Suomen Kuntaliiton valtuuston kokous ja seminaari 21.-22.5.2015 Tervetuloa!
USO Kuntakuvat Tulevaisuuden kunta ja kunnan tulevaisuus? Skenaariotyöskentelyn välituloksia Jenni Airaksinen
Mistä kunta koostuu? Mitkä ilmiöt ovat kunnan tulevaisuuden kannalta olennaisia?
USO-verkoston kunnat Suuret kunnat Jyväskylä Kokkola Kouvola Kuopio Lahti Rovaniemi Salo Vantaa Keskikokoiset kunnat Forssa Hollola Järvenpää Kemijärvi Kerava Kuusamo Laitila Lapua Loviisa Nurmijärvi Rauma Riihimäki Somero Ylöjärvi Pienet kunnat Hausjärvi Juva Kannus Loppi Pudasjärvi Rautavaara Taivassalo Utajärvi Lue lisää USOverkostoprojektista: www.kunnat.net/uso 4 [pvm]
Kuntakuvaprosessi Kuntien näkemykset tärkeistä muutosilmiöistä Analyysi Tay Hankkeen ohjausryhmä Kuntien johtaminen ja rakenteet pohdinta Analyysi Tay Hankkeen ohjausryhmä Kuntakuvat: johtaminen ja rakenteet Raportti Liikenne ja liikkuminen Talous Aktiivisuus Eriytyminen Väestö vanhenee, vähenee ja keskittyy keskuksiin Kuntakuva 1 Kaupunkiseudut ja periferiapalvelut Kuntakuva 4 Kuntakuva 2 Pulska palvelukunta Kuntakuva 2 Verkostokunta Erikoistunut kunta Kuntakuva 3 Kuntakuva 1 Ohut kunta Kuntakuva ja 1 Kuntakuva 4 Vahvuuksiinsa yhteisöjen Kaupunkiseudut vastuu Uusi ja nojaava juureva kunta periferiapalvelut elinkeinokaupunki Kuntakuva 2 Kuntakuva 3 Kokeileva kaupunki Kuntakuva Ohut 4 kunta ja Kuntakuva 3 yhteisöjen vastuu Asiakaslähtöinen Perinteinen kaupunki palvelukaupunki
Resurssit Väestö (rakenne, määrä, muuttoliike) Työllisyys Ympäristö Yhdyskuntarakenne Elinkeinot Kuntarakenne Aluepolitiikka Talous Kunnan tehtävät
Uuden luominen Paikalliset erityispiirteet Uudistumiskyky Sääntely Osaaminen Toimintakulttuuri Yrittäjyys Innovatiivisuus Kuntalaisten aktiivisuus Muutosvauhti Teknologia ja keksinnöt
Vuorovaikutus Menetelmät ja kanavat Osallisuus Pirstoutuminen Liikenne ja liikkuminen Suhteet sidosryhmiin Kansalaisyhteiskunta Yhteisöllisyys ja vastuu muista
Talouskehitys Työllisyys Elinkelpoisuus Liikenne ja liikkuminen Väestö Ympäristö ja yhdyskuntarakenne Yhdyskunta- ja aluerakenne Paikallisten erityispiirteiden hyödyntäminen Kuntalaisten aktiivisuus Uudistumiskyky Uudistumisen resurssit Skenaariot yli 60 lakanaa Pelkistetyt ilmaukset Pääluokat
Kiitos jenni.airaksinen@uta.fi
Tulevaisuuden kunta Juha Kostiainen Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari Kuntaliitto, 21.5.2015 yit.fi
Propellipäätyöryhmän raportti pohjana (julk. 12/2014) Johtaja Juha Kostiainen, pj. Professori Risto Harisalo Professori Paul Lillrank Tutkija Aleksi Neuvonen Tutkija Siv Sandberg Kansanedustaja Osmo Soininvaara Professori Markku Sotarauta Professori Pirkko Vartiainen Sihteerit: Katja Palonen (VM) ja Marko Forsblom (LVM) http://vm.fi/documents/10623/1107223/kunnat-turbulenssissa/32521770-2485-4b80-8a1e-eef7cc954aee YIT 12 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
1 Toimintaympäristön kehittyminen YIT 13 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
Kunnat turbulenssissa Kasvavan tehtäväkuorman ja taloudellisten edellytysten epäsuhta, yksityiskohtainen normitus Kansalaisten kasvava vaatimustaso Demokratian kaventuminen ja vastuun hämärtyminen monimutkaisessa kuntayhtymäavaruudessa Jatkuvat kansalliset rakennehankkeet ilman tuloksia Osaamispohjaisen talouden kehittymisestä seuraava kaupungistuminen Kaupunkiseutujen välinen kansallinen ja globaali kilpailu voimavaroista YIT 14 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
Virtaava maailma (Castells 1996 ja Kostiainen 2002, soveltaen) Piilaakso FYYSISET VIRRAT VIRTUAALISET VIRRAT ASIANTUNTIJAT PÄÄOMA Beijing OPISKELIJAT Tampere Soeul TEKNOLOGINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN TIETO MATKAILIJAT Lontoo Pietari YRITYSTEN TOIMINNOT JA TYÖTEHTÄVÄT KULTTUURILLISE T SISÄLLÖT YIT 15 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
Kehittyvät maat pyrkivät kohti korkeampaa arvonlisää (Seppälä & Ali-Yrkkö 2013) YIT 16 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittyminen? Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta 15 km 50 km 15 km Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä Korostaa uudenlaisen kansallisen kaupunki- tai elinvoimapolitiikan tarvetta 30 km 15 km 30 km 30 km 30 km 30 km Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) Toimivia yhteyksiä keskusten sisällä ja välillä b) Kaupunkiseutujen vahvuuksiin perustuvaa kehittämistä c) Hallinnollisista rakenteista vapaita uudenlaisia toiminnallisia koalitioita. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014. Kartta: Timo Widbom 2014 30 km 15 km 50 km 50 km 15 km 15 km 15 km 30 km 30 km 15 km 15 km 100 km YIT 17 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
Kaupungistumiskehitys jatkuu Suomen kaupungistumisaste on noin 70 % Suomen kaupungistumisaste on noin 10-15 % jäljessä Ruotsin ja muiden vanhojen EU-maiden kehityksestä. Suomessa edelleen noin 500 000 600 000 ihmisen muuttopotentiaali suuriin kaupunkeihin tai suurille kaupunkiseuduille vuoteen 2030 mennessä, jos kehitys seuraa Ruotsin kehitystä. YIT 18 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
Alueen potentiaalinen saavutettavuus paljastaa vyöhykkeisyyden Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta: 1 Etelä-Suomen työssäkäyntialue 2 Pohjanmaan työssäkäyntialue 3 Jyväskylän-Kuopion-Joensuun työssäkäyntialue 4 Oulun työssäkäyntialue Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) Toimivia yhteyksiä keskusten sisällä ja välillä b) Kaupunkiseutujen vahvuuksiin perustuvaa kehittämistä c) Hallinnollisista rakenteista vapaita uudenlaisia toiminnallisia koalitioita. Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos YIT 19 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
Palveluiden maantiede Jos halutaan hyvää saatavuutta (lähellä, aina auki), valuma-alueella tulee olla, jotta kriittävä kysyntäapasiteetti olisi käytössä. Tällöin palvelun erikoistumisasteen tulee olla alhainen, ja valikoiman rajallinen. Ratkaisu on kioski => päivähoito Jos halutaan korkeaa erikoistumisastetta, valuma-alueen tulee olla riittävän suuri, jotta kallis kapasiteetti olisi käytössä. Saatavuus kärsii, asiakkaat joutuvat matkustamaan. Ratkaisu on erikoistavarakauppa => Tekonivelsairaala Coxa Jos halutaan laajaa valikoimaa yhdessä paikassa, saatavuudesta ja erikoistumisasteesta joudutaan tinkimään. Ratkaisu on hypermarketti => monialainen AMK YIT 20 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
2 Joustavat kuntamallit YIT 21 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
Keskeiset kuntakehittämisen periaatteet Paikallinen itsehallinto, vahva demokratia, päätöksenteon läpinäkyvyys ja osallisuus Kunnat tasaveroisina demokraattisen järjestelmän toimijoina suhteessa valtioon Palvelutuotannon monimuotoisuus ja palvelutyyppien optimaalinen maantiede Valinnanvapaus ja vähäisempi normitus Kansainvälisesti kilpailukykyiset kaupunkiseudut YIT 22 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
Useampia kuntatyyppejä Metropoli Seutukaupunki Kunta YIT 23 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
Metropoli Metropolikaupunki, jonka sisällä palvelukuntia (PKS, Tampereen seutu jne.) Metropoli vastaa maankäytöstä, kaavoituksesta, elinkeinopolitiikasta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä Palvelukunta vastaa varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluista Molemmissa vaaleilla valittu valtuusto, metropolilla verotusoikeus, rahoittaa palvelukuntia Metropolit jakavat keskenään vaativan erikoissairaanhoidon vastuut Alueen kuntayhtymät sulautetaan näihin => vaaleilla valitut edustajat päättävät Metropoleja 4 7 (yli 200 000 asukasta?) YIT 24 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
Seutukaupunki Metropoleja pienempiä työssäkäyntialueita (Hämeenlinnan seutu, Kouvola) Vaaleilla valittu valtuusto, lisäksi kunnanosavaltuustoja Verotusoikeus Vastaa kaikkien kunnallisten palveluiden järjestämisestä lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa (ostaa metropoleilta) Alueen kuntayhtymät sulautetaan näihin => vaaleilla valitut edustajat päättävät Yli 70 000 asukasta? YIT 25 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
Kunta Metropolien ja seutukaupunkien ulkopuolella (esim. Hämeenkyrö) Vaaleilla valittu valtuusto Verotusoikeus Vastaa palveluiden järjestämisestä alueellaan Voi tuottaa itse seuraavat palvelut: varhaiskasvatus, peruskoulu, kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä asemakaavoitus Ostaa muut palvelut markkinoilta, metropoleilta tai seutukaupungeilta Oikeus luopua palveluiden järjestämisestä, silloin ne järjestää lähin seutukaupunki tai viime kädessä valtio YIT 26 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
3 Toiminnallinen kehittäminen YIT 27 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
Monituottajuus Toimijoiden kilpailu ja yhteistyö (PPP, allianssit), sektorirajat ylittävä työkierto Innovatiiviset hankinnat: hankitaan lisäarvoa, vaikuttavuutta tai palvelutasoa saadaan toimijoiden kehittämispotentiaali käyttöön Synnyttää uutta liiketoimintaa ja työtä ei nollasummapeliä Suomessa julkiset hankinnat lähes 30 mrd euroa vuodessa Edetään kokeilujen kautta Valinnanvapaus: palvelusetelit, raha seuraa potilasta -periaate YIT 28 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
Osallisuus Tarvitaan oikeaa tietoa ja mahdollisuutta syvälliseen punnintaan Päätöksenteko ja palveluiden kehittäminen Mahdollisuus valita on myös osallisuutta Keskustelevan demokratian elementtejä: Mini Public -tyyppiset raadit Konsensuskonferenssit Deliberation iden -kaupunkikokoukset World Cafe -tilaisuudet Osallistuva budjetointi YIT 29 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
Digitalisaation hyödyntäminen Avoin julkinen data, avoimet rajapinnat Sosiaalinen media ja jakamistalouden mallit synnyttävät uudenlaisia palveluita koulutukseen, liikkumiseen, hoivaan, terveyteen ja kulttuuriin Vahvasti käyttäjän tarpeisiin räätälöityviä ja hajautettuja ratkaisuja Terveydenhoidon omahoitokokeilut, MOOC-verkkokurssit, PiggyBaggy-vertaistavarataksi, Taltioni-terveysdata, Urban Helsingin vaihtoehtoinen yleiskaava, HSL:n Avoin Reittiopas jne. YIT 30 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
Uudistuminen (Sotarauta et al. 2012) Kuntien uudistumista tukeva innovaatiojärjestelmä on orastava ja sisäänpäin kääntynyt Kuntien innovaatiostrategiat tähtäävät olemassa olevien palvelujen tarjoamiseen vanhoille kohderyhmille Innovaatiotoiminnassa käytetään pääosin kuntamaailman sisäistä tietoa, yhteistyötä lähinnä muiden kuntatoimijoiden kanssa Yhteistyö yliopistojen ja muiden uutta tietoa tuottavien organisaatioiden kanssa on vähäistä Kuntien innovaatiotoimintaa vaikeuttaa eniten resurssien puute, rakenteelliset lukot, lyhytjänteisyys sekä haluttomuus lakkauttaa olemassa olevia palveluita ja organisaatioita YIT 31 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
Uudistuva johtajuus communityship (Mintzberg 2009) Leadershipin ja kansalaisuuden välimaastossa Ei sankarijohtajuutta Jaettua ja omistautunutta johtamista Ei mikromanageerausta, eikä ylätason visiointia A community leader is personally engaged in order to engage others, so that anyone and everyone can exercise initiative. YIT 32 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
Maailma on pelkkää monimuotoisuutta ja erilaisuutta. Michel de Montaigne (1533 1592) www.nokkelakaupunki.fi YIT 33 Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät -seminaari 21.5.2015
Kuntaliiton valtuustoseminaari teemaseminaari Tulevaisuuden kunta, talous ja tehtävät Kuntatalo 21.5.2015
Kunta organisaationa Tasapaino Paikallisyhteisön kehttämistehtävä Tulot - Verot ja maksut Menot Palvelujen järjestäminen Valtionosuudet Pakkoperiaate Vaalit Ilmaisperiaate Kunta alueena: paikallisyhteisönä/ paikallistaloutena Kuntalaiset Erilaiset yhteisöt
Kuntien (organisaation) talous on luonteeltaan toimeksiantotaloutta (vrt. yritys) - kunnat hoitavat kuntalaisten yhteisiä tehtäviä, kuntalaisten rahoilla - valtio säätelee kuntien toimintaa?
1. Kunnan (organisaation) talouden tasapaino Kuntatalous on tasapainotaloutta (vrt. yritys) = tuloja on oltava menojen verran pitkällä aikavälillä 2. Hyvä vastike kuntalaisten antamille varoille = toiminnan tuloksellisuus > kustannustehokkuus > vaikuttavuus Pärjääkö kuntaorganisaatio vai kuntalaiset hyvin tai huonosti?
Kahdenlaista tasapainoa a. Kirjanpidollinen tasapaino - esitellään kuntien tilinpäätöksissä b. Rahoituksellinen tasapaino - julkisen talouden osa kunnan todellinen tila Onko kuntien talous oikeasti tasapainossa?
5. Kirjanpidollinen tasapaino = Vuosittain tuloslaskelman yli-/alijäämä
- Vuodesta 1997 lähtien kunnille yhteensä on kertynyt lähes 9 mrd. euroa kirjanpidollista ylijäämää! - Vuosittain on kertynyt ylijäämää vuosia 2004 ja 2012 lukuun ottamatta - Kunnilla siis menee varsin hyvin! - Kuntien välillä on vaihtelua
Kansantalouden tilinpidossa kuntatalous on ollut alijäämäinen vuoden 1997 jälkeen joka vuosi vuotta 2000 lukuun ottamatta! Kirjanpidollisesti tasapainossa oleva (ylijäämäinen) kuntatalous on tuottanut viime vuosina reilusti yli miljardin rahoituksellista alijäämää vuodessa!!! Suomen julkinen talous on alijäämäistä ja kestävyysvajetta on kurottava umpeen
Rahoituksellinen talouden tasapaino Keskeinen ero on investointien käsittelyssä: Kirjanpidollinen = poistot Rahoituksellinen = investointimeno kokonaisuudessaan Tulorahoitus Vuotuiset juoksevat menot Vuosikate Yli-/alijäämä Lainarahoitus Investointimenot ka v. 1 v. 2 v. 3 v. n Aika > Pentti Meklin 43
EU-maat raportoivat EU-komissiolle kahdesti vuodessa nk. EDP-alijäämä- ja velkatiedot osana liiallisten alijäämien menettelyä (Excessive Definit Procedure, EDP) - Alijäämä < 3 % bruttokansantuotteesta = julkisyhteisöjen nettoluotonotto - Velka < 60 % bruttokansantuotteesta
18 18 16 14 12 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 10 10 8 8 6 6 4 4 2 2 0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan. 0 8.4.2015
Toimintakate 2013-26,45 2014* 1) -26,78 2015** 1) -28,13 2016** -28,82 2017** -29,21 2018** -30,13 2019** -31,11 Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot 20,63 8,29 0,21 2,69-2,63 21,17 8,18 0,18 2,75-2,58 21,58 8,19 0,26 1,90-2,54 21,98 8,63 0,25 2,03-2,64 22,52 8,43 0,21 1,95-2,74 23,33 8,54 0,17 1,90-2,84 24,28 8,51 0,13 1,80-2,94 Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos 0,37 0,43 1,70 1,87 0,27-0,38 0,27-0,34 0,27-0,52 0,27-0,68 0,27-0,88 Tulorah. korjauserät -0,62-1,78-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,44 2,67 1,71 1,85 1,77 1,72 1,61 Investoinnit, netto -3,53-3,52-3,58-3,62-3,62-3,67-3,67 Rahoitusjäämä 2) -1,09-0,85-1,87-1,77-1,85-1,95-2,06 Lainakanta Rahavarat 15,55 5,16 16,64 5,35 18,50 5,25 20,37 5,25 22,32 5,24 26,53 5,24 1) Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1,4 mrd. euroa. Vuonna 2015 liikelaitosten yhtiöittäminen heikentää toimintakatetta arviolta 0,45 mrd. euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 24,37 5,24 Lähde: Vuodet 2013-2014 Tilastokeskus. 2.4.2015/hp Vuosien 2015-2019 arviot VM.
* Kunnat tähtäävät kirjanpidolliseen tasapainoon! > jatkuvasti velkaantuvat ja osuus julkisen talouden alijäämässä kasvaa! * kuntien pitää tuottaa reilusti kirjanpidollista ylijäämä, jos velkaantumista halutaan rajoittaa * mitä sitten kunnat tekevät suurella kirjanpidollisella ylijäämällä!!! * kunnan kannalta velkaantuminen on monitulkintainen asia!! * Kunnilla on myös varallisuutta!
1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 "Syömävelka" 1) Muu lainakannan muutos 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina 2000-2014 syömävelkaa on otettu noin 600 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien 2000-2014 lainakannan muutoksesta. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 8.4.2015 tilinpäätösarvioiden mukaan
Yksinkertaista Lisätä tuloja! ja/tai Vähentää menoja!
Verotulot lyhyt ja pitkä aikaväli Kunnallisverot nimellinen veroprosentti, efektiivinen veroaste Kiinteistöverot Osuus yhteisöveron tuotosta Valtionosuudet valtio päättää
Kunnallisveroprosentti 1998-2015 % Useat kunnat ovat kompensoineet vähennysten korotuksen vaikutuksen nostamalla tuloveroprosenttiaan. 20,0 19,0 18,0 Tuloveroprosentti (Kuntien veroprosenttien painotettu keskiarvo) Vaikka nimellinen tuloveroprosentti on noussut, efektiivinen veroaste on kuitenkin jopa laskenut. 17,0 16,0 15,0 14,0 Keskimääräinen efektiivinen veroaste ansiotuloista (Maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin) 13,0 1998 00 02 04 06 08 10 12 14e 18.11.2014
Lait määräävät mitä tehdään, ei sitä miten tehdään? Päätöksiä tehdään niukkuuden alaisena a. Voimavarat on kohdennettava sinne missä ne tuottavat suurimman hyödyn! Tehtävä valintoja (allokatiivinen tehokkuus) b. Voimavarat on käytettävä tuloksekkaasti * kustannustehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus) ja * vaikuttavuus
aa. Missä voimavaran käyttö aikaansaa suurimman hyödyn? Missä suurin kustannusvaikuttavuus? - Käyttötalous investoinnit - Eri toimialat ja tehtävät - Tuotannontekijälajit henkilöstö vs. laitteet - Ennalta ehkäiset korjaavat - Jne.
b) Toiminnan tuloksellisuus, käytetäänkö voimavarat tehokkaasti? Tuottavuus Taloudellisuus=kustannustehokkuus Vaikuttavuus Maksuton toiminta, osaksi reaali-, osksi rahatalouden mittarit Tuotannontekijät Kustannukset Tuotantoprosessi Tuotot Suoritteet Hyödyt Tarpeet + - Kannattavuus Maksullinen toiminta, rahatalouden mittarit 58
* Kuntien välillä on eroja, jotka eivät selity palvelutarpeella, sijainnilla tai taajamarakenteella johtamisessa on eroja * Taantuvissa ja kasvavissa kunnissa erilaisia ongelmia
Pentti Meklin 60
Diabetes- hoitoon sitoutuu 55 %, Epilepsian lääkehoitoon 60 %, Verenpainetauti vähän alle 60 %, Osteoporoosin hoitoon 40 %, yleensä lääkehoitoon 60 % ja omia ponnistuksia kenties edellyttävään kuntoutukseen vain noin 30 %. Lähde: Pentti Meklin 62
Kuntien säästötarve on nyt pari miljardia! > Tasapaino kunnan ja julkisen talouden näkökulmasta a) Vähennetäänkö valtionosuuksia tällä määrällä? Kuntien tulot ja menot vähenevät b) Jos rahoitusta ei vähennetä, vaan kuntien menot vähenevät, molempien tasapaino parane - tuottavuuden paraneminen - tehtävien supistaminen
Kansantalouden kehitystrendit ja kuntatalous Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 21.5.2015 Pasi Holm
Työllisyys 2001-2015/II, ennuste 2007-2015 2650 1000 henkeä, trendi 2600 2550 2500 "Hallitusohjelman 2007-2011 taloustavoitteet toteutuvat" "Hallitusohjelman 2011-2015 taloustavoitteet toteutuvat" 2450 2400 2350 2300 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 24.3.2015
Keskeiset ennustemuuttujat 2014-2016
70
Viennin kasvu vaatii investointeja Viennin kasvu on hyvä tavoite, mutta siihen pääseminen on kovan työn takana. Uusien tuotteiden kehittäminen vie aikaa ja vaatii investointeja. Investointien heikko kehitys heikentää mahdollisuuksia saada vienti kasvuun uusilla tuotteilla. Kone- ja laiteinvestoinnit erittäin matalalla tasolla Aineettomat investoinnit kääntyneet laskuun ja Suomen etumatka kaventumassa
Kuntakehys? Kuntien menojen kasvun hillintä Kuntien tehtävien karsinta Kuntien tehtävien normiohjauksen joustavoittaminen Kuntien valtioapu Vapaaehtoiset kuntaliitokset Kuntien tehtävien siirto kuntayhtymille ja/tai maakunnille/valtiolle Miten kuntien investoinnit mukaan kuntakehykseen?
Talouspolitiikan linja Vientiyritysten ja tuonnin kanssa kilpailevien yritysten kilpailukyvyn parantaminen - Työvoimakustannukset eivät saisi nousta. - Energia- ja logistiikkakustannusten alentaminen - Säädösten purku ja lupamenettelyiden nopeuttaminen Julkisen talouden ja valtion talouden sopeuttaminen - Menoleikkauksia 2+1 mrd 2016-2019 (etupainotteisesti) - Kokonaisveroastetta olisi pystyttävä laskemaan - SOTE ja muut rakenneuudistukset - Työllistämisen ja työllistymisen esteet ja yrittäjyys
Pitkän aikavälin kasvua tukeva kasvupaketti - Vivutusperiaate: Finavian lentokenttäinvestoinnit, pkyritysten investoinnit Finnveran kautta, Kataisen investointi-ohjelma ja EIP - T&K-tuet - Elinkeinoelämän kannalta merkittävät infrahankkeet; alempi tieverkko - Kaupunkiseutujen infrahankkeet ja asuntopolitiikka - Valtion tase töihin: omaisuuden uudelleenjärjestelyt
Kiitos paljon
Kuntaliiton valtuuston teemaseminaari 21.5.2015 Kuntaliiton johdon kommenttipuheenvuoro varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen
Veroaste (verojen suhde BKT:een), % vuosina 1975-2016 50 45 % Veroaste % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Sosiaaliturvamaksut Valtion muut verotulot Kuntien valtionosuudet Kuntien verotulot 75 80 85 90 95 00 05 10 15** 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Lähde: Vuodet 1975-2013 Tilastokeskus, ennusteet VM Timo Kietäväinen Kuntaliiton valtuusto 21.5.2015
Kuntapalveluiden rahoituksesta Kuntapalveluiden rahoitus kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti on ratkaisevasti riippuvaista yleisestä talous- ja työllisyyskehityksestä sekä valtion toimenpiteistä ja valtion luottoluokituksesta. Kuntatalouden ongelmien taustalla heikko talous- ja työllisyyskehitys sekä suuret valtionosuusleikkaukset, jotka eivät paranna lainkaan julkisen talouden tasapainoa. Samaan aikaan, kun kuntien tuloja on leikattu, on yhä lisätty kuntien tehtäviä ja kuntien toimintaa ohjaavia normeja. Suunta on muututtava! Kuntien kyettävä tehostamaan toimintojaan ja uudistamaan vapaaehtoisesti rakenteitaan tuottavuuden esteitä purettava! Kunnissa on huolehdittava elinvoimapolitiikasta. 81 21.5.2015 Timo Kietäväinen Kuntaliiton valtuusto
Mrd. 4,0 Vuosien 2012-2017 valtionosuusleikkausten vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen 3,5 3,0 2,5 0,76 1,12 1,39 1,43 1,48 1,48 1,48 2,0 0,63 1,5 1,0 0,5 0,0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Vuosikate Valtionosuusleikkaukset vuositasolla Poistot Nettoinvestoinnit Ilman vuosien 2012-2017 peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi myös vuosina 2015-2019 tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 128 %) ja vuosikate riittäisi lähes kattamaan nettoinvestoinnit. 21.5.2015 Timo Kietäväinen Kuntaliiton valtuusto Lähde: Vuodet 2000-2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015-2019 arviot VM
Kuntatalousohjelma kuntatalouden kehitysnäkymistä Kuntatalousohjelma osa Julkisen talouden suunnittelujärjestelmää, jolla tavoitellaan koko julkisen talouden ja sen osien tasapainoa Painelaskelman mukaisten kuntien tulojen ja menojen välinen epäsuhta kasvaa ohjelmakaudella Lainakanta kasvaa vuosina 2015-2019 lähes 10 mrd. eurolla» Korkoriski korkotason noustessa Rahoitusperiaate: 2019 noin puolella kunnista on vähintään kahden tuloveroprosenttiyksikön suuruinen sopeutuspaine rahoitustasapainon saavuttamiseksi Kuntatalouden vakauden turvaaminen edellyttää huomattavia kuntataloutta vahvistavia ja velan kasvua hillitseviä toimia 21.5.2015 Timo Kietäväinen Kuntaliiton valtuusto
Uusi hallitusohjelma uusista kuntataloutta koskevista päätöksistä Hallitusohjelmassa kuntataloudelle asetettaneen rahoitusasemaeli tasapainotavoite Tavoite kansantalouden tilinpidon mukaan: Tasapainon parannuttava noin 2 mrd. Merkitsee säästöpäätöksiä eli menojen leikkauksia (tulojen olennainen lisääminen ei realistista, eivätkä vos-leikkaukset paranna julkisen sektorin tasapainoa) Tällä hetkellä näyttää, että säästöt tehdään vähentämällä kuntien tehtäviä (menoja) sekä toimintaa ohjaavia normeja» Miten saadaan maaliin, kun kokemukset edelliseltä hallituskaudelta olivat heikot - tarvitaan vahva ministeri johtamaan prosessia sitä ei voi jättää sektoriministeriöiden vastuulle» Osa säästöistä jää kuntatalouden omille toimille: veronkorotukset, tuottavuus Kunnissa henkilöstömenosäästöjä jo useana vuonna, henkilöstömäärä laskenut useampana vuonna ja laskee yhä 21.5.2015 Timo Kietäväinen Kuntaliiton valtuusto
Timo 21.5.201 Rakennemuutokset vaikuttavat onnistuessaankin vasta 2020-luvun alkuvuosina Kuntien tehtäviä on vähennettävä ja toimintaa ohjaavia normeja kevennettävä ja näin mahdollistava kunnille kustannusten alentaminen sekä tuloksekkaampien toimintatapojen käyttöönottaminen. Nämä toimenpiteet ja kuntien veropohjan laajentaminen ovat lähivuosina keskeisellä sijalla pyrittäessä tervehdyttämään kuntataloutta ja vähentämään kunnallisverotukseen kohdistuvia korotuspaineita. Rakenneuudistukset sote-uudistus mukaan luettuna onnistuessaankin parantavat kuntataloutta vasta joskus 2020 luvun alkuvuosina. Sitä ennen näiden rakenneuudistusten valmistelu ja käyttöönotto lisäävät kuntien kustannuksia ja sitovat erityisesti johdon työaikaa. Kuntien toimintaa ohjaavan normiston purkamista tarvitaan erityisesti kelpoisuusehtojen, ryhmäkokojen, suunnitteluvelvoitteiden ja määräaikojen osalta. Joustavampien kelpoisuusehtojen myötä kyetään järjestämään työtehtävät joustavammin ja päästämään erityisosaajat keskittymään heidän erityisosaamistaan vaativiin tehtäviin.
Säästöt eivät saa karsia järkeviä investointeja priorisointi tärkeää Huom. korjausvelka Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 2010 hinnoin indeksoituna, 2000=100 180 170 160 150 Koko kansantalous Yritykset Paikallishallinto Kotitaloudet 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 140 130 120 110 100 90 80 Lähde: Tilastokeskus, 21.5.2015 Timo Kietäväinen Kuntaliiton valtuusto Kansantalouden tilinpito
Muista mahd. hallitusohjelman linjauksista Uusi hallitus sitoutunee kuntatalouden menorajoitteeseen = valtion kuntataloutta koskeville menojen muutokselle rajoite, jota ei saa ylittää» HYVÄ -> mutta tätä ei saa vesittää kuntatalouden rahoituskehyksessä. Esimerkiksi valtion kuntatalouteen vaikuttavat veropäätökset on kompensoitava täysimääräisesti kunnille myös alkavalla hallituskaudella. On perustunut hallitusohjelman kirjaukseen Toiminnan joustavoittamisessa ja normitalkoissa on edettävä samaan tahtiin ja todennetusti kun kuntien rahoitusta mahdollisesti leikataan. Osa säästöistä jäätävä kuntien talouden tasapainotukseen kaikkea ei tule imuroida valtiolle. 21.5.2015 Timo Kietäväinen Kuntaliiton valtuusto
Rahoitusperiaate selkeytynyt Perustuslaista johdettu periaate: valtion huolehdittava että kunnilla riittävät voimavarat tehtäviensä hoitamiseen. Perustuslakivaliokunnan tarkennettu tulkinta (18.11.2014): tarkastellaan tehtävien muutosten kokonaisvaikutusta, ei vain esitystä kerrallaan. Kaksi tasoa 1. Kunnat kokonaisuudessaan (kansallinen taso) 2. Yksittäisen kunnan taso (paikallinen taso) Laskennallinen veronkorotuspaine hyvä mittari rahoitusperiaatteen toteutumisen mittaamiseen» Paljonko kunnan tulisi nostaa kunnallisveroprosenttiaan kattaakseen päätösten vaikutuksen eli tulojen vähenemisen? Vertailu Ruotsiin (finansieringsprincipen)» Rahoitusperiaate ei toteudu, jos kunta joutuu korottamaan veroprosenttiaan uusien velvoitteiden takia» Periaate ei lakisääteinen, mutta hallitukset toteuttaneet 90 21.5.2015 Timo Kietäväinen Kuntaliiton valtuusto
Sote ja kunnat? Perustuslakivaliokunnan linjausten perusteella pääteltävissä: Vuosikymmenen lopulla todennäköisesti toteutuva Soteuudistus siirtänee ainakin järjestämisvastuun ja kenties myös tuotantovastuun kunnilta kuntaa suuremmille aluekokonaisuuksille. Kunnan rooli senkin jälkeen merkittävä: palveluiden järjestäjä/tuottaja, kansanvallan kanava/kansalaisten itsehallinnollinen yhteisö sekä elinvoiman edistäminen. Kunnille jäävät muut entiset tehtävät: päivähoito, esi- ja perusopetus, ympäristö, kaavoitus ja kunnallistekniikka, kulttuuri, liikunta jne. sekä erityisesti paikallisen elinvoiman edistäminen. Sote sekä kunnan käsite sekä ylikunnallisten kuntatehtävien organisointi on tärkeää selvittää ja määritellä parlamentaarisesti eduskuntavaalikauden jälkeen. (Kuntaliiton hallitusohjelmalinjaus 4.1.) 91 21.5.2015 Timo Kietäväinen Kuntaliiton valtuusto
Kuntajohtamisen kokonaisuus 92 21.5.2015 Timo Kietäväinen Kuntaliiton valtuusto
Kuntaperusteisen palvelujärjestelmä tulevaisuus Suomen Kuntaliiton valtuusto 21.5.2015 Arto Sulonen, lakiasiainjohtaja Sini Sallinen, erityisasiantuntija
Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet (1) Laaditaan valtion ja kuntien yhteinen käsitys kunnasta itsehallinnollisena yhteisönä» Selvitys eri toimialojen ylikunnallisten tehtävien kokoamisesta yhteistoimintaorganisaatioihin kansanvaltaisessa ohjauksessa» Selvitys yhteistoimintaorganisaation rahoitusmallista ja mahdollisesta verotusoikeudesta» Selvitys uuden yhteistoimintamallin edellyttämistä muutoksista työnjakoon alue- ja keskushallinnon kanssa» Alueellisesti toimivat kokonaisuudet» Erilaisten aluekohtaisten ratkaisujen tulisi olla mahdollisia (kaupungit laajalla tehtäväkokonaisuudella, muut kunnat ja yhteistoimintaorganisaatiot)» Parlamentaarinen valmistelu, ratkaisut ulottuvat yli hallituskausien 94 21.5.2015
Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet (2)» Yhteistoimintaorganisaatiot voisivat vastata esim. Sote- palveluista Toisen asteen koulutuksesta» Peruskunnat vastaisivat Päivähoidosta Perusopetuksesta Liikunnasta, kulttuurista ja nuorisotyöstä Infrasta Kuntalaisten osallisuuden ja omavastuun edistämisestä 95 21.5.2015
Sote perustuslakivaliokunnan linjaukset jatkosta PeVL lausunnot 67 ja 75/2014 vp» Hallintojärjestelmää ja rahoitusta koskevat ratkaisut muodostavat kokonaisuuden, jota on arvioitava samanaikaisesti,» Huomioitava myös valtionosuusjärjestelmä» Perustelluinta jättää asian valmistelu valtioneuvoston ja mahdollisesti myös laajapohjaisen parlamentaarisen elimen tehtäväksi» Tässä yhteydessä on arvioitava perusteellisesti erilaiset hallinto- ja rahoitusmallit sekä perustuslain että vaikuttavuuden näkökulmasta» Kunnille varattava mahdollisuus tulla kuulluksi 96 21.5.2015