamat muutokset kuulotiedon käsittelyssä, kielellisissä taidoissa ja oppimisessa

Ilkeät ongelmat moniammatillista johtamista monikulttuurisessa ympäristössä. Lape Pippuri, Verkostojohtamisen seminaari

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

S Havaitseminen ja toiminta

Kansalaisen taidot 2 (OPH 2011) Opettajan peruskysymykset

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus

Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina

Muodolliset kieliopit

Lähtökohta hahmottamisen oppimisvaikeuksissa

Neljäs- ja viidesluokkalaisten taivutusmorfologian suullinen tuottaminen ryhmäinterventiotapaamisissa

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Tieteelliset lehdet ja takautuva digitointi. Digitointirahaa onko sitä? -seminaari Jyrki Ilva

Julkisten hankintojen direktiiviuudistukset

MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen

Tänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.)

Samanaikaisen innovatiivisuuden ja tehokkuuden edistäminen. Olli-Pekka Kauppila, Mira Halonen & Ville Koiste Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin jalkauttaminen ja jatkokehitys. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Varhainen leikki ja sen arviointi

Ajankohtaista laboratoriorintamalla Pasila Emilia Savolainen, Suunnittelu- ja ohjausyksikkö

Käyttöliittymät II. Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta. Keskeisin kälikurssilla opittu asia?

MUUTTUVA TYÖELÄMÄ. Heta-Warto-Tillander

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Veivo, O. (2011) Ortografian vaikutus äidinkielen ja vieraan kielen puhuttujen sanojen tunnistukseen. Teoksessa: Stolt, S.; Lehtihalmes, M.

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002.

Luentomateriaali haettavissa netistä: (kognitiivinen psykologia 2)

800 Hz Hz Hz

Kulttuuripalvelut, toimintamallien vertailu

Oppilaitoksen turvallisuusjohtaminen

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT

PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI, ESA SALMIKANGAS

Toimenpiteet kevään 2013 kuntaneuvotteluissa esille nostetuista asioista

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan

Trollittaa niin että ihan lollittaa : tta-johtimiset uudisverbit

Kaivostoiminnan eri vaiheiden kumulatiivisten vaikutusten huomioimisen kehittäminen suomalaisessa luonnonsuojelulainsäädännössä

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

Mitä olemme oppineet imetyksestä ja stressistä?

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos

Näkökulmia suomen sanoihin

Sisällys. 12. Monimuotoisuus. Johdanto. Alityypitys. Johdanto. Periytymismekanismi määrittää alityypityksen.

KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS

Tietosuojaselvitys Aviisi-projektissa ja Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius

MONIKIELISYYS JA AIVOT

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

MUSIIKKI, HYVINVOINTI JA IKÄÄNTYVÄT AIVOT. Musiikki ja aivot. Kognitiivinen neurotiede-kurssi

Miten Suomi pärjää EU:n sääntöviidakossa? Case verkkokoodit

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Tutkielman teko: kirjallisuus ja rajaus

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Verbijohdosten semanttiset funktiot ja kannan tarkoitteen rooli

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Yrityssuomi.fi:n toiminnallisuus ja ontologian hyödyntäminen Yritys-Suomen verkkopalveluissa. Eeva Koivisto, Yritys-Suomen verkkotoimitus 1.11.

Työmuisti ja sen merkitys

Kamerakynän pedagogiikka

4.1 Mitä autopaikalle saa pysäköidä?

Pohjoismaisen geenipankin informaatiojärjestelmä on nimeltään SESTO (=Seed store) ja se sisältää tietoja lähes kaikista geenipankin omista

Lausunto teemasta Mitkä ovat kestävän kehityksen haasteet turvallisuuden näkökulmasta?

Suomen nominien taivutusjärjestelmän produktiivisuuden indekseistä

KANSAINVÄLISTYMISTUET YRITYKSILLE

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

Deri vaatio kielellisenä prosessina

Tehostetun tuen luokat. Malli inkluusion toteuttamisesta Leikarissa

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Mittauksesta. Kouvolan kaupungin 360 mittaukset ja henkilökohtaiset purkucoachaukset Yhteenvetoraportti ja vertailut toimialoittain

TASA-ARVOISET OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LIIKUNTAAN VANHUUDESSA

Systemaattinen synkretismi SIJASYNKRETISMI. Case Syncretism

A B C LAATUKÄSIKIRJA. Yrityksen laatupolitiikka

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo

Christina M. Krause Mielenkiinnon kohteet:

MONIMUTKAINEN TAPAUS: MORFOSYNTAKTINEN NÄKÖKULMA VARHAISEN LAPSENKIELEN KOMPLEKSISUUTEEN

LÄÄKKEEKSI SÄVELTEN TAIKAA

Transkriptio:

Aivot kuulevat morfeemin Morfologisesti kompleksisten sanojen käsittely aivoissa Alina Leminen Kognitiitisen aivotutkimuksen yksikkö, kognitiotieteen osasto, HY 20.9.2011 Aivot, kieli, käsitteet ja mieli

Kissa syö kalaa

Tutkimuskysymyksiä Miten aivot käsittelevät kompleksisia sanoja? Käsitelläänkö sanat kokonaisina yksikköinä vai ovatko aivot herkkiä sanan sisäiselle rakenteelle? Käsitelläänkö erityyppisiä kompleksisia sanoja aivoissa samalla tavalla? Miten kompleksisen sanan jäsennys etenee ajassa ja on toteutunut aivoissa?

Sanojen rakenne Morfologisesti kompleksinen sana: koostuu useasta morfeemista (pienimmästä merkitysyksiköstä) Vapaat morfeemit (esim. sauna ) Sidonnaiset morfeemit (esim. -n ) Taivutus: sauna + n Johtaminen: sauna +ton Yhdyssana: sauna + osasto

Morfologia suomen kielessä Nominit n. 140 erilaista taivutusmuotoa (Hakulinen ym. 2004) Verbit 200 taivutusmuotoa (Hakulinen ym. 2004) Produktiivinen johtamismorfologia: pystytään parseroimaan jopa 4 suffiksin uusia johdoksia, esim. apinallistattaminen (Brattico ym. 2007)

Morfologisesti kompleksisten sanojen käsittely Psykolingvistiset mallit Ei dekompositiota, vain kokosanaedustumat (Butterworth, 1983) Pakollinen dekompositio (Taft, 1975) Hybridimallit MRM-malli (Frauenfelder & Schreuder, 1992) AAM-malli Schreuder & Baayen (1995) SAID-malli (suomen kieli, Niemi et al. 1994) sekä dekompositio että kokosanaedustuma

Morfologisesti kompleksisten sanojen käsittely Rastle & Davis (2008), Meunier & Longtin (2007) Visuaalisesti esitetyn morfologisesti kompleksisen sanan prosessointi: varhainen dekompositio (masked priming; darkness- DARK, corner-corn vs. brothel-broth) myöhempi semanttinen integraatio (overt priming) Miten morfologinen käsittely etenee ajassa? Miten aistipiiri vaikuttaa morfologiseen prosessointiin?

Tutkimusmenetelmiä Herätevaste (Event-Related Potential/Field, ERP/ERF) Eristetään raakasignaalista ajallisesti tiettyyn ärsykkeeseen liittyvä vaste Keskiarvoistus vaimentaa satunnaista kohinaa Ilman huolellista signaalinkäsittelyä ei saada minkäänlaisia tuloksia Yleensä tarvitaankin ryhmäkeskiarvo tilastollisten merkitsevyyksien löytämiseksi

Morfeemit aivoissa Morfeemit (myös suffiksit) aktivoituvat jopa ilman tietoista tarkkaavaisuutta Lyö+t Vyö+t Ryö+t Shtyrov & Pulvermüller (2002) Eur J Neurosci Pulvermüller & Shtyrov, Cereb. Cortex 2008

Taivutettujen sanojen käsittely aivoissa Miten ja milloin taivutettujen sanojen morfologinen parserointi tapahtuu? Onko se modaliteettispesifi? Taivutetut ja yksimorfeemiset sanat sekä epäsanat Isompi N400-vaste taivutetuille vs. morfologisesti yksinkertaisille sanoille Samankaltainen prosessi visuaalisessa ja auditiivisessa modaliteetissa Leinonen ym. 2009 Brain Res

Taivutettujen sanojen käsittely aivoissa Vasteet heijastavat leksikaalista hakua sekä morfeemien semanttista integraatiota Leinonen ym. 2009 Brain Res

Johdosten käsittely aivossa Taustaoletuksena kaksivaihteinen malli (Meunier & Longtin, 2007; Rastle & Davis, 2008) sekä nk. hybridimallit (esim. Schreuder & Baayen, 1995) Meunier & Longtin (2007): quickify-quick=priming sportation-sport=ei primingiä Mitä aivoissa tapahtuu erityyppisten uusien johdosten käsittelyn aikana erit. auditiivisessa modaliteetissa? Vaikeutuuko morfosyntaktinen lisensointi ja semanttinen integraatio kaikkien epäsanojen kohdalla?

Johdosten käsittely aivossa Melo+nta Elvy+ntä Lelu+nta Suurempi N400- tyyppinen vaste virheellisille johdoksille kuin oikeille johdoksille Leminen ym. 2010 Neuroreport

Johdosten käsittely aivossa Semanttinen yhteensopivuus morfeemien välillä olennainen tekijä johdosten parseroinnin aikana Tulokset yhteensopivat kaksivaiheisen mallin kanssa Auditiivisissa sanoissa morfologinen jäsennys tapahtuu samanaikaisesti esitetyn informaation kanssa olennainen informaatio käsitellään rinnakkain (yhteensopiva Cohort-mallin kanssa)

Taivutus ja johtaminen aivoissa Käsitelläänkö johdettuja ja taivutettuja sanoja samalla tavalla aivoissa? Esim. Bozic ja Marslen-Wilson (2010) processing derivational complexity does not selectively engage the same left-lateralized decompositional subsystem that is involved in the processing of grammatical compositionality in inflected words. Instead, processing derivational morphology seems to engage a larger, bilateral network of regions, which have been associated with processing lexical meaning Bozic & Marslen-Wilson 2010 Lang Ling Compass

Taivutus ja johtaminen Leminen ym. 2011 Front Hum Neurosci

Taivutus ja johtaminen 170-210 ms Suurempi vasemman ohimolohkon aktivaatio taivutetuille vs. yksimorfeemisille sanoille Leminen ym. 2011 Front Hum Neurosci

Taivutus ja johtaminen Leminen ym. 2011 Front Hum Neurosci

Taivutus ja johtaminen Taivutettujen sanojen käsittely aktivoi systemaattisemmin vasemman ohimolohkon alueita Morfeemien morfosyntaktinen lisensointi ja integraatio Johdettujen sanojen käsittely aktivoi kokosanaedustuman sekä suffiksin edustuman Leminen ym. 2011 Front Hum Neurosci

Morfologinen käsittely

Yhteenveto Puhuttujen ja kirjoitettujen taivutettujen sanojen käsittely aktivoi morfeemit, kun taas puhuttujen johdettujen sanojen käsittelyn aikana aktivoituu sekä kokosanaedustuma sekä morfeemit Puhuttujen taivutettujen sanojen käsittely aiheuttaa suuremman otsalohkon vasemman puoleisen vasteen sekä suuremman ohimolohkon aktivaation verrattuna johdettuihin sanoihin Taivutuksen ja johtamisen taustalla olevat hermostolliset mekanismit ovat sekä erillisia että itsenäisiä. Tätä tukee myös havainto vasteiden lineaarisesta summautumisesta yhdistelytilanteessa (johtaminen + taivutus) (Leinonen ym. 2008, Brain Research)

Yhteenveto Sanan merkityksellä on ratkaiseva rooli onnistuneen morfologisen analyysin kannalta, erityisesti johdoksilla Menetelmällisesti herätevasteiden aikalukitus esim. suffiksin alkuun on tärkeä menetelmä morfologiseen käsittelyyn liittyvien vasteiden erottelussa

Kiitos! Suomen Akatemia BioMag Yhteistyökumppanit: Prof. Teija Kujala Prof. Yury Shtyrov Prof. Christina Krause Prof. Matti Laine Dos. Jyrki Mäkelä Dos. Pauli Brattico FT Minna Lehtonen FT Sari Ylinen PsM Jaana Simola PsM Lilli Kimppa DI Miika Leminen ym. ym.