AVOin, LuOVA SuOmi SYL:n HaLLiTuSoHjeLma TavoiTTeeT KaudeLLe 2011 2015

Päätavoitteet Suomalaisten korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton kou lutus ovat hyvinvointiyhteiskuntam me perusta. Hallitus turvaa tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasva tuksesta korkeakoulutukseen. Opintotuki sidotaan kansaneläkeindeksiin 1.1.2012 alkaen (vaalikauden aikana noin 60 miljoonaa ). Opintorahaan tehdään 145 euron huoltajakorotus alkaen 1.1.2012 kaikille opiskelijoille, joilla on ala ikäisiä lapsia huollet tavanaan (vaalikauden aikana noin 77 miljoonaa ). Koulutuspoliittiset ja kansainväliset teemat Korkeakoulujen rahoitusmallissa laadullisten kriteerien painoarvoa lisätään. Tutkintojen välisen liikkuvuuden lisäämiseksi kehitetään yliopistojen kandidaatin tutkintoa laaja alaisemmaksi. Opintojenohjauksessa ja opetuksessa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaiset tarpeet. Kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 % tavoite saavutetaan vuoteen 2015 mennessä vuosittaisilla määrärahakoro tuk silla (vuosittainen lisäkustannus 274 miljoonaa vuoden 2009 BKT:lla). Jokaiseen korkeakoulututkintoon si säl lytetään tutkintokohtainen kansain vä lis tymisjakso, jonka voi suorittaa vaihto tai työjaksona tai kotikansainvälistymisen opintokokonaisuutena. Toiselta asteelta korkea asteelle siir ty mistä nopeutetaan valintajärjestelmien uudistamisella ja opinto ohjauksen resurssien lisäämisellä. Sosiaalipoliittiset ja laajemmat yhteiskunnalliset teemat YTHS:n palveluiden laajentaminen ammattikorkeakouluopiskelijoille pilotoidaan. Pilotoinnin onnistuessa YTHS:n palvelut laajennetaan koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita. Luodaan järjestelmä vanhemmuuden suorien ja epäsuorien kustannusten jaka miseksi tasan kaikkien työantajien kesken. Vanhempainvapaajärjestelmä uudistetaan kolmeksi kuuden kuukauden jaksoksi, joista kummallekin vanhemmal le kuuluu yksi ja kolmas on jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla. Hallituskauden alussa luodaan toimenpideohjelma nuorten työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ja nuorten työkyvyttömyyseläkeläisten kuntoutumisen edis tämiseksi. Huoltosuhteen heikkenemisen kustannukset jaetaan tasapuolisesti erikokois ten ikäluokkien kesken. AVOin, uutta LuOVA SuOmi SYL:n HaLLiTuSoHjeLma TavoiTTeeT KaudeLLe 2011 2015

Sisällys Johdanto 2 Tasa-arvoinen ja tehokas koulutusjärjestelmä on Suomen menestyksen edellytys 4 Opintotuki sidottava indeksiin nyt! 8 Kansainvälistyvä vai kuihtuva Suomi? 12 Seuraava ei maksa työuralasku tasan sukupolvien kesken 18 Työuria pidennetään hyvinvointia lisäämällä 20 Suomen YLioppiLaSKunTien LiiTTo (SYL) RY Lapinrinne 2, 00180 Helsinki vaihde: 029 009 0990 FaKSi: 029 009 0999 SäHKöpoSTi: syl@syl.fi Puheenjohtaja, p. 044 906 5007 Pääsihteeri, p. 041 515 2225 ulkoasu Jani Pulkka KuviTuKSeT nina Kajavo painopaikka Painotalo miktor, Helsinki 2010 SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011 2015 1

Johdanto Me haluamme toimivamman, avoimemman ja uutta luovan yhteiskunnan. Kaikkien osallisuutta on tuetta va, eikä ketään ole varaa jättää ulos. Me uskomme Suomeen, joka on hyvin koulutettu, kansainvälinen ja tasa-arvoinen. Opintotuen saamisen ehtoja on kiristettävä! Opintoaikoja on lyhennettävä! Lisää opintojen rajauksia! Kuulostaako tutulta? Nämä ovat esitettyjä keinoja opintoaikojen lyhentämiseen ja työurien pidentämiseen työuran alkupääs tä. Samaan aikaan alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyys ja opiskeli joiden mielenterveysongelmat lisääntyvät vuosi vuodelta. Toisaalla työuran loppupään ratkaisuja viivytellään työryhmästä toiseen niin kauan, että suuret ikäluokat ennättävät toimenpiteiden alta karkuun. Opiskelijajärjestöt ovat ottaneet aktiivisen otteen työurien pidentämiseen. Kasvava valtionvelka lankeaa suurelta osin meidän ikäluokkiemme maksettavaksi. Olemme valmiita käymään keskustelua vaikuttavista keinoista työuran pidentämiseksi alkupäästä. Samalla kuitenkin olemme huolissamme siitä, että Me uskomme Suomeen, joka on hyvin koulutettu, kansainvälinen ja tasa-arvoinen. viivyttely eläkepäätöksissä näyttää jatkuvan ja lopulta pakolliset työuran loppupäätä koskevat toimenpiteet valuvat nekin nuorten niskaan meidän, jotka joudumme kantamaan vastuun myös työ urien alku- ja keskivaiheen pidentämisestä. Kansantalouden talkootyö ei jakaudu tasaisesti. Jos tavoittelemme menestystä ja haluamme toimivamman, avoimemman ja uutta luovan yhteiskunnan, ketään ei ole varaa jättää ulos. Kaikkien kansalaisten tasa-arvoa ja osallisuutta on tuettava heitteillejättö tulee kalliimmaksi kuin huolenpito. Samoin suomalaisen korkean koulutustason ylläpitäminen on jo OECD:nkin mukaan yhteiskunnalle kannattavaa toimintaa. Tästä paperista voi tiivistetysti lukea, miten Suomen ylioppilaskuntien liitto tällaisen Suomen toteuttaisi: tavoitteemme hallitusohjelmaan vuosille 2011 2015. Kyseessä ei ole vain vaatimuslista tai lisää liksaa esitteeksi painettuna, vaan SYL käyttää tässä yhtey dessä myös puheenvuoron ja esittää ratkaisuja niihin ongelmiin, joita Suomen ja maailman on koettu kohtaavan. Monet viime aikoina esitetyt ehdotukset ovat olleet menneisyyteen katsovia, yksiviivaisia ja huonoon analyysiin perustuvia. Tällä paperilla SYL haastaa muut tahot esittämään ratkaisunsa. Katri Korolainen-Virkajärvi Matti Parpala syl:n puheenjohtaja 2011 pääsihteeri 2011 2 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011 2015 3

Tasa-arvoinen ja tehokas koulutusjärjestelmä on Suomen menestyksen edellytys. Kansainvälisissä vertailuissa koulu - tusjärjestelmämme on nostettu kerta toisensa jälkeen vah - vuudeksemme, ja siitä voi syystä olla ylpeä. Toimivaa konetta korjattaessa on syytä muistaa tähänastisen menestyksemme perusta: tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet taustasta ja varallisuudesta riippumatta. Uusi yliopistolaki tuo järjestelmään suuria muutoksia, joiden vaikutuksia voidaan arvioida vasta lähivuosien kuluessa. Koulutusjärjestelmämme keskeiset haasteet ovat 1. Koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen 2. Valtiontalouden tila ja huoltosuhteen heikkeneminen 3. Kansainvälinen kilpailu parhaista osaajista Jotta näihin haasteisiin voidaan vastata, korkeakoulujen on uuden yliopistolain mahdollistamissa rajoissa kehityttävä entistä ketterämmiksi toimijoiksi ja kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota sekä koulutuksen että tutkimuksen laatuun. Korkeakoulukentällä on tapahduttava myös muita muutoksia. Yliopistoja on kannustettava kokonaisresurssien järkevään käyttöön profiloitumisen avulla, mutta samalla niiden perusrahoitus on turvattava taloustilanteen heikkenemisestä huolimatta. On myös hyvä tavoite lisätä yliopistoille tehtäviä lahjoituksia, ja verovähennys on tähän oiva kannustin. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen on määräydyttävä vastaavanlaisin perustein kuin yliopistojenkin rahoituksen, jotta korkeakoulukentän sisällä ei synny epätervettä kilpailua. Molemmilla on alueellinen tehtävä, mutta korkeakoulutuksen linjaukset samoin kuin rahoituskriteerit on määritettävä ensisijaisesti koulutuspoliittisin perustein. Korkeakoulujen rahoitusmalliin tulisi lisätä nykyistä monipuolisempia ja ennen kaikkea laadullisia mittareita. Opintojen etenemistä, opiskelun tukipalveluita, opiskelukykyä ja valmistumisen jälkeistä työllistymistä mittaavilla rahoituskriteereillä koulutuksen laatua parannetaan entisestään. Opintojen laatu ja opiskelijan hyvinvointi ovat suoraan verrannollisia opintojen etenemistahtiin. SYL:n tavoitteena on, että suomalainen koulutusjärjestelmä on maailman paras. Toimiva, tehokas ja tasa-arvoinen korkeakoulujärjestelmä on Suomen menestyksen elinehto. Tämän tavoitteen edistämiseksi seuraavalla hallituskaudella esitämme, että Korkeakoulujen rahoitusmallissa laadullisten kriteerien painoarvoa lisätään. Laadullisissa kriteereissä huomioidaan opiskelukyvyn ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen sekä val mistumisen jälkeinen työllistyminen. Hallitus turvaa yliopistojen perusrahoituksen. Hallitus kannustaa yliopistoja jatkamaan profiloitumista ja keskittymään valitsemilleen vahvuusalueille. Profiloitumisen yhteydessä resursseja kohdistetaan laadun parantamiseen. Profiloituminen ei heikennä tutkimuksen vapautta ja kansallista tieteenalojen moninaisuutta. 4 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011 2015 5

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit yhdenmukaistetaan. Yliopistolahjoitusten verovähennysoikeudesta teh dään pysyvä. Ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat resurssit ohjataan opettaja opiskelija-suhteen parantamiseen. Suomalaisen yliopistokoulutuksen päätavoitteena on maisteri- ja tohtoritasoinen koulutus. Tutkintojen välisen liikkuvuuden lisäämiseksi kehitetään yliopistojen kandidaatin tutkintoa laaja-alaisemmaksi. Kehitetään korkeakoulusektorin sisäisiä valintajärjestelmiä, jotta alan vaihtaminen on mahdollisimman sujuvaa. Tasa-arvoinen, laadukas ja maksuton koulutusjärjestelmä on pienen maan paras valttikortti Kyllä maksuttomalle koulutukselle, koska lukukausimaksut murtavat kansalaisten yhdenvertaisuuden ja voimistavat sosioekonomisen aseman määräävyyttä koulutusvalinnoissa. Yhteiskunnallinen tasa-arvo ja yhteis kunnan osaamispotentiaalin täysi hyödyntäminen ovat vahvoja argumentteja maksuttomuuden puolesta. Ei siis ihme, että maksuttoman koulutuksen takana on vahva poliittinen tuki. OECD:n vuonna 2010 julkaisemien lukujen perusteella suomalaisen korkeakoulututkinnon yhteiskunnalle tuottama lisäarvo on keskimäärin 68 000. Tutkinnon hinta on keskimäärin 46 100, joten investointi on yhteiskunnalle vähintäänkin kannattava. Suomalaisten korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksu ton koulutus ovat hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Hallitus turvaa tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. P. S. Opintoajat ojennukseen? Suomessa korkeakouluopiskelijoiden opintoajat eivät ole ongelma tutkintoaikojen ra- Tutkintoaikojen jauksen ja vastikkeellisen opintotuen ansios- rajauksen ja vastikkeellisen opintotuen ta opiskeluajat ovat Suomessa eurooppalaista keskitasoa ja edelleen lyhenemässä. Korkea valmistumisikä johtuu lähinnä kahdesta ajat ovat Suo messa ansiosta opiskeluasiasta: hakujärjestelmän aiheuttamista liiois- eurooppalaista keskitasoa ja edelleen ta välivuosista ja siitä, että Suomen opiskeli jat valmistuvat yliopistoista maistereina, muu- lyhenemässä. al la Euroopassa pääosin kandidaatteina. Valmistumisikää ja välivuosia käsittelemme tarkemmin luvussa 4. Kuitenkin myös opintojen sujumista yliopistoissa on mahdollista vauhdittaa: sähköinen tenttiminen, hyvät kesäopiskelumahdollisuudet, opintojen ohjaus, turhien etenemisesteiden poistaminen ja joustava opintohallinto ovat tulevaisuuden yliopiston perusvaatimuksia. Opiskelun etenemisen helpottamiseksi ehdotamme hallitusohjelmaan kirjattavaksi seuraavaa: Korkeakoulujen rahoitusmalli kannustaa yliopistoja kohdistamaan lisäresursseja kesäopetukseen. Opiskelijoiden liikkuvuuden edistämiseksi yliopistoja kannustetaan tunnustamaan ja tunnistamaan aiemmin hankit tu osaaminen nykyistä paremmin. Korkeakouluja kannustetaan opintojen järjestämiseen mahdollisimman joustavasti. Puolueiden puheenvuorot Kyllä maksuttomalle koulutukselle -mielenilmauksessa 21.4.2010: Koulutuksen tulee olla kaikkien suomalaisten ja täällä asuvien saatavilla ja sen täytyy olla maksutonta. jutta urpilainen (sd) Perussuomalaiset sanovat kyllä suomalaisten opiskelijoiden maksuttomalle koulutukselle. pirkko ruohonen-lerner (ps) Kun kysytte lupaako meidän puolue [että koulutus on maksutonta], niin totta kai lupaa. tuomo puumala (kesk) Meidän [kokoomuksen] mielestämme maksuton koulutus on se perusperi aate mille suomalaista sivistysyhteiskuntaa myös jatkossa rakennetaan. henna virkkunen (kok) Tarvitaan vahva näkemys siitä, että suomalaiseen koulujärjestelmään eivät kuulu lukukausimaksut. paavo arhinmäki (vas) Vihreät kannattavat maksutonta koulutusta. anni sinnemäki (vihr) Kristillisdemokraattisen puolueen kanta koulutuksen maksuttomuuteen on täysin selkeä. Me kannatamme nyt ja tulevaisuudessa koulutuksen maksuttomuutta. päivi räsänen (kd) Vi vill ha en avgiftsfri utbildning på alla nivåer, från grundskolan till högskoleutbildning. ulla-maj wideroos (r) 6 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011 2015 7

Opintotuki sidottava indeksiin nyt! Vuodesta 2011 alkaen opintotuki on ainoa vähimmäisetuus, jonka ostovoimaa ei ole turvattu indeksillä. On kohtuutonta, että opintotuen annetaan edelleen heikentyä muiden vähimmäisetuuksien seuratessa elinkustannuksia. Opintotuen sitominen kansaneläkeindeksiin on oikeudenmukaista ja tuo valtiontaloudelle kustannuksia vain talouskasvua vastaavan määrän. Niukka toimeentulo on opintojen etenemisen suurin este. Opiskelijoista 70 % joutuu työskentelemään opintojen ohessa kattaakseen elinkustannukset (yths terveystutkimus 2008), mikä on tutkimusten mukaan yksi keskeisimmistä opintoaikoja pidentävistä tekijöistä. Indeksiin sitominen kytkisi opintotuen kehityksen elinkustannuksien nousuun ja takaisi opiskelijoille vakaan toimeentulon. Uudistuksen kustannukset Opintotuen indeksiin sitominen tuo valtion taloudelle kustannuksia vain talouskasvua vastaavan määrän. Opintorahan sitominen kansaneläkeindeksiin maksaisi OKM:n arvion mukaan vuonna 2011 0,7 miljoonaa, vuonna 2012 7,5 miljoonaa ja vuonna 2013 20,2 miljoonaa (2014 31,4, 2015 40,4). Opintorahan reaaliarvo 1992 2009 100 95 90 87,8 % arvio 09 10 85 80 75 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Opintotuen kehittämisen suuntaviivat ovat jo olemassa Vuosien 2009 ja 2010 ajan opetus- ja kulttuuriministeriössä työskenteli opintotuen kokonaisuudistusta pohtinut työryhmä, jonka tehtävänä oli esittää uudistuksia opintotukijärjestelmään tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen. Työryhmä koostui minis teriöiden, KELA:n ja opiskelijajärjestöjen edustajista. Työryhmä piti nykyistä opintorahapainotteista opintotukijärjestelmää parhaana vaihtoehtona. Opiskelijajärjestöt olivat työryhmässä valmiita hyväk symään kokonaispaketin, jossa opintotukeen tehtäisiin muutamia tiukennuksia ja vastapainona opiskelijoiden toimeentuloa vakautettaisiin indeksiin sitomisen ja huoltajakorotuksen avulla. Hallitus kuitenkin päätti toteuttaa ainoastaan opintotuen tiukennukset, kun taas indeksiin sitominen jäi pois vuoden 2011 budjetista. Hallituk sen päätös tuskin parantaa tilannetta: ei ole mielekästä kiristää opintotuen vaatimuksia, kun samaan aikaan opiskelijan toimeentulo heik kenee jatkuvasti. 8 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011 2015 9

Opintorahapainotteisuus mahdollistaa sosiaalisen liikkuvuuden Opintorahapainotteiseen opintotukeen siirryttiin vuonna 1992 opis kelijoiden runsaan työssäkäynnin ja pitkien valmistumisaikojen takia. Nykyinen opintorahapainotteinen opintotukijärjestelmä onkin toimivin malli yliopisto-opiskelijoiden tukemiseen. Riittävä opintoraha takaa tasa-arvoiset mahdollisuudet kattaa yksilön elinkustannukset lähtökohdista riippumatta. Nykyjärjestelmä myös huomioi hyvin opiskelijoiden vaihtelevat elämäntilanteet. Opintotuen rakenteellinen kehittäminen lainan painoa kasvattamalla olisi jär jetön ratkaisu maisterivaiheen lainapainoisuus puolestaan johtaisi valmistumisen viivästymiseen. Opintotuen tulee kokonaisuudessaan taata mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun. Opiskeluaikana työnteko ei saa olla vain toi meentuloa täydentävää, vaan sen tulee painottua työkokemuksen ja työelämän tuntemuksen lisäämiseen. Nuoren sukupolven tehtävänä on kouluttautua haluamalleen alalle ja tätä kautta työllistyä. Näin nuorella on mahdollisuus tuoda oma inhimillinen pääomansa prosessiin, jonka tuotoksena tasai nen talouskasvu takaa Suomen menestymisen globaalissa maailmas sa. Mahdollisuus kouluttautua lisää myös sosiaalista liikkuvuutta ja tasa-arvoisuutta eri sosioekonomisista taustoista tulevien kansalaisten välille. Opintojen suurin hidaste on toimeentulon järjestäminen. Heikke nevä opintotuki on vuosi vuodelta vaikeamman tehtävän edessä. Tämän epäkohdan parantamiseksi Opintotuki sidotaan kansaneläkeindeksiin 1.1.2012 alkaen (vaalikauden aikana n. 60 miljoonaa ). Mikset ota lainaa, opiskelija? Vuosikymmeniä sitten korkeakoulutus käytännössä takasi työpaikan. Moni asia on muuttu-! nut sen jälkeen, ja nyt on toisin: Akavan mukaan korkeakou lutettujen työttömyys on ennätyskorkealla. Ei siis ihme, että tulevaisuuden epävarmuuden, pätkätöiden ja työttömyyden pelon takia vain n. 40 % opiskelijoista nostaa opintojensa aikana opintolainaa (kela). Opintotuen tarkoitus. Opintotuen tarkoituksena on taata opiske lu aikana riittävä toimeentulo kaikille sitä tarvitseville. Opinto-! tuen saaminen edellyttää opintojen ete nemistä, ja opintojen edistymistä seurataan vuosittain. Opintorahapainotteisessa järjes telmässä annetaan myös mahdollisuus kohtuulliseen työntekoon ilman, että se vähentää opintorahaa. Opiskelijan bruttotulot * opintoraha 298 asumislisä 202 työtulot/lainat 392 yhteensä 892 Opiskelijan nettomenot * asuminen 400 ruoka 200 vaateet ja hygienia 117 vapaa-aika ja muut 158 yhteensä 875 * luvut mediaaneja Opintotuen huoltajakorotus on vastuullista perhepolitiikkaa Valtion perhepoliittisena tavoitteena on huoltosuhteen vinoutuman korjaaminen kannustamalla nuoria perheenperustamiseen entistä aikaisemmin. Korkeakouluopiskelijoiden perheenperusta minen siirtyy hyvin usein toimeentulon pienuuden ja tulevaisuuden epävarmuuden takia. Yhtenä keinona opiskelijaperheiden lapsiköy hyyden torjumiseen on opintorahan huoltajakorotus. Tämä antaisi positiivisen signaalin siitä, että lasten turvallinen kasvuympäristö ja kehitys ovat tärkeitä arvoja suomalaiselle yhteiskunnalle. Huoltajakorotus poistettiin opintotuesta 1990-luvun laman myö tä ja tällä on ollut huomattavia negatiivisia vaikutuksia perheellisten opiskelijoiden toimeentuloon. Kelan tilastojen mukaan toimeen tulon vähyydestä kärsivät etenkin opiskelevat äidit. Heidän vuositulonsa ovat huomattavasti pienemmät, kuin opiskelijoiden, joilla ei ole lapsia. Huono tilanne vielä korostuu, koska useimmiten perheelliset naisopiskelijat eivät pysty täydentämään tulojaan työssäkäynnillä. Perheellisten opiskelijoiden tilanne näkyy huolestuttavasti kasvaneissa lapsiköyhyystilastoissa. Kaikista lapsiperheistä 40 % on vaikeuksia kattaa välttämättömät menonsa. Perheellisten opiskelijoiden, erityisesti naisten, aseman parantamiseksi seuraavalla hallituskaudella: Opintorahaan tehdään 145 huoltajakorotus alkaen 1.1.2012 kaikille opiskelijoille, joilla on alaikäisiä lapsia huollettavanaan (vaalikauden aikana noin 77 milj. ). Lisäksi opiskelijan oikeusturvan ja toimeentulon parantamiseksi seuraavalla hallituskaudella: Toimeentulotuen perusosan myöntäminen siirretään Kansaneläkelaitokselle kaikkien toimeentulotuen saa jien tasavertaisen kohtelun edistämiseksi (vuoden 2007 arvio: 90 milj. ). Varmistetaan, että korkeakoulut järjestävät opinnot niin, että tutkinnot on mahdollista suorittaa opintotuen ehtojen ja opintoaikojen rajauksien vaatimalla tavalla. 10 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011 2015 11

Kansainvälistyvä vai kuihtuva Suomi? Viime vuosina keskustelu maahanmuutosta ja sen tarpeellisuudesta on koventunut. eu/eta-maiden ulkopuolisille korkeakouluopiskelijoille on asetettu lukukausimaksukokeilu, jota edelleen toivotaan laajennettavaksi. Suomelle oikea tie ei kuitenkaan ole rajoit taminen ja sulkeutuminen vaan rohkea avoimuuden ja kan sainvälisyyden edistäminen. Kansainvälisyys on arkipäiväistä. Ihmisten liikkuvuus ei ole uusi asia, mutta sen vauhti on nopeutunut. Liikkuvuudesta on rakennettava Suomelle voimavara, ei väline eriarvois tumiseen. Kun väestömme ikääntyy ja huippuosaajien määrä vähenee, tarvitsemme uusia ihmisiä, ajatuksia ja toimintatapoja. Siksi meidän on avattava itsemme muulle maailmalle ja ymmärrettävä, että kansainvälisyys ei ole irrallinen asia vaan osa kaikkia ilmiöi tä. Tämän ajatuksen sisäistämiseen haluamme kannustaa myös suomalaista yhteiskuntaa. Maahanmuuttajat osaksi yhteiskuntaa Maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen tulee kiinnittää tulevalla hallitusohjelmakaudella erityistä huomiota. Riittävä kielitaito, toimiva täydennyskoulutus ja työnantajien motivoiminen johtavat parhaisiin tuloksiin. Meidän täytyy ennak koluulottomasti tunnistaa osaaminen kaikissa ihmisissä taidot karttuvat opinnoissa ja työssä, kun siihen saa mahdollisuuden. Suomalainen maahanmuuttokeskustelu on jumiutunut asetelmiin, jossa ihmi nen nähdään yksisilmäisesti vain ryh mänsä edustajana mahdollisena huip puosaajana tai sosiaaliturvan väärin käyt täjänä. Asenteellinen suhtautuminen es 65 % yliopistojen kansainvälisistä tutkintoopiskelijoista on haluk - kaita jäämään Suomeen valmistumisensa jälkeen. Jäämisestään epävarmoille työllistyminen on tärkein maahan jäämisen ehto. lähde: niemelä 2008 tää meitä näkemästä kaikkea sitä poten tiaalia, joka maahanmuuttajissa on. Maa hanmuuttajat ovat ihmisiä ja yksilöitä, eivät ryhmiä ja stereotyyppejä. Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat aliedustettuina korkeakoulutukses sa, koska heillä on siirtymävaikeuksia jo peruskou lusta toisen asteen koulutukseen enemmän kuin valtaväestöllä. Syitä toisen asteen koulutuksen puuttumiseen on useita, mutta niiden purkamiseen tarvitaan kohdennettua ja tavallista tehokkaampaa opintojenohjausta. Perusopetuksen jälkeen maahanmuuttajataustaisten riski jää-! dä toi sen asteen koulutuksen ulkopuolelle on noin kaksinkertainen suhteessa kantaväestöön. EU:n ulkopuolelta saapuneiden ensim mäi sen polven maahanmuuttajilla riski on jo yli kolminkertainen. Vieraskielisistä 27 % jää ilman toisen asteen tutkintoa, kun vastaava luku kantaväestössä on 14 %. lähde: oph 2008 12 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011 2015 13

SYL:n tavoitteena on parantaa maahanmuuttajaväestön koulutusmahdollisuuksia ja -tasoa sekä edistää heidän työllistymistään Suomessa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi seuraavalla hallituskaudella opintojenohjauksessa ja opetuksessa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaiset tarpeet. Määritellään lakisääteisesti kotimaisen kielen osaamis taso, jonka kuntien kotouttamisohjelmien kielikoulutus vähintään tarjoaa. Maahanmuuttajien täydennyskoulutukseen lisätään joustoa ja parannetaan taloudellisia mahdollisuuksia osallistumiseen. Luodaan kannustimia vaikeasti työllistyvien maahanmuuttajien työllistämiselle. Menestyvä kansainvälistyminen on avointa, vastuullista ja yhdenvertaista. Suomen on kannettava globaali vastuunsa myös nostamalla kehitysyhteistyömäärärahansa kansainvälisten sitoumusten mukaisesti 0,7 % bruttokansantulostaan. Siksi seuraavalla hallituskaudella Kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 % tavoite saavutetaan vuoteen 2015 mennessä vuosittaisilla määrärahakoro tuksilla (vuosittainen lisäkustannus 274 milj. vuoden 2009 BKT:lla). Kehitysyhteistyömäärärahoja ei käytetä EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden koulutuksen kustannuksiin Suomessa. Mitä ihmettä? Kehitysyhteistyövaroja suunnitellaan käytettäväksi stipendijärjestelmiin, joilla tuettaisiin kolmansista maista! tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja. oda-kriteerien mukaan kehitysyhteistyöksi voidaan laskea sellaista julkisten varojen käyttöä, joka tähtää ensisijaisesti kehitysmaan talouden ja hyvinvoinnin edistämiseen, jonka kohteena on oecd:n kehitysapukomitean (dac) hyväksymä maa tai kehitysapujärjestö tai rahoituslaitos, ja joka on lahjoitusluonteista valtioiden välistä varojen siirtoa. Lukukausimaksujen subventoiminen kehitysyhteistyömäärärahoin merkitseekin usein rahavirran suunnan kääntämistä omiin korkeakouluihin ja aivotuonnin tukemista niistä maista, jotka erityisesti aivoja tarvitsevat. Kansainvälistymistä kaikille opiskelijoille Kansainvälistyminen on keino parantaa suomalaisen korkeakoulutuksen laatua entisestään. Työmarkkinat tarvitsevat kielitaitoisia ja kansainvälisesti suuntautuneita ihmisiä. Liikkuvuutta korkeakouluissa tulee määrätietoisesti lisätä: kaikille suomalaisille korkea kouluopiskelijoille pitää taata mahdollisuus kansainvälistymiseen, ja kansainvälisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden määrää tulee kasvattaa huomattavasti. Kansainväliset opiskelijat Suomen yliopistoissa vuonna 2009 6 984 tutkinto-opiskelijaa 5 253 vaihto-opiskelijaa OKM:n kansainvälistymisstrategian tavoitteet vuonna 2015 lähde: okm:n kota-tietokanta 10 000 tutkinto-opiskelijaa 8 000 vaihto-opiskelijaa Tiesitkö? Laadukas koulutus on 97 %:lle kansainvälisistä opiskelijoista vähintään melko tärkeä syy tulla Suomeen 90%:lle tärkeää on myös koulutuksen maksuttomuus. lähde: niemelä 2008 Kansainväliset opiskelijat tarvitsevat tukea ja opastusta integroituessaan uuteen yliopis toonsa, kotikuntaansa ja kotimaahansa. Kansainväliset opiskelijat haluavat laadukkaan koulutuksen, viihtyisän kodin sekä turvan sairastumisen varalta. Työelämä ja yhteiskunta edellyttävät nykyään yhä enemmän kykyä ymmärtää erilaisuutta sekä toimia ja viestiä monikulttuurisessa yhteisössä. Nämä taidot syntyvät vain omakohtaisen kokemuksen kautta. Jokaisen yliopisto-opiskelijan tulisi osana tutkintoaan suorittaa kansainvälistymisjakso, joko vaihto-opiskeluna, ulkomaanharjoitteluna tai kotikansainvälistymisenä. Koska vaihto-opiskelu ulkomailla ei ole kaikille mahdollinen vaihtoehto esimerkiksi taloudellisten tai terveydellisten syiden ta kia, on luotava alakohtaisia kotikansainvälistymisjaksoja. Kotimaas sa suoritettava jakso voisi sisältää erityisesti omaan alaan liittyvinä osioina esimerkiksi kulttuurienvälistä viestintää, kieliopintoja, monikulttuurisuusopintoja, yhteistyöryhmiä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa tai työharjoittelun kansainvälisessä yhteisössä. Tutkintoon sisältyvää kansainvälisyysjaksoa varten on erittäin tärkeää huolehtia myös opetushenkilökunnan liikkuvuusmahdollisuuksista. 14 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011 2015 15

Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus yliopistosektorilla (yli 3 kk) vuosi 2000 3 962 2001 3 983 2002 3 807 2003 3 863 2004 4 077 2005 4 497 2006 4 498 2007 4 343 2008 3 932 2009 4 329 lähteneet, kpl lähde: kota-tietokanta Yhteiskunnan ja työmarkkinoiden dynaamisuuden takia on tärkeää edistää opiskelijoiden sekä opetushenkilökunnan kansainvälistymistä. Tämän vuoksi seuraavalla hallituskaudella kelijoiden mahdollisuuksia jäädä Suomeen opintojensa jälkeen on parannettava tuntuvasti. Ulkomaisille yrityksille, yhteisöille ja valtioille kohdistettua kou lutusvientiä voidaan kehittää korkeakoulujen kansainvälistymistä edistävänä keinona. Jotta koulutusvienti on järkevää, täytyy sen tuot taa taloudellista hyötyä ja tukea järjestävän korkeakoulun perustoimintaa. Koulutusvienti mahdollistaa oikein toteutettuna myös opetushenkilöstön kansainvälistymisen. Korkeakoulujen kansainvälistymisen edistämiseksi seuraavalla hallituskaudella EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilun tulokset arvioidaan seurantakritee - rien mukaisesti. Seurataan erityisesti sitä, mikä on kokeilun vai kutus korkeakoulujen kansainvälistymiseen. Koulutusvientistrategiaa toteutetaan luomalla koulutusvientiklusteri, joka tukee korkeakoulujen koulutusvientipyrkimyksiä. Jokaiseen korkeakoulututkintoon sisällytetään tutkintokohtainen kansainvälistymisjakso, jonka voi suorittaa vaihtotai työjaksona tai kotikansainvälistymisen opintokokonaisuutena. Selkiytetään kansainvälisten opiskelijoiden tukipalveluiden, kuten asumisen järjestämisen vastuut korkeakoulujen, kuntien ja valtion välillä. Lisätään tukipalvelujen resursseja. Toteutetaan korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian mukainen kuusivuotinen liikkuvuuden rahoitusohjelma. (ohjelman kokonaiskustannus 30 milj. ) Vaihdossa suoritettujen opintojen hyväksilukemista kotikorkeakoulussa parannetaan noudattaen aikaisemmin hanki - tun osaamisen tunnistamisen periaatteita. Vaihto-opiskelun laatua parannetaan lisäämällä oppimisen itse arviointia. Opettajavaihdon resursseja lisätään. Korkeakoulujen kansainvälistyminen on ykköstavoite Uuden yliopistolain yhteydessä päätettiin toteuttaa viisivuotinen kokeilu, joka mahdollistaa lukukausimaksujen perimisen EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta. Lukukausimaksujen kerääminen heikentää kansainvälistymiskehitystä ja todennäköisesti vähentää Suomeen tulevien ja tänne jäävien kansainvälisten osaajien määrää. Korkeakoulutettu maahanmuuttaja on suomalaiselle yhteiskunnalle erittäin hyvä sijoitus kansainvälisten tutkinto-opis 16 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011 2015 17

Seuraava ei maksa työuralasku tasan sukupolvien kesken. Kun työeläkejärjestelmä perustettiin vuonna 1962, työeläkemaksujen suuruus oli noin 5 % bruttopalkasta. Tähän päivään mennessä on edetty noin 22 %:iin. On ennustettu, että vuoteen 2030 mennessä maksuja pitää korottaa vielä viidellä prosenttiyksiköllä nykyisestä, jotta annetut eläkelupaukset voidaan pitää. 1940-luvulla syntynyt voi odottaa työeläkemaksuilleen yli viiden prosentin tuottoa siinä, missä heidän eläkkeensä maksava 1980-luvulla syntynyt joutuu tyytymään puolta pienempään (Lähde: etk, etla). Tosiasia on, että suuret ikäluokat ovat maksaneet eläkelupaukseen nähden liian pieniä työeläkemaksuja. Muutoksia eläkejärjestelmään olisi pitänyt tehdä ajoissa, jotta myös van hemmat ikäluokat olisivat ennättäneet osallistua eläkejärjestelmän rahoittamiseen oikeudenmukaisella osuudella. Suurin lasku väestön ikääntymisestä ei synny eläkkeistä. Ikääntyvä väestö tarvitsee enemmän julkisesti rahoitettuja palveluita, mikä tulee työssä oleville ikäluokille maksettavaksi eläkelaskun päälle. Raha on kuitenkin vain osa ongelmaa. Merkittävämpi kysymys on henkilökunnan riittävyys hoitoalalla. Nykyisen sulkeutuneen maahanmuut topolitiikan sekä vahvan ammattialojen sukupuolittumisen jatkuessa työntekijät voivat tältä alalta Ne, jotka nyt ovat käyneet neuvotteluja tulevaisuudesta, eivät edusta laskun maksajaa. loppua. Silloin yhä useampi hoitaa paitsi lapsensa myös vanhempansa kotona ja on pitkiä jaksoja poissa työmarkkinoilta. Tämä ruok kii entisestään järjestelmän rahoitusongelmia. Tämän kehityksen estämiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja mm. koulutuksessa. Tämän päivän opiskelijoillakin on omat vanhemmat, joiden hyvinvointi on heille tärkeää. Meillä on intressi ratkaista nouseva suku polvikysymys kokonaisuutena, ei vain opiskelijoiden eduksi. Ratkaisu ei kuitenkaan voi olla koko laskun kaataminen pienten ikäluokkien niskaan kiristetyistä opintoajoista ja tiukennetusta opintotuen edellytyksistä yhä hurjempiin työelä män vaatimuksiin ja myöhempiin eläköitymisikiin. Ne, jotka nyt ovat käyneet neuvotteluja tulevaisuudesta, eivät edusta laskun maksa jaa. Vuonna 2011 valtio ottaa velkaa 8,5 miljardia. Tämän summan korkoineen maksavat tämän päivän opiskelijat. Siksi heidän on oltava mukana, kun uutta suomalaista konsensusta rakennetaan. SYL:n tavoitteena on, että huoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuvat ongelmat eivät jää vain nuorempien sukupolvien vastuulle. Tämän vuoksi seuraavalla hallituskaudella Nuoriso- ja opiskelijajärjestöt osallistetaan tasavertaisina neuvottelukumppaneina koko työuran aikaisia kehittämistoimenpiteitä koskevaan päätöksentekoon. Huoltosuhteen heikkenemisen kustannukset jaetaan tasapuolisesti erikokoisten ikäluokkien kesken. Tuetaan uusia keinoja, joilla eläkeikää lähestyvät työntekijät haluavat ja voivat jatkaa töissä nykyistä pidempään. Tuetaan yksityisellä ja julkisella sektorilla uusia kevyen osallistumisen malleja, joiden kautta työkykyiset eläkeläiset voi vat osallistua yhteiskunnan toimintaan. Eläkkeistä osa rahastoidaan erilliseen rahastoon vanhuspalveluiden järjestämisen tueksi. 18 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011 2015 19

Työuria pidennetään hyvinvointia lisäämällä. Me nuoret olemme huolissamme heikentyvästä huoltosuhteesta ja kasvavasta valtionvelasta. Työuria on pidennettävä sekä alku- että loppupäästä. Miten? Suomalaiset korkeakouluopiskelijat valmistuvat keskimäärin 26-vuotiaina. Tämä johtuu lähinnä kahdesta syystä: 1. Suomessa korkeakouluun päästään liian hitaasti ja välivuosia kertyy useita tämä kannattaa korjata. 2. Suomessa yliopiston perustutkinto on maisteritasoinen korkea koulutustaso on kansallinen vahvuutemme. Valmistumisikä yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta toinen aste välivuodet 16 19 21,4 27,6 yliopisto amk 21,4 25,1 Mediaanialoittamisiän ja -valmistumisiän erotus korkeakouluissa on 5,2 vuotta. Korkeaan valmistumisikään vaikuttavat Suomessa ennen kaikkea välivuodet, joita nuorille kertyy keskimäärin kolme. Suunniteltu välivuosi voi olla hyvä hengähdystauko, mutta niiden vuoksi liian moni nuori jää vaille töitä tai haluamaansa opiskelupaikkaa. Väli vuosia vähentämällä voidaan saavuttaa jopa vuoden tai kahden pidennys korkeakoulutettujen työuriin. Uusiin opintoaikoja rajaaviin toimenpiteisiin ei ole syytä ryhtyä. Opintoaikojen rajauslaki alkaa vaikuttaa juuri näinä vuosina, ja jo nyt on näkyvissä merkkejä siitä, että opiskeluajat ovat lyhentymässä. Sen sijaan on estettävä se, että opintoaikojen rajauslaki heikentää tutkintojen laatua tai opiskelijoiden hyvinvointia. Siirtymistä toisen asteen opinnoista korkeakouluihin on sujuvoitet tava ja suunnittelemattomia välivuosia vähennettävä. Nykyinen opintoaikojen rajaus ei saa heikentää koulutusjärjestelmäämme, eikä uusiin rajaustoimenpiteisiin tule ryhtyä. Seuraavalla vaalikaudella Toiselta asteelta korkea-asteelle siirtymistä nopeutetaan valintajärjestelmien uudistamisella ja opinto-ohjauksen resurs - sien lisäämisellä. Valintajärjestelmäuudistuksen vaikutuksia seurataan aktiivisesti. Vuonna 2005 voimaan tulleen opintoaikoja rajaavan lain vaikutukset opintoaikoihin, opiskelijoiden hyvinvointiin ja opintojen laatuun selvitetään hallituskauden aikana. 20 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011 2015 21

Opiskelijan hyvinvointi korkeakoulujen rahoituksen mittariksi Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Opiskelukykyinen opiskelija on henkisesti ja fyysisesti hyvinvoiva ja motivoinut sekä tutkitusti oppii paremmin ja opiskelee nopeammin. Tämän vuoksi opiskelukyvyn edistäminen on niin opiskelijoiden, korkeakoulujen kuin val tionkin etu. Opiskelijalla on opintojensa alusta lähtien oltava mahdollisuus hankkia riittävät akateemiset opiskelutaidot. Samoin opiskelukykyä tukevia palveluita on oltava saatavilla koko opiskelupolun ajan. Opiskelijan hyvinvoinnin edistäminen on koko korkeakouluyhteisön asia. SYL:n tavoitteena on edistää korkeakoulujen yhteisöllisyyttä ja sujuvoittaa opintoja opiskelijan hyvinvointia kehittämällä. Tämän vuoksi seuraavalla hallituskaudella Korkeakoulujen rahoitusmallin laadullisissa kriteereissä huomioidaan opiskelukyvyn ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen. terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluihin, vaan he käyttävät kunnallisia opiskelijaterveydenhuollon palveluita. YTHS tarjoaa yleisterveydenhuollon, mielenterveyden ja suun terveyden palveluita. YTHS:llä on lähes 60 vuoden kokemus ja paras osaaminen korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoidosta ja ennaltaehkäisevästä työs tä. Keskittyminen nuoriin aikuisiin takaa sen, että säätiön toiminta on paitsi laadukasta, myös erittäin kustannustehokasta. YTHS on näin ollen selvästi paras tapa järjestää myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto. SYL:n tavoitteena on saada yhdenvertaiset ja laadukkaat opiskeluterveydenhuoltopalvelut kaikille korkeakouluopiskelijoille. Seuraavalla hallituskaudella YTHS:n palveluiden laajentaminen ammattikorkeakoulu - opis kelijoille pilotoidaan. Pilotoinnin onnistuessa YTHS:n palvelut laajennetaan koskemaan kaikkia ammattikorkeakoulujen nuoriso-opiskelijoita. Työelämään valmistautuminen osaksi opintojen suunnittelua Opiskelija, joka osaa käyttää asiantuntemustaan monipuolisesti löytääkseen itselleen sopivaa työtä, on vahvoilla työmarkkinoilla ja oman elämänsä rakentamisessa. Tämän vuoksi opiskeluaikana hankitut työelämävalmiudet ovat tärkeä osa osaamista. Opittujen tietojen ja taitojen soveltaminen työelämän vaatimuksiin vaatii harjaantumista ja kokemuksia. Liian usein jää huomiotta, että korkeakoulut ovat kriittisessä roolissa siinä, millä tavalla opiskelijat oppivat soveltamaan taitojaan. Pienellä investoinnilla työelämätaitoihin ja akateemisen tiedon soveltamiseen voitaisiin parantaa niin koulutettujen omaa elämänhallintaa kuin myös heidän mahdollisuuksiaan löytää koulutusta vastaavaa työtä. Tämän edistämiseksi seuraavalla hallituskaudella Työharjoitteluihin kannustetaan ja taloudellisia mahdollisuuksia harjoittelujen laajentamiseen parannetaan. Parannetaan työharjoittelujen laatua kehittämällä harjoittelukäytäntöjä. Opiskelijan työllistymistavoitteet huomioidaan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa laadittaessa. YTHS:n palvelut avattava ammattikorkeakouluopiskelijoille Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon taso ja palvelujen laajuus vaihtelevat rajusti paikkakunnittain. Ammattikorkeakouluopiskelijat eivät ole oikeutettuja Ylioppilaiden Vanhemmuuden kustannukset ja vapaat on jaettava tasan Määräaikaisten palkansaajien osuus iän ja sukupuolen mukaan yhteensä 15 24 25 34 35 44 45 54 55 64 lähde: tem 2005 17 11 38 33 29 14 18 7 9 7 8 naiset 5 miehet Vanhemmuudesta aiheutuvat suorat ja välilliset kustannukset kasaantuvat nykyisin naisvaltaisten alojen työnantajille. Jotta kaikki hedelmällisessä iässä olevat työntekijät olisivat yhdenvertaisessa asemassa, vanhemmuuden kustannukset tulee jakaa tasan työnantajien kesken. Tämä parantaisi nuorten naisten mahdollisuuksia työllistyä vakituisiin työsuhteisiin ja perustaa perhe turvallisin mielin. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen ei kuitenkaan yksin riitä, sillä osa kustannuksista on vaikeasti mitattavia, kuten esimer kiksi sijaisen rekrytoinnin ja perehdyttämisen kustannukset. Pien 22 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011 2015 23

yrittäjät, joille epäsuorat kustannukset ovat raskaimpia, työllistävät 46,4 % työvoimasta (Tilastokeskus 2008). Epäsuorien kustannusten tasaamiseksi vanhempainvapaat on jaettava nykyistä tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Tämä tukisi vanhemmuuden tasa-arvoista jakautumista, kannustaisi isiä jäämään lastensa kanssa kotiin sekä tasa-arvoistaisi naisten ja miesten kohtelua työmarkkinoilla. SYL:n tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla. Tämän vuoksi seuraavalla hallituskaudella Luodaan järjestelmä vanhemmuuden suorien ja epä suorien kustannusten jakamiseksi tasan kaikkien työn antajien kesken. Vanhempainvapaajärjestelmä uudistetaan kolmeksi kuuden kuukauden jaksoksi, joista kummallekin van hemmalle kuuluu yksi ja kolmas on jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla. Meillä ei ole varaa menettää ketään Suomessa on yli 20 000 alle 35-vuotiasta työkyvyttömyyseläkkeellä. Joka toisella eläköitymisen syynä ovat mielenterveyden ongelmat. Pelkästään vuonna 2008 nuorten työkyvyttömyys aiheutti valtiolle 6,6 miljardin edestä kuluja ja menetettyjä saamisia (lähde: Työterveyslaitos), kun taas työurien pidentämisen kolmella vuodella toivo taan tuovan säästöjä 4,5 miljardia. Joka kolmas korkeakouluopiskelija käyttää mielenterveyden palveluita jo opiskeluaikanaan. Jos työikäiset uuvutetaan jo nuorena, miten lapsista ja vanhuksista voidaan pitää huolta? Nuorten selviäminen ehjinä työelämään ja työelämässä on kriittisen tärkeää yhteiskunnalle. Siksi seuraavaan hallitusohjelmaan on kirjattava, että Hallituskauden alussa luodaan toimenpideohjelma nuorten työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ja nuorten työkyvyttömyyseläkeläisten kuntoutumisen edistämiseksi. Suomen YLioppiLaSKunTien LiiTTo (SYL) RY Lapinrinne 2, 00180 Helsinki vaihde: 029 009 0990 FaKSi: 029 009 0999 SäHKöpoSTi: syl@syl.fi Puheenjohtaja, p. 044 906 5007 Pääsihteeri, p. 041 515 2225 ulkoasu Jani Pulkka KuviTuKSeT nina Kajavo painopaikka Painotalo miktor, Helsinki 2010 24 Avoin, uutta luova Suomi