MARTTI MIKKOLA: AINEETON OMAISUUS PITÄÄ SUOJATA 24 OSA-AIKAELÄKKEELLE? 22 HEIDI HAMMARSTEN: MOTIVAATIO RATKAISEE 31 Ilmarinen on entistä kiinnostuneempi kiinteistö- ja infrastruktuurisijoituksista, koska ne antavat sijoituksille hyvän inflaatiosuojan. Timo Ritakallio, Ilmarinen s. 14 ILMARINEN1/14 19 JUMPPAA AIVOILLESI Aivotutkija Ville Ojasen vinkit aivojen huoltoon
Sisältö Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus /14 8 Zinnkellerin Nina ja Wolfgang Wiegand tietävät kuinka palvelutaito periytyy. TAKAISIN KOTIIN JANNE VIHAVAINEN, TAKSIYRITTÄJÄ 4 15 KUNNON REMONTTI Aineettoman omaisuuden arvo Aineeton omaisuus on monelle yritykselle kultaakin kallimpaa. Miten sen voi suojata? 24 Kausityöntekijän vakuuttaminen 5 Kuinka paljon on 30 miljardia euroa? 6 Ilmarisen palvelut tilitoimistoille 13 Lyhyesti: Eläkevakuutuksen niksit, TyEListä YELiin, miten se meni? Suomalaisten eläkeiän odote 28 2 ILMARISEN ASIAKASLEHTI WWW.ILMARINEN.FI
Pääkirjoitus Parempaa elämää, ole hyvä. ILO IRTI ONNISTUMISISTA! Julkaisija: Ilmarinen Päätoimittaja: Päivi Sihvola Toimitusneuvosto: Päivi Hansio, Eeva Hukka, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Esa Jääskeläinen, Milla Kauppila, Jaakko Kiander, Sari Leppävuori, Heidi Mannio, Mari Merilampi, Mika Paananen, Jukka Welling Palautteet ja juttuvinkit: Toimitus & ulkoasu: Maggie Oy Zeeland Painopaikka: Erweko Oy ISSN-L 1239-050X, ISSN 1239-050X (painettu), ISSN 2323-1165 (verkkojulkaisu) Painos: 79 000 Painettu maaliskuussa 2014. Yhteystiedot: Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki Postiosoite: 00018 Ilmarinen Puhelin: 010 284 11 Eläke- ja vakuutusasiat: 010 195 000 Asiakastietojen muutokset: Ilmarisen yhteistyökumppani on OP-Pohjola-ryhmä. uurin osa naisyrittäjistä kokee työn iloa joka päivä. Tämä kävi ilmi kyselystä, jonka teimme vastikään yhdessä Suomen Yrittäjänaisten kanssa. Naisyrittäjät näkevät myös paljon vaivaa terveytensä ja S jaksamisensa eteen. Useimmat kertoivat ajattelevansa myönteisesti, harrastavansa liikuntaa ja saavansa tukea ystäviltä ja läheisiltä. Moni naisyrittäjä kiinnitti huomiota myös terveelliseen ruokavalioon ja kunnon yöuniin. Nämä kaikki ovatkin oikeita ja tärkeitä asioita. Omasta arjen jaksamisesta kannattaakin pitää huolta, koska etenkin yksinyrittäjät ovat usein tiukilla. He eivät voi jakaa kasvavaa työtaakkaa työkavereiden kesken, vaan joutuvat venymään ja hoitamaan ekstratyötkin useimmiten itse. Selkein yhteys jaksamiseen on tutkimuksemme mukaan kuitenkin riittävällä vapaaajalla ja ehkä yllättäenkin, onnistumisten juhlistamisella. Tutkimuksen naisyrittäjistä joka neljäs piti vapaa-aikaansa riittävänä ja onnistumisia juhli vain joka viides. Tämä joukko kuitenkin jaksoi merkittävästi muita yrittäjänaisia paremmin. Tämä on mielestäni tärkeä havainto, josta me kaikki voimme ottaa oppia yrittäjät ja palkansaajat ikään ja sukupuoleen katsomatta. Riittävään vapaa-aikaan kannattaa panostaa, mutta myös onnistumisten juhlistaminen auttaa jaksamaan. Otetaan siis ilo irti onnistumisista! Mielenkiintoista tietoa yrittäjien jaksamisesta ja työhalukkuudesta saimme myös toisesta viimeaikaisesta tutkimuksesta. Vastikään eläkkeelle jääneistä eniten työhaluja tuntuu näet olevan yrittäjillä: heistä peräti kolme neljästä haluaisi jatkaa työtä eläkkeelläkin. Myös jaksamisen suhteen yrittäjäeläkeläiset ohittivat kirkkaasti palkansaajat: 70 prosenttia eläkkeelle jääneistä yrittäjistä tuntisi jaksavansa töissä edelleen hyvin. Pidä huolta itsestäsi ja nauti onnistumisistasi. Siitä syntyy työn iloa! Kati Huoponen työhyvinvointijohtaja, Ilmarinen Hoida eläkevakuutusasiat netissä näin otat Ilmarisen verkkopalvelun käyttöösi Maksuttoman verkkopalvelun käyttäjätunnukset saat asiakaspalvelustamme numerosta 010 195 000. Tilaa kaikille työeläkeasioita hoitaville henkilöille omat tunnukset. Verkkopalvelu on osoitteessa ilmarinen.fi/vakuutuspalvelu Jos tilitoimisto hoitaa eläkevakuutusasiasi, voit antaa heille suostumuksen verkkopalvelun käyttöä varten. Yrittäjän palvelu on käytettävissä henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. AUTA MEITÄ TEKEMÄÄN YHÄ PAREMPAA LEHTEÄ Mielipiteesi on tärkeä, koska kehitämme lehteä jatkuvasti ja toivomme, että se tarjoaa sinulle arkipäivän työkaluja. Haluamme kuulla näkemyksiäsi lehdestä myös jatkossa. Risuja, ruusuja, juttuvinkkejä, kehittämisideoita? Kerro ne sähköpostitse
TERHI PAAVOLA 4 Innostus TAKAISIN Rantasalmelle 1 MILLAINEN TYÖPÄIVÄSI ON TÄNÄÄN OLLUT? Tänään on ollut mielenkiintoinen päivä. Olen työvuorolistan mukaan ajovuorossa ja minulla piti olla vain yksi pidempi keikka. Mutta sitten tulikin puhelinsoitto, ja pian lähden toiselle keikalle Mikkeliin. Puhelinsoitot tietävät tavallisesti hyviä asioita. 2 MIKSI LÄHDIT HELSINGISTÄ RANTASALMELLE YRITTÄJÄKSI? Päätökseen oli monia syitä. Olen ollut kuljetusalalla palkkatyössä reilut 20 vuotta. Viimeksi toimin Veolia Transport Finland Oy:ssä toimitusjohtajana ja päätin, että kun saamme yrityksen kannattamaan, on minun aika lähteä. Näin kävi vuonna 2012. Samaan aikaan lapseni lähtivät opiskelemaan, Rantasalmella vapautui taksilupa ja kunnan järjestämä monipalveluliikennekin tuli tarjouskilpailuun. Kun olimme vaimoni kanssa jo rakentaneet paikkakunnalle omakotitalotasoisen vapaaajanasunnon, tuntuivat palaset loksahtavan paikoilleen. Soitin vielä ystävälleni, jonka olen 4-vuotiaasta asti tuntenut, että lähtisikö hän minulle kumppaniksi. Kun sain luotettavan kaverin mukaan, päätös yrityksen perustamisesta syntyi helposti. 3 MILLAISTA YRITTÄMINEN ON? Olen yrittäjäperheestä ja nähnyt tätä elämää jo pienestä pitäen. Nautin asiakkaiden kohtaamisesta ja ihmisten kanssa olemisesta. Ei tunnu pahalta lähteä töihin eikä olla töissä pitkiäkään päiviä. 4 PARASTA TYÖSSÄSI? Työ on vapaata ja liikkuvaa. Saan suunnitella omat päivä- ja viikkorytmini. Hienoa on se, että saan itse päättää yritykseni asioista. Saan päättää, millaisilla autoilla ajetaan ja millainen brändi yrityksellä on. On tärkeää, että yritykseni tunnetaan laadukkaista autoista ja luotettavista kuskeista. Voin myös vaikuttaa henkilökunnan tunnelmaan. On tärkeää jutella erilaisista asioista myös omalla porukalla. KUVA: PAULA MYÖHÄNEN KUKA Janne Vihavainen Janne Vihavainen toteutti monen unelman. Nyt elämässä on aikaa niin yrittämiselle kuin harrastuksille. Mies muutti Helsingistä kotipaikkakunnalleen Rantasalmelle ja perusti yrityksen nimeltä Vihavaisen Taksi Oy.
WWW. ILMARINEN.FI MITEN KAUSITYÖN TEKIJÄ PITÄÄ VAKUUTTAA? Ilmarisen palveluasiantuntija Jan Leander kertoo, miten kausityöntekijän eläkevakuutukset pistetään kätevästi kuntoon. 1 MILLOIN 2 3 4 KAUSITYÖNTEKIJÄ PITÄÄ ELÄKEVAKUUTTAA? Kausityöntekijä on yleensä sesonkiaikaan palkattu määräaikainen lisäapu. Yleisin esimerkki on kesätyöntekijä. Työntekijän eläkelaki (TyEL) edellyttää vakuuttamisen. Koska kaikki 18 67-vuotiaana ansaitut ansiot kartuttavat tulevaa eläkettä, kaikkien ansioiden vakuuttaminen on tärkeää. Pienistä puroista syntyy suuri joki. Kausityöntekijät vakuutetaan samalla tavalla kuin muutkin työntekijät. Jos kausityöntekijä ansaitsee enemmän kuin 56,55 /kk, hänet on vakuutettava TyELin mukaan. MITEN ELÄKEVAKUUTTAMINEN TAPAHTUU, JOS TYÖNANTAJALLA ON JO TYEL-SOPIMUS- VAKUUTUS? Vuosi-ilmoittaja lisää kausityöntekijät vakuutukseen ja päivittää tarvittaessa vakuutusmaksun perustana olevaa ennakkopalkkasummaa. Työntekijän lisäys onnistuu helpoiten verkossa Ilmarisen Vakuutuspalvelussa. Kuukausi-ilmoittaja lisää kausityöntekijöiden tiedot sen kuukauden ilmoitukseen, johon kausityöntekijöiden ensimmäiset ansiot on merkitty. Kuukausi-ilmoitus tehdään aina sähköisesti esimerkiksi Ilmarisen Vakuutuspalvelussa. ENTÄ JOS TYÖNANTAJALLA EI OLE TYEL-SOPIMUSVAKUUTUSTA? Jos työnantajalla ei ole vakinaisia työntekijöitä ja/tai kun kausityöntekijöiden yhteenlaskettu palkkasumma ei ylitä 8 100 euroa puolessa vuodessa, suosittelemme ensisijaisesti tilapäisen työnantajan TyELvakuutusta, joka on hoidettavissa vaivattomasti Ilmarisen tilapäisen työnantajan vakuutuspalvelussa (ilmarinen.fi/tilapainentyonantaja). Mikäli kausityöntekijöille maksetaan yli 8 100 euroa puolessa vuodessa tai kausityöntekijöiden palkkaus on jatkuvaa, heidät vakuutetaan TyEL-sopimusvakuutuksella. Sopimusvakuutus tulee tehdä kuukauden sisällä työsuhteiden alkamisesta ja senkin tekeminen onnistuu helpoiten Ilmarisen verkkosivuilla. MITEN ILMARINEN VOI AUTTAA VAKUUTTAMISESSA? Ilmarisen verkkosivulta löytyy tilapäisille työnantajille infoa ja myös vakuutuksen ottaminen onnistuu helposti tätä kautta. Autamme ja neuvomme mielellämme yrittäjää myös numerossa 010 195 000. Lisätietoa löytyy myös Yrittäjän tietopankki -osiosta. Saat lisätietoa aiheesta Ilmarisen asiakaspalvelusta puh. 010 195 000 sekä verkkosivuilta. Kysymys & vastaus 5 JAN LEANDER palveluasiantuntija Ilmarinen
6 Tietokulma WWW. ILMARINEN.FI SIJOITUSSALKKUSI ILMARISESSA? Ilmarisella on eläkkeiden turvaamista varten 32 miljardia euroa. Summa on niin suuri, että Euroja 32 270 200 000 Henkilöä* 903 574 Euroa per henkilö SIJOITUSTEN HAJAUTTAMINEN KANNATTAA. JOS RAHAT JAETTAISIIN KUVITTEELLISEEN SIJOITUSSALKKUUN, NE JAKAUTUISIVAT ALLA OLEVAN SUHTEEN MUKAISESTI: Noteeratut osakkeet 32,0 % 8 178,51 22,9 % 4 928,53 3 428,54 9,6 % Lainasaamiset 1 964,27 5,5 % Pääomasijoitukset Noteeraamattomat osakesijoitukset Muut sijoitukset Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 1 607,13 1 178,56 1 178,56 749,99 4,5 % 3,3 % 3,3 % TIESITKÖ, ETTÄ... Ilmarisen rahastot kasvoivat 3 miljardia euroa vuonna 2013. Sijoitustuotoista käytettiin noin 60 miljoonaa eläkkeiden maksuun. 607,14 Hedge-rahastosijoitukset 464,28 0 0,0 % Et säästä rahaa eläkettäsi varten, vaan sinulla on vakuutus, joka turvaa eläkkeesi. Jos kuitenkin jakaisimme Ilmarisen sijoitusomaisuuden kaikkien niiden kesken, jotka saavat nyt tai tulevaisuudessa Ilmarisesta eläkettä, summa olisi noin 35 000 euroa. Tämä on tietenkin ajatusleikki, koska kenelläkään ei ole 35 000 euron tiliä Ilmarisessa. Kysymys kun ei ole säästämisestä vaan vakuuttamisesta. Koko vakuuttamisen idea on se, että jaamme riskiä suuren joukon kes- kantaisi sen yksin. Jos kantaisimme yksin, jokaisella meistä pitäisi olla lon turvaamiseen koko loppuelämäksi. ky menisi jo nuorella iällä. haksi itse kukin elää ja kuinka paljon loppuelämän aikainen toimeentulo olisi turvattu. Kun on vakuutus, kenenkään ei tarvitse huolehtia siitä, onko ehtinyt säästää riittävästi vaikka elinvuosia kertyisi 100 tai ylikin. *) TyEL-vakuutettujen määrä: 529 000 henkilöä, YEL-vakuutettujen lukumäärä: 60 612 henkilöä, eläkkeensaajien lukumäärä: 313 962 henkilöä.
LIIKU JA VOI HYVIN! Liikunta- ja hyvinvointikeskus Aplicon toimitusjohtaja Jutta Österberg-Hurme haluaa innostaa ihmisiä liikkumaan ja voimaan hyvin. Juuri nyt suunnittelen... 7 TERHI PAAVOLA KUVA: JUNNU LUSA LOHJALAISEN JUTTA ÖSTERBERG-HURMEEN Liikunta- ja hyvinvointikeskus Aplico on kymmenen vuoden aikana kasvanut vauhdilla. Kun Jutta osti entisen työpaikkansa Naisten Salin liiketoiminnan, tilaa oli 800 neliötä ja ryhmäliikuntatunteja viikkokalenterissa 15. Nyt Aplicolla on omat 2 700 neliön tilat ja kalenteriin on saatu lähes 100 viikkotuntia. Liikunta-ala onkin mennyt kymmenessä vuodessa eteenpäin. Laitteet kehittyvät, samoin tekniikka, Jutta kertoo. Samaan aikaan myös ihmisten kiinnostus on herännyt ja vaatimustaso kasvanut. Nyt halutaan yksilöllisempää ohjausta ja uusia hittitunteja. Miehet ovat löytäneet ohjatun ryhmäliikunnan. Senioriryhmiä kysytään yhä enemmän. Ihmiset haluavat liikkua 5 10 hengen pienryhmissä. Ja personal trainerit ovat yhä halutumpia. Ikävä kyllä myös arki on yhä kiireisempää ja monien on vaikea löytää aikaa liikunnalle. Juuri tämän vuoksi Jutta uskoo liikuntakeskusten palvelurooliin. Yritystäni kehitetään palvelunäkökulmasta. Liikuntakeskus ei ole vain paikka ja laitteet, se on yksilöllistä palvelua, liikuntaan motivointia ja ihmisten huomioon ottamista. Tätä työtä tehdään ihminen ihmiselle. Haluamme auttaa, antaa vinkkejä, uusia ideoita ja motivaatiota. Jotta yritystä voi tämän filosofian pohjalta kehittää eteenpäin, nuori yrittäjä panostaa hyvään tiimityöhön. Minä en saa tätä yksin aikaiseksi. Oikeat ja osaavat ihmiset ovat kaiken perusta. Ja kun teemme tällä porukalla sitä työtä, mistä pidämme ja mihin meidän sydämemme palaa, viihdymme työssämme ja saamme lisää puhtia ja intoa. Näin hyvä tiimihenki vain kasvaa. Ja loppupelissä siitä hyötyy nimenomaan se palvelua hakeva asiakas.
8 ILMARISEN ASIAKASLEHTI WWW.ILMARINEN.FI
ISÄLTÄ TYTTÄRELLE TEKSTI HELEN MOSTER KUVAT JANNE LEHTINEN Suomen kuuluisin saksalaisravintola valmistautuu omistajanvaihdokseen. Wolfgang Wiegandin elämäntyö pysyy perheessä. Onneksi, sanovat asiakkaat ja toivottavat Nina Wiegandin tervetulleeksi. UN ASTUN OVESTA sisään, tunnistan hänet heti. Ravintoloitsija itse istuu pitkän pöydän päädyssä taittelemassa serviettejä. Iso mies tuhraa aikaansa sellaiseen? Kyllä, ainakin tässä ravintolassa. Wolfgang Wiegand, 69, ei vaikuta hienohelmalta vaan juurevalta yrittäjältä. Hän tietää, että pikku yksityiskohdilla, vaikkapa taitavasti taitelluilla lautasliinoilla, ravintolasaliin syntyy oikea tunnelma. Asiakkaan on viihdyttävä ja tunnettava olonsa tervetulleeksi heti salin nähdessään. Helsingin Kruunuhaassa sijaitseva Zinnkeller tuntee asiakkaansa. Usein samassa pöydässä, jossa herr Wiegand nyt askartelee ja joka osoittautuu monien kantapöydäksi, istuu lähikulmilla asuvia kanta-asiakkaita. Jutellaan niitä näitä, rentoudutaan, vietetään hetki ravintoloitsijan seurassa. Kun Wolfgang Wiegand perusti Zinnkellerin vuonna 1980, se oli Krunikan ensimmäinen etninen ravintola. Paikalle tupsahtanut merikapteeni povasi tulokkaalle puoli vuotta elinaikaa. Hän erehtyi: nyt Zinnkellerin palkkalistoilla työskentelee 12 vakituista työntekijää ja heidän lisäkseen liuta kiireapulaisia. Liikevaihtoa syntyy yli miljoona euroa vuodessa. Olutta kuluu tynnyreittäin päivässä. Neljän hanaoluen ja 25 pullooluen valikoimasta tuntuu löytyvän jokaiselle oma suosikki. Valtaosa henkilöstöstä puhuu saksaa, ainakin salin puolella, jossa saksankieliset vieraat kuuluvat kanta-asiakkaisiin. Mutta kyllä suomalaisetkin arvostavat Zinnkellerin braatvursteja ja maitopossua. Kesäisin myös turistit ohjautuvat hiljaisen kantakaupungin läpi tuhtien ruokaannosten ääreen. Nyt on perjantai-iltapäivä, rauhallinen hetki. Lounaspöytä, ravintolan keskipiste, odottaa raivausta. Yksittäisiä asiakkaita astuu sisään. Kaksi ystävätärtä rupattelee kahvikuppien ääressä. Tuttu miesasiakas tilaa vehnäoluen ja nappaa iltapäivälehden kainaloonsa. Keittiöstä kantautuu napakka pauke: kokki nuijii wieninleikettä. WOLFGANG WIEGAND ON SIIRTÄNYT servietit sivuun tehdäkseen tilaa Nina Wiegandille, ainokaiselleen. Vierekkäin istuvat isä ja tytär, ILMARISEN ASIAKASLEHTI WWW.ILMARINEN.FI 9
nykyinen ja tuleva ravintoloitsija. Wolfgang Wiegand kouluttautui hotelli- ja ravintola-alalle Saksassa 1960-luvulla ja muutti Suomeen työn perässä vuonna 1971. Nina, 42, suoritti majoitus- ja ravintola-alan esimiestutkinnon kaksi vuotta sitten Omniassa Espoossa. Zinnkellerissä hän on työskennellyt vuodesta 1996 lähtien. Minulle soitettiin mökille ja pyydettiin auttamaan sairaustapauksessa. Jäin sille tielle, Nina naurahtaa. Zinnkeller oli tuttu jokaista haarukkaa ja kolpakkoa myöten, sillä Nina oli jo koululaisena autellut keittiössä ja asiakaspalvelussa. Helsingin saksalaisen koulun käytyään Nina kouluttautui lastentarhanopettajaksi. Ei hänestä ainakaan ravintoloitsijaa pitänyt tulla. Mutta kohtalo sekoitti korttipakan. Nyt hän saapuu Meritullinkatu 25:een aamukahdeksalta joka aamu sunnuntaita lukuun ottamatta. Työpäivän hän päättää neljän maissa. Isä Wolfgang saapuu kymmenen korvilla ja lopettaa työvuoronsa iltakuudelta. Teen toimistotöitä, käyn läpi tilauksia ja auttelen siinä, missä tarvitaan, hän luettelee. Mahdotonta kuvitellakaan, että konkari vetäytyisi kokonaan oloneuvokseksi. Ravintolabisnes ei ole helppo ala, Wiegand toteaa ja tarkoittaa, että hänellä on paljon opetettavaa tyttärelleen. Yhtäkkiä pöytäämme leijuu vahva kastikkeen tuoksu. Vesi herahtaa kielelle. Mitä ruokalistalla onkaan tänään? Villisikaa ja jänistä. Ai niin, nyt on riistaviikko. Keittiön ja salin välillä käy jatkuva huiske. Tunnistan yhden miestarjoilijan, eikä ihme, sillä hän on työskennellyt Zinnkellerissä jo 20 vuotta. Olen tunnistavinani myös naisen, joka astuu ulkoa sisään kuin kotiinsa. Nina rientää tervehtimään häntä. Hän on Ninan äiti Ulla Wiegand, Wolfgang Wiegandin ensimmäinen vaimo. Hän käy auttamassa aina tarvittaessa. Wolfgang ja Nina Wiegand eivät ole vielä sopineet tarkkaan, milloin sukupolven vaihdos tehdään. Heillä ei ole kiirettä. Kodikas ilmapiiri ei synny pelkästään perhesiteistä, vaan välittömyydestä ja läsnäolon tunnusta, siitä, että jokainen asiakas otetaan huomioon. Asiakkaan palveleminen on juuri sitä asiantuntemusta, jota isä haluaa siirtää tyttärelleen. Meidän on herätettävä asiakkaiden luottamus ja osoitettava ystävällisyyttä, Wolfgang Wiegand tiivistää. Ystävällisyys on Ninan vahvuus, isä supattaa tyttärensä selän takana ja jatkaa: Ninassa on karismaa. Asiakaspalvelu ei kuitenkaan riitä ravintolan johtamiseen. Lisäksi on johdettava työntekijöitä, tehtävä tilauksia ja osattava lukea tasekirjoja. Tämä kokonaisuus on isän ja tyttären yhteistä työsarkaa. Zinnkellerin erikoisuus on lisäksi se, että se tilaa oluensa ja viininsä Saksasta. Minulla on paljon opittavaa Saksasta teh- 10 ILMARISEN ASIAKASLEHTI WWW.ILMARINEN.FI
Ravintola-ala on rankka bisnes, ja siksi autan vielä. WOLFGANG WIEGAND Ulla Wiegand käy auttamassa Zinnkellerissä aina silloin kun tarvitaan. Ninan äiti on asiakkaillekin vanha tuttu. Keittiömestari Timo Ruosteoja pitää työpaikkansa sujuvasta yhteistyöstä. NÄIN SUKUPOLVENVAIHDOS ONNISTUU Wolfgang ja Nina Wiegandin vinkit 1 Älä kiirehdi. Anna ajan työskennellä puolestasi. Kun etenet harkitusti, voit punnita asioita eri näkökulmista, kehittää uusia ideoita ja esittää toiveita. Kokki Eemeli Järvinen ja keittiöapulainen James Carter valmistelevat illan ruokia. tävien tilausten kanssa, Nina kertoo. Suomalaiset tilauk set hän kyllä hallitsee. Älä hoppuile SUKUPOLVENVAIHDOS ON PITKÄ PROSESSI, joka vaatii aikaa kypsyäkseen. Wiegandit eivät ole lyöneet vielä tarkkaa päivämäärää lukkoon. Asiakkaille ja omalle henkilöstölle on toki kerrottu, että pian pomo on frau Nina herr Wiegandin sijaan. Onhan se muutos, etenkin seniorille. Miltähän se tuntuisi ottaa käskyjä vastaan Ninalta, Wiegand miettii. Ei varmastikaan kovin helppoa. 2 3 4 5 Jos haluat ottaa yrityksen haltuusi, sinulla on oltava vahva kiinnostus alaa kohtaan. Ole vakuuttunut siitä, että teet oikean päätöksen itsesi suhteen, et ainoastaan miellyttääksesi vanhempiasi. Ole avoin ja valmis kohtaamaan epävarma tulevaisuus. Muista ottaa huomioon henkilöstö, sillä se on yrityksesi arvokkain pääoma. Panosta hyvään yhteistyöhön. Perusta päätöksesi varmalle pohjalle. Jos haluat vaihtaa yrityksesi suuntaa, tee se hitaasti niin, että pääset itse mukaan. Vältä turhaa varovaisuutta. ILMARISEN ASIAKASLEHTI WWW.ILMARINEN.FI 11
JUHA PEURALA / BAR 15 SUOMEN ILOISIMMAN YRITTÄJÄN VINKIT SAKSALAINEN ZINNKELLER Wolfgang Wiegand omistaa edelleen 100 prosenttia Zinnkellerin osakkeista. Ennen osakekannan luovuttamista entisen ja tulevan omistajan on käytävä perusteelliset keskustelut kirjanpitäjän, verottajan, eläkelaitoksen ja vakuuttajan kanssa; on haettava tietoa omalta kattojärjestöltä MaRalta. Ninan on otettava selvää veroista ja vakuutuksista, perehdyttävä yrityslainsäädäntöön ja taseeseen, isä korostaa. Jo nyt isä on sälyttänyt yhä enemmän vastuuta tyttärelleen, ja tytär tekee yhä useampia päätöksiä itsenäisesti. Mutta lopulliseen kapulanvaihtoon on vielä aikaa. Niin kauan kuin mahdollista Wolfgang Wiegand nauttii hyvästä työilmapiiristä, joka perustuu pitkälti Ninan, vuoropäällikkö Stephanie Sammekin ja keittiömestari Timo Ruosteojan sujuvaan yhteistyöhön. Tulen joka aamu motivoituneena ja hyvillä mielin töihin, ravintoloitsija sanoo. Iltapäivä alkaa vaihtua illaksi. Ravintolan ovi käy entistä tiuhemmin. Sisään tulee pyörätuoliasiakkaita. Kaverit odottavat. Ennen kuin Nina lähtee kotiin hoitamaan seuraavaa työmaataan, lapsiperheen huushollia, tilaan ateriani. Ei jänistä tällä kertaa, vaan maksaa. Se sulaa suussa. Hiljennyn nauttimaan. Asiantuntija-apua sukupolvenvaihdokseen YRITTÄJÄKSI SIIRTYVÄN HENKILÖN ON JÄRJESTETTÄVÄ vakuuttaminen yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti seuraavan kuukauden alusta alkaen, kun osake-enemmistö (yli 30 %) on siirtynyt hänen nimiinsä. Henkilön on oltava johtavassa asemassa ja työskenneltävä yrityksessä. Ensimmäistä kertaa YELin piiriin tulevalle myönnetään 22 prosentin maksualennus neljältä ensimmäiseltä vuodelta. Maksun perusteena on työtulo, jonka voi arvioida esimerkiksi sen mukaan, mitä omasta työstä pitäisi maksaa, jos työhön pitäisi palkata ulkopuolinen työntekijä. Jos vanha omistaja luovuttaa koko osakekantansa, hän kuuluu sen jälkeen työntekijän eläkelain (TyEL) piiriin. Jos hän sitä vastoin jättää itselleen yli 30 prosenttia osakekannasta, hän on edelleen yrittäjä. Verotuksen ja vakuutusten suunnitteleminen on tärkeä osa onnistunutta sukupolvenvaihdosta. Ilmarisen asiantuntijat auttavat löytämään parhaat eläkeratkaisut. 12
Ilmarisen ratkaisu TYÖKALUJA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN WWW. ILMARINEN.FI PALKKAISINKO TILITOIMISTON? Miten hoitaisimme TyEL- ja YEL-asiat sekä vuosi- ja kuukausi-ilmoitukset mahdollisimman vaivattomasti? Haluaisimme myös säästää kuluissa. RATKAISU PALVELU ON KÄYTÖSSÄ 24/7, joten asioita voi hoitaa milloin tahansa yrittäjän tai tilitoimiston parhaaksi katsomalla ajalla. TyEL-vuosi-ilmoituksen ja kuukausiilmoituksen tekeminen on helppoa ja nopeaa. Erillisiä lomakkeita tai muita papereita ei tarvitse postittaa. Tilitoimisto voi lähettää asiakkaidensa ilmoitustiedostoja koko vakuutuksen osalta, eikä jokaisen TILITOIMISTOT VOIVAT HOITAA yrittäjän puolesta kaikki TyEL- ja YEL-vakuuttamiseen liittyvät asiat ilmaiseksi Ilmarisen verkkopalveluiden kautta. Tilitoimisto pääsee Ilmarisessa vakuutettujen yritysten vakuutustietoihin kätevästi yksillä tunnuksilla ja yhdellä kirjautumisella. Tilitoimiston ei tarvitse olla Ilmarisen asiakas. Ilmarisen verkkopalvelut sopivat kaikille yrityksille ja yrittäjille. Vakuutuspalveluja voivat käyttää kaikki tilitoimistotyöntekijät ja työnantajan valtuuttamat edustajat sekä yrittäjät itse. Verkkopalvelun käyttö edellyttää asiakkaan antamaa kirjallista suostumusta. Suostumuksen voi ilmoittaa verkkopalvelusopimuksella, johon löytyy linkki Ilmarisen nettisivuilta. MITÄ ILOA VERKKOPALVELUSTA? työntekijän palkkatietoja tarvitse näpyttää erikseen. Homma toimii nopeasti aikaa ja vaivaa säästäen. Palvelusta saa helposti urakka-, työtulo- ja muita todistuksia eri tarpeisiin. Lisäksi yrittäjä voi tehdä halutessaan maksusopimuksen ja saada TyEL- ja YEL-maksuille lisää maksuaikaa. LISÄKSI VERKKOPALVELUN KAUTTA tilitoimisto voi ilmoittaa myös tilapäisen työnantajan palkanmaksusta. Palvelussa tilitoimisto ilmoittaa työntekijän ja työnantajan tiedot sekä maksetut palkat. Palvelun avulla myös Ilmarisen asiakkaaksi tuleminen on helppoa, koska tilitoimisto voi tehdä eläkevakuutushakemuksen asiakkaan puolesta sähköisesti. Niin ikään vakuutuksen siirtäminen toisesta eläkeyhtiöstä Ilmariseen onnistuu palvelussa kätevästi. ILMARISEN ASIAKASLEHTI WWW.ILMARINEN.FI 13
14 SIJOITUSSTRATEGIA VARMISTAA ONNISTUMISEN PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ Puheenvuoro ELÄKESIJOITTAMINEN ON HYVIN PITKÄJÄNTEISTÄ työtä, ja turvattavana ovat tulevien sukupolvien eläkkeet. Tästä syystä on luontevaa, että Ilmarisen sijoitustoiminnan tavoitteet ulottuvat vuosien päähän. ALOITIMMEKIN PUOLITOISTA VUOTTA SITTEN POHDINNAN, millainen Ilmarisen sijoitussalkun tulisi olla vuonna 2020. Lähdimme liikkeelle analysoimalla maailman johtavien eläkerahastojen sijoitusstrategioita ja tapaa hoitaa sijoituksiaan. Näin saimme hyvää vertailupohjaa oman toimintamme kehittämiselle. TIMO RITAKALLIO varatoimitusjohtaja Ilmarinen TYÖN TULOKSENA SYNTYI Sijoitusstrategia 2020, jonka Ilmarisen hallitus hyväksyi kesällä 2013. Sen mukaan Ilmarisen sijoitustoiminnan pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen saada eläkevaroille neljän prosentin reaalituotto (eli tuotto inflaation jälkeen) määritellyllä riskitasolla. Vuodesta 1997 laskettuna Ilmarisen hoitamat eläkevarat ovat muuten tuottaneet reaalituottoa keskimäärin tasan neljä prosenttia vuodessa. SIJOITUSSTRATEGIA 2020:N MUKAAN vähennämme tämän vuosikymmenen aikana korkosijoitusten osuutta salkussamme ja toisaalta lisäämme hyvän inflaatiosuojan antavia kiinteistö- ja infrastruktuurisijoituksia. Myös osakesijoitusten määrä kasvanee jonkin verran. Suomalaisten sijoitusten osuus tulee olemaan jatkossakin selvästi merkittävin. PROSESSIN AIKANA jalostimme myös Ilmarisen sijoittamisen teesit, jotka vahvistavat sijoitusorganisaatiomme yhteistä sijoitustoiminnan arvopohjaa. Sijoittamisen teesit ovat tärkeitä myös Ilmarisen hallinnon, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien näkökulmasta, koska niiden avulla voimme selkeästi kertoa, miten Ilmarinen sijoittajana toimii. MAAILMANTALOUDEN PAINOPISTEIDEN MUUTTUESSA myös Ilmarisen sijoitussalkun maantieteellinen hajautus muuttunee. Suomalaisten sijoitusten osuus on jatkossakin selvästi merkittävin. Tänään se on lähes kolmannes kaikista Ilmarisen sijoitusvaroista. USKOMME, ETTÄ ILMARISEN HOIDOSSA olevien eläkevarojen määrä kasvaa vielä pitkään ja siksi onkin tärkeää, että meillä on selkeä ja yhdenmukainen kuva keskeisten sidosryhmiemme kanssa siitä, miten me näitä varoja toisaalta hoidamme ja toisaalta minkälaista sijoitustuottoa me näille varoille tavoittelemme. ONNISTUNUT SIJOITUSSTRATEGIA VARMISTAA parhaiten sijoitustoiminnan onnistumisen pitkällä tähtäimellä. Lue lisää Sijoitusstrategia 2020:sta ja sijoittamisen teeseistä:
KUNNON REMONTTI Steris Finn-Aqualla kuntoremontti liikuttaa talon väkeä terveempään elämään. Myönteiseltä yllätykseltä ei ole vältytty: kevään kuntotesteihin mennään aiempaa paremmassa yhteishengessä. TEKSTI CAMILLA LEHTINEN KUVAT SINI PENNANEN ILMARISEN ASIAKASLEHTI WWW.ILMARINEN.FI 15
Tieto todellisesta kunnosta on tärkeää. TIISA RUOSLAHTI Veli-Pekka Jääskeläinen ja Teemu Kähkönen osallistuvat keppijumppaan. Petri Huhti on tyytyväinen kuntoremontin tuloksiin. OUNASAIKAAN STERIS FINN-AQUAN L käytävillä kuulee vakavaäänisiä keskusteluja. Yrityksen työntekijät pohtivat, voiko vihreää salaattia sittenkään korvata porkkanaraasteella, miten eilinen peli meni tai moneltako nähdään jumpassa. Tislaimia ja höyrynkehittimiä valmistavassa yrityksessä vallitsevaa terveysintoilua selittää työyhteisön kuntoremontti. Puolen vuoden mittaisen projektin aikana niin toimiston väki kuin tuotannon työntekijätkin yrittävät kohottaa kuntoaan liikkumalla. Tavoitteena on voida ja jaksaa paremmin. Kuntoremonttitalkoisiin Steriksellä ryhdyttiin ennen kaikkea henkilöstön alati nousevan keski-iän vuoksi. 150 hengen joukosta löytyy paljon yli 55-vuotiaita työntekijöitä. Meillä on osaavaa henkilökuntaa, joka on ollut talossa pitkään ja jonka toivomme jatkavan vielä kauan töissään, toimitusjohtaja Petri Huhti kertoo. POHTIESSAAN KEINOJA JAKSAMISEN TUKEMISEKSI yrityksen johto huomasi, että liikuntaa säännöllisesti harrastavilla työntekijöillä oli muita vähemmän sairauspoissaoloja. Siksi päätettiin lähteä fyysisen kunnon kohotustalkoisiin. Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen otettiin avuksi alusta alkaen työterveyshuolto. Terveydenhuollon ammattilaiset keräsivät ansiokkaasti tietoa henkilöstön työoloista sekä kunnon lähtötasosta, sanoo Steriksen henkilöstöpäällikkö Tiisa Ruoslahti. Taustoituksen jälkeen työntekijät kuntotestattiin. Testattavat jaettiin kahteen tasoryhmään. Molemmilta ryhmiltä mitattiin tärkeäksi todettuja asioita: lihaskuntoa, hapenkulutusta, kehon koostumusta, liikkuvuutta sekä tasapainoa. Viime syksynä tehtyihin testeihin osallistui johdon suureksi iloksi yli puolet henkilöstöstä. Myönteinen yllätys oli myös testien tulos: ihmiset olivat odotettua paremmassa kunnossa. Huhti ja Ruoslahti kiittelevät Sonera Stadiumilla tehtyjä yksilöllisiä mittauksia sekä niistä saatua palautetta luentoineen. Testien tuoma tieto todellisesta kunnosta on ollut tärkeää. Esimerkiksi minua se on kannustanut myös matalasykkeiseen liikuntaan, tennistä ja koripalloa harrastava Ruoslahti sanoo. KUNTOSALEILLA TAPAA RUOKA-AIKAAN olla hiljaista. Steriksen pienellä salilla on silloinkin toimintaa, porukka treenaa vatsalihaksia ja rentouttaa hartioita. Joulukuussa avattu oma pieni kuntosali syntyi kahteen vähällä käytöllä olleeseen huoneeseen. Kuntotestauksien tulosta tämäkin remontti. Meistä oli tärkeää tarjota tukea ja keinoja liikkumiseen alku- ja lopputestien välillä, Huhti kertoo. 16 ILMARISEN ASIAKASLEHTI WWW.ILMARINEN.FI
Jo se, että työyhteisöön saadaan hyvä henki, vaikuttaa vahvasti tuottavuuteen. Ajatuksena oli tehdä matalan kynnyksen paikka, jonne on helppoa tulla ennen tai jälkeen töiden. Haluttiin tarjota mahdollisuus, ei pakkoa, Ruoslahti sanoo. Kunnonkohotusta Steriksellä tuetaan myös liikuntaseteleillä. Lisäksi rahaa on varattu henkilöstön perustamien liikunta- ja harrastekerhojen tueksi, kuten jääkiekon puulaakijoukkueelle. Kannustimeksi lanseerattiin vielä Suurin parantaja -kilpailu. Leikkimielisessä kisassa kolme ansiokkainta oman tasonsa petraajaa voittaa vapaapäiviä. TOIMITUSJOHTAJA PETRI HUHTI TUOTANTOHALLISSA JOUKKO SINIHAALARISTA väkeä huhkii hyvässä tunnelmassa keppijumpan parissa. Tänään jo toistamiseen kuvaajan pyynnöstä, yleensä harjanvarret saavat kyytiä aamukahvien jälkeen. Aloitimme kymmenminuuttisen jumpan parilla kerralla viikossa, mutta testien jälkeen pojat pyysivät sitä päivittäiseksi, kertoo jumpan vetäjä Anssi Liukola, joka työskentelee Steriksen kunnossapidossa. Luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimiva Liukola on pannut merkille, että ihmiset puhuvat aiempaa enemmän terveyteen liittyvistä asioista. Ja myönteisempään sävyyn. Liikuntaa on lisätty, kun tiedetään, että tehdään itselle hyvää. Viime viikollakin saatiin keppijumppaan uusi osallistuja, joka ei aiemmin ole liikkunut juuri lainkaan, hän sanoo. Huhtikuun lopputestien jälkeen tiedetään tarkemmin henkilöstön fyysisen kunnon paranemisesta. Henkisessä hyvinvoinnissa nähdään selvä parannus jo nyt. Yhteenkuuluvuuden tunne on lisääntynyt. Kaikki rullaa niin mukavasti, ettei voi kuin nauttia. Nyt viedään kimpassa venettä eteenpäin, Liukola sanoo koko talon yhteiseksi kasvaneesta projektista. Kuvaannollisen veneen lisäksi kuntoremonttiin liittyy oikeakin vene: ensi kesän Sulkavan soudussa nähdään Steriksen oma joukkue. Liikuntamatka näyttää siis jatkuvan hyvään tahtiin lopputestien jälkeenkin. STERIS FINN-AQUA Kuntopyörällä Lauri Jokinen. Steris Finn-Aqua valmistaa ja kehittää tislaimia, höyrynkehittimiä, autoklaaveja sekä biovaarallisten jätevesien sterilointilaitteistoja. Yrityksen asiakkaina ovat lääkevalmistajat ja tutkimuslaitokset. Tuusulassa sijaitseva yritys kuuluu yhdysvaltalaiseen Steris-konserniin. ILMARISEN ASIAKASLEHTI WWW.ILMARINEN.FI 17
Harva meistä liikkuu riittävän monipuolisesti. STEFAN WESTERBACK, SONERA STADIUM Tulokset syntyvät pitkässä juoksussa KROPPA ON SIKÄLI KIITOLLINEN, että elämäntapamuutokset näkyvät siinä melko pian. Näin kannustaa parempaan elämään hyvinvointijohtaja Stefan Westerback Sonera Stadiumilta. Mutta miten niitä muutoksia saa järkevällä tavalla aikaan? Keskeistä on riittävän pitkä aika. Tutkimusten mukaan vasta puolentoista vuoden mittainen elämäntapamuutos tuo pysyviä muutoksia. Hyvään kuntoremonttiin niin yksilö- kuin yhteisötasollakin tarvitaan Westerbackin mukaan suunnittelua. Tuloksekas kunnonkohotus on tehty yksilöllisesti, oman kuntotason ja terveydentilan sekä oman työnkuvan mukaan, hän sanoo. Kolme vuosikymmentä liikunnan parissa toiminut Westerback suosittelee kuntotestien hyödyntämistä, sillä tieto omasta tasosta motivoi liikkumaan oikealla tavalla lähtötasosta riippumatta. Esimerkiksi himojuoksijan testeissä voi paljastua heikko lihaskunto. Hyvin harva meistä liikkuu riittävän monipuolisesti. Ilman kannustusta muutoksen aikaansaaminen on vaikeaa. Eri alan liikunta- ja terveysammattilaisten ohjeet ovat kullanarvoisia mutta yhtä tärkeää on ympäristön tuki. Työkaveri auttaa muistuttamalla näytön edessä istujaa nousemaan välillä ylös. Kotonakin malttaa syödä terveellisen päivällisen, kun koko perhe syö samaa ruokaa. Loppupelissä vastuu jää silti itselle. Kukaan muu kuin sinä ei voi liikkua puolestasi, Westerback sanoo. SONERA STADIUM Sonera Stadium tunnetaan jalkapalloseura HJK:n kotikenttänä, mutta sen ovet aukeavat myös tavalliselle kuntoilijalle. Helsingin keskustassa sijaitsevassa liikuntakeskuksessa tehdään erilaisia kuntokartoituksia sekä järjestetään liikunta- ja lajikokeilupäiviä ja luentoja. Ilmarisen asiakkailla on mahdollisuus käyttää Stadiumin palveluita erillisen sopimuksen mukaan. 18 ILMARISEN ASIAKASLEHTI WWW.ILMARINEN.FI
TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT PETRI BLOMQVIST Tehokkaampaa RAKSUTUSTA Aivoja kannattaa huoltaa ja jumpata siinä missä kroppaakin. Aivot palautuvat nopeasti, kun nukumme riittävästi, tapaamme hyviä tyyppejä ja opimme säätelemään energiasyöppöjä. ANOKAA MUUT, MITÄ MIELTÄ OLETTE. Omat aivoni eivät enää tähän S aikaan raksuta. Kollegan lausahdus kolmen maissa iltapäivällä pysäytti pohtimaan, mikä työpäivässä mättää, jos aivot väsähtävät kesken palaverin. Voisimmeko tehdä jotakin, jotta ne jaksaisivat raksuttaa pidempään? Psykologi ja aivotutkija Ville Ojasella on huojentavaa kerrottavaa. Kyllä, me voimme tehdä paljonkin omien aivojemme tsemppaamiseksi. Aivot kestävät ja joustavat, mutta jotta ne raksuttavat, niiden kunnosta kannattaa pitää huolta siinä missä fyysisestäkin kunnosta. Aivojen toimintaan vaikuttavat lukuisat pienet asiat, joista moni on tuttu yleisistä hyvinvoinnin perusasioista: terveellinen ruoka, riittävä uni ja liikunta. Kun perusta on kunnossa, aivojen toimintaa päästään hienosäätämään tehokkaammaksi. ILMARISEN ASIAKASLEHTI WWW.ILMARINEN.FI 19
Nykyihmisen on tärkeää oppia kiinnittämään uhkien sijaan huomiota omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin. Ojanen muistuttaa, että aivomme toimivat edelleen kuin kivikauden ihmisellä. Informaatioähkystä on puhuttu kyllästymiseen asti, mutta aivoillemme se on aito ongelma. Aivojen homma on ollut kerätä tietoa ympäriltä, mutta tuhansia vuosia sitten tiedon tulva oli huomattavasti pienempi. Aivot tarvitsevat säännöllisesti lepoa, taukoja, jolloin ei tarvitse pinnistellä. Se on hyvin haasteellista nykymaailmassa, jossa työ tunkee vapaalle ja illan tunnit ovat loppua kesken, kun pitää ehtiä kuskata lapsia ja harrastaa. Aivomme toimisivat tehokkaimmin, jos voisimme keskittyä yhteen asiaan kerralla. Suureksi avuksi olisi myös tieto siitä, mitä oikeasti olemme tekemässä, miksi teemme sen näin ja miten se liittyy työn kokonaisuuteen. Näiden sijaan me säntäilemme asiasta toiseen. Tekemisen merkitys ja asioiden ymmärtäminen unohtuvat matkan varrella. Aivomme ovat kivikautiset myös öisin ikävä kyllä. Syvä uni on ollut ihmisen historiassa vaarallista aikaa, sillä tuona aikana peto on saattanut hyökätä kimppuun. Monelle nykyihmiselle tutut öiset heräilyt ja kevyt uni ovat meille luontaisia, vaikka päivien kiivas tahti vaatisi kunnollista lepoa. Mutta kun stressi on päällä, aivot hälyttävät vaarasta eivätkä päästä uneen. Eikä ole mikään ihme, jos iltapäiväkokouksessa ei huonosti nukutun yön jälkeen synny briljantteja ajatuksia. Aivot eivät ole päässeet palautumaan. PALAUTUMISEEN TARVITAAN UNEN LISÄKSI mentaalista energiaa, johon ratkaisevasti vaikuttaa se, miten asennoidumme asioihin. Osaammeko nähdä arjessa positiivisia puolia vai kiinnitämmekö huomiota siihen, mikä on pielessä? Palautumisen ytimessä on kyky tunnistaa ja säädellä tunteita. Osaammeko sanoa, millaisella fiiliksellä olemme tai mihin energiamme valuu? Kykenemmekö vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan mentaalinen energiamme kulkee, sisään vai meistä ulos? Jotta aivomme jaksaisivat, energia ei saisi ylen määrin karkailla. Tähän voimme itse aktiivisesti vaikuttaa. Jos rutiinit ahdistavat, kannattaa kehittää keinoja, joilla jonkin osan niistä voi tehdä toisin. Mikäli joku kollegoista tuntuu vievän voimat, voi pohtia, voisiko hänen seurassaan viettää vähemmän aikaa. Mielikuvistakin on apua. Kun joku vyöryttää päälle valitusvirttä, väliin voi kuvitella pleksin tai ruusuilta tuoksuvan aidan. Aivot saavat lisää voimaa hyvän mielen asioista. Ojanen huomauttaa, että erityisen hyvin voimapuolella toimivat mieluisat ihmiset. Hyvät tyypit ovat sellaisia, että jo vilaus heitä saa paremmalle mielelle. Pienet kahvihetket heidän seurassaan kesken työpäivän antavat voimaa koko iltapäiväksi. Viikonloppuja ja lomia tarvitaan myös unirästien purkamiseen. Uniongelmiin kannattaa puuttua mahdollisimman pikaisesti ja muistaa myös vanhat hyvät konstit: Kirjoita huolesi muistiin ja varaa kalenterista aika niiden pohtimiseen. Liiku. Tee mukavia asioita ja vietä aikaa mieluisten ihmisten kanssa. KIVIKAUDELTA MEIHIN on jäänyt myös takertuminen uhkakuviin. Ihminen joutui aiemmin kamppailemaan kirjaimellisesti henkensä edestä. Noihin uhkiin verrattuna nykyiset uhkamme ovat laimeita, mutta aivoille kovia paloja. Aivojen jumppa 1,5 kiloa rasvaa ja vettä, mutta myös paljon muuta: aivot tuottavat meille kokonaisen subjektiivisten kokemusten maailman. Aivot kiittävät seuraavasta: 1 Tuki energiasyöpöt. Mieti, mikä vie henkistä 2 energiaasi ja miten voisit muuttaa näitä tilanteita. Pidä pitkin päivää hyvän mielen taukoja. Vaihda muutama sana mieluisan ihmisen kanssa, ihaile talvista maisemaa, keitä kuppi hyvää kahvia tai teetä. 20 ILMARISEN ASIAKASLEHTI WWW.ILMARINEN.FI