Kunnanhallituksen tulosalueiden tuloskortit TA 2015. Osallisuus ja päätöksenteko; Kriittiset menestystekijät; 1. Kuntaliitosselvityksen onnistuminen



Samankaltaiset tiedostot
Rautjärvi ja Simpele antavat rajan suojaa ihmisille ja yrittämiselle.

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

Kaupunginvaltuusto

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA Hyväksytty valtuustossa / 65

Kiteen kaupunkistrategia Strategiatyöryhmä Strategian taustamateriaali

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

Tervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät!

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Onko Kouvolassa elinvoimaa?

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Kasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9)

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus

Inkoo

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

Strategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Kunnanhallituksen tulosalueiden kriittiset menestystekijät, tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

Jokioisten strategian päivittäminen

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

Tavoiteohjelma Tohmajärvi 2020

Toimivat(ko) monialaiset verkostot?

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

KUNTASTRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Pirjo Oksanen

Kaakon kaksikko foorumi

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta

Palvelustrategia Helsingissä

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Nuorisotakuun toteuttaminen

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Kanta-Hämeen sote 2016

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous

Työllisyys kunnan elinvoimatekijänä

Kuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi

KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja

HYVINVOINTIJOHTAMINEN MIKKELIN KAUPUNKI

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI Hallitusneuvos Päivi Kerminen

Kuntastrategia

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Kysely Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

Kehittyvä Ääneseutu 2020

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela

KUNTASTRATEGIA

Ristijärven kuntastrategia

Sosiaalibarometri Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät , Säätytalo Anne Eronen

Utsjoen kuntastrategia 2025

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Kanta-Hämeen Järjestöyhteistyö. Meidän Häme hanke ja Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyö Kanta-Hämeen Alueverkosto

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Transkriptio:

Kunnanhallituksen tulosalueiden tuloskortit TA 2015 Osallisuus ja päätöksenteko; 1. Kuntaliitosselvityksen onnistuminen asukas Kuntalaiskyselyt Asiakaskyselyt/yhteispalvelu Sähköisen palautejärjestelmän aktiivinen käyttö Hyvinvointikertomuksen aktiivinen käyttö Kunnan aktiivinen tuki työnantajille rekrytointi tilanteissa Kysely yrittäjille ja järjestöille kerran vuodessa Kumppanuusfoorumi kerran vuodessa Prosessi Talouden Palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien turvaaminen. Paikallisen päätösvallan säilyttäminen - kehittämishanke. Nopea reagointi muuttuviin kuntalaisten ja yritysten tarpeisiin Yrittäjien ja järjestöjen kumppanuusverkostojen toimivuus Talous ja palvelut ovat tasapainossa. Kohtuulliset asumiskustannukset suhteessa muihin kuntiin Kh:n järjestämät kyläkierrokset kaksi kertaa. Kuntalaiskysely Nuorisokysely Asukastiedottamisen kehittäminen Vero- ja kiinteistöveroprosentit ovat seutukunnan keskimääräisellä tasolla Harkittu kustannustason tarkistaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa 2. Yhteispalvelun ja hallintoprosessien toimivuus asukas Yhteispalvelupisteen kumppanien määrä on vähintään neljä Luottamushenkilöiden verkkopalvelu varmistaa tiedonsaannin päätöksenteossa Perusosaaminen kunnan asiakas/yhteispalveluun on koko hallintotiimillä Tietotekninen osaaminen kunkin työntekijän tehtävien mukaan Yhteispalveluita käytetään tarvittaessa seudullisesti Kumppanikysely/yhteispalvelu Laaditaan suunnitelma verkkopalveluun tallennettavista asiakirjoista Kootaan luottamushenkilöitä palautetta verkkopalvelun toimivuudesta Yhteispalvelukumppanien palvelujen tuntemuksen ja käytön lisääminen Ajantasaiset nettisivut Henkilöstökoulutus tietojärjestelmien ja ohjelmistojen tehokkaaseen käyttöön/sisäiset kouluttajat, kansalaisopiston hyödyntäminen

Prosessi Talouden Palveluyhteistyö naapurikuntien kanssa Yhteispalvelun käyttölaskurin kehittäminen Kunnan toimialojen välinen toimiva yhteistyö Työajan tehokas käyttö Henkilöstömäärä suhteutetaan väkilukuun Ostopalvelujen kehitys Osallistutaan seudullisiin työpaja- ja kehittämistilaisuuksiin tehokkaammin erityisesti palvelusihteereiden osuudelta Asiahallinta- ja sopimusjärjestelmä otetaan tehokkaasti käyttöön. Sähköisen tiedonkulun tehokas käyttö (Lync, asiakirjojen tallennuskäytännöt) ja yhteissuunnittelun kehittäminen toimialojen välillä Etäyhteyksien käyttö seudullisissa, maakunnallisissa ja valtakunnallisissa kokouksissa ja koulutuksissa aina kun se on mahdollista Yhteisen matkustussuunnitteluohjelman käyttöönottoa tutkitaan Palvelu- ja työprosessien jatkuva kehittäminen Palvelujen hinnoitteluperusteet, hintatietoisuus Elinvoimaisuuden kehittäminen; 1.Yritystoiminnan alueiden kehittäminen asukas Prosessi Talouden Työpaikkojen lisäys, ml. osa-aikaiset työpaikat Yritys- ja osuuskuntamuotoiseen yrittämiseen kannustaminen Yritysten ja yhteiskoulun yhteistyö yrittäjyyskoulutuksessa. Kaksi uutta yritystoiminnan kehittämishanketta. Monipuolinen yhteistyö yritysten ja järjestöjen kanssa Kysely yrittäjille ja järjestöille kerran vuodessa Kumppanuusfoorumi kerran vuodessa Järjestetään yritys- ja osuuskuntamuotoisen toiminnan valmennustilaisuus kiinnostuneille/kehy Yhteistoiminta Kehyn ja yrittäjäjärjestön kanssa. Änkilänmäen ja Asemanseudun yritysalueiden tehokas markkinointi. Rautjärven alueen markkinointisuunnitelman toimeenpanohanke 2.Vetovoimaiset asuntoalueet asukas Prosessi Viihtyisät, esteettömät ja turvalliset asuinalueet turvataan kaavoituksella Vetovoimaiset tontit, mitkä ovat kooltaan vähintään 3 000 m 2. Hyvä ja nopea asiakaspalvelu yhteispalvelussa Asemanseudun osayleiskaavan laadinta Simpeleen taajama- ja puistorakentamisen kehittäminen Asemanseudun vetovoimasuunnitelmahankkeen asukasyhteistyön tulosten hyödyntäminen Tiiliruukin tonttien luovutuksen aloittaminen. Asemanseudun asemakaavan uudistaminen Tonttimarkkinoinnin uudet kanavat otetaan käyttöön

Talouden Omakotitalotonttien myyntitavoite on viisi myytyä tonttia Kohdistetaan tonttimarkkinointi isoja ja rauhallisia omakotitalotontteja etsiville henkilöille ja perheille 3. Matkailupalveluiden kehittäminen asukas Prosessi Talouden Erilaisten kulttuuri- ja matkailupalvelujen toteuttamismahdollisuuksien kehittäminen. Tehokas markkinointi Englannin ja venäjän kieltä hallitsevat ja käyttävät työntekijät etenkin palvelualoilla Lomakeskus Simpeleelle ja kauppakeskus Änkilään Matkailu- ja muiden palvelualojen koko- ja osaaikaisten työpaikat lisääntyvät kymmenellä työpaikalla Tiivistetään yhteistyötä kulttuuri- ja muiden järjestöjen kanssa hankekehittämisessä siten, että toteutetaan vähintään kaksi tapaamista vuoden aikana. Imatran seudun sähköisen infojärjestelmän hyödyntäminen Rautjärven alueen markkinointisuunnitelman toimeenpano Järjestetään lyhyt- ja pitkäkestoisia kielikursseja kohdennetusti kansalaisopistossa eri palvelujen tarjoajille Kaavoituksen onnistuminen ja investoijien löytäminen Kunnan sisäinen, seudullinen ja maakunnallinen yhteistyö yrittäjien ja investoijien hankinnassa 4. Työvoiman saatavuus asukas Eri alojen työantajat saavat riittävästi osaavaa työvoimaa. Nuorisotyöttömyyden alentaminen Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen kustannukset vuonna 2015 ovat enintään 70.000 euroa Pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen Osaavaa työvoimaa on kaikilla kunnan toimialoilla Palveluprosessien toimivuus varmistetaan osaamista kehittämällä Kohdistetaan rekrytointia ja markkinointia aiemmin paikkakunnalla asuneisiin tai täältä kotoisin oleviin lapsiperheisiin Nuorten työllistymisen tukeminen työllisyyden hoidossa ja etsivässä nuorisotyössä. Kunnan määräraha Työn Vuokselle nuorten työllistämisen edelleensijoitustoimintaan Kunnan vastuulle uutena tehtävänä tuleva yli 300 päivää työttömänä olleiden aktivointi/työllistäminen hoidetaan Työn Vuoksen sopimuksen kautta Pitkäaikaistyöttömien kuntouttavan työtoiminnan, työllistämisjaksojen ja edelleensijoittamisen yrityksiin ja yhteisöjen työhön tehostaminen Työn Vuoksen toiminnoissa Jatkuva kouluttautuminen Varahenkilöjärjestelmä palvelu- ja työprosesseissa, sisäinen koulutus ja tehtäväkierto Hyödynnetään etäopiskelumahdollisuuksia

Prosessi Talouden Kunnan henkilöstörekrytoinnit onnistuvat Yritysten toimintaedellytykset on turvattu Puolet Rautjärvelle työllistyvistä muuttaa kuntaan asukkaiksi. KuntaRekryn käyttö Systemaattinen perehdytysohjelma ja sen seuranta Hyvät kehityskeskustelut Yritysvaikutusten arviointi kunnan päätöksenteossa Markkinointi ja tiedon jakaminen työnantajien kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen; 1. Kunnan lähipalveluiden turvaaminen asukas Prosessi Talouden Asukkaat kokevat Rautjärven turvalliseksi paikaksi asua ja elää Sote-palvelujen saatavuus ja saavutettavuus turvataan asiakaslähtöisesti Lähi- ja seudullisten sotepalvelujen yhteiskehittäminen asukkaiden, Eksoten ja kunnan kesken Yhteistoiminta Eksoten eri toimijoiden kanssa on saumatonta Asukkaat omaksuvat uudet toimintamuodot vaiheittain Alalla toimivien yritysten ja yhteisöjen toiminnan osuus palvelutuotannossa lisääntyy Vuosittaisessa talousarviossa käyttötalousmenoista Eksoten kustannusten osuus on enintään 55 %. Hyvinvointikertomuksen ja turvallisuuskyselyn tietoja käytetään kunnan toiminnan kehittämisen ja Eksoten palvelusopimusneuvottelujen pohjana Eksoten palvelujen arviointi asiakastyytyväisyyskyselyn avulla Ensihoitotoiminnan vasteaika toteutuu palvelusopimuksen mukaisesti Kuntalaisten kannustaminen ja rohkaiseminen sähköisten ja muiden uudistuvien sotepalvelujen tehokkaaseen käyttöön Hyvinvointiasemahanke Eksoten omistajaohjaus, toimintaa suuntaavat neuvottelut ja tehtävät toimenpiteet ovat aikataulutettuja ja asiakaslähtöisiä Asukkaita valmennetaan sähköisten palvelujen käyttöön yhteistyössä EKSOTEn kanssa Eksoten edustajat kutsutaan mukaan kumppanuusfoorumiin. Kunnan edustajat osallistuvat Eksoten järjestämiin kumppanitapaamisiin. Talous- ja palvelujen käyttötilastojen seuranta on jatkuvaa Toteutetaan tiivistä yhteistyötä ja toiminnan ohjausta eri tilanteissa ja neuvotteluissa 2. Hyvinvointistrategian toimeenpano asukas Asukkaiden hyvinvoinnin taso on riittävän hyvä Käytettävät indikaattorit kuvaavat tilannetta todenmukaisesti Vuosittain laaditaan hyvinvointisuunnitelma ja hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa

Prosessi Talouden Hyvinvointivaikutusten arviointi ovat olennainen osa kunnallista päätöksentekoa sen kaikilla tasoilla Kehitetään asukas- ja asiakasvaikuttamisen muotoja kunnan toiminnoissa Tehostetaan toimivaa ja sovittuihin tavoitteisiin pyrkivää yhteistyötä yhdistysten ja kylätoimikuntien kanssa Sote-palvelujen ja työttömyyden hoidon hallittu kustannuskehitys Hyvinvointivaikutusten kokonaisvaltainen arviointi Hyvinvointitiimissä Järjestetään vaikutusten arvioinnin koulutuksen kertaus Asemanseudun vetovoimasuunnitelmahankkeessa kehitettyjen asukkaiden ja paikallisten toimijoiden osallistumismuotojen tuotteistaminen ja käyttöönotto kunnan palvelujen kehittämisessä ja arvioinnissa Hyvinvointitiimin ja järjestöjen tiivis yhteistoiminta Järjestöavustusten hyvinvointivaikutusten arviointi Vanhusneuvoston aktiivinen paikallinen ja seudullinen toiminta turvataan erillisellä määrärahan turvin Seudullisesti toimivan vammaisneuvoston toiminta turvataan Nuorten kuulemisjärjestelmä otetaan aktiiviseen käyttöön Palvelusopimuksissa sovitaan hyvinvointivaikutusten arviointiin perustuvista sote- ja työttömyyden hoidon palveluista ja kustannusten tasosta Eri toimijoiden kesken sovitaan tarkoituksenmukainen työnjako