KO.-1 Valikot Tässä vihossa esitellään ArchiCADin valikkorakenne pohjaten siihen muotoon, jossa se on, kun ohjelma käynnistetään oletusarvoilla. Kirjan rakenteesta johtuen useimmat valikkojen komennot selitetään jossain toisessa kohtaa tällaisissa kohdissa on kehotus katsoa varsinaisesti asiaa käsittelevään lukuun. Haluttaessa ohjelman valikkorakenne on mahdollista muuttaa kokonaisuudessaan. Valikkojen lukumäärä, nimet ja sisältö ovat vapaasti käyttäjän räätälöitävissä. Katso KO.AS.6.5.2 Käyttöliittymä Valikot. Valikkojen kautta on helppo hahmottaa ohjelman komentorakenne hierarkkisena kokonaisuutena. Emme kuitenkaan suosittele ensisijaisesti antamaan komentoja viemällä osoitinta valikkoon ja etsimällä haluttu komento sieltä selaamalla se on työlästä ja hidasta. Yleisimpien komentojen näppäinoikotiet kannattaa opetella. Komennoista voi myös muodostaa kelluvia työkalupalkkeja, joissa on komennoille painikkeet. Katso KO.AS.6.5.1 Käyttöliittymä Työkalupalkit. 1 Arkisto -koneissa tekemällä ArchiCAD-ohjelmatiedostosta kopioita ja käyttämällä siten useampaa ohjelmaa samanaikaisesti. Windows Archi- CAD-versioissa saman ArchiCADin voi käynnistä useita kertoja. Kun komentoa osoitetaan, avautuu ikkuna, jossa valitaan halutaanko uusi projekti avata edellisen auki olleen projektin asetuksilla, aloituspohjan avulla vai käytetäänkö oletusasetuksia. Samassa ikkunassa olevasta ponnahdusvalikosta valitaan käyttöön otettava käyttöliittymän profiili. Katso KO.AS.6 Työympäristö. 1.1.1 Edellisen asetukset Valinta luo projektin käyttäen viimeksi auki olleen projektin asetuksilla, mikä tarkoittaa muun muassa kynä-, rakennetyyppi- ja tasoasetuksia. Avaamalla sopivan dokumentin ennen Uusi-komennon osoittamista, voi tällä toiminnolla ottaa halutut alkuarvot käyttöön. Toimiston sisäisen laadunhallinnan kannalta on suositeltavaa käyttää aloituspohja-tiedostoja projektien alkuasetusten tekoon. 1.1.2 Aloituspohja Kätevämpi tapa muokata uuden projektin alkuarvot halutunlaisiksi on tallentaa sopivasta projektista aloituspohja. Tallenna nimellä-komennon jälkeen valitaan tiedostotyypiksi ArchiCAD-aloituspohja. Aloituspohjan avulla projektia luotaessa valitaan ensin tämä tiedosto (TPL). Aloituspohjan valinnan jälkeen avautuu uusi nimetön projekti aloituspohjan asetuksilla. Aloituspohja voi sisältää ArchiCADin elementtejä, seiniä, leikkauksia ja niin edelleen. Myös julkaisusarjat voivat olla siinä ennalta säädettyinä. 1.1 Uusi Uusi-komento aloittaa uuden ArchiCAD-projektin. Projekteja voi olla auki vain yksi kerrallaan, joten vanha on suljettava ennen uuden aloittamista. Useampia dokumentteja voi käsitellä Mac OS 1.1.3 Oletusarvot Valinta luo projektin ArchiCADin alkuperäisillä oletusarvoilla, jotka ovat samat kuin asennuksen jälkeen avautuvan ArchiCADin. Aloituspohjaa käytetään ArchiCAD asetusten nollaamiseen esimerkiksi tutkittaessa onko tekninen vika koneessa vai ArchiCADtiedostossa. Nopeammin uuden projektin voi luoda oletusarvoilla painamalla ennen Uusi-komennon valitsemista optio-näppäin alas, jolloin komento muuttuu muotoon Uusi oletusarvoilla.
KO.-2 1.2 Avaa 1.2.5 Moduli Moduli (tiedostomuoto MOD) on yksinkertaistettu ArchiCAD-tiedosto, jossa projektista on karsittu sellainen sisältö, jota kyseinen tiedosto ei hyödynnä. Modulin voi sijoittaa osaksi ArchiCAD-projektia, tällöin valittujen kirjastojen ja liitettävien tiedostojen attribuuttien tulee olla keskenään yhteensopivat. Näin tapahtuu automaattisesti jos kyseessä on samasta projektista tallennettu moduli. Katso YT.MOD Modulit ja viitetiedostot. Tiedostojen avaaminen toimii kuten muissakin ohjelmissa. Putkahdusvalikosta valitaan avattavan dokumentin tyyppi eli tiedostomuoto. Valitsemalla Kaikki saadaan näkyviin kaikki mahdolliset tiedostot, jotka ArchiCAD pystyy avaamaan valitusta kansiosta. 1.2.1 Projekti Projekti on tavallinen ArchiCAD-projekti. Mikäli valittuun projektiin on tallennettu tunnuskuva, se näkyy oikean reunan ruudussa. Valinta näyttää myös vanhemmilla ArchiCAD-versioilla tehdyt projektit. Vanhat projektit tulisi aina tuoda Arkistomuodossa (.pla) uudempaan ArchiCAD-versioon. Arkiston kirjaston purkamisen jälkeen projektia jatketaan normaalisti.pln-muotoisena. Kirjaston purkaminen muuttaa lukuisten muiden asioiden ohella objektien GDL-koodin yhteensopivaksi uuden ArchiCAD-version kanssa. Jos tiedosto on jo jonkun toisen käyttäjän avaama, siitä tulee varoitus. Tiedoston, joka on avattu esimerkiksi verkossa, voi kuitenkin avata toinenkin käyttäjä. Näin avatun tiedoston voi tallentaa ainoastaan uudella nimellä. 1.2.2 Kaikki ArchiCAD-projektit Valinta näyttää myös automaattisesti tallentuvat kopiot projekteista sekä arkistoprojektit. Näiden tiedostotunnisteet ovat BPN ja PLA. 1.2.3 Arkistoprojekti ArchiCAD-arkisto-valinnalla näytetään arkistomuotoon tallennetut projektit. Tämä tarkoittaa projektia, jonka yhteyteen on tallennettu myös kaikki projektissa käytetyt objektit. Kun arkistoprojekti avataan, avautuu ikkuna, jossa valitaan, mitä objekteille halutaan tehdä. Ylin vaihtoehto on tarkoitettu Arkiston katseluun, ei sen edelleen muokkaukseen, se ei pura arkiston kirjastoa. Keskimmäinen vaihtoehto on tarkoitettu jatkomuokkaukseen ja se purkaa projektin kirjaston haluttuun paikkaan ja linkittää sen kirjastoksi, tämän jälkeen tallennus ehdottaa jälleen.pln-muotoa ja projektia voi jatkaa normaalisti. Kolmas vaihtoehto korvaa arkiston kirjaston valitulla kirjastolla. Tätä käytetään, jos vanhat kirjastot on tuotu erillisenä kokonaisuutena isona.pla-tiedostona, joka sisältää kaikki vanhat kirjastot makroineen. 1.2.4 Kuvat ArchiCAD voi avata monia eri tiedostomuotoja. PICT on Macintoshin kuvastandardi. BMP, Windows Enchanced Metafile ja Windows Metafile ovat Windowsin kuvastandardeja. Muun muassa GIF, TIFF ja JPEG ovat yleisiä kuvastandardeja, jotka aukeavat molemmissa ympäristöissä. 1.2.6 Muut CAD-dokumentit Muista CAD-ohjelmista tuodaan CAD-tietoa DXF-, DWG- ja DGNmuodoissa. DWG on AutoCADin oma tallennusmuoto. Sisällöltään DWG vastaa DXF:ää, mutta on älykkäämpi. DGN on MicroStationohjelman tallennusmuoto.ifc-tiedosto on ISO-standardi, jonka mukaisia tiedostoja ArchiCAD tukee 3D-mallien siirrossa. IFC-tiedostojen versiomuotoja ovat 1.51, 2.0, 2.x ja 2x2. Muita CAD-tiedostoja avattaessa tulee ikkunan alalaidan ponnahdusvalikosta valita sopivat käännösasetukset. Asetukset-painikkeella näitä päästään muokkaamaan. Katso YS.DWG.2 DXF/DWG-käännöksen säätäminen. 1.3 Liitä Liitä-komennolla yhdistetään projekteja ja projektien osia. Liittämällä tuodaan avoinna olevaan projektiin kaikkia ArchiCADin tunnistamia tiedostoja, myös AutoCAD-tiedostoja. DXF/DWG-tiedostoja liitettäessä on mahdollista käyttää älykkään liittämistoiminnon eli Smart Mergen asetuksia, Järjestely Smart Merge. Huomaa, että Liitä-komennolla voi tuoda myös useampikerroksisia liitetiedostoja. Katso YT.MOD Modulit ja viitetiedostot. 1.3.1 Projekti Liitettäessä projektiin yhdistetään kaksi ArchiCAD-projektia. Mikäli liitettävässä projektissa on useampia kerroksia, ArchiCAD pyytää ilmoittamaan mikä liitettävän tiedoston kerros on esillä olevan kerroksen kanssa samalla korkeudella. Muut kerrokset sovitetaan tämän kerroksen mukaan. Mikäli liitettävän tiedoston kerroskorkeudet ovat eri kuin tiedostossa, johon se liitetään, elementtien korkeusasemat muuttuvat kerroksensa nollakorkeuteen nähden muissa kerroksissa. Nollatason arvot pysyvät avoinna olevassa projektissa ennallaan. 1.3.2 Moduli Avaamalla moduli sijoitetaan piirrokseen modulina tallennettu osasuunnitelma. Katso YT.MOD Modulit ja viitetiedostot. 1.3.3 Kuvat Liittämällä voi tuoda ArchiCADiin monenlaisia kuvatiedostoja. Kuvien tuomiseen paras tapa on kuitenkin kuvatyökalun käyttäminen. Katso KO.TK.5.7 Kuva.
KO.-3 1.4 Sulje Komennolla suljetaan auki oleva dokumentti tai päällimmäinen ikkuna. 1.5 Tallenna Komennon suorittaminen tallentaa päällimmäisenä olevan dokumentin, kuvan tai vastaavan sille jo aikaisemmin annetulla nimellä. Mikäli nimeä ei vielä ole annettu, komento toimii kuten Tallenna nimellä -komento. 1.6 Tallenna nimellä (2D-ikkuna) ja portaat eivät ole aikaisempien versioiden kanssa yhteensopivia. Tämä johtuu GDL-kieleen tehdyistä lisäominaisuuksista. Myös muut vanhemmista versioista puuttuvat ominaisuudet, esimerkiksi boolen toimintojen puute, muuttaa mallin sisältöä. 1.6.3 ArchiCAD-arkisto Projektin arkistoiminen tehdään ArchiCAD-arkisto-muodossa, johon tallentuvat kaikki projektin sisältämät objektit mukaan. Myös ohjelman päivityksen yhteydessä vanhat projektit kannattaa tallentaa arkistomuotoon, jolloin ohjelma päivittää objektit, kun arkistoprojekti avataan uudemmassa versiossa. 1.6.4 PlotMaker Vaikka PlotMaker ei enää vaadikaan tiedostojen tallentamista erikseen sen ymmärtämään muotoon, on haluttu säilyttää mahdollisuus tallentaa PlotMaker-piirustuksia perinteiseen PMK-muotoon. 1.6.5 GDL-ohjelma Valinta tallentaa mallin GDL-ohjelmana, jolloin sitä voi käyttää esimerkiksi osana jotakin GDL-objektia. Varsinaiseksi objektiksi tallentaminen tapahtuu kohdasta Arkisto GDL-objektit Tallenna projekti objektina tai Arkisto GDL-objektit Tallenna valinta nimellä. 1.6.6 Kuva ArchiCAD osaa tallentaa bittikarttakuvia monissa eri muodossa. Katso KO..1.2.4 Avaa Kuvat. Nimellä tallentaminen toimii kuten muissakin ohjelmissa. Ikkunan alalaidasta valitaan tallennettavan dokumentin tyyppi. Normaalisti tyyppi on projekti. Luettelo valittavista tallennusmuodoista muuttuu tallennettaessa eri asioita, kuten pohjaa, määrälaskentaikkunan sisältöä tai 3D-mallia. 1.6.1 Projekti Projekti on normaali ArchiCAD-dokumentti. Projektina tallennetaan koko suunnitelma siten, että sen työstämistä voi jatkaa ArchiCADillä, mikäli projekti ja sen kirjastot pysyvät ennallaan. Projektina tallennettaessa tallentuu kaikki dokumentissa sisällä oleva perustyökaluilla tehty tieto, vaikka kaikki tasot tai koko malli eivät olisikaan näkyvillä. Jos projektia siirretään koneesta toiseen, on suositeltavaa käyttää arkistomuotoa. Projektiin tallentuu linkit valittuihin kirjastoihin, eli tieto siitä, missä siinä käytetyt objektit, tekstuurit ja määrälaskennan asetukset ovat, ei kuitenkaan niiden sisältöä. Mikäli kirjastot eivät ole kunnossa, ruudulle ilmestyy kirjastoraportti. 1.6.2 Vanhemmat ArchiCAD-versiot Projektin voi tallentaa myös ArchiCAD 8.1, 8.0, 7.0, 6.5 ja 6.0 -muodoissa vanhemmilla versioilla avaamista varten. Tällöin tallentuu vain perustyökaluilla tehty tieto, esimerkiksi objektit, ikkunat, ovet 1.6.7 DXF, DWG ja DGN DXF-muotoa käytetään siirrettäessä piirustus- tai 3D-tietoa muihin CAD-ohjelmiin. DXF on tarkka, muttei täydellinen tiedonsiirtomuoto. DWG on AutoCADin oma tallennusmuoto. DWG-muodossa tallennettava informaatio vastaa sisällöltään DXF-muotoa, mutta voi sisältää esimerkiksi dynaamiset mittaviivat. DGN on MicroStationin käyttämä tiedostomuoto.tallennettaessa muiden CAD-ohjelmien ymmärtämiin tiedostomuotoihin tulee ensin valita ikkunan alalaidan ponnahdusvalikosta haluttu kääntäjä tai muokata sen asetuksia Asetukset -painikkeesta. Katso YS.DWG.2 DXF/DWG-käännöksen säätäminen. 1.6.8 Windows Metafile ja Windows Enchaced Metafile ArchiCADin Windows-versio osaa tallentaa myös Windows Metafileja Windows Enchaced Metafile -muodoissa. 1.6.9 DWF DWF on Autodeskin kehittämä avoin tiedostoformaatti CAD-dokumenttien tallentamiseen verkkokäyttöön. DWF-tiedosto on kooltaan 50 90 % pienempi kuin vastaava DWG-tiedosto. ArchiCAD-ohjelman Projektin Tarkastaja -ominaisuus mahdollistaa DWF-tiedostojen selaamisen tuettujen internet-selainten avulla. Ominaisuus liitetään piirustussarjaan ArchiCADin julkaisuominaisuuden avulla. DWF-tiedostojen katseluun on myös ladattavissa ilmainen lukuohjelma Autodeskin sivuilta.
KO.-4 1.6.10 Tallenna nimellä (3D-ikkuna) Kun halutaan siirtää ArchiCADin kolmiulotteista tietoa muihin CAD- tai visualisointiohjelmiin, on tallennus pääsääntöisesti tehtävä ArchiCADin 3D-ikkunasta käsin. Tallennusmuotovalikossa on ylimpänä bittikartta-, keskellä vektori ja alhaalla kolmiulotteisia tiedostomuotoja. Osa tallennusmuodoista luetaan tarvittaessa ArchiCAD-laajennukset-kansiosta, johon tallennusmuotoja voi lisätä ja poistaa. ArchiCAD-mallin sisältämän informaation siirtyminen toiseen sovellusohjelmaan vaihtelee rajusti. DXF-tiedosto on yksinkertaisin muoto, jolla tiedonsiirtoa voi harjoittaa. Parhaimmassa tapauksessa ArchiCAD kirjoittaa suoraan vastaanottavan visualisointiohjelman omaa tiedostoformaattia, jolloin pintojen lisäksi siirtyvät myös materiaalit ja valot. 1.6.11 Viivat ArchiCAD 2D-viivat ja PlotMaker-piirustus-muodoissa näytöllä oleva 3D-näkymä tallentuvat viivoiksi ja täytteiksi. 1.6.12 Art lantis, Piranesi Abventin Art lantis Render -renderointiohjelman ja ArchiCADin yhteistyö toimii viitetiedostoa apuna käyttäen. Ensimmäisellä kerralla tallennettaessa ei yleensä vielä ole viitetiedostoa käytettävissä. Viitetiedoston avulla saadaan Art lantiksessa tehdyt materiaaliasetukset säilytettyä, kun ArchiCAD-mallia on muutettu. Art lantiksen uusimmalle 4.5-versiolle on oma tallennusmuotonsa. Piranesi on eräänlainen kolmiulotteinen maalausohjelma, jolla tehdään käsintehdyn oloisia näkymäkuvia. Yhteensopivuus Piranesiin on erittäin hyvä. 1.6.15 Tallenna nimellä (luetteloikkunat) Listaikkunoista tallennettaessa määritetään, halutaanko tallentaa pelkkää tekstiä, tekstiä sarkaimilla vai HTML-taulukko. Teksti sarkaimilla -muoto korvaa peräkkäiset välilyönnit sarkaimilla. Taulukkomuoto on vaihtoehdoista älykkäin. Siinä määrätiedot tallentuvat taulukkolaskentamuotoiseksi taulukoksi, jossa asiat tietoineen ovat omalla rivillään ja omissa soluissaan. Tällaisen taulukon voi avata suoraan taulukkolaskentaohjelmassa ja lukuisissa muissa sovelluksissa, vaikkapa NC-työstökoneen ohjausohjelmassa. Luettelot sisältävät usein tekstin lisäksi myös viivoja ja kuvia. Siksi luetteloita voi tallentaa RTF-tekstinä, jonka voi avata useimmissa tekstinkäsittelyohjelmissa. ArchiCAD-projektina tai PlotMaker-dokumenttina tallennettua tiedostoa voi jatkokäsitellä avaamalla tiedosto ohjelmallaan. Katso ML Määrälaskenta. 1.7 Modulit ja viitteet Viitetiedostojen käytöllä vähennetään oleellisesti projektissa toistuvien elementtien käsittelyn aiheuttamaa työmäärää. Katso YT.MOD Modulit ja viitetiedostot. 1.8 Näytä merkintätyökalut Merkintätyökaluilla projektia kommentoidaan sen eri osapuolille. Toiminto erottaa varsinaiseen suunnitelmaan liittyvät merkinnät selkeästi kommenteista. Katso YT.MT Merkintätyökalut. 1.9 Julkaiseminen Julkaisutoiminnon tehokkaalla käytöllä säästetään paljon aikaa projektitietoa tallennettaessa ja tulostettaessa. Katso YT.JU Julkaiseminen. 1.10 Projektin tiedot 1.6.13 3D-Studio, Wavefront ja ElectricImage 3D-Studio on Autodeskin kehittämä mallinnus- ja visualisointiohjelma. 3D-Studio-ohjelman 3DS-tiedostomuotoon tallennettaessa muun muassa materiaalimääritykset säilyvät. Alias Wavefront on Maya-nimisen mallinnus- ja animointiohjelman valmistaja. Tiedosto tallentuu Mayan ymmärtämään muotoon. Myös ElectricImage on tasokas visualisointiohjelma. 1.6.14 VRML-tiedosto Internetin kolmiuloitteisen tiedon järjestelmäriippumaton kuvauskieli on VRML (Virtual Reality Mark-up Language). ArchiCAD osaa kirjoittaa tätä suoraan, mutta lopputuloksena saatavat tarkat mallit rakennuksista ovat yleensä liian raskaita Internet-käyttöön. Sopivalla katseluohjelmalla, esimerkiksi Internet-selaimella, malleissa voi kyllä liikkua, jos ladattava tiedosto on käyttäjän omalla kiintolevyllä. Nykyisilläkin nopeilla tietokoneilla VRML vaatii mallien geometrian rankkaa yksinkertaistamista sujuvan liikkumisen mahdollistamiseksi. Projektin tiedot on ikkuna, johon tallennetaan projektiin liittyviä tietoja, jotka helpottavat muun muassa projektin tunnistamista. 1.11 Kirjastojenhallinta Kirjastojenhallinta on ikkuna, jossa määritetään projektissa käytössä olevat kirjastot. Katso KIR Kirjastot. 1.12 GDL-objektit GDL-objektit-osion kautta luodaan, avataan, tallennetaan ja muokataan GDL-objekteja. Katso GDL.
KO.-5 1.13 Piirturi Kynäpiirtureiden käyttö on käynyt siinä määrin harvinaiseksi ettei tässä käsitellä erikseen piirturiasetuksia, jotka tämä toiminto avaa. Tosin myös joitakin isokokoisia mustesuihkurullatulostimia saatetaan ohjata Piirturi-ikkunan kautta. 1.14 Piirrä Piirrä-komennolla auki oleva dokumentti lähetetään piirturille, tallennetaan HP GL- eli.plt-tiedostoksi tai tallennetaan jonotuskansioon.plt-tiedostoksi. 1.15 Arkin määrittely Arkin määrittely -kohdassa valitaan lukuisista ohjelmista tuttuun tapaan käytettävä tulostin ja haluttu tulostusarkki. 1.16 Tulosta Tulosta-komento tulostaa päällimmäisenä olevan ikkunan sisällön. Ikkunassa viivan yläpuolinen osa on kirjoitinkohtainen keskusteluikkuna ja näyttää erilaiselta tulostinohjaimesta riippuen. Käyttöohjeet löytyvät tulostimien omista käsikirjoista. Tulostamista käsitellään PlotMakerin yhteydessä. Katso PM PlotMaker. 1.17 Äskeiset dokumentit Äskeiset dokumentit -kohdasta nähdään ja avataan viimeisimpiä auki olleita dokumentteja. 2.3 Toista komento Toista-komento toistaa viimeisen tehdyn komennon, mikäli se on mahdollista. 2.4 Leikkaa, Kopioi, Sijoita Leikkaaminen, kopioiminen ja sijoittaminen (cut, copy, paste) ovat käyttöjärjestelmien perustoimintoja, jotka operoivat apupöydälle tallentamisen avulla. Leikkaa ja Kopioi siirtävät tietoa apupöydälle, josta sen voi sijoittaa Sijoita-komennolla. Leikkaaminen poistaa samalla kohteet alkuperäistiedostosta. Komento X/C/V-näppäinoikoteille on ArchiCADissäkin paljon käyttöä. Kannattaa huomioida se, ettei leikepöytä ole täydellinen, eli jotkin asiosta voivat siellä muuttua, varsinkin jos siiretään asioita ohjelmasta toiseen. VINKKI Yksi hyvä käyttötarkoitus Kopioi- ja Sijoita-komennoille on lukuarvojen siirtäminen paikasta toiseen. Esimerkiksi koordinaattien arvoja voi kopioida käyttöön painamalla halutun koordinaatin näppäintä (x,y,z), jolloin koordinaatin arvo tulee valituksi ja sen voi kopioida. Kun elementtejä kopioidaan kerroksesta toiseen, sijoittuvat ne automaattisesti alkuperäisiin x- ja y-koordinaatteihin. Jos sijoitettavat elementit ovat kätketyillä tai lukituilla tasoilla, kysyy ArchiCAD mitä tasoille tehdään. Samoin jos elementit sijoittuisivat näkymän ulkopuolelle, ArchiCAD kysyy miten elementit sijoitetaan. 2.5 Pyyhi Pyyhi-komento poistaa eli tuhoaa valitut elementit. Vastaavan toiminnon tekevät näppäimistön peruutus- ja poistonäppäimet. 2 Muokkaus Muokkaus-valikko sisältää useimmille tietokoneohjelmille yhteisten perusmuokkauskomentojen lisäksi ArchiCADin omia muokkauskomentoja. Muokkaustoiminnot koskevat vain valittuja elementtejä. Katso KO.TT.1 Valitseminen. Muokkaus-valikko muuttuu hiukan määrälaskennan tuottamissa teksti-ikkunoissa. Silloin graafisten elementtien muokkaustoiminnot katoavat ja tilalle ilmestyy tekstinmuokkaustoimintoja. Archi- CADin elementtien perusmuokkaustoiminnot, kuten elementtien siirtäminen, kiertäminen ja peilaaminen, esitellään erikseen kohdassa KO.TT. 2.1 Peru Peru-komento peruu edellisen toiminnon. Komento muuttaa muotoaan kertomaan mikä viimeinen komento oli; esimerkiksi Peru siirto / 0. kerros. Peräkkäin peruttavien toimintojen määrä on säädettävissä kohdassa Vaihtoehdot Käyttöliittymä Autotallennus. Katso KO.AS.6.1.3 Autotallennus. Tallennettaessa perumismuisti tyhjenee, joten projektia ei kannata tallentaa ennen kuin halutut perumiset on peruttu. 2.2 Teeppäs Teeppäs-komento 1 peruu Peru-komennon eli suorittaa perutun toiminnon uudestaan. 2.6 Valitse kaikki Kun käytössä on nuolityökalu, Valitse kaikki -komento valitsee kaikki elementit auki olevassa näkymässä. Jos käytössä on jokin muu työkalu, valituksi tulevat vain kyseisellä työkalulla luodut elementit. Valinnan voi rajata koskemaan vain tiettyä aluetta Valinta-alue-työkalulla. Katso KO.TT.1 Valitseminen. 2.7 Etsi ja valitse Etsi ja valitse -komennolla voi elementtejä hakea erilaisin kriteerein, kuten piirustustason, kynän tai korkeusaseman perusteella. Katso KO.TT.1 Valitseminen. VINKKI Hakuehtoja voi tallentaa ikkunan oikean ylälaidan kolmion kautta. Toinen paikka, jonne hakuja voi tallentaa, löytyy kohdasta Ikkunat Apuikkunat Näytä valintamuisti. 2.8 Leikkaa katoilla Leikkaa katoilla -käskyllä voi leikata seiniä, pilareita, ikkunoita, ovia, laattoja ja objekteja. Ennen ArchiCAD-versiota 8 tämä oli ainoa tapa tehdä kyseinen toiminto, mutta Boolen toimenpiteiden myötä sen voi katsoa vanhentuneen. Suositeltava tapa leikata ka- 1 Tietyistä historiallisista syistä johtuen käytämme edelleen oikeinkirjoitusasultaan virheellistä, mutta humoristissävytteistä muotoa teeppäs.
KO.-6 toilla on käyttää vähentävää Boolen toimintoa. Tämän menetelmän etuna on, että se muistaa tehdyn vähennyksen ja päivittää leikatut elementit uuteen muotoon, jos leikkaava elementti liikkuu. Elementtien asetukset kuitenkin säilyvät, eli esimerkiksi seinän korkeus ei kasva katon muuttuvan kaltevuuden perässä. Katso KO.TT.1 Boolen toimenpiteet. Leikkaa katoilla -toiminnolla tehty vähennys poistetaan elementin asetusten kohdassa 3D. 2.9 Leikkaa vyöhyke Edellisen komennon kohdalla todettu pitää paikkansa myös kolmiulotteisten vyöhykkeiden leikkaamiseen liittyen toiminto on järkevintä tehdä Boolen toimenpiteellä. 2.10 Etsi ja korvaa teksti Alaosan säädöistä Tarkat kirjaintasot aiheuttaa sen, että sanoja KISSA tai Kissa ei löydetä, jos etsitään sanaa kissa eli komento tunnistaa isot kirjaimet. Ponnahdusvalikosta valitaan, miten annettu ilmaus suhtautuu tekstiin. On-valinta vaatii, että valittava teksti on täsmälleen sama kuin annettu; muut vaihtoehdot selittävät itsensä. Sulje-painike sulkee ikkunan. 2.11 Sisennykset ja sarkaimet Sisennykset ja sarkaimet käsitellään kohdassa KO.TK.5.6.3.1 Teksti Sisennykset ja sarkaimet. 2.12 Boolen toimenpiteet Boolen toimenpiteet käsitellään kohdassa KO.TT Boolen toimenpiteet. 2.13 Linjaa 3D-tekstuuri Etsi ja korvaa -toiminnolla muutetaan nopeasti toistuva merkkijono toiseksi. Esimerkiksi kissa koiraksi kaikkialla teksti-ikkunassa. Komennolla valitun elementin 3D-rasteri tai renderointitekstuuri määritellä haluttuun kulmaan ja halutusta pisteestä lähteväksi. Komento on käytettävissä ainoastaan 3D-ikkunassa. Jos 3D-moottorina on käytetty ArchiCADin sisäistä moottoria, muokataan 3Dviivarasterin kulmaa. OpenGL-moottoria käytettäessä muokataan renderointitekstuurin kulmaa. 3D-rasterin kulman muuttaminen muuttaa automaattisesti myös renderointitekstuurin kulman vastaavaksi ja päinvastoin. Myös varsinaiseen renderoituun kuvaan tulee tekstuurille tämä säädetty kulma. Ensimmäisellä komennolla Origo näytetään tekstuurille uusi lähtöpiste, mutta tekstuurin kulma jää entiselleen. UUTUUS Suotimet-painike avaa uuden ikkunan, jossa määritellään toiminnon vaikutusalue. Toiminnon voi rajata vain auki olevaan kerrokseen tai kaikkiin kerroksiin. Myös kiinni olevat tasot voi huomioida. Myös ei-muokattavat elementit tarkoittaa lukituilla tasoilla olevia elementtejä. Ikkunan alaosassa määritetään mihin tekstiä sisältäviin elementteihin haku kohdistetaan. Etsi-painike suorittaa haun, muttei muokkaa mahdollisesti löytyneitä sanoja. Korvaa kaikki korvaa kaikki haetut sanat. Säädöt-painike kätkee ja näyttää lisäsäädöt. Valittaessa Osoita suunta osoitetaan ensin valitun elementin tärkeintä pintaa, esimerkiksi seinän ulkopintaa. Tämän jälkeen avautuu ikkuna, jossa valitaan tekstuurin kulma määritettäväksi joko graafisesti tai numeerisesti. Jos valitaan graafinen tapa, tekstuurin uudelle kulmalle piirretään suuntavektori 3D-näkymässä sen pinnan päälle, jolla tekstuuri on. Numeerisesti kulma annetaan astelukuna. 0 on vaakataso ja tästä kierrytään vastapäivään.huomaa, että säätö on nimenomaan elementtikohtainen; ainoastaan valittujen elementtien tekstuurien lähtöpiste ja kulma muuttuu myös elementtien muilla kuin osoitetulla pinnalla riippumatta siitä, onko eri pinnoilla sama vai eri pintatekstuuri. Palauta-käskyllä tekstuurien lähtöpiste ja kulma palautetaan alkuperäiseen tilaan. Mikäli yhtään elementtiä ei ole valittu, on komento Palauta kaikki, jota käyttämällä kaikki mallissa olevat tekstuurit palautuvat ennalleen. Tekstuurin palautus onnistuu myös työkalun asetuksissa 3D-paneelissa.
KO.-7 2.14 Muokkaa valittuja 2.16.7 Kommentoi Kommentoi-komento (kuten seuraavatkin komennot) on käytössä vain GDL-ohjelmointi-ikkunoissa. Komento kirjoittaa valittujen rivien alkuun huutomerkin, mikä muuttaa rivit kommenteiksi. Katso GDL. Komennon voi tehdä myös osoittamalla ohjelmaikkunan yläreunassa olevaa painiketta. Vasemmanpuoleinen painike lisää kommentin valittuihin riveihin ja oikeanpuoleinen poistaa sen. Muokkaa valittuja -komento avaa ikkunan, jossa näkyy kuinka monta kappaletta kutakin elementtiä on valittuna. Toiminto mahdollistaa useiden eri tyyppisten elementtien tason ja kynän vaihtamisen yhdellä kertaa. Tämä on hyödyllistä esimerkiksi detaljikuvan yksinkertaistamisessa. Kun uusi taso ja/tai kynä valitaan ja osoitetaan OK, ikkuna sulkeutuu ja tehdyt muutokset astuvat voimaan. Valinta kohdassa Muuta ikkunan ja oven värit muuttaa valittujen ikkunoiden ja ovien värit asetusten mukaisiksi, mikäli ne on piirretty yhdellä kynällä. Symbolikynillä piirretyt ikkunat ja ovet eivät muutu. Valinta Muuta myös automaattiset selitteet toimii samalla tavalla. 2.15 Työkaluasetukset Komento muuttuu aina kulloinkin viimeksi valitun elementin mukaiseksi tai kun elementtejä ei ole valittu aktiivisen työkalun mukaiseksi. Komento avaa viimeksi valitut elementit muokattaviksi työkaluikkunassa. Mikäli useita eri tyyppisiä elementtejä on valittu, aukeaa viimeksi valitun mukainen työkalu. 2.16 Teksti-ikkunoiden muokkaus Muokkaus-valikon komennot muuttuvat teksti-tyyppisen ikkunan, kuten luetteloikkunan ollessa esillä. 2.16.1 Muotoilu Muotoilulla muutetaan teksti-ikkunan yleisolemusta. Sarkainasetus määrittää, montako välilyöntiä tehdään painettaessa sarkainnäppäintä. Kirjasin on ikkunassa käytettävä kirjasin ja koko sen koko kirjapainopisteinä. 2.16.2 Etsi ja korvaa Toiminto on käytössä myös normaaleissa ikkunoissa ja selitetään edellä. 2.16.3 Etsi valinta Etsi valinta -komento etsii tekstistä seuraavan samanlaisen merkkijonon kuin sillä hetkellä valittuna oleva. 2.16.4 Etsi uudestaan Etsi uudestaan -komennolla toistetaan edellinen etsintä. 2.16.5 Korvaa uudestaan Korvaa uudestaan -komennolla toistetaan edellinen korvaus. 2.16.6 Mene riville Mene riville -toiminto kysyy rivin numeroa ja siirtää osoittimen sinne. Tämä on erityisen käytännöllistä GDL-ohjelman virheiden paikallistamisessa, sillä virheilmoitus kertoo rivin, jolla virhe sijaitsee. 2.16.8 Poista kommentointi Poista kommentointi -komento poistaa valittujen rivien alusta huutomerkin, mikä muuttaa rivit ohjelmariveiksi. 2.16.9 Lisää sisennys Lisää sisennys -komento lisää valitun rivin alkuun tyhjää. Muotoilu-kohdassa säädetyn sisennyksen verran. Sisennyksiä voi olla useita peräkkäin.komennon voi tehdä myös osoittamalla ohjelmaikkunan alareunassa olevaa painiketta. Vasemmanpuoleinen painike lisää sisennyksen valittuun riviin ja oikeanpuoleinen poistaa sen. 2.16.10 Vähennä sisennys Vähennä sisennys -komento poistaa valitun rivin alusta sisennyksen. Sisennyksiä voi poistaa useita peräkkäin. 2.16.11 Tarkista ohjelma Tarkista ohjelma -komento tarkistaa GDL-ohjelman ja raportoi löytämistään virheistä. Huomaa, että ArchiCAD voi löytää vain muodolliset virheet. Loogiset virheet on käyttäjän löydettävä itse. Komennon voi tehdä myös osoittamalla ohjelmaikkunan alareunassa olevaa painiketta. 2.16.12 Avaa GDL-tutkija Avaa GDL-tutkija -komento avaa GDL-ohjelmoijille tarkoitetun virheidenetsintäikkunan. 3 Järjestely Järjestely-valikko sisältää erilaisia komentoja ja toimintoja, jotka voisivat hyvin sijaita muissakin valikoissa. Pääasiallisesti näillä komennoilla järjestellään valikon nimen mukaisesti jo sijoitettuja tai piirrettyjä elementtejä. 3.1 Ryhmät Komennoilla Ryhmitä, Pura ryhmitys, Unohda ryhmät ja Autoryhmitys vaikutetaan elementtien ryhmittämiseen. Katso KO.TT Ryhmät. 3.2 Esitysjärjestys Esitysjärjestyksessä määritetään päällekkäisten elementtien järjestys pohjanäkymässä. Katso KO.TT Elementtien esitysjärjestys. 3.3 Lukitse Lukitse-komennolla lukitaan yksittäisiä valittuja elementtejä. Näin yksittäiset tärkeät ja paikalleen jämähtäneet asiat voi suojata muutoksilta lukitsematta kokonaista tasoa. Lukitun elementin ja ryhmän valintapisteet näkyvät harmaina.
KO.-8 3.4 Avaa lukitus Avaa lukitus -komento avaa valitut lukitut elementit. 3.5 Kaaren mukailu 3.6.2 Detaljin malli Detalji luodaan kirjastossa olevan mallin mukaiseksi. Jos mallia ei käytetyssä kirjastossa ole, tallennetaan detalji tavallisena objektina ilman mallissa olevia parametreja ja älykkyyttä. Detaljin malleja voi tehdä itse ja luoda niihin haluttuja ominaisuuksia. Kaaren mukailu -ikkunassa säädetään tarkkuus, jolla kaari tai käyrä nostetaan seinäksi tai muuksi elementiksi. Toiminnon englanninkielinen nimi Magic Wand Settings kertoo, että kyseessä on taikasauva-toiminnon tarkkuus-asetukset. Ylin vaihtoehto säätää maksimipoikkeaman kaaresta, seuraava koko ympyrän tai kaaren jaon tiettyyn määrään osia ja kolmas segmentin pituuden. Yleiskäyttöön voi suositella ylintä vaihtoehtoa muutaman senttimetrin poikkeamalla. Mukailutapoja on kaksi. Joko paras vastaavuus, jolloin esimerkiksi Bézier-käyrä muutetaan kaarenpätkiksi tai suorat segmentit, jolloin saadaan murtoviivaa. Esimerkiksi muutettaessa ympyrä seinäksi, kun tässä määrittelyt ovat Suorat segmentit ja Ympyrän jako viiteen osaan, saadaan tulokseksi viisikulmainen huone. 3.6.3 Muutokset detaljiin Riippuen detaljin malliobjektin rakenteesta muutokset detaljiin tehdään eri symbolin osille eli tasoille. Peruskirjaston mallin käyttöperiaatteena on, että tallennettaessa valinnan alueesta tulee detaljin esitystapa pieniin mittakaavoihin ja objektin osille seitsemän ja kahdeksan piirretään detaljin tarkempi kuvaus, joka otetaan käyttöön objektin työkaluasetuksissa lisäparametreista valitsemalla sijoitusvaihessa. Muutoksia varten objekti avataan Arkisto GDLobjektit Avaa objekti-kohdasta. Ohjeet tasojen käytöstä on tallennettu detaljin 2D-ohjelman alkuun. 3.6.4 Sijoita detalji paikalleen Valitsemalla tämä kohta tallennusikkunassa, sijoittuu tallennettava detalji Tallenna-painiketta osoitettaessa samalle kohdalle valinta-alueen kanssa ja se on valmis käytettäväksi. 3.7 Räjäytä Räjäytä-komento muuttaa elementin 2D-piirroselementeiksi kuten viivoiksi, kaariksi ja täytteiksi. Samalla itse elementti katoaa. Pohjaan sijoittuneilla viivoilla ja kaarilla ei ole minkäänlaista 3Dtai määräkuvausta. Ikkunat ja ovet räjähtävät viivoiksi, kaariksi ja teksteiksi ja aukko jää paikolleen tyhjänä aukkona. Mikäli autoryhmitys on päällä, ryhmittyvät räjäytyksen seurauksena syntyneet piirroselementit automaattisesti. 3.8 Yhdistä Komennolla luodaan toisiinsa päistään liittyvistä viivoista ja kaarista murtoviiva. Katso KO.TK.5.3 Murtoviiva. VINKKI Toimintoa voi hyödyntää viisikulmion lisäksi mitä tahansa säännöllistä monikulmiota muodostettaessa, se toimii hyvin myös esimerkiksi aumakaton piirtämisessä. 3.6 Luo detalji Detaljit ovat 2D-objekteja, joilla tehdään suunnitelmaan älykkäitä osasuurennoksia, jotka muuttuvat automaattisesti piirustuksen mittakaavan muuttuessa. Detalji luodaan valinta-alueen sisällöstä. Detaljia voi käyttää myös erillään sen luontipaikasta, esimerkiksi detaljipiirustuksena planssissa. Näin luotavaa detaljia ei tule sekoittaa detaljityökalulla luotaviin detalji-ikkunoihin. Katso myös KO.TK.7.2 Detalji. 3.6.1 Detaljin tallentaminen Detalji tallennetaan piirustuksesta valitsemalla haluttu alue ensin valinta-alue-työkalulla. Detalji-objekti tallennetaan käytettävään kirjastoon. Kirjastokansion voi valita ikkunan alareunassa olevalla putkahdusvalikolla. 3.9 Piirrä katon korkeuslinja Toiminnolla luodaan katon yhteyteen viiva, joka osoittaa pohjassa katon ala- tai yläreunan korkeustason sijainnin. Ennen toiminnon valitsemista tulee katto valita. Avautuvassa ikkunassa määritetään kattoa leikkaavalle pinnalle korkeustaso. Viiva piirtyy pohjaan kohdalle, jossa tämä vaakataso leikkaan katon ylä- tai alapinnan. Viiva voi piirtyä myös katon ulkopuolelle, lappeen pinnan jatkeelle, jollei tätä estetä. Syntyvän viivan voi määrittää automaattisesti ryhmittymään katon kanssa. Viivan asetukset tulevat Viiva-työkalun oletusasetusten mukaisiksi.
KO.-9 3.10 Luo itsenäinen detalji Komento luo itsenäisen detaljin, jolla ei siis ole linkkiä malliin. Katso KO.TK.7.2 Detalji. 3.11 Päivitä vyöhykkeet Päivitä vyöhykkeet -komennolla päivitetään osoitetut tai kaikki yhdellä osoituksella luodut vyöhykkeet. Katso KO.TK.6.5 Vyöhyke. 3.12 Laajennusten hallinta asetuksia, joilla esimerkiksi LVI-konsultin suunnitelmaan ja sieltä takaisin saadaan vuorovaikutteista tietoa ArchiCAD-malliin. Katso YS.DWG DWG/DXF-tiedonsiirto. 3.15 Oikolukija Oikolukija mahdollistaa kirjoitusvirheiden etsimisen teksteistä, vyöhykeleimoista, selitteistä, muokatuista mittaluvuista sekä ikkunoiden, ovien, lamppujen ja objektien lisäparametreistä. Oikolukija hyödyntää Microsoft Wordin tarkastajaa, joten toiminnon käyttämiseksi tulee kyseisen ohjelman (tai ainakin sen tarkastajaosan) olla asennettuna koneelle. 3.15.1 Avaa oikolukija Laajennukset ovat ArchiCADin käyttöä helpottavia ja monipuolistavia apuohjelmia. Laajennusten hallinnalla ladataan laajennuksia, poistetaan laajennuksia, valitaan mitkä laajennukset käynnistyvät automaattisesti ArchiCADiä avattaessa ja tutkitaan ladattuja laajennuksia. Kaikki tämä tapahtuu ArchiCADin ollessa käynnissä. Uudet laajennukset tulevat käyttöön vasta kun ArchiCAD käynnistetään uudestaan. Valikossa laajennusten nimien edessä olevat väkäset osoittavat, mitkä laajennukset otetaan käyttöön ArchiCADin auetessa. Väkäset, joiden ympärillä ei ole nelikulmiota, täytyy aina ladata käynnistyksen yhteydessä. Toisesta reunasta näkee laajennuksen tyypin ja sen, onko se ladattu yksittäisenä vai osana jotakin kansiota. Valitun tiedot -osiossa voi olla valittuun laajennukseen liittyviä tietoja. Muokkaus-osion avulla otetaan käyttöön uusia laajennuksia. Ikkunan alareunassa valitaan kansio, jonka laajennukset ovat aina valittavissa käyttöön tässä ikkunassa. 3.13 DXF/DWG-käännöksen asetukset DXF/DWG-käännöksen asetukset -kohdassa muokataan asetuksia, joilla AutoCAD-tiedostoja tuodaan ArchiCADiin. Katso YS.DWG DWG/DXF-tiedonsiirto. 3.14 Smart Merge Kohdassa Smart Merge säädetään kaksisuuntaisen DWG-siirron Kun valitaan kohta Avaa oikolukija, avautuu ikkuna, jossa varsinainen tarkastus tehdään. Aloita-painike aloittaa tarkastuksen. Ylälaidassa olevalle riville ilmestyy lista tarkastajan väärin kirjoitetuiksi tulkitsemista sanoista. Nämä ovat sanoja, jotka puuttuvat sanakirjoista. Suurennuslasipainikkeilla näkymää muokataan niin, että kohta, josta virheellinen sana löytyi, tulee näkyviin. Painikkeet ovat vasemmalta lukien: edellinen näkymä, näytä valittu, suurenna ja pienennä. Muuta-kenttään kirjoitetaan sana, jolla löydetty halutaan korvata. Alimmassa kentässä ohjelma ehdottaa sanakirjan mukaista vaihtoehtoa. Oikean reunan painikkeilla valitaan toimenpide valitun sanan suhteen. Jätä huomiotta ohittaa sanan. Jätä kaikki huomiotta käytännössä keskeyttää etsinnän. Lisää-painikkeella löydetty sana lisätään valittuun sanakirjaan ja Tarkista-painikkeella tarkistetaan Muuta-kohtaan kirjoitetun sanan oikeinkirjoitus. Korvaa-painike muuttaa löydetyn sanan halutuksi. Korvaa kaikki korvaa kaikki nyt löydetyn sanan kanssa samanlaiset sanat. Seis-painike keskeyttää oikoluennan, jolloin Asetukset-painike aktivoituu. Painikkeen painaminen avaa uuden ikkunan. 3.15.2 Asetukset Asetusikkunan ensimmäiseltä välilehdeltä valitaan, mistä kerroksista, tasoista tai elementtityypeistä virheitä etsitään. Toisella välilehdellä valitaan kieli ja sanakirja. Lisää-painikkeella haetaan uusia sanakirjoja. Uudet sanat lisätään tässä valittuun sanakirjaan. 3.15.3 Etsi ja tallenna virheet Etsi ja tallenna virheet -komennon voi suorittaa tutkien vain muokattavissa olevia elementtejä tai kaikkia projektin elementtejä.
KO.-10 Komennon valitseminen pyytää antamaan nimen ja osoittamaan, minne tekstitiedosto tallennetaan. Tiedostoon sijoitetaan valitulla tarkastusohjelmalla tarkastetut ja löydetyt virheelliset sanat ja niiden sijainti. 3.16 Automaattimitoitus Automaattimitoituksella luodaan mittaviivoja pohjaan automatisoidusti. Katso KO.TK.6.1.3 Automaattimitoitus. UUTUUS Muokatut esitystavat voi tallentaa kokonaisuutena tasoyhdistelmän tavoin. Tämä tapahtuu ikkunan yläreunan Tallenna-painikkeella. Ponnahdusvalikosta valitaan tällaisia tallennettuja kokonaisuuksia. Valittuna oleva kokonaisuus poistetaan Poista-painikkeella.Tallennetun esitystapayhdistelmän voi ottaa käyttöön myös suoraan Vaihtoehdot Esitystavat-kohdasta valitsemalla. Esitystavat tallennetaan näkymien mukana Projektin sisältö -ikkunaan, jolloin esimerkiksi eri mittakaavaiset esitykset samasta dokumentista saadaan helposti käyttöön ja tulostetuksi. 3.17 Seinäprojektio Seinäprojektio-toiminto luo tietyn tilan seinistä projektiot automatisoidusti. Katso KO.TK.7.1.4 Seinäprojektio. 3.18 Luo porras valinnasta Monimuotoisia portaita voi luoda pohjaan piirrettyjen viivojen ja täytteen avulla. Osat piirretään tarkkaan toisiinsa kiinni ja valitaan Luo Porras -valinnasta. Katso KO.TK.4.9 Porras. 3.19 Moduliverkko Moduliverkko-toiminto luo automaattisesti halutunlaisen moduliverkon. Katso KO.TT Moduliverkko. 3.20 IFC 2.0 IFC (Industry Foundation Classes) on tuotemallitiedon siirtoon ohjelmasta toiseen tarkoitettu ISO-standardin mukainen tiedostomuoto. ArchiCADissä IFC 2.0 on laajennus, jonka avulla mallin voi tallentaa tähän muotoon. Katso TM.IFC. 4 Vaihtoehdot Vaihtoehdot-valikosta säädetään ohjelman ja työkalujen asetuksia, toimintaa ja ominaisuuksia. Valikko tarjoaa muutamia tehokkaita välineitä koko projektin nopeaan muuttamiseen. 4.1 Esitystavat KatsoKO.KL.2.1. 4.2 Kerrosasetukset ArchiCADin kerrokset ovat määrätyn korkuisia, x- ja y-koordinaatistossa sijaitsevia alueita, joilla kullakin olevat elementit eivät pääsääntöisesti näy muissa kerroksissa. Kerroksissa olevat elementit voivat kuitenkin kasvaa vaikka koko talon läpi eli näkyä useissa kerroksissa. Kerrosten avulla luodaan rakennuksen eri kerrosten pohjapiirrokset. Tämän kohdan avulla säädetään kerroksia ja liikutaan niiden välillä.kerroksien välillä liikkumisessa myös Projektin sisältö -ikkuna on korvaamaton apu. Katso KO.AS.3 Kerrokset. 4.3 Tasoasetukset Osiossa säädetään tasoja, jotka muodostavat loogisen järjestelmän, joka on kuin kasa skissipaperia, jossa eri papereille sijoitetaan eri elementtejä. Tämä tehdään muun muassa elementtien muokkaamisen ja erilaisten elementtiyhdistelmien tulostamisen helpottamiseksi. Katso KO.AS.4 Tasot. 4.3.1 Tasoyhdistelmät Esitystavat-valinta avaa ikkunan, jossa on säätöä, joilla määritellään eri elementtityyppien esitystapaa näytöllä ja tulostettaessa. Katso KO.KL.2.1 Esitystavat. 4.1.1 Esitystavan valitseminen Listalta voi ottaa käyttöön suoraan tasoasetuksissa tallennettuja tasoyhdistelmiä.
KO.-11 4.4 Pohjan mittakaava Kohdassa asetetaan projektin mittakaava. Katso KO.AS.1 Mittakaava. 5 3D-malli 4.5 Perusnäkymä ja verkko Perusnäkymä ja verkko, Tarttuu verkkoon ja Verkko näkyy ovat työskentelyä helpottavaan verkkoon liittyviä toimintoja. Katso KO.TT.1 Verkko. 4.6 Siistit nurkat Siistit nurkat -säätö vaikuttaa seinien liitosten automaattiseen täydentymiseen. Katso KO.TK.3.1.5 Siistit nurkat. 3D-malli-valikossa muokataan 3D-ikkunan sisältöä ja siinä toimimista. VINKKI Kaikki 3D-valikon asetukset tallentuvat 3D-näkymän mukana, kun se tallennetaan Projektin sisältö -apuikkunaan. Tallennettujen näkymien avulla valikon asetukset saa käyttöön myös uusille näkymille. Katso KO.KL.8.6 Projektin sisältö -apuikkuna. 4.7 Attribuuttien asetukset Kynät ja värit, viivat, täytteet, rakennetyypit, materiaalit, vyöhykkeet ja merkintätyylit ovat attribuutteja, joiden säädöt tehdään alavalikon kautta avautuvissa ikkunoissa. Attribuutit-komento avaa ikkunan, jossa näitä asetuksia voi kopioida tiedostosta toiseen. Katso KO.AS.5 Attribuutit. 4.8 Asetukset Asetukset-osiossa säädetään sekalaista valikoimaa ominaisuuksia piirtoyksiköistä ohjelman käyttäytymiseen. Katso KO.AS.2 Projektin asetukset. 4.9 Apuikkunoiden muoto Kohdassa säädetään apuikkunoiden ulkoasua. Katso KO.KL.8.1 Apuikkunat Koot ja muodot. 4.10 Käyttöliittymä Käyttöliittymä tai Työympäristö on ikkuna, jonka kautta hallitaan projektin käyttäjäkohtaisia asetuksia keskitetysti. Katso KO.AS.6 Työympäristö. 5.1 3D-projektio 3D-projektio -kohdassa muokataan perspektiivisiä ja aksonometrisia näkymiä. Katso KO.KL.5.1 Perspektiivi ja KO.KL.5.2 Aksonometria. 5.2 Rajattu mallinnus Kohdassa määritetään mitkä elementit tai mikä osa mallista näytetään 3D-ikkunassa. Katso KO.KL.5.3 3D-ikkunan sisältö. 5.3 3D-leikkausasetukset Myös 3D-leikkausasetuksilla vaikutetaan mallista 3D:ssä näkyvään osaan. Katso KO.KL.5.3 3D-ikkunan sisältö. 5.4 Leikkaa 3D-malli Toiminnolla edellisessä kohdassa asetetut leikkaukset tulevat voimaan. 5.5 3D-ikkuna-asetukset Asetuksissa valitaan 3D-moottori, tähän liittyvät esitystavat ja jotain 3D-ikkunan ominaisuuksia. Katso KO.KL.5.5 3D-ikkuna-asetukset. 5.6 3D-moottori ja esitystapa Alavalikosta voi nopeasti vaihtaa esitystavan perusasetuksia.
KO.-12 5.7 Renderointiasetukset Kohdassa tehdään asetukset luotaville renderoinnille. Katso VI Visualisointi. 5.8 Renderointimoottorit Alavalikosta vaihdetaan nopeasti käytettävää renderointimoottoria. 7 Tiimi 5.9 Renderoi, animaatio Renderoi- ja Animaatio-komennot luovat visualisointimateriaalia valikossa annettujen asetusten mukaisesti. 5.10 Varjoanalyysi Varjoanalyysi on yhden komennon oikotie tuottaa animaatio tai kuvia, joissa tarkastellaan varjojen lankeamista suunnitelmaan eri kellon ja vuodenaikoina. Varjoanalyysissä kamera pysyy paikoillaan, mutta aurinko liikkuu. Lähteeksi valitaan 3D- tai renderointi-ikkuna. Valitaan sopiva päivä 2 ja laskenta joko auringon noususta laskuun tai annetusta kellon ajasta toiseen. Säädetään kuvien väli sopivaksi minuutteina. Laskettavaksi valitaan kaikki kuvat tai osa niistä. Huomaa, että varjojen oikea laskenta vaatii oikean paikkakunnan asettamista Aurinko-painikkeella, joka on käytettävissä sekä kameratyökalussa että kohdassa 3D-malli 3Dprojektio. Samassa ikkunassa kannattaa asettaa myös kesäaika oikein. Tallennusmuoto valitaan aivan kuten kohdassa Animaatio. Valikon asetukset liittyvät tiimiprojektiin, jossa voi työskennellä samaan aikaan useampia käyttäjiä. 8 Näkymä 5.11 Muodosta perspektiivi Toiminnon avulla saa etsittyä helposti näkymäpisteen oikean sijainnin kuvaupotusta tehdessä. Katso KO.TK.7.3.2.11 Kamera Muodosta perspektiivi. 6 Laskenta Laskenta-valikon toiminnot liittyvät määrälaskentaan. Katso ML Määrälaskenta. Suurin osa Näkymä-valikon komennoista liittyy zoomaamiseen ja panorointiin. Näiden komentojen käyttäminen valikosta käsin on aikaa vievää. Valikon sijasta suosittelemme näppäimistön ja hiiren rullan käyttöä näihin toimintoihin. Katso KO.KL.1.1 Zoomaaminen ja panorointi. 8.1 Piirrä uudestaan Piirrä uudestaan -komennolla piirretään nopeasti näytöllä olevat elementit uudestaan eli päivitetään näyttö. 8.2 Mieti uudestaan Mieti uudestaan -komento laskee seinien liitokset tai 3D-mallin tai muun informaation uudestaan ennen sen uudelleen piirtämistä eli toiminto päivittää näytön perusteellisesti. Leikkauskuvissa se muodostaa leikkauksen uudestaan, mikä saattaa hitaalla koneella viedä aikaa. 8.3 Leikkaukset/julkisivut 2 M.A.D. Oy on perustettu perjantaina 13. toukokuuta 1988. Leikkaukset-julkisivut-osio käsittelee leikkausikkunoita. Katso KO.KL.3.1.1 Leikkausten päivittäminen.
KO.-13 8.4 Detaljipiirustukset 9.1 Työkalupalkit Alavalikossa on detaljikuville vastaavat toimiminnot, kuin yllä leikkauksille. Katso KO.KL.4.1 Detaljien päivittäminen. 8.5 Näytä valitut Komento sovittaa näkymän siten, että sillä hetkellä valittuina olevista elementeistä uloimmat muodostavat näkymän reunimmaiset elementit. 8.6 Sovita ikkunaan Toiminnolla saadaan kaikki näkyvissä olevilla tasoilla sijaitsevat elementit näkymään. Tämä on kätevä tapa tarkistaa, onko tullut luoduksi vahingossa jokin elementti hyvin kauas varsinaisesta suunnitelmasta. 8.7 Sovita mittakaavaan Komento muuttaa zoomaussuhteeksi 100 %. Jos onnistuu säätämään näytön sopivasti, voi tämä näkymä vastata samassa mittakaavassa otettua tulostetta. Alavalikosta valitaan mitkä työkalupalkit ovat näkyvissä ja mitkä kätketään. Nimen edessä oleva väkänen osoittaa palkin olevan näkyvissä. Valikon sisältö riippuu Työympäristössä tehdyistä asetuksista. Työkalupalkit voi kätkeä myös niiden yläkulmassa olevalla rastilla. Katso KO.AS.6.5.1 Työympäristö Työkalupalkit. 9.2 Apuikkunat 8.8 Perusnäkymä Komento asettaa näkymäksi perusnäkymän. Perusnäkymäksi tallentuu näkymä, joka on näkyvissä sillä hetkellä, kun annetaan komento Aseta perusnäkymä. Aika on ajanut ohi näistä toiminnoista, sillä nykyään voi Projektin sisältö -apuikkunaan tallentaa rajaton määrä näkymiä. Katso 4.9 Projektin sisältö -apuikkuna. 9 Ikkunat Alavalikosta valitaan mitkä apuikkunat näkyvät ja mitkä on kätketty. Apuikkunat voi kätkeä myös niiden yläkulmassa olevasta rastista. 9.3 Apuikkunoiden sijoittelu Alavalikon kautta voi ottaa nopeasti käyttöön apuikkunoille Työympäristö-kohdassa tallennettuja sijoitteluja. Katso KO.AS.6.4 Työympäristö Apuikkunoiden teemat. 9.4 Pohja Komento tuo päälimmäiseksi Pohja-ikkunan. Ikkunat-valikon avulla liikutaan ohjelman eri ikkunoissa sekä tuodaan niitä näkyviin ja kätketään. Jälleen Projektin sisältö -apuikkunan avulla monet näistä toiminnoista hoituvat kätevämmin. 9.5 3D-ikkuna Komento tuo päälimmäiseksi 3D-ikkunan.
KO.-14 9.6 Leikkaukset/julkisivut Alavalikosta valitsemalla siirrytään haluttuun leikkausikkunaan. 10 Lisät 9.7 Detaljipiirustukset Alavalikosta valitsemalla siirrytään haluttuun detaljipiirustukseen. 9.8 Renderoinnit Alavalikosta valitsemalla siirrytään haluttuun renderointiin. Renderoinnit eivät tosin säily projektissa, jos ne suljetaan. Nämä tulee tallentaa kuviksi Tallenna nimellä -komennolla. Tämä toiminto on automatisoitavissa projektin sisältö -paletin avulla. Lisät-valikko sisältää laajennuksia, jotka ovat pieniä ArchiCADin sisällä toimivia apuohjelmia. Valikon sisältö muuttuu sen mukaan, mitä laajennuksia on käytössä ja mitkä niistä on sijoitettu Lisät-valikkoon. 10.1 Tarvikkeet 9.9 Luettelot Elementti-, nimike- ja vyöhykeluettelot, sekä muut luettelot ovat pikakomentoja kyseisten luettelojen avaamiseen tai luomiseen. Katso ML Määrälaskenta. 9.10 Objektien ikkunat Alavalikon kautta avataan nopeasti projektissa avattuna olevien GDL-objektien eri muokkausikkunoita. Katso GDL. 9.11 Muistiinpanot Muistiinpanot-ikkunaan voi tallentaa mitä tahansa projektiin Tarvikkeet ovat älykäs tapa sijoittaa projektiin erikoisobjekteja, jotka seuraavat niille asetukset antavan seinän, laatan, katon tai vyöhykkeen muutoksia. Tarvikkeet on jaettu kolmeen ryhmään käyttötapansa ja -kohteensa mukaisesti. 10.1.1 Tarvikkeiden käyttäminen Tarvikelaajennus on yhdistelmä ArchiCAD-laajennusta ja parametrista objektia. Valitsemalla tarvikeryhmän avautuu objektin asetusikkuna, jossa valitaan haluttu tarvikeobjekti ja sen asetukset. Objekteja voi tallentaa uusilla nimillä käyttäen erilaisia oletusarvoja tai lisätä niihin omia parametreja. 10.1.2 Tarvikkeen sitominen elementtiin liittyvää tietoa kirjoittamalla. Kun ikkunan avaa, ilmestyy ikkunaan automaattisesti päiväys, jonka yhteyteen omat merkinnät tehdään. 9.12 Tunnuskuva Tunnuskuva-ikkunaan tuodaan Kopioi Liitä-toiminnolla kuva, jonka halutaan toimivan projektin tunnuskuvana tiedostoja selatessa. Kuva voi olla esimerkiksi renderointi, mutta myös mistä tahansa ikkunasta valinta-alueella rajattu näkymä. 9.13 Raportti Ikkunassa on tietoa 3D-näkymien ja listauksien laskennan sujumisesta. Jotta toiminto on käytössä tulee Työympäristö-3D ja laskenta -kohdassa olla Kirjoita ArchiCAD-raportti valittuna. Katso KO.AS.6.1.2 Käyttöliittymä-3D ja laskenta. Tarvike liitetään rakennuselementtiin valitsemalla ensin elementti ja sitten haluttu tarvikekomento. Aukeavassa ikkunassa valitaan liitettävä tarvike ja säädetään sen parametrit. Ikkunan sulkeminen sijoittaa tarvikkeen valitun elementin mukaisesti. Tarvikeobjekti seuraa elementtiä, jos sitä siirretään. Mahdollisuuksiensa mukaan se muuttuu elementtiä muutettaessa. Esimerkiksi seinätarvike tunnistaa aukon siirtymisen automaattisesti. Jos elementti tuhotaan, häviää myös siihen liitetty tarvike. Tarvikeobjektiin voi tehdä myöhemmin muutoksia avaamalla sen asetukset tavallisen objektin tavoin. 10.1.3 Tarvikkeen käyttö ilman elementtiä Tarvikeobjektin voi sijoittaa ilman, että sitä sidotaan mihinkään elementtiin. Tällöin valitaan Lisät-valikosta haluttu komento ja
KO.-15 määritellään piirrettävän tarvikkeen ominaisuudet. Tämän jälkeen osoitetaan tarvikkeen muoto tai sijainti tyypistä riippuen. Seinätarvikkeet mallinnetaan kuin jatkuva seinä ja laattatarvike mallinnetaan osoittamalla alueen nurkat. Kattotarvike mallinnetaan osoittamalla ensin katon saranalinja sitten noususuunta ja lopuksi alueen nurkat. 10.3.1 Kattotaikuri Laatta- ja kattotarvikkeiden muodoissa saattaa joissakin tapauksissa esiintyä rajoituksia muodon suhteen, esimerkiksi kaarevat tai koverat reunat ei kaikissa objekteissa ole mahdollisia. 10.2 Huonetarvikkeet Huonetarvikkeet sijoittaa tarvikeobjekteja valittuun kolmiulotteiseen vyöhykkeeseen. Sijoitettuja tarvikkeita voi muokata myös jälkikäteen ja ne tunnistavat tilaa rajaavien seinien ja niiden aukkojen muutokset automaattisesti. Sisätilamuokkaimen käyttämiseksi tulee tarvittavat objektit sijaita käytettävässä kirjastossa. 10.2.1 Huonetarvikkeiden käyttäminen Pohjasta valitaan haluttu vyöhyke ja valitaan valikon komento Luo Huonetarvikkeet. Aukeavassa ikkunassa osoitetaan painiketta, jonka mukaiseen huoneen osaan halutaan valita tarvikeobjekti. Painikkeen osoittaminen avaa objektin asetusikkunan, jossa valitaan tilassa käytettävä objekti. Parametrit säädetään tarpeen mukaan. Asetuksien sulkeminen palauttaa tähän ikkunaan, jossa voi nyt määritellä muut osat. OK-painikkeen osoittaminen sulkee ikkunan ja sijoittaa valitut objektit vyöhykkeen mukaisesti.huomaa, että joidenkin objektien kohdalla on rajoituksia mallinnuksessa. 10.3 Katontekijä Laajennuksen käytön oppii nopeasti, sillä ohjeita annetaan myös vääristä valinnoista. Yksinkertainen perusperiaate on, että valitsemalla kattolappeen ja sen jälkeen komennon tästä valikosta, saa yksityiskohtaiset kattokannattajat ja tukipuut. Joissakin komennoissa valittuna on oltava kaksi kattokannattajaa. Tämän komennon valitseminen aukaisee ikkunan, jossa eri välilehdillä tehdään kattorakenteiden säädöt. Asetusten määrittelyn jälkeen ohjelma sijoittaa säädetyt kattokannattajat, selkä- ja kuvetaitepalkit, harjapalkit ja sidepuut automaattisesti valittuina olleiden kattojen mukaisesti. Rakennelmaa voi täydentää vaihtopalkeilla sekä muilla tarvittavilla osilla valitsemalla kannattajat, joiden välille tuki tulee. 10.3.2 Työkalut Katontekijän komennot voi valita myös erillisestä työkalupaletista, joka otetaan näkyviin valikon viimeisellä komennolla. Painikkeen osoittaminen vastaa komennon valitsemista valikosta, mutta on nopeampi työskentelyssä, koska osoitinta ei tarvitse kuljettaa näytöllä niin pitkää matkaa. Varsinkin työstettäessä esimerkiksi kuvetaitteiden kattokannattajia tämä on oivallinen ominaisuus. 10.4 Ristikontekijä Tee Ristikko -komennolla luodaan pohjaan tai leikkaukseen piirretyistä viivoista ja kaarista uusia ristikko-objekteja. Viivojen kynillä ohjataan montako erilaista paarretyyppiä luodaan. 10.4.1 Ristikon luominen Haluttu ristikkomuoto piirretään pohjaan tai leikkaukseen käyttäen eri kyniä erilaisten osien kuvaamiseksi. Viivat valitaan, jonka jälkeen valitaan komento Tee Ristikko, joka aukaisee ristikon määrittelyikkunan.
KO.-16 Ikkunan vasemmassa reunassa olevilla painikkeilla valitaan ristikon rakennemuoto. Muilla välilehdillä tehtävissä valinnoissa on hieman eroja valitusta rakenteesta riippuen. Ensimmäisen välilehden parametrit ovat tavallisen objektin säätöjen kaltaisia. Symbolissa käytettävän kynän numero kirjoitetaan kenttään tai valitaan se osoittamalla väripalettia. Symbolin viivatyyppi valitaan putkahdusvalikosta osoittamalla, kuten myös materiaali. Jos materiaaliksi valitaan Yleinen, on materiaali sama kuin kynänväri. Piirustustaso, jolle ristikko sijoitetaan, valitaan niinikään putkahdusvalikosta. Oikeassa reunassa säädetään objektin korkeusasema projektissa sekä mahdollisesti kaarevien osien tarkkuus, särmien lukumäärä, mikäli jokin osa on piirretty kaarevaksi. 10.4.2 Profiilit 10.4.4 Tallenna Valmis objekti tallennetaan haluttuun paikkaan kiintolevyllä, jolloin se sijoittuu automaattisesti myös ristikon luomisessa käytettyjen viivojen kohdalle. Objekti on valmis käytettäväksi. 10.4.5 Ristikon muokkaaminen Leikkaus/julkisivu-ikkunassa valittu ristikko-objekti aukeaa muokattavaksi tällä komennolla. Muuten objektia voi muiden objektien tavoin venyttää, kiertää, monistaa sekä muuttaa materiaalia ja parametrejä. 11 Ohje Profiilit-välilehdellä valitaan muokattavaksi haluttu osa osoittamalla sen kynäväriä listassa. Valinnan merkiksi rivin alussa on pieni merkki sekä alareunan Esikatselu-näkymässä osat esitettään vahvennettuina.putkipalkin leikkausmuoto valitaan alareunan Profiilit-kohdasta, teräspalkin putkahdusvalikosta. Viereisestä putkahdusvalikosta säädetään profiilin asento. Osan vahvuudet kirjoitetaan kenttiin. Pyöreiden profiilien tällä kohdialla olevilla arvoilla säädetään halkaisijaa, tarkkuutta ja seinämän paksuutta. 10.4.3 Teräsliitokset Tämä välilehti on mahdollinen vain käytettäessä teräsrakennetta. Liitoksissa määritellään nurkkiin ja kulmiin sijoitettavien liitoslevyjen käyttöä. Geometriassa voi valita profiilin sijainnin piirrettyyn viivaan nähden putken painopisteen tai rakenteellisen keskipisteen mukaisesti. Liitoslevyjen erikoissäädöillä tarkennetaan liitoslevyn rakenne mittojen mukaiseksi. Ohje-valikossa on erilaisia ohjeita ja opasteita käyttäjälle. HTML-muodossa olevia ohjeita luetaan Internetselaimilla ja PDF-muotoisia Adoben Acrobat Reader -ohjelmalla. Näytä opasteet -komennolla saadaan näkyviin puhekuplaohjeet, jotka käyttäytyvät siten, että siirrettäessä osoitin jonkin kohteen päälle, pulpahtaa samalla kyseisen kohteen puhekupla näytölle. Windows-versiossa puhekuplat saadaan näkyviin painamalla hiiren oikeaa painiketta osoittimen ollessa halutun kohteen päällä.valikossa on lisäksi linkkejä ArchiCADin käyttöön liittyville nettisivuille. 11.1 Tarkista päivitykset UUTUUS Komento tarkistaa internetistä onko ohjelmasta saatavilla uudempaa versiota. Mikäli tuoreempi versio löytyy, ohjelma ehdottaa tämän lataamista Graphisoftin sivuilta.