LUMA-aineita tunteella: 3-10-vuotiaiden tiede- ja teknologiakasvatusta uusilla lähestymistavoilla Helsingin yliopiston LUMA-keskus Jenni Vartiainen www.helsinki.fi/yliopisto 9.1.2014 1
Haasteita sekä oivia paikkoja kehittää uusia luovia lähestymistapoja Suomessa nuoret osaavat verrattain hyvin luonnontieteitä ja matematiikka (OECD 2010) Kiinnostus ko. aineisiin on edelleen heikkoa Sama haaste esiintyy maailmanlaajuisesti (Krapp & Prenzel, 2011) Jos lapsen tai nuoren kiinnostuksen suuntautumiseen halutaan vaikuttaa, tulisi myönteisiä kokemuksia luonnontieteistä ja matematiikasta tarjota parhaimmillaan jo noin neljän vuoden iässä (Alexander et al., 2012) Lapsella on luontainen kyky ja tarve tutkia ympäristöään (Hidi & Harackiewicz, 2000). Eräs tapa herättää lapsen kiinnostusta luonnontieteitä, teknologiaa ja matematiikkaa kohtaan on kerhotoiminta
Pikku-Jipot: 3-6-vuotiaiden tiedekasvatus Helsingin yliopiston LUMA-keskus aloitti 3-6- vuotiaiden tiedekasvatuksen tammikuussa 2013 Pikku-Jipot-kerhotoiminnalla
Tavoitteet Harjoittaa lasten Tutkimisen Ajattelun ja Keskustelun taitoja Tukea sosiaalista ja emotionaalista oppimista Myönteiset kokemukset luonnontieteistä, matematiikasta ja teknologiasta.
Pedagogisia periaatteita Tutkimuksellinen oppiminen (Aksela, 2011) Sosiaalinen ja emotionaalinen oppiminen (SEL) (Durlak et al, 2011)
Pikku-Jipot-toiminnan malli Kuusi tapaamiskertaa Kaksi ikäryhmää samat toiminnot, haastavutta säädellään keskustelun tasolla ja kysymysten asettelulla Tunneoppimisen periaatteet toteutuvat mm. samalla kaavalla toistuvassa kerhorakenteessa, itseilmaisulle turvallisessa ympäristössä ja jokaisen kerholaisen aktiivisessa huomioimisessa Oppimisympäristönä toimii leikki kehystarinoineen, kuvituksineen ja roolihahmotettuine ohjaajineen Vanhempien osallistaminen kotitehtävien kautta
Kerhojen teemoja Vesi: liukoisuus, pintajännitys, tiheys Värit: Muodostuminen, havainnointi Olomuodot: Muutokset, ominaisuudet Ilmanpaine: Lämpötilan vaikutus, havaitseminen Ympäröivä luonto: Vuoden ajat, kasvien tunnistus, ravintoketjut Motoriset taidot: Mittaaminen, pipetointi, numeroiden kirjoitus Geometria: Platonin kappaleet, tasokuviot FAQ: Mitä lasten kanssa oikein voi tehdä? Symmetria: peilikuvien piirtäminen, symmetrian tunnistaminen Päättely: Loogisia pulmia, johtopäätösten tekeminen
Pikku-Jipot: kehittämistutkimuksen tuote Pikku-Jipot -kerhomalli on tuotettu kehittämistutkimuksen tuloksena (Pernaa, 2013) Ongelma-analyysi Tavoitteiden asettaminen Kehittämisratkaisun luominen Kehittämisratkaisun testaus Kehittämistutkimus jatkuu edelleen Ensituloksia Vanhempien arvioin mukaan Pikku-Jipot toiminta on lisännyt lasten kiinnostusta luonnontieteellisiä ilmiöitä sekä matematiikkaa kohtaan. Erityisesti kerhomallin leikkioppimisympäristö sekä roolihahmotetut ohjaajat on koettu myönteisiä tunteita vahvistaviksi (Vartiainen & Aksela, 2013)
Haaste: Miten tällaista toimintaa lapsille saisi enemmän ja laajemmalle alueelle?
3-10-vuotiaiden virtuaalikerhot LUMA-toiminnassa aloitetaan lasten virtuaalikerhojen tarjoaminen verkossa suositun Jippo-verkkolehden kautta. 3-10-vuotiaden lasten luonnontieteiden ja matematiikan harrastaminen on haasteellista verrattain vähäisen ja alueellisesti keskittyneen tarjonnan vuoksi. Perheiden aikataulut ja vanhempien sitoutuneisuus vaikuttavat lapsen mahdollisuuteen harrastaa
Virtuaalikerho tavoittaa ajasta ja paikasta riippumatta Verkossa julkaistaan kuuden viikon ajan kerran viikossa kerhovideo Kerhoja voidaan toiminnan alussa järjestää kaikkiaan kahdeksan vuoden aikana, osallistujamäärää ei ole tarve rajoittaa Kerhovideo koostuu motivoinnista, tutkimuksen tai työn yksityiskohtaisesta suoritusohjeesta ja lapsen oman toiminnan merkityksen osoittamisesta.
Olennaista on lapsen löytämisen, tutkimisen sekä keksimisen ilo ja riemu! EDUvision 2011 Ljubljana, Slovenia
Lähteet Aksela, M. (2011). Tutkimuksellinen opiskelu osaksi luonnontieteiden opetusta. LUMA Sanomat: http://www.luma.fi/artikkelit/tutkimuksellinen-opiskelu-osaksi-luonnontieteiden-opetusta. Luettu 23.3.2013. Alexander, J. M., Johnson, K. E., & Kelley, K. (2012). Longitudinal analysis of the relations between opportunities to learn about science and the development of interests related to science. Science Education, 96(5), 763-786. Durlak, J., Weissberg, R. P., Dymnicki, A. B., Taylor, R. D., & Schellinger, K. B. (2011). The Impact of Enhancing Students' Social and Emotional Learning: A Meta-Analysis of School-Based Universal Interventions. Child Development, 82(1), 405-432. Krapp, A. & Prenzel, M. (2011). Research on interest in science: Theories, methods, and findings. International Journal of Science Education, 33(1), 27 50. OECD (2010), PISA 2009 Results: What Students Know and Can Do Student Performance in Reading, Mathematics and Science (Volume I) http://dx.doi.org/10.1787/9789264091450-en Pernaa, J. (2013). Kehittämistutkimus opetusalalla. Jyväskylä: PS-Kustannus. Vartiainen, J., & Aksela, M. (2013). Tiedekerhot 3-6-vuotiaille: Oppimisen ja onnistumisen iloa tieteestä. LUMAT, 1(3), 315-321.