Työsuojeluohje 1 (19) Päihteetön työpaikka Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin päihdeohjelma
Työsuojeluohje 2 (19) Sisällys Päihdeohjelman tarkoitus ja tavoite... 3 Päihdeohjelman toimijat ja tehtävät... 4 1. Päihdeongelman tunnistaminen ja varhainen puuttuminen... 7 1.1 Päihdeongelman tunnistaminen... 7 1.2 Työkykykeskustelu... 7 1.3 Työkyvyn arviointi ja päihdeongelman selvittäminen työterveyshuollossa... 8 1.4 Päihdeongelman selvittäminen työpaikalla prosessikuvaus... 9 2. Akuutin päihde-epäilyn selvittäminen virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella... 10 2.1 Akuutin päihde-epäilyn selvittäminen virka-aikana klo 8.00 15.30...10 2.2 Akuutin päihde-epäilyn selvittäminen virka-aikana klo 8.00 15.30 prosessikuvaus...12 2.3 Akuutin päihde-epäilyn selvittäminen virka-ajan ulkopuolella ja / tai viikonloppuna...13 2.4 Akuutin päihde-epäilyn selvittäminen virka-ajan ulkopuolella ja / tai viikonloppuna - prosessikuvaus...14 2.5 Toiminta erityistilanteissa...15 3. Hoitoonohjausmenettely... 15 3.1 Hoitoonohjauksen käynnistäminen...15 3.2 Päihdehoidon suunnittelu työterveysyhteistyössä...16 3.3 Päihdehoidon toteutus ja seuranta...16 4. Huumausainetestausta koskevat periaatteet ja käytännöt PPSHP:ssä... 17 4.1 Huumausainetestaus ja todistuksen toimittaminen työhön otettaessa...17 4.2 Huumausainetestaus ja todistuksen toimittaminen työsuhteen aikana...18 5. Päihdeongelma ja palvelussuhdetta koskevat ratkaisut... 18 6. Keskeinen lainsäädäntö ja säännökset... 19
Työsuojeluohje 3 (19) Päihdeohjelman tarkoitus ja tavoite Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategisena tavoitteena on tarjota alueemme potilaille korkeatasoista, turvallista ja vaikuttavaa erikoissairaanhoitoa kaikissa tilanteissa. Työnantajana tavoitteenamme on taata henkilöstölle terveellinen ja turvallinen työympäristö, jossa työntekijät voivat hyvin. Sairaanhoitopiiri on päihteetön työpaikka, josta vastuu kuuluu meille jokaiselle Päihteillä tässä ohjelmassa tarkoitetaan alkoholia, lääkkeitä ja laittomia lääkkeiksi tarkoittamattomia huumeita tai muita päihdyttäviä aineita. Päihdeongelmalla tarkoitetaan edellä mainittujen aineiden liika- ja tai/sekakäyttöä, joka vaikuttaa työntekoon. Riski päihteiden ongelmakäytölle voi tulla kenelle tahansa erilaisissa elämäntilanteissa. Uni- tai kipulääkkeiden käyttö voi joskus aiheuttaa riippuvuutta. Päihteiden käyttö työssä vaarantaa paitsi potilaan hoidon, oman ja työtovereiden terveyden ja turvallisuuden sekä sairaalaympäristön turvallisuusolosuhteet PPSHP:n työntekijällä on mahdollisuus arvioida omaa päihteiden käytön hallintaa intranetissä olevan sähköisen terveystarkastuksen avulla tai esimerkiksi päihdelinkin internet sivujen päihdetestejä hyödyntäen. Työpaikalla päihdeongelma ei ole työntekijän yksityinen, vaan koko työyhteisön asia. Päihteiden liikakäyttöä voidaan pitää sairauteen verrattavana tilana, joka vaatii hoitoa. Mikäli herää huoli työtoverin päihteiden liikakäytöstä, on asia otettava puheeksi asianosaisen ja/tai esimiehen kanssa. Tilanteissa, joissa herää epäily työntekijän työskentelystä päihteiden vaikutuksen alaisena työaikana, on havainnon tekijän tehtävänä puuttua viipymättä tilanteeseen. Päihdeongelma työyhteisössä voi ilmetä myös lääkkeiden käyttöön liittyvinä epäselvyyksinä. Mitä varhemmin asia tunnistetaan ja otetaan puheeksi, sitä paremmat mahdollisuudet on käynnistää päihdeongelmasta kärsivän henkilön avun ja tuen saanti Päihdeohjelma sisältää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin menettelytapaohjeet päihdeongelman käsittelystä ja selvittämisestä työpaikalla, hoitoonohjauksesta sekä huumausainetestauksesta. Ohjeen piiriin kuuluvat kaikki sairaanhoitopiirin palvelussuhteessa olevat henkilöt, paitsi hoitoonohjauksen osalta lyhytaikaisessa alle 12 päivän palvelussuhteessa olevat työntekijät. Päihteettömyyttä edellytetään myös opiskelijoilta sekä toisen työnantajan palveluksessa PPSHP:ssä työskenteleviltä työntekijöiltä.
Työsuojeluohje 4 (19) Päihdeohjelman toimijat ja tehtävät Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä työskentelee henkilöitä virka- ja työsuhteessa. Päihdeohjelmassa työsopimus- tai työsuhteessa olevalla tarkoitetaan myös virkasuhteisia työntekijöitä. Työntekijä toimii virka tai työsuhteessa sairaanhoitopiiriin noudattaa sovittuja, päihteitä koskevia sääntöjä ei ole töissä päihdyttävien aineiden alaisena hakee apua päihdeongelmaansa ja sitoutuu todetun päihdeongelman hoitoon päihdehoitosuunnitelman mukaisesti ottaa työhön vaikuttavan päihdeongelman puheeksi lähiesimiehen kanssa perehtyy sairaanhoitopiirin päihdeohjelmaan ilmoittaa työyhteisössä havaitsemistaan päihde-epäilyistä esimiehelle ei saa käyttää omailmoitusmenettelyä päihdehoidon aikana saa päihdehoidon aikana poissaolotodistuksen vain työterveyshuollosta o päihdehoidon aikana työterveyshuollon ollessa suljettuna, poissaolotodistus tulee hankkia julkiselta terveydenhuollon palveluntuottajalta o työntekijällä on velvollisuus ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon saatuaan poissaolotodistuksen muualta Lähiesimies edustaa työnantajaa, jonka välittömässä alaisuudessa työntekijä toimii huolehtii päihdeohjelman perehdyttämisestä työyhteisölle puuttuu päihde-epäilytilanteisiin ja käynnistää todetuissa päihdeongelmissa hoitoonohjauksen opastaa työntekijää perehtymään päihdeohjelmaan päihde-epäily ja/tai hoitoonohjaustilanteessa informoi hallintosääntö 22 :n 1 momentin mukaista toimivaltaa käyttävää työnantajan edustajaa hoitoa vaativista päihdeongelmista osallistuu päihdehoitosuunnitelman laatimiseen ja allekirjoittaa päihdehoitositoumuksen osallistuu pohdintaan työssä jatkamisen arviointiin liittyen osallistuu päihdehoidon seurantaan ja saa tietoa työterveyshuollosta ja/tai muusta päihdehoitopaikasta työntekijän päihdehoidon toteutumisesta Työvuoron tai toiminnan vastuuhenkilö (virka-ajan ulkopuolella) käynnistää päihdeselvityksen akuutissa päihde-epäilytilanteessa varmistaa toiminnan jatkuvuuden kirjaa ja siirtää virka-aikana jatkotoimien hoitamisen työntekijän lähiesimiehelle Hallintosääntö 22 :n 1 momentin mukaista toimivaltaa käyttävä työnantajan edustaja 1 edustaa työnantajaa hallintosäännön mukaisesti henkilöstöön liittyvässä päätöksenteossa päättää terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä alaisensa henkilöstön osalta (hallintosääntö 22 :n 1 momentin 9 kohta) osallistuu päihdehoitosuunnitelman laatimiseen ja allekirjoittaa päihdehoitositoumuksen toimii lähiesimiehen tukena 1 Sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, tulosalueen johtaja, tulosalueen ylihoitaja, vastuualueen johtaja, ylihoitaja ja yhtymähallinnon johtavassa tai itsenäisessä asemassa oleva kukin alaisensa toiminnan osalta
Työsuojeluohje 5 (19) osallistuu pohdintaan työssä jatkamisen arviointiin liittyen osallistuu päihdehoidon toteutumisen seurantaan ja saa tietoa työterveyshuollosta ja/tai muusta päihdehoitopaikasta työntekijän päihdehoidon toteutumisesta Vartija puhalluttaa lähiesimiehen/vastuuhenkilön pyynnöstä päihde-epäilytilanteissa poistaa päihteiden alaisena olevan työntekijän työpaikalta lähiesimiehen / vastuuhenkilön pyynnöstä toimii tarvittaessa tapahtuman todentajana lähiesimiehen / vastuuhenkilön lisäksi varmistaa henkilöstön turvallisuuden uhkaavissa tilanteissa kirjaa päihdetilanteet vartiointiraporttiin Työsuojeluvaltuutettu osallistuu päihdeohjelman perehdyttämiseen henkilöstölle Tukihenkilö toimii työntekijän pyynnöstä tukihenkilönä päihdehoidon prosessissa Henkilöstöjohtaja määrittelee sairaanhoitopiirin päihdeohjelmaa koskevat strategiset linjaukset ottaa kantaa palvelussuhteen päättämistä koskevien ratkaisujen valmisteluun Työterveyshuolto Osallistuu terveydenhuollon asiantuntijana henkilöstön päihteiden riskikäytön ennaltaehkäisyyn ja hoitoon antaa terveystarkastuksissa henkilöstölle tietoa, neuvontaa ja ohjausta päihteiden käytön vaikutuksista terveyteen ja työkykyyn kartoittaa ja arvioi päihteiden käytön merkitystä työntekijän terveydelle päihdeongelmassa tukee hoitoonohjauksen käynnistämistä päihdeselvityksessä työterveyshuolto kartoittaa päihteiden käyttöä puhallus- ja huumausainetestauksella sekä eri kyselylomakkeiden avulla huolehtii työntekijän hoitoonohjauksesta työterveysneuvottelussa sovitun mukaisesti antaa lausunnon työntekijän työkyvystä päihdehoidon aikana o mikäli hoidon aikana on työkyvyn kannalta työssäjatkamisen mahdollisuuksia, arvioidaan työn teettämisen mahdollisuudet aina yhteistyössä esimiehen kanssa toimii tiiviissä yhteistyössä hoitopaikan ja hoitoon ohjatun työntekijän esimiehen kanssa o pitää yhteyttä työntekijään, hoitopaikan edustajaan ja informoi esimiestä hoidon toteutumisesta o arvioi ja määrittelee ainoana tahona keskitetysti virka-aikana sairauspoissaolon tarpeen päihdehoidon ollessa kesken o neuvottelee lähiesimiehen kanssa arvioidessaan työntekijän työkykyä ja työhön paluuta o toimii lähiesimiehen kanssa tukena työntekijän palatessa työhön o seuraa työntekijän työssä selviytymistä yhteistyössä lähiesimiehen kanssa toteuttaa päihdehoitoa työterveyshuoltopalveluna työkyvyn tukena tuottaa sovitut raportit päihdetilanteen seurantaa ja arviointia varten määrittelee tarvittavat tutkimukset virka-aikana päihde-epäilytilanteessa alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden käyttöä epäiltäessä
Työsuojeluohje 6 (19) Päihdehoitopaikka toteuttaa päihdehoitoa työterveysyhteistyössä sovitun hoitosuunnitelman mukaisesti toimii yhteistyössä työterveyshuollon ja hoitoon ohjatun työntekijän esimiehen kanssa informoi työterveyshuoltoa ja esimiestä päihdehoidon edistymisestä Henkilöstösuunnittelija perehdyttää ja tukee esimiehiä päihdeohjelman soveltamisessa Työhyvinvointipäällikkö huolehtii vuotuisesta päihdetilanteen seurannasta työhyvinvointijaostossa vastaa toimintaprosessin arvioinnista, seurannasta ja kehittämisestä Työhyvinvointijaosto arvioi ja seuraa päihdetilanteen kehitystä sairaanhoitopiirissä eri toimijoiden raportteja hyödyntäen Rekrytointiyksikkö ohjeistaa rekrytointiprosessiin liittyvät käytänteet hoitaa rekrytoinnin määräaikaisen hoitohenkilöstön osalta ja varmistaa em. henkilöstön soveltuvuuden Kuntayhtymän hallitus hyväksyy sairaanhoitopiirin päihdeohjelman Päihdehoitoon liittyvien tietojen käsittely Päihdeongelmaisen henkilön hoitoonohjaukseen liittyvät toimenpiteet ja yksityiskohtia sisältävät tiedot ovat luottamuksellisia. Hoitoonohjauksen kanssa tekemisissä olevat eivät saa ilman asianomaisen lupaa antaa hoitoon liittyviä tietoja sivullisille. Prosessin eri vaiheissa noudatetaan yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 5 :n 1 momentissa seuraavaa: Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksella muualta ja tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi taikka sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy, taikka jos työntekijä nimenomaisesti haluaa selvitettävän työkykyisyyttään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Lisäksi työnantajalla on oikeus käsitellä näitä tietoja niissä tilanteissa ja siinä laajuudessa, kuin muualla laissa säädetään. Lähiesimies ja/tai hallintosääntö 22 :n 1 momentin mukaista toimivaltaa käyttävä työnantajan edustaja säilyttää työntekijän hoitoonohjaukseen ja päihdehoitoon liittyvät asiakirjat henkilötietosuoja huomioiden. Työntekijän siirtyessä toiseen yksikköön päihdehoitoprosessin ollessa kesken, siirtyvät asiakirjat tällöin uuden esimiehen haltuun.
Työsuojeluohje 7 (19) 1. Päihdeongelman tunnistaminen ja varhainen puuttuminen Päihteiden kuten alkoholin, erilaisten muuntohuumeiden ja/tai lääkkeiden ongelmakäytön tunnistaminen voi olla vaikeaa ja se voi ilmetä monin eri tavoin. Potilas- ja työturvallisuuden varmistamiseksi päihdetilanteisiin puututaan mahdollisimman varhain. 1.1 Päihdeongelman tunnistaminen Päihdeongelman tunnusmerkkejä voivat olla: toistuvat myöhästelyt, ennenaikaiset poistumiset työpaikalta tai muut työaikojen noudattamatta jättämiset toistuvat, yllättävät oma-aloitteiset työvuorojen vaihdot satunnaiset ja äkilliset selittämättömät työstä poissaolot luvattomat poissaolot välinpitämättömyys henkilökohtaisesta hygieniasta ja ulkonäöstä luonteen tai käytöksen muutokset, poikkeava käyttäytyminen työsuoritusten heikkeneminen, töiden laiminlyönnit ja toistuvat virhesuoritukset esimiesten välttely sairauspoissaolotodistukset eri hoitotahoilta toistuvat tapaturmat päihdekäytön hajut töihin tulo tai työssä oleminen krapulassa rattijuopumus työyksikössä ilmenevä pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien PKV -lääkkeiden (ns. kolmiolääkkeet) ja hermostoon vaikuttavien huumausaineiksi luokiteltavien N-lääkkeiden epäselvä kulutus ja/tai kulutuskorttien katoaminen työyksikössä käyttämättä jääneiden lääkkeiden palautukseen liittyvät epäselvyydet Edellä mainituissa tilanteissa voi olla perusteltua epäillä juuri päihteiden ongelmakäyttöä. Havainnon tekijä on velvollinen ottamaan asian puheeksi asianomaisen kanssa ja/tai ilmoittamaan havainnoistaan esimiehelle. Lähiesimies on velvollinen selvittämään asiaa työntekijän kanssa työkykykeskustelun avulla aina tehdessään havainnon päihdeongelmaan liittyvistä tunnusmerkeistä tai saatuaan asian muutoin tietoonsa. 1.2 Työkykykeskustelu Työkykykeskustelun Työkykykeskustelu LOMAKKEET 1A-1D tarkoituksena on tunnistaa mahdollinen päihteiden ongelmakäyttö. Keskustelussa on tärkeää tuoda esille työn tekemisessä näkyvät häiriöt ja näin saattaa työntekijä tietoiseksi omasta tilanteestaan ja siitä, että puuttumalla ongelmiin välitetään hänestä. Mikäli päihdeongelma saa vahvistuksen työkykykeskustelussa, lähiesimies käynnistää hoitoonohjauksen luvussa 3 Hoitoonohjausmenettely mukaisesti. Mikäli työntekijän ja lähiesimiehen välisessä työkykykeskustelussa todetaan, ettei kysymys ole päihdeongelmasta, jatketaan asian käsittelyä tarvittaessa tilanteeseen soveltuvan
Työsuojeluohje 8 (19) sairaanhoitopiirin ohjeen mukaisesti. Työkykykeskustelussa sovitaan myös seurannasta, jotta voidaan varmistaa työn sujuvuus ja työntekijän työssä selviytyminen. Mikäli työn tekemisen häiriöiden taustalla oleva syy jää epäselväksi ja esimiehellä on syytä epäillä päihdeongelmaa, lähiesimies ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon työkyvyn arviointia ja mahdollisen päihdeongelman selvittämistä varten yhteistyössä hallintosääntö 22 :n 1 momentin mukaista toimivaltaa käyttävän työnantajan edustajan kanssa. Työntekijällä on velvollisuus osallistua työkyvyn arviointiin / terveystarkastukseen työterveyshuoltolain 13 :n ja kunnallisen viranhaltijalain 4 luvun 19 :n perusteella. 1.3 Työkyvyn arviointi ja päihdeongelman selvittäminen työterveyshuollossa Lähiesimies yhteistyössä hallintosääntö 22 :n 1 momentin mukaista toimivaltaa käyttävän työnantajan edustajan kanssa Ottaa yhteyttä oman alueen työterveyshoitajaan työntekijän työkyvyn ja mahdollisen päihdeongelman selvittämisen käynnistämiseksi Pyytää tarvittaessa huumausainetestauksen (Työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään työsuhteen aikana huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä) Huolehtii kirjaamisesta lomakkeelle Työkykykeskustelu 1C suunnitelma ja lähettää lomakkeen oman alueen työterveyshoitajalle Työterveyshuolto Selvittää työnantajan pyynnöstä, onko työntekijän työntekoon liittyvien häiriöiden taustalla päihdeongelma tai muu hoidon/tuen tarve Tekee työnantajan pyynnöstä huumausainetestin Selvittää lähiesimieheltä työntekijän tehtäväkuvauksen työntekijän työkyvyn arvioinnin tueksi Järjestää tarvittaessa työterveysneuvottelun päihdehoidon tai muun tarvittavan tuen suunnittelua varten Kirjaa työkyvyn terveystarkastuslausuntoon ja antaa lausunnon työntekijälle esimiehelle toimitettavaksi Informoi esimiestä terveysasiantuntijan lausunnon antamisesta työntekijälle Työntekijä Toimittaa työterveyshuollon terveystarkastuslausunnon työkyvystään sekä muut mahdolliset todistukset/lausunnot päihdeselvitykseen liittyen esimiehelle viipymättä Huomioitavaa Mikäli työntekijä ei toimita esimiehelle terveystarkastuslausuntoa ja/tai mahdollisia muita todistuksia tai lausuntoja päihdeselvitykseen liittyen - tulkitaan työntekijän päihdeongelma todennetuksi ja käynnistetään hoitoonohjaus luvussa 3 Hoitoonohjausmenettely kuvatun mukaisesti
Työsuojeluohje 9 (19) 1.4 Päihdeongelman selvittäminen työpaikalla prosessikuvaus
Työsuojeluohje 10 (19) 2. Akuutin päihde-epäilyn selvittäminen virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella Epäiltäessä työntekijän olevan päihteiden vaikutuksen alaisena työssä työaikana, keskeytetään työntekijän työt välittömästi. Töiden keskeyttäminen ja päihdeselvityksen käynnistäminen on lähiesimiehen, työvuoron tai toiminnan vastuuhenkilön velvollisuus. Päihdeselvitykseen kuuluvasta puhallustestistä tai muista tarvittavista tutkimuksista kuten huumausainetesteistä kieltäytyminen tulkitaan päihteiden käytön todentamiseksi. Kieltäytyminen kirjataan tilanteen mukaiselle lomakkeelle. Työntekijän kieltäytyessä allekirjoittamasta päihdeselvitykseen liittyvää lomaketta, voi todistajana toimia lähiesimiehen lisäksi vartija tai toinen havainnon tehnyt henkilö. Todennetuissa päihdetilanteissa hallintosäännön 22 :n 1 momentin mukaista toimivaltaa käyttävä työnantajan edustaja antaa työntekijälle irtisanomisuhkaisen kirjallisen varoituksen ja lähiesimies käynnistää hoitoonohjauksen luvussa 3 Hoitoonohjausmenettely mukaisesti. 2.1 Akuutin päihde-epäilyn selvittäminen virka-aikana klo 8.00 15.30 Työntekijän myöntäessä päihtymystilansa työaikana, testejä tai tutkimuksia ei tarvita, vaan tilanteen hoitamista jatketaan todennettuna päihdeasiana. Lähiesimiehen tehtävät Käynnistää hoitoonohjauksen luvussa 3 Hoitoonohjausmenettely kuvatun mukaisesti Kirjaa tilanteen Päihde-epäily virka-aikana LOMAKKEELLE 2A Poistaa työntekijän työpaikalta ja kirjaa poissaolon ko. työvuorosta Prima-koodilla 254 palkaton poissaolo, päihdeohjelman mukainen Työntekijän kieltäessä päihtymystilan työaikana, päihde-epäily selvitetään alkometrillä ja/tai muilla tarvittavilla tutkimuksilla: Lähiesimiehen tehtävät Kutsuu paikalle vartijan alkometri mukanaan ja pyytää vartijan kanssa työntekijää antamaan puhallusnäytteen, jonka tuloksen tulee olla 0.00 Positiivinen puhallustulos Käynnistää hoitoonohjauksen luvussa 3 Hoitoonohjausmenettely kuvatun mukaisesti Kirjaa tilanteen Päihde-epäily virka-aikana LOMAKKEELLE 2A Poistaa työntekijän työpaikalta ja kirjaa poissaolon ko. työvuorosta Prima-koodilla 254 palkaton poissaolo, päihdeohjelman mukainen Negatiivinen puhallustulos, mutta epäily päihtymyksestä jatkuu -> Käynnistetään jatkoselvitykset työterveyshuollossa Ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon (OYS työntekijät puhelin 044-494 3010, Oulaskangas-Visala työntekijät työterveyshuollon ajanvaraus) ja pyytää välittömästi yhteistyössä hallintosääntö 22 :n 1 momentin mukaista toimivaltaa käyttävän työnantajan edustajan kanssa työkykyarvion ja mahdolliset päihdetutkimukset ja/tai huumausainetestauksen (työnantajan perusteltu epäily huumausaineiden käytöstä) Saattaa tai valtuuttaa toisen henkilön saattamaan työntekijän välittömästi työterveyshuoltoon
Työsuojeluohje 11 (19) Informoi työntekijää siitä, että työkykyarvioon ja tarvittaviin päihdeselvitystutkimuksiin on mentävä suoraan valvotusti työpisteestä Kirjaa tilanteen Päihde-epäily virka-aikana LOMAKKEELLE 2A ja toimittaa lomakkeen työterveyshuoltoon Saatuaan työterveysasiantuntijan lausunnon työkyvystä ja mahdollisesta päihdeselvityksestä, huolehtii tarvittavat jatkotoimenpiteet Työterveyshuollon tehtävät Toteuttaa työnantajan pyynnöstä työkykyarvion ja tarvittavat päihdetutkimukset (sekä mahdollisen huumausainetestauksen) päihtymystilanteen selvittämiseksi Toteaa tarvittaessa työkyvyttömyyden Antaa työkykyyn ja päihdeselvityksiin liittyvän työterveysasiantuntijan todistuksen ja lausunnon työntekijälle esimiehelle toimitettavaksi Informoi esimiestä työterveysasiantuntijan lausunnon antamisesta työntekijälle Järjestää tarvittaessa työterveysneuvottelun päihdehoidon tai muun tarvittavan tuen suunnittelua varten Työntekijän tehtävät Toimittaa työterveyshuollon työkykykyyn ja päihdeselvitykseen liittyvät todistukset ja lausunnot esimiehelle viipymättä Huomioitavaa Mikäli työntekijä ei toimita esimiehelle työkykyyn ja päihdeselvitykseen liittyviä todistuksia tai lausuntoja, tulkitaan työntekijän päihde-epäily todennetuksi ja käynnistetään hoitoonohjaus luvussa 3 Hoitoonohjausmenettely kuvatun mukaisesti
Työsuojeluohje 12 (19) 2.2 Akuutin päihde-epäilyn selvittäminen virka-aikana klo 8.00 15.30 prosessikuvaus
Työsuojeluohje 13 (19) 2.3 Akuutin päihde-epäilyn selvittäminen virka-ajan ulkopuolella ja / tai viikonloppuna Työntekijän myöntäessä päihtymystilansa työaikana, testejä tai tutkimuksia ei tarvita, vaan tilanteen hoitamista jatketaan todennettuna päihdeasiana. Työvuoron tai toiminnan vastuuhenkilön tehtävät Kirjaa tilanteen Päihde-epäily virka-ajan ulkopuolella LOMAKKEELLE 2B ja toimittaa lomakkeen työntekijän lähiesimiehelle Poistaa työntekijän työpaikalta Huolehtii virka-aikana tilanteen informoinnista työntekijän lähiesimiehelle, joka vastaa jatkotoimista Työntekijän kieltäessä päihtymystilan työaikana, päihde-epäily selvitetään alkometrillä ja/tai muilla tarvittavilla tutkimuksilla: Työvuoron tai toiminnan vastuuhenkilön tehtävät Kutsuu paikalle vartijan alkometri mukanaan ja pyytää yhdessä vartijan kanssa työntekijää antamaan puhallusnäytteen, jonka tuloksen tulee olla 0.00 Positiivinen puhallustulos Kirjaa tilanteen Päihde-epäily virka-ajan ulkopuolella LOMAKKEELLE 2B ja toimittaa lomakkeen työntekijän lähiesimiehelle Poistaa työntekijän työpaikalta Huolehtii virka-aikana tilanteen informoinnista työntekijän lähiesimiehelle, joka vastaa jatkotoimista Negatiivinen puhallustulos, mutta epäily päihtymyksestä jatkuu Kirjaa tilanteen Päihde-epäily virka-ajan ulkopuolella LOMAKKEELLE 2B ja toimittaa lomakkeen työntekijän lähiesimiehelle Poistaa työntekijän työpaikalta Huolehtii työntekijän tarvittaessa yhteispäivystykseen, mikäli herää epäily sairauden aiheuttamasta toimintakykymuutoksesta Huolehtii virka-aikana tilanteen informoinnista työntekijän lähiesimiehelle, joka vastaa jatkotoimista Lähiesimiehen tehtävät Käy työntekijän kanssa virka-ajan ulkopuolella tapahtuneesta päihdetilanteesta työkykykeskustelun, huolehtii jatkotoimista ja kirjaamisesta Työkykykeskustelu LOMAKKEELLE 1C Ottaa tarvittaessa yhteyttä työterveyshuoltoon (OYS työntekijät puhelin 044-494 3010, Oulaskangas-Visala työntekijät työterveyshuollon ajanvaraus) ja pyytää välittömästi yhteistyössä hallintosääntö 22 :n 1 momentin mukaista toimivaltaa käyttävän työnantajan edustajan kanssa työkykyarvion ja mahdolliset päihdetutkimukset ja/tai huumausainetestauksen (työnantajan perusteltu epäily huumausaineiden käytöstä)
Työsuojeluohje 14 (19) 2.4 Akuutin päihde-epäilyn selvittäminen virka-ajan ulkopuolella ja / tai viikonloppuna - prosessikuvaus
Työsuojeluohje 15 (19) 2.5 Toiminta erityistilanteissa Päihde-epäilyn selvittäminen työvuoron tai toiminnan vastuuhenkilön tai erityisasiantuntijan kohdalla virka-ajan ulkopuolella ja/tai viikonloppuna Mikäli työvuoroon nimetty vastuuhenkilö työskentelee päihteiden vaikutuksen alaisena, havainnon tehnyt huolehtii paikalle viereisen / toisen yksikön tai poikkeustilanteen varalle määritellyn henkilön paikalle. Paikalle kutsuttu vastuuhenkilö varmistaa toiminnan jatkuvuuden ja toteaa työntekijän päihtymistä koskevan tilanteen sekä huolehtii jatkotoimista päihdeohjelman mukaisesti (katso luku 2.3 Akuutin päihde-epäilyn selvittäminen virka-ajan ulkopuolella ja/tai viikonloppuna). Päihde-epäily määräaikaisten tai opiskelijoiden kohdalla Mikäli määräaikaisessa työsuhteessa (yli 12 päivää) työskentelevä henkilö työskentelee päihteiden vaikutuksen alaisena, esimies käynnistää päihdeohjelman mukaiset toimet ja ilmoittaa asiasta rekrytointiyksikköön. Opiskelijan ollessa päihtyneenä työssä, poistetaan hänet työpaikalta. Päihde-epäily saatetaan aina opiskelijan vastuuhenkilönä toimivan tietoon, joka käynnistää jatkotoimet. Toisen työnantajan palveluksessa PPSHP:ssä työskentelevän työntekijän ollessa kyseessä, poistetaan hänet työpaikalta ja saatetaan tilanne vastuuhenkilön tietoon. Aiheeton päihde-epäily Tilanteissa, joissa päihteiden väärinkäyttöepäily on ollut aiheeton, käy lähiesimies keskustelun työntekijän kanssa. Keskustelun tavoitteena on luoda yhteinen ymmärrys tapahtuneesta ja sopia tiedottamisesta muille mahdollisille asianosaisille. Lisäksi varmistetaan liittyykö tapahtumaan työssä jaksamiseen vaikuttavia tukitarpeita. Sovitaan tilanteen päivittäminen tapahtumiin liittyviin kirjauksiin. 3. Hoitoonohjausmenettely Hoitoonohjaus käynnistetään mahdollisimman nopeasti päihdeongelman saadessa vahvistuksen. Työntekijä ohjataan hänelle soveltuvaan päihdehoitoon, jonka tavoitteena on työkyvyn palauttaminen ja työhön aiheutuvien ongelmien ja riskien poistaminen. Hoitoonohjaus ei ole rangaistus, vaan työnantajan tuki työntekijän päihdeongelman hoitamiseen. 3.1 Hoitoonohjauksen käynnistäminen Lähiesimies käynnistää hoitoonohjauksen työterveysyhteistyössä päihdeongelman saadessa vahvistuksen esimerkiksi työkykykeskustelussa tai tilanteissa, joissa työntekijä on ollut päihtyneenä työssä työaikana. Lähiesimies ottaa yhteyttä oman alueen työterveyshoitajaan ja varaa työntekijälle vastaanottoajan päihdeongelman hoidon tarpeen arviointia ja suunnittelua varten huolehtii dokumentoinnista ko. tilanteen mukaiselle lomakkeelle lähettää päihdeasian selvittämisen yhteydessä kirjatun dokumentin oman alueen työterveyshoitajalle, josta käy muun muassa ilmi miten asia on tullut esille ja mitä jatkotoimista on sovittu
Työsuojeluohje 16 (19) osallistuu tarvittaessa työntekijän kanssa ensimmäiselle käynnille toimien työntekijän tukena opastaa työntekijää tutustumaan sairaanhoitopiirin päihdeohjelmaan informoi hallintosääntö 22 :n 1 momentin mukaista toimivaltaa käyttävää työnantajan edustajaa hoitoonohjaustilanteesta Päihdeongelman tullessa esille työterveyshuollon vastaanotolla esimerkiksi terveystarkastuksen tai sairaanhoitokäynnin yhteydessä työterveyshuolto kartoittaa päihdeaineiden käytön. Päihdeongelman saadessa vahvistuksen työterveyshuolto informoi työntekijää sairaanhoitopiirin päihdeohjelmasta arvioi työntekijän työkyvyn ja sopii jatkotoimista työntekijän kanssa järjestää työterveysneuvottelun hoitoonohjauksen käynnistämiseksi 3.2 Päihdehoidon suunnittelu työterveysyhteistyössä Työterveyshuolto järjestää osana hoitoonohjausprosessia työterveysneuvottelun, johon osallistuvat työterveysasiantuntija, hallintosääntö 22 :n 1 momentin mukaista toimivaltaa käyttävä työnantajan edustaja, lähiesimies, työntekijä sekä mahdollinen päihdehoitopaikan edustaja. Tarvittaessa työntekijä voi pyytää tukihenkilön mukaan. Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän päihdehoidon toteuttamisesta ja kestosta arvioidaan työssä jatkamisen mahdollisuudet päihdehoidon aikana työntekijän työkyky, työtehtävät ja töiden räätälöintimahdollisuudet huomioiden sovitaan seurannasta, yhteydenpidosta ja hoitosuunnitelman toteutumiseen liittyvästä tiedon välittämisestä Työterveyshuolto huolehtii kirjaamisesta päihdehoitosuunnitelmaan LOMAKKEELLE 3A. Hallintosääntö 22 :n 1 momentin mukaista toimivaltaa käyttävä työnantajan edustaja, lähiesimies ja työntekijä allekirjoittavat päihdehoitoon liittyvän päihdehoitositoumuksen LOMAKKEEN 3B. Lähiesimies huolehtii kirjaamisesta. 3.3 Päihdehoidon toteutus ja seuranta Päihdehoito voi toteutua avo- tai laitoshoitona oman asuinkunnan määrittelemässä päihdehoitoyksikössä esimerkiksi A-klinikalla. Työterveyshuolto kartoittaa yhteistyössä työntekijän kanssa soveltuvan päihdehoitopaikan ja tähän liittyvän maksusitoumuksen työntekijän kotikunnasta. Työterveyshuolto on aina hoitoonohjauksen käynnistyttyä päihdehoitoprosessissa mukana toteuttajasta riippumatta. Päihdehoitopaikka toteuttaa päihdehoitoa työterveysyhteistyössä laaditun hoitosuunnitelman mukaisesti toimii yhteistyössä työterveyshuollon ja hoitoon ohjatun työntekijän lähiesimiehen ja hallintosääntö 22 :n 1 momentin mukaista toimivaltaa käyttävän työnantajan edustajan kanssa sekä informoi sovitun mukaisesti edellä mainittuja tahoja hoidon edistymisestä on velvollinen informoimaan välittömästi päihdehoidon laiminlyönneistä työnantajaa ja työterveyshuoltoa
Työsuojeluohje 17 (19) Päihdehoidon seuranta tapahtuu päihdehoitosuunnitelman mukaisesti, joka kirjataan päihdehoidon seuranta LOMAKKEELLE 3C. Päihdehoidon päättyessä työterveyshuolto huolehtii työkyvyn arvioinnista ja järjestää tarvittaessa työterveysneuvottelun sekä jatkotoimet kuten työssä selviytymisen seurannan. Työntekijän tulee sitoutua päihdehoitosuunnitelmaan. Päihdehoito tapahtuu aina työntekijän omalla ajalla ja on palkatonta. Mikäli hoidossa käynnin on ehdottomasti tapahduttava kesken työpäivän, pyrkii työnantaja tämän järjestämään. Avo- tai laitoshoitojakson ajaksi voidaan myöntää palkatonta virka- ja työvapaata tai työntekijä voi käyttää pitämättömiä vuosilomia. 4. Huumausainetestausta koskevat periaatteet ja käytännöt PPSHP:ssä Sairaanhoitopiirissä toiminnan luonne edellyttää kaikissa tehtävissä potilas- ja työturvallisuuden varmistamista. Työnantajana sairaanhoitopiiri edellyttää kaikilta työntekijöiltä päihteettömyyttä työaikana. Valittaessa terveydenhuollon ammattilaisia työsuhteeseen, tarkistetaan rekrytointiprosessissa, onko hakijoilla päihteiden käyttöön liittyviä rekisterimerkintöjä Terhikissä tai Valvirassa. Sairaanhoitopiirin huumausainetestauskäytännöt perustuvat keskeiseen lainsäädäntöön (luku 6). Tilanteessa, jossa työntekijää epäillään päihtymyksestä työaikana, käynnistetään työterveyshuollossa tapahtuvat päihdeselvitykset, jotka sisältävät myös huumausainetestit. Tästä informoidaan työntekijää. Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan työnantajan osoittaman terveydenhuollon ammattihenkilön ja laboratorion antamaa todistusta, josta ilmenee, että työntekijälle on tehty testi huumausainelain (373/2008) 3 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun huumausaineen käytön selvittämiseksi, sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko työntekijä käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen työ- tai toimintakykynsä on heikentynyt. (30.5.2008/375) Sairaanhoitopiirin työntekijöillä on velvollisuus toimittaa huumausainetestejä koskeva lausunto/todistus työnantajalle. Mikäli työntekijä ei toimi velvoitteen mukaisesti, työnantaja arvioi työsuhdetta koskevat jatkotoimet päihdeohjelman mukaisesti. 4.1 Huumausainetestaus ja todistuksen toimittaminen työhön otettaessa Laki yksityisyyden suojasta työelämässä määrittää työnantajan oikeuden ottaa vastaan tai muutoin käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittäviä tietoja tehtävään valitun työnhakijan suostumuksella silloin kun työnhakijan on tarkoitus toimia sellaisessa työssä, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä työskentely huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi vaarantaa työntekijän itsensä tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta työnhakijan on tarkoitus hoitaa tehtäviä, joihin pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa eikä niihin osallistu muita henkilöitä työnhakijan on tarkoitus hoitaa sellaisia tehtäviä, joissa on itsenäisesti ja valvomattomasti pääsy huumausaineisiin tai vähäistä suurempaan määrään sellaisia lääkkeitä, joita voidaan käyttää huumaaviin tarkoituksiin Edellä kuvatut kohdat koskevat kaikkia Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työntekijöitä.
Työsuojeluohje 18 (19) Huumausainetestit satunnaisotannalla Sairaanhoitopiiriin valituilta työntekijöiltä otetaan koeaikana huumausainetesti satunnaisotannalla. Testejä otetaan noin 50 kappaletta vuoden aikana rekrytoitavilta työntekijöiltä. Satunnaisotanta perustuu henkilöstöhallinnon järjestelmästä poimittuihin lukumäärätietoihin. Huumausainetestit toteutetaan työterveyshuollossa. Työterveyshuolto antaa työntekijälle vastaanottoajan huumausainetestiä koskevan lausunnon noutamista varten ja ilmoittaa lähiesimiehelle lausunnon toimittamisesta työntekijälle. Työntekijä toimittaa lausunnon lähiesimiehelle viipymättä. 4.2 Huumausainetestaus ja todistuksen toimittaminen työsuhteen aikana Laki yksityisyyden suojasta työelämässä määrittää työnantajan oikeuden velvoittaa työntekijää esittämään työsuhteen aikana huumausainetestiä koskeva todistus, mikäli työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä tai että työntekijällä on riippuvuus huumeista työntekijän testaaminen on välttämätöntä työntekijän työ- tai toimintakyvyn selvittämiseksi työntekijä toimii sellaisessa työssä, joka edellyttää erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi vakavasti vaarantaa työntekijän itsensä tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta Työnantajalla on oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja myös, jos työntekijä on positiivisen huumausainetestituloksen perusteella sitoutunut huumausaineiden väärinkäytön vuoksi toteutettavaan hoitoon ja todistuksen tietojen käsittely liittyy hoidon toteutumisen seurantaan. Huomioitavaa Mikäli esimies saa tietoonsa, että työntekijä on tuonut huumeita työpaikalleen, säilyttää, valmistaa tai myy niitä työpaikalla, ilmoittaa esimies asiasta välittömästi poliisille ja turvallisuuspäällikölle. 5. Päihdeongelma ja palvelussuhdetta koskevat ratkaisut Henkilöstöjohtaja ottaa kantaa palvelussuhteen päättämistä koskevien ratkaisujen valmisteluun niissä päihteiden väärinkäyttöä koskevissa tilanteissa, joissa työnantaja harkitsee palvelussuhteen päättämistä irtisanomalla / purkamalla palvelussuhteen. Hallintosääntö 22 :n 1 momentin mukaista toimivaltaa käyttävä työnantajan edustaja antaa työntekijälle irtisanomisuhkaisen kirjallisen varoituksen todennetuissa päihdetilanteissa (työntekijä ollut työssä työaikana päihtyneenä) työntekijän kieltäytyessä päihdeselvityksistä (sisältäen huumausainetestit), jolloin tulkitaan asiaa todennettuna päihdetilanteena Palvelussuhteen päättäminen koeaikapurkuna tilanteissa, joissa työntekijän päihdeongelma on tullut esille koeaikana koeaikana tehty huumausainetesti on positiivinen kieltäytyessä koeaikana työnantajan edellyttämästä päihdeselvityksestä ja/tai huumausainetestauksesta
Työsuojeluohje 19 (19) Palvelussuhteen päättämismenettely käynnistetään tilanteissa, joissa työntekijä kieltäytyy hoitoonohjauksesta todennetussa päihdeongelmatilanteessa (työntekijä ollut työssä työaikana päihtyneenä) kieltäytyy allekirjoittamasta päihdehoitosuunnitelmaa ja/tai päihdehoitositoumusta laiminlyö päihdehoitohoitosuunnitelmaa, päihdehoitositoumusta ja/tai jatkaa päihteiden käyttöä jättää toimittamatta työnantajalle päihdehoitoon kuuluvien päihde-/huumausainetestien lausuntoja/todistuksia on luvatta pois työstä päihdehoidon aikana saapuu työhön/työskentelee päihteiden vaikutuksen alaisena päihdehoidon aikana Mikäli edellisestä päihteisiin liittyvästä väärinkäyttötapauksesta on kulunut kaksi vuotta väärinkäytön toteamisesta, käsitellään asia uutena tapauksena. Toisen väärinkäyttötilanteen tapahtuessa kahden vuoden sisällä, johtaa tämä palvelusuhteen päättämismenettelyyn. Päihteiden väärinkäyttöä voidaan käsitellä uutena tapauksena ainoastaan kerran. Mikäli terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetun työntekijän palvelussuhde on jouduttu päättämään päihdeongelman vuoksi, palvelussuhteen päättävä viranomainen informoi työntekijää, että tulee ilmoittamaan asiasta PPSHP:n rekrytointiyksikköön sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon Valviraan. 6. Keskeinen lainsäädäntö ja säännökset Henkilötietolaki 523/1999 Huumausainelaki 1289/1993 Laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004 Suomen perustuslaki 731/1999 Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Työturvallisuuslaki 738/2002 Valtioneuvoston asetus huumausainetestien tekemisestä 218/2005 Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista töissä 1485/2001