Kittilän kulttuuristrategia 2015-2020 naseva lausahdusluonnos
Sisällys: 11. Tausta-aineisto 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kulttuuritilat ja välineistö 2.2. Kulttuurin talous/ resurssit 2.3. Kulttuuriavustukset 2.4. Käyttömaksut 2.5. Henkilöstö 3. Nykytilan kartoitus, SWOT-analyysi 4. Arvot, toiminta-ajatus ja strategiset päämäärät 5. Toimintastrategia 5.1. Kulttuurit ja taide kuuluvat kaikille 5.2. Taiteen osa-alueet 5.2.1. Musiikki, musiikkikasvatus 5.2.2. Kuvataide, muotoilu, valokuvaus ja taidekäsityö 5.2.3. Teatteri, ilmaisutaito, tanssi ja sirkus 5.2.4. Elokuva- ja mediakasvatus 5.2.5. Kirjallisuus, sanataide 5.3. Kulttuurin osa-alueet 5.3.1. Kulttuuriympäristö 5.3.2. Kotiseututyö ja kulttuuriperinnön vaaliminen 5.3.3. Monikulttuurisuus ja kansainvälinen kulttuurivaihto 5. 3. 4. A m m a t t i t a i t e i l i j u u s, kulttuuriyrittäjyys 6. Kulttuuripalvelut ja yhteistoiminta 6.1. Kunnan sisäinen 6.2. Yhdistykset 6.3. Revontuli-Opisto 6.4. Seurakunta 6.6. Yhteistyö yritysten kanssa 6.7. Seutuyhteistyö ja maakunnallinen yhteistyö 7. Kulttuuristrategian taloudelliset vaikutukset 8. Kulttuuristrategian seuranta ja arviointi 9. Yhteenveto ja päätelmät 10. Saadut lausunnot
4 1. Johdanto Kittilä on oli 6 419 asukkaan (syyskuu 2014) kunta Tunturi-Lapissa. Kittilässä päätettiin vuonna 2010 perustaa kulttuurisihteerin virka kunnan kulttuuripalveluiden kehittämiseksi. Kansalaisopistolla on pitkät viidenkymmenen vuoden historia, ja se on suuressa asemassa kittiläläisten elämässä. Kittilän kansalaisopisto suolautui 2010 osaksi Kittilän, Sodankylän ja Enontekiön yhteistä Revontuli-Opistoa. Kulttuurilaki velvoittaa kuntia edistämään, tukemaan ja järjestämään kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Kulttuuristrategiatyö aloitettiin lokakuussa 2014 kulttuurisihteerin ja Kideve-elinkeinopalveluiden aloitteesta. Kulttuuristrategiaa laadittaessa on otettu huomioon Kittilän kunnan Taloussuunnitelmassa (2015-2016) esitetyt strategiset linjaukset sekä Kittilän kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2012-2016) linjaukset. Strategiatyöryhmään kuuluvat kulttuurisihteeri Marika Salminen, Kideve-elinkeinopalveluista Katja Kaunismaa ja Veli-Matti Hettula sekä projektityöntekijä Heidi Kenttälä. Kuntalaisille on järjestetty strategiatyön pohjaksi avoimia työpajoja. 26.11.2014 järjestettiin Kulttuurityöpaja 1, jossa käytiin läpi Kittilän kulttuurin vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia SWOT-nelikenttäanalyysin avulla. Ideoiden ja visioiden työstämiseksi järjestettiin 14.1.2015 Kulttuurityöpaja 2. Senioriväestöä kuultiin vierailemalla Havukan päivätoiminnassa ja Pääskylänniemen vanhainkodissa. Lisäksi kuntalaisille järjestettiin kulttuurikysely. Nuorten kuulemiseksi yläkoululaisille, lukiolaisille ja ammattikoulussa opiskeleville järjestettiin oma nuorille suunnattu kyselynsä. Alakoulut tulivat mukaan strategiatyöhön keskustelemalla opettajien johdolla kulttuurista, ja sitten kirjoittamalla, piirtämällä, maalaamalla ja askartelemalla aiheesta. Kulttuurityöpajat vietiin myös päiväkoteihin, jossa lasten kanssa keskustellen kartoitettiin heidän näkemyksiään, jonka pohjalta lapset piirsivät. Kittilän kulttuuristrategian 2015-2020 tavoitteena on toimia kulttuuritoiminnan apuvälineenä, jotta kittiläläisillä olisi oman tekemisen avulla mahdollisuus harrastaa ja edistää näin omaa hyvinvointiaan. Strategian avulla edistetään ja tuetaan kittiläläisten kulttuurillista aktiivisuutta, yhteisöllisyyttä, identiteettiä, hyvinvointia ja vaikutetaan positiiviseen kuntakuvaan.
5 2. Nykytila 2.1. Kulttuuritilat ja välineistö Kittilän kulttuuritoimi järjestää kulttuuritapahtumia itsenäisesti ja yhteistyössä kunnan omistuksissa olevissa tiloissa: yläkoulun tiloissa sijaitsevassa Kino Ylärissä, Kittilän kotiseutumuseossa, kouluilla, päiväkodeissa, Kittilän kirjastossa ja vanhainkodeissa. Kittilän kirjastotoimi hallinnoi Kittilän kirjastossa olevaa näyttelytilaa. Töiden ripustamiseksi katossa on vaijerit ja lisäksi käytössä on sermit ja vitriini. Näyttelytilat ovat ilmaisia kaikille. Näyttelytoiminta on ympärivuotista, kuukausittain vaihtuva ja näyttelytilassa pidetään sekä ammattilaisten että harrastajien järjestämiä näyttelyitä. Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina. Kino Ylärin monitoimitilassa järjestetään teatteriesityksiä, konsertteja ja elokuvanäytöksiä. Vuonna 2015 remontoidussa ja digitalisoidussa auditoriossa on nouseva katsomo, paikkoja on --kpl, konserttien ja teatteriesitysten esittämisen mahdollistaa lava --m2 sekä ammattitasoinen äänentoisto- ja valolaitteisto. Tilassa on myös sähköpiano. Kulttuuritoimella on hallinnoitavana muutakin laitteistoa ja tavaraa. Kittilän kirkonkylälle on vasta avattu uusi Urheiluhalli. Kirkonkylällä sijaitsee myös tori, jonka käyttö on tosin vähäinen. 2.2. Kulttuurin talous/resurssit Kulttuuritoimen käyttömenot (hallinto, toiminta, avustukset ja sisäiset vuokrat) vuoden 2015 talousarvion mukaan ovat 356 620 euroa. Kulttuuritoimen tulot ovat 14 200 euroa ja käyttökate on --- (-- /asukas). 2.3. Kulttuuriavustukset (2014)
6 Kittilän kulttuuritoimi jakaa vuosittain avustuksia kulttuuriharrastamisen ja harjoittamisen tukemiseen. Niiden jakamisen päättää vapaan sivistystyön lautakunta. Vuonna 2014 yhteisöille ja yksityisille tarkoitettua avustusmäärärahaa on jaettu 26 000 eurolla. Lisäksi kulttuuritoimi on avustanut Särestöniemi-museosäätiötä 80 000 eurolla ja Einari Junttila taidemuseota 2 500 eurolla. 2.4. Käyttömaksut Kittilän kirjastossa sijaitseva näyttelytila on kuntalaisille maksuton. Kunnan tilojen vuokraus kuntalaisille? 2.5. Henkilöstö Kulttuuritoimen palveluista vastaa kokopäiväinen kulttuurisihteeri. Tämän lisäksi kulttuuritoimi palkkaa kesäisin määräaikaisia kesätyöntekijöitä Kittilän kotiseutumuseon oppaiksi, toimistoapulaisiksi kulttuuritoimistoon ja apulaisiksi Kittilän perinteisten kesämarkkinoille. Kino Ylärin elokuvanäytöksiin palkataan työntekijä(öitä). Kulttuuritoimella on ollut palkattuina myös projektityöntekijöitä. Lisäksi kulttuuritoimella on ollut töissä palkattomia harjoittelijoita ja opiskelijoita sekä yläkoululaisten ja lukiolaisten TET-jaksolaisia. 3. Nykytilan kartoitus, SWOT-analyysi
7 Kittilän kunnan nykytilan kartoitukseen on käytetty SWOT-analyysiä. Analyysi on tehty kulttuurin näkökulmasta: Vahvuudet (Strenghts) Heikkoudet (Weaknesses) Mahdollisuudet (Opportunities) Uhat (Threts) SWOT-analyysi muodostaa nelikentän, jossa yläosa kuvaa nykytilaa ja sisäisiä asioita. Nelikentän alaosassa ovat tulevaisuus ja ulkoiset asiat. Vasemmalla ovat myönteiset ja oikealla kielteiset asiat. SWOT-analyysin tulokset saatiin aikaan kuntalaisille avoimessa Kulttuurityöpajassa 26.11.2014. Sisäiset - Vahvuudet Kittilän kunta on tuonut hyvin esille taiteilijoitaan Kuvataiteilijoiden pitäjä Kuvataiteilijoita: ammattilaisia ja harrastajia Kuvataiteen opetus Vahva perintö: Reidar, Palsa, Junttila Taidekerhot Staalon teatterifestit Nuorten teatteritoiminta Pelimannihenki ja -meininki Musiikin tekijät Musiikkikerhot Kuorotoiminta, paljon kuoroja Tanssiharrastus Hyvä kansalaisopisto - Revontuli-Opisto: toimii laajasti, on vahva ja tukee kaikkia harrastusmahdollisuuksia. Kunnassa vahva kulttuuripohja: käsityöt, lauluperinne, kirjoittajat, taiteilijat Paljon toimivia harrasteryhmiä Taiteen perusopetus Paljon eri alojen harrastajia Kulttuurimyönteinen ja taiteen harrastamista edistävä ilmapiiri Monipuolisesti festivaaleja Monipuoliset kulttuuritapahtumat Hiljaisuus-festivaali Kulttuuriviikko Taideseura Staalo ry Museot: Särestöniemi, Junttila, Palsa
8 Paljon väkeä, johon mahtuu joka lähtöön esiintyjiä ja taiteilijoita. Kirjasto 100% kulttuurisihteeri Remontoitu ja digitalisoitu Kino Yläri monitoimitilaksi ja elokuvateatteriksi Monipuolisuus Vahva kylien yhteisöllisyys Hyvä ilmapiiri ja henki Yhteisöllisyys Paikallislehti Koulu Rahaa toimintaan mukavasti Matkailu Kansainvälisyys Ulkoiset - Mahdollisuudet: Internet: omat kotisivut, Kittilän sivut Internet-näkyvyys lisää tietoisuutta Teknologia Nykytekniikka antaa mahdollisuuksia ryhmäytymiseen Sosiaalinen media Digitekniikka Etäkoulutus Digitalisoitu Kino Yläri Hyvä työllisyys -> vetovoimainen kunta Matkailu Matkailijat Leviltä Kittilään tapahtumiin Kansainvälisyys ja kulttuurivaihto Naapurikuntien kanssa yhteistyötä Kulttuurimatkailu Talous! Staalon teatterifestit ja suuri kävijämäärä Hyvä sijainti, keskeinen sijainti Lapissa Mahdollisuudet rajattomat Maan kuuluja esiintyjiä Potentiaalista porukkaa kunnassa Tilaisuuksia ja tapahtumia on, ja niissä on esiintyjiä Yleisöä Yhteisesite Ne näkökannat, joita pidetään esillä, vahvistuvat! Pidetään siis esillä vahvuuksia ja mahdollisuuksia ja puhutaan niistä! Koulun kerhot Sisäiset - Heikkoudet:
9 Ei ole yhteistä tilaa missä eri alojen kulttuuritapahtumat pidetään Harrastustilojen puute Taidetilan puute Näyttelytilojen puute Kulttuuri on altavastaajana Rahan puute Ylityöllistetty kulttuurisihteeri Lapsiryhmien harrasteissa väliinputoajia (5lk) Nuorten ryhmien vähäisyys Koululaisten taidekasvatus Pitkät etäisyydet Tasavertaisuus? "korkeakulttuurisiin" tapahtumiin ei saada osallistujia, jos esiintyjät Kittilän ulkopuolelta Osallistuminen on huonoa Yleisön puuttuminen Asenne Arvostammeko omaa kulttuuriamme? Palveluiden keskittyminen Heikko tiedottaminen Matkailu toi nopeasti ihmisiä muualta. Yritämmekö istuttaa heihin kittiläläistä? Otetaanko huomioon heidän omaa kulttuuriperintöään? Koordinointi Esim. Näytelmä- ja musiikkikerhojen tiedotus on ollut heikonlaista. Miten tieto saavuttaa ihmiset, jotka haluavat mukaan? Leksan kevätsoitto muuttui Levin kevätsoitoksi -> henki muutui kaupallisemmaksi Ulkoiset - Uhat: Ei ole kiinnostusta oman paikkakunnan kulttuuritekijöiden tarjontaan Välimatkat ja sen aiheuttamat kustannukset Kansantanssin harrastajat huolestuttavasti vähentyneet Kevätsoitot pidettävä - huolestuttavaa! Tilapula! Taiteen perusopetuksen ja muun taideopetuksen tilat ovat uhattuna, kun nykyiset yksityisen henkilön tilat eivät ole enään käytössä. Yleinen maailmanlaajuinen taloustilanne Rahapula ja huono taloustilanne Kansalaisopiston leikkaukset Koulutuksen kaventaminen Kurssimaksujen nousu Home ja huono sisäilma Poismuutto Ikärakenne Väestön ikääntyminen osassa kuntaa. Tietotaidot tietotekniikassa vanhemmalla väestöllä, johon vaikuutta myös halu ja uskallus.
10 Digitekniikka kuvataiteessa Levi - matkailun kasvu on myös uhka. Erityisesti nuoret ovat alttiita. 4. Arvot, visiot, toiminta-ajatus ja strategiset päämäärät Kittilän kunnan arvot kulttuurinäkökulmasta: Visio: Kittilän kunnan toiminta-ajatus Kittilän kunnassa on tehty paljon työtä erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman pääpaino on ennaltaehkäisevässä työ sekä vanhemmuuden tukeminen. Taide- ja kulttuuripalvelut ovat peruspalveluita, ja lasten ja nuorten tulisi päästä tasavertaisesti nauttimaan omakohtaisista kokemuksista taiteen parissa. Kulttuuritoimen toiminta-ajatus Kulttuuritoimi edistää Kittilä kunnan omaleimaisuutta kulttuurin keinoin sekä luo edellytykset taiteen ja kulttuurin tekemiselle ja kokemiselle Kittilässä. Kohdetyhmään kuuluvat kaikki kuntalaiset sekä kunnan alueella vierailevat matkailijat. Kulttuuritoimi huolehtii koko kunnan alueella tapahtuvan kulttuuritoiminnan edistämisestä, tukemisesta ja järjestämisestä sekä tuottaa itse että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa virikkeellisiä ja korkeatasoisia kulttuuripalveluita kuntalaisille. Kulttuuritoimi luo mahdollisuuksia kuntalaisten omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle ja järjestää kulttuuriretkiä kunnanalueen ulkopuolelle. Tarkoituksena on saada kuntalaisista aktiivisia kulttuurin kuluttajia ja tuottajia sekä vahvistaa kittiläläistä kulttuuri-imagoa. Positiivinen kulttuuri-imago lisää kunnan vetovoimaisuutta. Kulttuuristrategian strategiset päämäärät 5. Toimintastrategia
11 Toimintastrategiassa esitellään Kittilän kunnan kulttuuristrategian painopistealueet. Kunkin painopistealueen kohdalla kuvataan sen nykytila, tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet strategiakaudella. 5.1. Kulttuuri ja taide kuuluvat kaikille Kittilän kulttuuristrategia takaa kaikille kuntalaisille oikeuden kulttuuri- ja taidekokemuksiin. Taidenautinnot, taiteen ja kulttuuriin tuntemus sekä kotiseudun vaaliminen luovat iloa elämään, tuovat hyvinvointia ja lisäävät yleistä viihtyvyyttä. 5.2. Taiteen osa-alueet 5.2.1. Musiikki, musiikkikasvatus Nykytila Musiikkikasvatusta kunnassa järjestävät päiväkodit, koulut ja Revontuli-Opisto. Musiikkiharrastuksesta ja musiikkileikkikoulusta vastaa lähinnä Revontuli-Opisto (soitonopetus, laulunopetus, kuorotoiminta, bänditoiminta, teoriaopetus). Revontuli-Opisto tarjoaa lapsille musiikista taiteen perusopetusta. Särestön kamarimusiikkiyhdistys järjestää kesäisin kesämuskaria lapsille. Kittilän nuorisotoimi hallinnoi yhtä nuorisotila Käessä sijaitsevaa bänditilaa. Kittilän evankelisluterilainen seurakunta pitää kolmea kuoroa. Kunnan alueella toimii muutama ammattimuusikko. Harrastajia on sitäkin enemmän, kuorotoiminta on kunnassa todella aktiivista ja omakustanteisia levyjä ja nuottikirjoja julkaistaan. Taideseura Staalo on julkaissut kittiläläisten lauluja Laulu-Siula -nuottikokoelmassa. Lisäksi Kittilässä järjestetään paljon erilaisia musiikkitapahtumia ja konsertteja: Hiljaisuus-festivaali (monitaiteellinen), Neljän tuulen festivaali (klassisen musiikin festivaali ja mestarikurssit), Levin kevätsoitot (kansanmusiikkitapahtumat mestaripelimanni Leo Siirtolan muistoksi), Särestön kamarikonsertit (klassisen musiikin konsertteja), Veres-rock (lappilaisten bändien tapahtuma) ym.
12 5.2.2. Kuvataide, muotoilu, valokuvaus, käsityöt, taidekasvatus Nykytila Taidekasvatusta järjestävät päiväkodit, koulut ja Revontuli-Opisto. Revontuli-Opisto järjestää erilaisia kursseja sekä taiteen perusopetusta lapsille ja aikuisille kuvataiteessa ja lapsille käsitöissä. Kittilässä on vahva kuvataiteen perinne ja kunnassa työskentelee ammattitaiteilijoita gallerioineen. Kunnan alueella on useita museoita ja gallerioita: Särestöniemi-museo, Palsa-museo, Einari Junttila-museo, Galleria Reijo Raekallio, Galleria Sibakow-Mansikka, Vinttikalleria ja Kittilän kirjaston näyttelyt. Kittilä ja Levin-matkailukeskus luovat myös hyvät edellytykset käsityöläisille. Taideseura Staalo ry on iso ja vahva tekijä Kittilän taiteilijoita yhdistävänä yhdistyksenä. Kittilän kirjastossa on ilmainen näyttelytila. Tunturi-Lapin kehitys ry järjestää Kittilässä metalli-, käsityö- ja puutyöpajoja työvalmennuksena. Kideve-elinkeinopalvelut ovat tukeneet ja tuoneet kittiläläisiä kuvataiteilijoita yhteisesitteellä. 5.2.3. Teatteri, ilmaisutaito, tanssi ja sirkus Teatteri-ilmaisua ja draamakasvatusta järjestävät päiväkodit, koulut ja Revontuli-Opisto. Revontuli-Opisto järjestää Kittilässä lapsille taiteen perusopetusta sirkustaiteessa sekä erilaisia tanssi- ja teatteriryhmiä sekä sirkustaidetta niin lapsille kuin aikuisillekin. Lisäksi Tanssiseura Meno-Mono ry järjestää tanssileirejä ja -kursseja. Kittilässä järjestetään kaksi esittäväntaiteen festivaalia: Staalon teatterifestit ja Hiljaisuus-festivaali. Lapin maakuntateatteri vierailee säännöllisesti Kittilässä ja kulttuuritoimi järjestää teatterimatkoja eri puolille Lappia. Nuorisotoimi järjestää teatteritoimintaa nuorille.
13 5.2.4. Elokuva- ja mediakasvatus Kulttuuritoimi hallinnoi elokuvateatteri Kino Yläriä. Kino Yläri digitalisoitiin ja saneerattiin 2014 monitoimitilaksi, ja tila saatiin näin monipuolisempaan käyttöön. Kulttuuritoimi järjestää Kino Ylärissä elokuvanäytäntöjä koululaisille osana Koulukino-mediakasvatusta. Koulukino-tehtäväpakettien avulla koululaisia Yleisölle avoimia esityksiä järjestetään kaksi kertaa viikossa. Kittilässä toimii toinen elokuvateatteri, Cinema Levi Summit Sirkassa Levin hiihtokeskuksen yhteydessä, joka palvelee näytöksillään matkailijoita ja kuntalaisia. Nuorisotoimi toimii aktiivisesti nuorten parissa järjestäen heille mediatapahtumia ja elokuvanäytöksiä. Kittilän kauniit tunturimaisemat ovat tulleet monille suomalaisille tutuiksi elokuvien kautta ja kunnan alueelta löytyy elokuvien kuvauspaikkoja. Tunturi-Lapin kehitys ry järjestää Kittilässä mediapajaa työkuntoutuksena. 5.2.5. Kirjallisuus ja sanataide Kirjallisuuden ja sanataiteen opetusta toteutetaan päiväkodeissa, kouluissa ja Revontuli-Opiston ryhmissä. Kittilän kirjasto järjestää yhteystyössä koulujen kanssa kirjastotapahtumia. Kirjastossa järjestetään satutuokioita, lukupiirejä, kirjailijavierailuja ja kirjallisuusnäyttelyitä. Kulttuuritoimi järjestää myöskin tapahtumia kirjaston tiloissa. Kittilässä on vilkas harrastekirjailijoiden toiminta ja omakustannejulkaisutoiminta. Taideseura Staalo ry julkaisee Kielmukka-kulttuurilehteä, ja he ovat julkaisseet jäsentensä runokokoelmia sekä kirjoja. Kyläyhdistykset tuottavat myös arvokkaita kyläjulkaisuja. Kirjoituskilpailut? Kittilän ja Kolarin kunnan vuonna 2008 toimintansa aloittaneen uusi kirjastoauto tuo kirjaston palvelut myös sivukyliin, ja kirjastoauton lainaukset ovatkin nousseet uuden auton myötä.
14 5.3. Kulttuurin osa-alueet Kulttuuri on ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuus eli sivistys. Se määritellään yksilön ja yhteisön henkisten, ruumiillisten kykyjen kehittämiseksi ja kehittyneisyydeksi, ajattelu- ja toimintatapojen kehittyneisyydeksi sekä vakiintuneiksi toimintatavoiksi. Kulttuuri on siis ihmiselle ominainen toiminta, ja sen tuotteet. Sana "kulttuuri" on monimerkityksinen, ja usein sillä tarkoitetaan ensisijaisesti taiteen, toissijaisesti myös tieteen ja uskonnon alaan kuuluvia asioita, mutta se tarkoittaa oikeastaan kaikkea ihmisen toimintaa mutta käytännössä sellaista, josta jää aineellisia jälkiä. Alun perin latinan "cultura" tarkoittaa viljelyä, ja kulttuurista on etenkin ennen puhuttu "hengenviljelynä". (MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0; Pienehkö sivistyssanakirja) Kuntien kulttuurilaissa kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. 5.3.1. Kotiseututyö ja kulttuuriperinnön vaaliminen Päiväkodeissa ja kouluissa tuodaan lapsille Kittilän perinne tutuiksi. Kulttuuritoimi tekee yhteistyössä koulujen ja päiväkotien kanssa järjestämällä vierailuja Kittilän kotiseutumuseolla. Jokainen 5-luokkalainen vierailee kotiseutumuseossa. Kulttuuritoimien hallinnoima kotiseutumuseon kokoelmat koostuvat lähinnä kittiläläisestä 1900-luvun alkupuoliskon talonpoikaisesineistöstä, joista on kertynyt lähes 1000 esineen kokoelma. Museoalueen muodostavat vanhaan peräpohjalais-lappilaiseen tapaan sijoitetut rakennukset. Päärakennus on rakennettu 1860-luvulla, ja sitä vastapäätä sijaitsee navetta. Muut rakennukset - talli, makasiini, tavara-aitta, vilja-aitta, savusauna, käymälä ja niliaitta - on sijoitettu pihapiirin ympärille. Kittilässä on säilynyt Lapin sodasta joitakin merkittäviä rakennuksia, joista merkittävin on Kittilä kirkko. Kulttuuriperinnön ja kotiseututyön kannalta myös seurojen talot, työväentalot, koulut ja Lapin palosta säilyneet rakennukset ovat merkittäviä kohteita. Luonto on tärkeässä osassa Kittilää ja sen asukkaiden hyvinvointia. Luonnonpuistot, Kittilän alkuperäinen kulttuurimaisema tuntureineen ja jokineen on olennaisessa osassa Kittilän kulttuuriperinnettä. Kittilän kirjaston kotiseutukokoelmaan on kerätty Kittilää käsittelevää aineistoa, mm. lehtileikekokoelma vuodesta 1980 alkaen ja kirjallisuutta. Kulttuuritoimen hallinnoimaan kotiseutuarkistoon kuuluu mm. lehtileikearkisto ja valokuvia. Kittilässä on myös joitakin
15 yksityisten kansanperinteen keräilijöiden arkistoja ja kokoelmia. Kittilässä toimii aktiivisia kyläyhdistyksiä, jotka ovat merkittävässä roolissa kotiseututyön ja kulttuuriperinnön vaalijoina. Kyläyhdistykset ovat julkaisseet kylähistorioita ja julkaisuja. 5.3.3. Monikulttuurisuus Ei ole Kittilää ilman Sirkassa sijaitsevaa Levin matkailukeskusta. Matkailu tekee Kittilästä erittäin kansainvälisen kunnan, kun matkailijat ympäri maailman tulevat nauttimaan pohjoisen luonnon tarjoamista mahdollisuuksista. Kittilän kultakaivoksen ja matkailun kansainväliset työntekijät perheineen ovat myös osa monikulttuurista Kittilää. Päiväkodit järjestävät kielikerhoja. Yhdistykset kuten SPR ja Tunturi-Lapin Suomi-Venäjä-seura tekevät monikulttuurisia tapahtumia. Kittilän ystävyystoiminta on vuosien varrella hiipunut. 5.3.4. Ammattitaiteilijuus, kulttuuriyrittäjyys Kittilän kunnan alueella asuu ja työskentelee ammattitaiteilijoita (kuvataiteilijoita, muusikoita, kirjailijoita). Kunnalla ei ole tarjota taiteilijoille työskentelytiloja ja ammattitaiteilijat toimivat lähinnä omissa tiloissaan. Kittilän kunnan hallinnoima ainoa näyttelytila sijaitsee Kittilän kirjastossa. Taiteilijat ovat järjestäneet näyttelyitä Levin matkailukeskuksessa sijaitsevissa hotelleissa ja ravinoloissa. Lisäksi Särestöniemi-museolla on näyttelytilaa. Kittilän kunnan taidekokoelmaan ei ole hankittu teoksia vuosikausiin, mutta vuoden 2014 on merkitty määrärahaa jälleen uusille taidehankinnoille. Matkailu ja Levin hiihtokeskus tuovat kunnassa asuville ammattitaiteilijoille ja käsityöläisille työllisyysmahdollisuuksia. Kulttuuritoimi tekee yhteystyötä Särestöniemi-museon ja Galleria Raekallion ja paikallisten yhdistysten kanssa tukien ja järjestäen tapahtumia. Kulttuuritoimi ostaa myös palveluita paikallisilta käsityöläisiltä kuntalahjoiksi.
16 6. Kulttuuripalvelut ja yhteistoiminta 6.1. Kunnan sisäinen Kulttuuritoimi tekee yhteystyötä eri hallintokuntien kanssa. Kulttuuritoimi osana vapaan sivistystyön toimijoita tuottavat ja järjestävät yhteystyössä kulttuuritapahtumia huomioon ottaen kaikki ikäluokat koko kunnan alueella sekä kunnassa vierailevat matkailijat. Kulttuuripalveluita tuotetaan yhteistyössä ja verkottuneena lähialueiden, paikkakunnan yrittäjien, oppilaitosten, seurakunnan sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tavoitteet strategiakaudelle: 6.2. Yhdistykset Kittilän kulttuuritoimi jakaa vuosittain avustuksia yhdistyksille ja yksityishenkilöille kulttuuriharrastamisen ja harjoittamisen tukemiseen. Kulttuuritoimi järjestää ja tuottaa yhteistyössä järjestöjen kanssa tapahtumia. Merkittävimpiä yhteistyökumppaneita ovat: Tavoitteet strategiakaudelle: 6.3. Revontuli-Opisto Kittilän, Sodankylän ja Enontekiön yhteinen alueopisto perustettiin vuonna 2010, jossa Kittilä toimii isäntäkuntana. Kittilän kansalaisopisto toiminnalla on jo viidenkymmen vuoden historia. Kansalaisopiston perustamisesta lähtien opisto on toiminut tärkeässä osassa kittiläisten kulttuuri- ja taideharrastamista, ja se koetaankin merkittävänä tekijänä yleisen viihtyvyyden ja elämänlaadun lisääjänä tarjoamalla monipuolista koulutus-, kurssi- ja seminaaritarjontaa ajan hengessä. Kittilässä Revontuli-Opisto tarjoaa taiteen perusopetusta lapsille kuvataiteessa, käsityössä, musiikissa ja sirkustaiteessa sekä aikuisille kuvataiteessa.
17 Sopimuskunnat maksavat osuutensa menoista ns. kuntaosuuksina, jonka lisäksi kuntien sisäisistä budjeteista on varattu määrärahaa vahoihin eläkemenoperusteisiin maksuihin sekä kunnan alueella opetustoimintaan tarvittavien tilojen vuokriin. Tavoitteet strategiakaudelle: 6.4. Seurakunta Kittilä evankelisluterilaisen seurakunnan hallussa on arvokkaita kulttuurirakennuksia ja ympäristöjä. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä vuonna 1831 valmistunut Kittilä kirkko, on Carl Ludvig Engelin suunnittelema puukirkko. Kirkko on historiallisesti erittäin merkittävä, sillä se on Kittilän kirkonkylä harvoja Lapin palosta selvinneitä rakennuksia. Kulttuuritoimi järjestää yhteystyössä Kittilän evankelisluterilaisen kirkon kanssa erilaisia tapahtumia. Seurakunnalla toimii myös kolme kuoroa. Tavoitteet strategiakaudelle: 6.5. Yhteistyö yritysten kanssa Kunta on järjestänyt yhteystyössä yritysten kanssa erilaisia kulttuuritilaisuuksia esim. konsertteja. Lisäksi kulttuuritoimi ostaa palveluita Tavoitteet strategiakaudelle: 6.6. Maakunnallinen ja seutuyhteystyö Kittilä on osa Tunturi-Lapin seutukuntaa. Kulttuuritoimi käyttää maakuntamuseon ja maakunta-arkiston asiantuntemusta. Kulttuuritoimi tukee myös Lapin alueteatterin ja Pohjoisen Tanssin Aluekeskuksen toimintaa sekä kuuluu Lapin lastenkulttuuriverkosto Taikalamppuun. Hankkeita?/Kideve? Yhteistyötä on tehty.? Revontuli-Opisto toimii Kittilän, Sodankylän ja Enontekiön alueella. Kittilän ja Kolarin yhteinen kirjastoauto palvelee sivukylien asukkaita.
18 Tavoitteet strategiakaudelle: 7. Kulttuuristrategian taloudelliset vaikutukset Kulttuuristrategian toteuttamisen taloudellisia edellytyksiä tarkastellaan vuosittain. Kittilän kunnan väestömäärän on arvioitu kasvavan tasaisesti tulevina vuosina. Tavoitetason saavuttaminen edellyttää lisäksi vuosittain tehtävää osastokohtaista tarkastelua ja tarittaessa määrärahojen varaamista talousarvioon. Suurin osa strategian sisältämistä toimenpiteistä ei vaadi erillisiä taloudellisia vaan ovat toteutettavissa suunnitelmalla ja kehittämällä yhteistyötä ja toimintatapoja eri toimijoiden kesken. Kuntalaisten lisääntyessä myös kulttuuripalveluiden ja toiminnan kysyntä lisääntyy ja monipuolistuu. Tämä vaati yhteistoimintaa ja toimintatapojen kehittämistä eri toimijoiden kesken. Hankkeisiin osallistuminen ja niiden toteuttaminen vaati myös kuntarahoitusta. 8. Kulttuuristrategian seuranta ja arviointi Vastuu Kittilän kunnan kulttuuristrategian 2015-2020 seurannasta kuuluu vapaan sivistystyön lautakunnalle. Kulttuuristrategian tavoitteiden ja toimenpiteiden jatkuva seuranta tapahtuu talousarvion ja tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta määrittelee myös kulttuuristrategian toteumamittarit. Kulttuuristrategian tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuma tuodaan lautakuntakohtaisesti tiedoksi kunnanhallitukselle ja valtuustolle toimintakertomuksen laadinnan yhteydessä. Strategian päivitys tehdään valtuustokausittain. 9. Yhteenveto ja päätelmät Kittilän kunnan kulttuuristrategia 2015-2020 on tarkoitettu työvälineeksi kulttuuritoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä, ja se toimii eräänlaisena käsikirjana kulttuuritoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Kulttuuristrategia toimii välineenä kunnassa vuosittain laadittavalle taloussuunnitelmalle. Kittilän kunta on vetovoimainen kunta, jonka yhtensä tekijänä on monipuolinen kulttuuritarjonta. Kulttuuritoimen tuottaminen palveluiden tarkoituksena on tarjota kaikille kuntalaisille taidenautintoja, taiteen ja kulttuurin tuntemusta sekä mahdollisuuksia
19 kotiseudun vaalimiseen. Kaikki nämä seikat lisäävät ihmisen hyvinvointia, yleistä viihtyvyyttä ja vahvistavat kuntaimagoa. Strategiassa esitettyjen päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää laajaa yhteistyöstä eri toimijoiden kesken. 10. Saadut lausunnot 11. Tausta-aineisto Kittilän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma. Kittilän kunnan päivähoidon esiopetussuunnitelma 2013. Kittilän kunnan talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2015-2016. Kittilän kunnan talousarvio 2015. Taloussuunnitelma 2016-2017. Kittilän kunnan www-sivut 2015. http://kittila.fi/ Kittilän kunta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2012-2016. Kittilän lukion opinto-opas 2013-2014. Kittilän seurakunta 2015. http://www.kittilanseurakunta.fi/ Kittilän varhaiskasvatussuunnitelma 2012. MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0 Pienehkö sivistyssanakirja. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanatk.html#kulttuuri Suomen laki. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 3.8.1992/728. Suomen laki. Laki taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633.