30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) S e l v i t y s o s a : Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ehkäiseminen ja pelastustoiminta normaali- ja poikkeusoloissa sekä varautuminen näihin tehtäviin. Lisäksi pelastustoimi osallistuu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät pelastuslaitokset. Valtion talousarviosta rahoitetaan Pelastusopiston toiminta sekä sisäasiainministeriön johtama pelastustoimen valtakunnallinen kehittämistoiminta. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat. Pelastustoiminnan valmiudet erilaisissa onnettomuustilanteissa ja poikkeusolojen toiminnassa ovat hyvällä tasolla. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen, kuten tehtävän välittämiseen liittyvät toimenpiteet, viestikeskustehtävät, väestön varoittamistoimenpiteiden käynnistäminen äkillisessä vaaratilanteessa sekä muut viranomaisten toiminnan tukemiseen liittyvät tehtävät. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on myös hätäkeskuspalveluihin liittyvien tehtävien ja toimintatapojen kehittäminen ja valvonta. Hätäkeskustoimintaa tehostetaan ja toiminnan tuottavuutta lisätään Hätäkeskuksen rakenteita kehittämällä. Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan vuoden 2015 loppuun mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa. Hallitusohjelman mukaisesti hätäkeskusuudistuksen toimivuutta tarkastellaan turvallisuuden ja alueellisen yhdenvertaisuuden sekä henkilöstön näkökulmasta. Arvioinnissa huolehditaan ensisijaisesti hätäkeskuspalveluiden laadusta, asiantuntemuksesta ja toimintavarmuudesta. 01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 343 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) EU:n hyväksymiin ja rahoittamiin hankkeisiin sekä EU-rahastojen tuella toteutettaviin pelastustoimen kansainvälisiin hankkeisiin sisältyvien omarahoitusosuuksien maksamiseen 2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapaturmat ja toimintakyky -yksikölle myönnettävään rahoitukseen yhteistyösopimuksen mukaisesti 3) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pelastustoimen laitelain (10/2007) mukaisten valvontaviranomaistehtävien sekä vuosittain laadittavan tulossopimuksen mukaisien pelastustoimen kehitys-, selvitys- ja valmistelutehtävien toimintamenoihin 4) pelastuslain (379/2011) 107 :n mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen 5) pelastuslain 100 :n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
6) pelastuslain 97 :ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen 7) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö asettaa pelastustoimelle seuraavat alustavat tuloksellisuustavoitteet: Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoimen tehtävä on erityisesti tulipalojen ehkäisy. Toimiala osallistuu myös muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia pyritään ehkäisemään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia. Pelastuslain vaikutuksia pelastusviranomaisten toimintaan seurataan. Onnettomuuksien ehkäisy arvio tavoite Tuotokset Erheellisten paloilmoitusten määrä (kpl), enintään 20 076 18 700 17 400 Neuvontaa ja valistusta saaneiden osuus väestöstä (%), vähintään 16 16 20 Pelastustoiminta ja varautuminen Pelastustoimella on yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti uhka-arvio pelastustoimen valtakunnallista koordinaatiota edellyttäviä erityistilanteita varten. Pelastustoimen osuus yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta toteutetaan. Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti onnettomuustilanteissa riskejä vastaavasti, antamaan pelastustoimeen kuuluvaa apua suuronnettomuustilanteissa ulkomailla ja varautumaan avun vastaanottamiseen. Pelastuslaitosten toiminta on järjestetty uusien, yhdenmukaisten pelastustoimen mitoitusten, rakenteiden, suorituskyvyn ja toimintavalmiuden perusteiden mukaisesti. Turvataan väestön suojaamismahdollisuudet ja varaudutaan mahdollisesti tarvittaviin evakuointeihin. Pelastustoimi toteuttaa sille osoitettua varautumisen yhteensovittamistehtävää. Pelastustoiminta ja varautuminen arvio tavoite Tuotokset Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä, kpl, arvio, josta 1) 101 654 96 900 96 900 tulipaloista (pl. maastopalot) aiheutuvat tehtävät 10 790 11 000 11 000 maastopaloista aiheutuvat tehtävät 1 011 2 900 2 900 tarkistus- ja varmistustehtävät 30 572 21 000 21 000 ensivastetehtävät (pl. sairaankuljetustehtävät) 26 772 30 000 30 000 muut tehtävät 32 509 32 000 32 000 Toiminnan laatu ja palvelukyky Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 1. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 50 50 50 Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 2. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 50 50 50 1) Pelastuslaitoksen eri tehtävätyypeille ei aseteta tavoitteita, vaan niiden kehitystä seurataan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
Koulutus- ja tutkimustoiminta Pelastusopistossa annettavan tutkintoon johtavan koulutuksen avulla varmistetaan pelastus- ja hätäkeskushenkilöstön riittävyys ja oikeanlainen osaaminen. Pelastusopiston jatko- ja täydennyskoulutusjärjestelmä tukee monipuolisesti pelastustoimen osaamista. Lisätään pelastustoimen kotimaista tutkimustoimintaa ja kansainvälisen tutkimuksen sekä uusien toimintamenetelmien ja tekniikoiden hyödyntämistä. Selvitys pelastustoimen verkostomaisen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustamisesta valmistuu. Pelastustoimen vapaaehtoista ja sivutoimista henkilöstöä sekä pelastustoimen ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta koskevat selvitykset valmistuvat. Pelastustoimi arvio tavoite Tuotokset Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään 51 360 49 860 50 000 Pelastusopiston tutkintojen määrä, kpl, vähintään 207 180 200 AMK-tutkintojen määrä, kpl 36 30 33 Panokset Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet, josta 121,5 118 112,7 Pelastusopiston henkilötyövuodet 104,5 106 104 Sisäasiainministeriön henkilötyövuodet 8 3 1 Turvallisuus- ja kemikaaliviraston henkilötyövuodet 5 5 3,7 Kriisinhallintakeskuksen henkilötyövuodet (kv. pelastustoimi) 4 4 4 Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) 13 360 13 250 13 250 Toiminnan tehokkuus Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet 981 995 995 Pelastusopiston koulutettavapäivät/opettaja 1 323 1 331 1 330 Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään 28 428 28 050 28 050 Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivän hinta, euroa, enintään 158 156 156 Toiminnan laatu ja palvelukyky Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1 4) 3,01 3,08 3,08 Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat 5,5 5,0 5,0 Henkiset voimavarat Pelastusopiston henkilöstön lukumäärä 110 112 110 Kriisinhallintakeskuksen henkilöstön lukumäärä (kv. pelastuspalvelu) 4 4 4 Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1 5) - 3,4 3,4 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 9,4 6,5 6,5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 18 715 17 447 20 489 Pelastustoimen bruttotulot 4 984 3 765 4 146 Nettomenot 13 731 13 682 16 343 Pelastusopisto 11 290 11 628 11 123 Sisäasiainministeriö 2 349 1 604 4 770 Kansainvälinen pelastuspalvelu 92 450 450 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 077 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 473 Pelastustoimen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 1 007 1 053 1 149 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 484 594 533 osuus yhteiskustannuksista 774 810 881 Kustannukset yhteensä 1 258 1 404 1 414 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -251-351 -265 Kustannusvastaavuus, % 80 75 81 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kunnallisten toimijoiden lisääminen TUVE-verkkoon (mistä 1 500 000 euroa siirtona momentilta 28.90.30) 3 000 Lähialueyhteistyö -50 Siirto momentille 26.01.01 (-1 htv) -65 Siirto momentille 26.01.01 (tekninen korjaus) -10 Säästöjen kohdentuminen (osuus 10 milj. eurosta) -100 Toimintamenojen säästö (osuus 60 milj. eurosta) 45 Uusien tuottavuustoimien vähennys -135 Palkkausten tarkistukset 32 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -23 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -33 Yhteensä 2 661 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
talousarvio 16 343 000 talousarvio 13 682 000 tilinpäätös 14 127 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 193/ vp (21.11.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 362 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Lisäys 19 000 euroa talousarvioesityksen 16 343 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista. talousarvio 16 362 000 IV lisätalousarvio -23 000 talousarvio 13 682 000 tilinpäätös 14 127 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/ vp (13.12.) Valiokunta lisäsi momentille 50 000 euroa Suomen ja Venäjän väliseen pelastusyhteistyöhön vuodelle. Toiminnan jatkorahoitus ei ole kuitenkaan selkiytynyt kuluvan vuoden aikana. Kyse on melko pienimuotoisesta, mutta tärkeästä, jatkuvasta viranomaistoiminnasta, jonka tulee toimia onnettomuuden sattuessa. Itärajan pelastuslaitokset ovat toteuttaneet tehtävää aktiivisesti. Valiokunta pitää välttämättömänä, että sisäasiainministeriö ottaa vastuun viranomaisyhteistyöstä ja organisoi pelastuslaitosten toteuttaman toiminnan ja järjestää myös rahoituksen pysyvällä tavalla. Yhteistyön pohjana on valtioiden välinen sopimus yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niiden seurausten torjumiseksi. Tehtävää ei voi jättää yksittäisten kuntien hoidettavaksi. Valiokunta kohdistaa momentin määrärahoista 100 000 euroa käytettäväksi rajat ylittävän pelastusvalmiuden parantamiseen. Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että rakennepoliittisen ohjelman asettamien säästötavoitteiden saavuttamiseksi sisäasiainministeriössä on luonnosteltu pelastustoimen hallintoon liittyviä uudistussuunnitelmia. Valiokunta korostaa, että merkittävistä organisaatiomuutoksista tulee keskustella avoimesti ja päätösten tulee pohjautua selvitykseen, jossa muutosten vaikutukset arvioidaan kattavasti. Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 362 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) EU:n hyväksymiin ja rahoittamiin hankkeisiin sekä EU-rahastojen tuella toteutettaviin pelastustoimen kansainvälisiin hankkeisiin sisältyvien omarahoitusosuuksien maksamiseen 2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapaturmat ja toimintakyky -yksikölle myönnettävään rahoitukseen yhteistyösopimuksen mukaisesti 3) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pelastustoimen laitelain (10/2007) mukaisten valvontaviranomaistehtävien sekä vuosittain laadittavan tulossopimuksen mukaisien pelastustoimen kehitys-, selvitys- ja valmistelutehtävien toimintamenoihin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
4) pelastuslain (379/2011) 107 :n mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen 5) pelastuslain 100 :n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen 6) pelastuslain 97 :ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen 7) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin 8) enintään 100 000 euroa rajat ylittävän pelastusvalmiuden parantamiseen. I lisätalousarvioesitys HE 66/ vp (22.5.) Momentin perusteluja täydennetään siten, että momentille voidaan nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset. S e l v i t y s o s a : Momentin perustelujen mukaan momentille ei voi budjetoida siirtotalouden tuottoja ellei määrärahan perusteluissa ole toisin määrätty. Palosuojelurahastolain (306/2003) mukaan Palosuojelurahasto voi myöntää yleisavustusta ja erityisavustuksia pelastusalan järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille sekä erityisavustuksia kunnille, pelastustoimen alueille ja sopimuspalokunnille. Palosuojelurahastosta voidaan myöntää myös muille erityisavustuksia oppimateriaalin tuotantoon ja hankintaan, tietojenkäsittelyn kehittämiseen ja laitteiden hankintaan, kokeilu- ja käynnistämis-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan, valmistukseen ja nevontaan sekä standardisointiin. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. I lisätalousarvio talousarvio 16 362 000 tilinpäätös 13 659 000 tilinpäätös 14 127 000 Eduskunnan kirjelmä EK 19/ vp (18.6.) Momentin perusteluja täydennetään siten, että momentille voidaan nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset. 02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 65 751 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet: Toteutetaan hätäkeskustoiminnan strategisten linjausten mukaisia toimenpiteitä. Hätäkeskuslaitos jatkaa toiminnan yhdenmukaistamista yhdessä hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten kanssa. Yhdenmukaistaminen tulee saattaa tasolle, joka mahdollistaa verkottuneen toimintamallin käyttöönoton uudella tietojärjestelmällä. Uuden hätäkeskustietojärjestelmän kehitystyötä ja käyttöönoton valmistelua jatketaan siten, että käyttöönotto voidaan toteuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Vuonna yhdistetään Keski-Suomen hätäkeskus (Jyväskylä) Pohjanmaan hätä- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
keskukseen (Vaasa) ja Länsi-Uudenmaan hätäkeskus (Lohja) Keravan hätäkeskukseen sekä Hämeen hätäkeskus (Hämeenlinna) Varsinais-Suomen hätäkeskukseen (Turku). Hätäkeskuslaitos arvio tavoite Tuotokset Ilmoitusten määrä, kpl, josta 4 137 000 4 327 000 4 367 000 hätäpuhelujen määrä, kpl 3 021 000 3 072 000 3 100 000 välitettyjen tehtävien määrä, kpl 1 647 000 1 752 000 1 770 000 Panokset Hätäkeskustoiminnan kokonaismenot, brutto, 1 000 euroa 66 605 68 075 69 721 Henkilötyövuodet 746 721 711 Toiminnan tehokkuus Hätäilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit) 8 000 8 200 8 200 Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään 11,6 11,8 11,2 Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäkeskusilmoitus, enintään 15,1 14,5 13,7 Toiminnan laatu ja palvelukyky Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1 5) 3,22-3,5 Väestöstä keskeiset hätäkeskuspalvelut tuntee, (%) - 90 95 Henkiset voimavarat Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1 5) 3,18 3,21 3,24 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 15,9 15,0 14,0 Henkilöstön määrä 735 725 720 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 66 605 68 434 69 721 Bruttotulot 4 331 4 363 3 970 Nettomenot 62 274 64 071 65 751 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 463 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 672 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 4 286 4 267 3 973 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 1 907 1 765 2 183 osuus yhteiskustannuksista 467 1 818 467 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7
varsinainen talousarvio Kustannukset yhteensä 2 374 3 583 2 650 esitys Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 912 684 1 323 Kustannusvastaavuus, % 181 119 150 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Hätäkeskuslaitoksen rakennemuutokseen liittyvä muutosturva -243 Hätäkeskuslaitoksen rakennemuutokseen liittyvän muutosturvan aikaistaminen 1 336 Kunnallisten toimijoiden liittäminen TUVE-verkkoon 1 000 Säästöjen kohdentuminen (osuus 10 milj. eurosta) -300 Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 31.20.01) -18 Toimintamenojen säästö (osuus 60 milj. eurosta) 189 Toti-hanke ja rakennemuutos 790 Uusien tuottavuustoimien vähennys -495 Hallinnon tilatehokkuus (HO) -500 Palkkausten tarkistukset 195 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -139 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -135 Yhteensä 1 680 talousarvio 65 751 000 I lisätalousarvio 525 000 talousarvio 64 071 000 tilinpäätös 59 483 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 193/ vp (21.11.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 65 326 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan. Muutos talousarvioesityksen 65 751 000 euroon nähden on 425 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 585 000 euroa Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskusuudistuksen johdosta vapautuvista toimitiloista aiheutuvista vuokrasäästöistä ja vuokrasopimusten irtautumisesta aiheutuvasta omavastuuosuudesta johtuen ja lisäyksenä 160 000 euroa palkkausten tarkistuksista johtuen. talousarvio 65 326 000 IV lisätalousarvio 4 261 000 I lisätalousarvio 525 000 talousarvio 64 071 000 tilinpäätös 59 483 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/ vp (13.12.) Vuonna jatketaan Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistusta. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan vuoden 2015 loppuun mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8
Talousarvioesityksessä on huomioitu uudistusten myötä tapahtuva toiminnan tehostuminen, mutta samalla on pyritty varmistamaan myös uudistusten loppuun saattaminen. Mm. hätäkeskustietojärjestelmän (Erica) ja hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) palveluihin esitetään 1 000 000 euron lisäystä. Valiokunta toteaa, että Hätäkeskuslaitoksen tulee saada esitetyn määrärahan lisäksi käyttöönsä momentin vuodelta siirtyvä erä selviytyäkseen uudistuksiin liittyvistä kustannuksista. Hallitus esittää lisäksi pelastustoimen toimintamenoihin (mom. 26.30.01) 3 000 000 euron määrärahaa turvallisuusverkkotoiminnan laajentamiseksi kunnalliselle sektorille. Näin pyritään varmistamaan kunnallisten johtokeskusten toiminta ja hälytettävien yksiköiden tietojen päivittäminen kunnissa vuodesta 2015 eteenpäin. Valiokunta toteaa, että hätäkeskusuudistuksessa on useita kriittisiä kohtia ja sen toteutuksen kannalta on erittäin oleellista, että valtion ja kuntien viranomaisprosessit onnistuvat kaikissa samanaikaisesti käynnissä olevissa uudistuksissa (TUVE, KEJO ja TORI). Tämä edellyttää entistä parempaa yhteistyötä ja vastuiden selvittämistä myös ministeriöiden (VM, SM, STM ja PLM) välillä. Hankkeiden etenemistä tulee seurata ja koordinoida aktiivisesti. Valiokunta kiinnittää lisäksi erityistä huomiota valtion tilojen tarkoituksenmukaiseen ja suunnitelmalliseen käyttöön hallinnon muutosten yhteydessä. Hätäkeskuslaitoksen uudistuksessa vapautuneista toimitiloista maksettiin vuokraa yli miljoona euroa vuonna, ja valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös vuonna vapautuvista toimitiloista on tulossa lisäkustannuksia. Vuokrasopimukset tulee pyrkiä päättämään vapautumisen yhteydessä ja varmistamaan tilojen hyötykäyttö heti vapautuksen jälkeen. Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 65 326 000 euroa. I lisätalousarvioesitys HE 66/ vp (22.5.) Momentille myönnetään lisäystä 687 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 843 000 euroa Hätäkeskuslaitoksen Tampereella sijaitsevan, hätäkeskusuudistuksen vuoksi vapautuneen toimitilan vuokrasopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä aiheutuviin kertakustannuksiin ja vähennyksenä 156 000 euroa vuokramenojen säästöstä johtuen. I lisätalousarvio 687 000 talousarvio 65 326 000 tilinpäätös 68 857 000 tilinpäätös 59 483 000 Eduskunnan kirjelmä EK 19/ vp (18.6.) Momentille myönnetään lisäystä 687 000 euroa. III lisätalousarvioesitys HE 207/ vp (23.10.) Momentille myönnetään lisäystä 4 144 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9
S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu Hätäkeskuslaitoksen Mikkelissä, Hämeenlinnassa ja Lohjalla sijaitsevien hätäkeskusuudistuksen seurauksena vapautuneiden toimitilojen vuokrasopimusten ennenaikaisesta päättämisestä aiheutuviin kertakustannuksiin. III lisätalousarvio 4 144 000 I lisätalousarvio 687 000 talousarvio 65 326 000 tilinpäätös 68 857 000 tilinpäätös 59 483 000 Eduskunnan kirjelmä EK 40/ vp (25.11.) Momentille myönnetään lisäystä 4 144 000 euroa. 20. Erityismenot (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään 3 406 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) pelastuslain (379/2011) 97 :ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen sekä ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta Finavialle 2) pelastuspalveluavun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun hälytys- ja informaatiokeskusten ja järjestelmien asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 6 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin. 3) pelastuslain 31 :n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) 1) Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin 1 706 000 2) Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen 1 000 000 3) Metsäpalojen tähystystoiminta 700 000 Yhteensä 3 406 000 talousarvio 3 406 000 talousarvio 3 406 000 tilinpäätös 1 707 176 Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10
Momentille myönnetään 3 406 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) pelastuslain (379/2011) 97 :ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen sekä ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta Finavialle 2) pelastuspalveluavun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun hälytys- ja informaatiokeskusten ja järjestelmien asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 6 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin. 3) pelastuslain 31 :n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin. 43. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään 8 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen Suomen Erillisverkot Oy:lle. S e l v i t y s o s a : Momentilta myönnetyn rahoituksen tavoitteena on turvata viranomaisradioverkon toiminta. talousarvio 8 100 000 talousarvio 8 100 000 tilinpäätös 8 100 000 Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään 8 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen Suomen Erillisverkot Oy:lle. I lisätalousarvioesitys HE 66/ vp (22.5.) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen Suomen Virveverkko Oy:lle. S e l v i t y s o s a : Suomen Virveverkko Oy yhtiöitettiin Suomen Erillisverkot Oy:n tytäryhtiöksi 1.10.. Suomen Virveverkot Oy:lle siirtyi VIRVE-operaattoriliiketoiminnan vastuut, asiakas- ja alihankintasuhteet sekä sopimukset. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11
I lisätalousarvio talousarvio 8 100 000 tilinpäätös 8 100 000 tilinpäätös 8 100 000 Eduskunnan kirjelmä EK 19/ vp (18.6.) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen Suomen Virveverkko Oy:lle. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12