KEMPELEEN KUNTA Henkilöstöhallinto 2016 KEMPELEEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 1. YLEISTÄ Päihteillä tarkoitetaan alkoholia sekä huumeita ja päihtymistarkoituksessa käytettäviä keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Päihteiden käyttö on työpaikan kannalta ongelma silloin kun: henkilö nauttii päihteitä työaikana / työpaikalla henkilö on päihtyneenä työssä päihteiden käyttö aiheuttaa poissaoloja työstä päihteiden käyttö vaikuttaa haitallisesti työhön Näissä tilanteissa asiaan on puututtava tämän toimintamallin mukaisesti. Tätä toimintamallia sovelletaan kaikkiin henkilöstöryhmiin tasapuolisesti. Ohjeen toteuttaminen on asteittaista ja luottamuksellista. Tavoitteena on päihdeongelmaisen terveyden ja työkyvyn säilyttäminen ja hänen sekä muiden työntekijöiden työturvallisuuden varmistaminen. Päihdeongelman käsittely ja hoitoonohjaus tapahtuvat luottamuksellisesti henkilötietolakia ja lakia yksityisyyden suojasta työelämässä noudattaen. Kaikki tiedot, jotka voivat vahingoittaa yksilöä (oikeuksia) on pidettävä salassa. 2. VASTUUT Päihteiden käytöstä ensisijainen vastuu on aina käyttäjällä itsellään. Mikäli henkilö ei oma-aloitteisesti lopeta päihteiden käyttöä tai hae apua itselleen, vastuu puuttumisesta siirtyy työyhteisöön. Työpaikalla vastuu päihdeongelmiin puuttumisesta on kaikilla työyhteisön jäsenillä, mutta erityisesti esimiehellä, joka on hierarkkisesti lähinnä ongelmaista. Vastuu hoitoonohjauksen käynnistämisestä on ensisijaisesti esimiehellä.
Työterveyshuolto osallistuu päihdeongelmien käsittelyyn työkyvyn arvioinnin, hoitoonohjauksen ja hoitomahdollisuuksien sekä hoidon seurannan asiantuntijana. Henkilöstönedustaja / työsuojeluvaltuutettu osallistuu päihdeongelmien käsittelyyn ja hoitoonohjaukseen sekä niiden yhteydessä käytäviin neuvotteluihin päihdeongelmaisen työntekijän suostumuksella. Työyhteisön jäsenillä on velvollisuus puuttua päihdeongelmaan aina havaitessaan päihdeongelman (työturvallisuusvelvoite). PÄIHDEASIAN KÄSITTELYN JA HOITOONOHJAUKSEN TOIMINTAMALLI 1. KESKUSTELU JA SUULLINEN HUOMAUTUS Kun työnantajalla on perusteltu syy epäillä henkilön olevan päihtyneenä työpaikalla tai päihteiden käytön aiheuttaneen poissaolon tai haittaavan työtä, esimiehen tulee puuttua asiaan ilman aiheetonta viivästystä. Mikäli kyse on päihtyneenä työpaikalla olosta, pyritään asia varmentamaan asianomaisen suostumuksella tehtävällä puhalluskokeella tai mikäli epäilyksenä on huumausaineiden käyttö, pyritään asia varmistamaan huumausainetestillä asianosaisen suostumuksella. Puhalluttaminen / testaaminen tapahtuu työterveyshuollossa. Mikäli henkilö kieltäytyy puhallutuksesta / testaamisesta, riittää perusteltu epäily humalatilasta kuitenkin tässä toimintamallissa kuvatun prosessin käynnistämiseen. Esimies käynnistää keskustelut asianosaisen henkilön kanssa ja pyrkii vaikuttamaan niin, että päihdeaineiden väärinkäyttöongelma tulisi heti alkuvaiheessa hoidettua. Keskusteluvaiheen aikana ei yleensä anneta varoitusta, esimies antaa suullisen huomautuksen asiasta. Tapaus kirjataan ja esimies laatii siitä muistion, liite 1 (molemmat osapuolet allekirjoittavat muistion). Päihtynyt henkilö on aina viipymättä saatettava pois työpaikalta. Tällöin keskustelu esimiehen kanssa käydään heti seuraavana tai ensimmäisenä mahdollisena päivänä. Työntekijälle tarjotaan mahdollisuus käyttää tukihenkilönä luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua. 2. HOITOONOHJAUS JA KIRJALLINEN VAROITUS (Liite 1)
Mikäli kohdan 1. toimenpiteet eivät ole riittävät, siirrytään kohtaan 2. Jos kohdan 1. käyttäytyminen toistuu, siirrytään suoraan kohtaan 2. Ennen kirjallisen varoituksen antamista esimies keskustelee ao. henkilön kanssa asiasta ja pyytää tarvittaessa keskusteluun mukaan henkilöstöhallinnon yhteyshenkilön ja työsuojeluvaltuutetun tai henkilöä edustavan luottamusmiehen. Tapaus kirjataan ja esimies laatii siitä muistion. Esimies ohjaa asianomaisen henkilön työterveyshoitajan tai -lääkärin vastaanotolle. Työterveyshuollossa henkilölle käydään läpi mahdollisuus hoitoonohjaukseen. Jos henkilö suostuu hoitoonohjaukseen, hänelle laaditaan hoitosuunnitelma ja sovitaan seuranta. Työnantajan aloitteesta tapahtuvan hoitoonohjauksen perusteet ovat olemassa, kun tämän ohjeen aikaisempien kohtien menettelyt ovat olleet tuloksettomia. Jos henkilö kieltäytyy hoitoonohjauksesta, hänelle annetaan kirjallinen varoitus. Varoituksen antavat lähin esimies yhdessä oman esimiehensä kanssa henkilökohtaisesti (kaksi työnantajan edustajaa paikalla). Ennen varoituksen antamista tulee toimintasäännön mukaisesti kuulla henkilöstöpäällikköä. Henkilölle annetaan mahdollisuus käyttää varoitustilanteessa tukihenkilöä esim. työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies. Varoitus annetaan, jos kohta 1. ei ole tuonut muutosta henkilön päihdeaineiden väärinkäyttöön ja se jatkuu työtä haittaavana tai henkilö on kieltäytynyt hoitoonohjauksesta. 3. HOITOSOPIMUS Työnantajan toimesta hoitoon ohjatun kanssa tehdään kirjallinen hoitosopimus yhdessä työterveyshuollon edustajan kanssa, jonka mukaan hoito ja hoitokäynnit tapahtuvat hoitopaikan ohjeiden mukaisesti. Hoitosopimus liite 3. Työnantajan nimeämällä edustajalla on oikeus seurata hoidon etenemistä ja saada ilmoitus, mikäli hoito keskeytyy. Hoitosopimus tehdään neljänä kappaleena yksi kullekin: hoitoonohjattu, hoitopaikka, esimies ja henkilöstöhallinnon yhteyshenkilö.
3. HUUMAUSAINETESTI Oma-aloitteisesta hoitoon hakeutumisesta voidaan, mikäli työntekijä niin haluaa, tehdä myös hoitosopimus. Se voi helpottaa ja tukea hoidon onnistumista. Päihdeongelmaisen hoitoon/hoitoihin liittyvät maksusitoumukset hoidetaan suoraan oman alueen sosiaalityöntekijän kautta. Hoitoihin osallistuminen on työntekijän omaa aikaa eli poissaolo tulee korvata. Työterveyshuollon hoitoneuvottelut ja seurannat saa käydä työajalla. Huumausainetestauksella tarkoitetaan työntekijän testaamista siitä, onko kyseinen työntekijä käyttänyt lääkkeitä tai huumaavia aineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Huumausainetestin tekeminen edellyttää työntekijän suostumusta. Työntekijän on tiedettävä suostuvansa nimenomaan huumausainetestiin ja suostumuksensa merkitys. Suostumuksen on oltava kirjallinen. Näytteenoton jälkeenkin työntekijä voi vielä kieltää testaamisen. Työntekijä voi myös testituloksen oikeellisuuteen liittyvästä syystä riitauttaa varmistetun positiivisen testituloksen ja vaatia B-näytteen analysointia 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin hän on saanut tiedon varmistetusta positiivisesta testituloksesta. Työntekijän suostuttua huumausainetestiin, hänet lähetetään huumausainetestaukseen työterveyshuoltoon. Myös työhönotto tilanteissa tehtävät huumausainetestit tehdään työterveyshuollossa. Testauksen suorittamisessa ja työnantajalle annettavan todistuksen toimittamisessa noudatetaan STM:n työterveyshuollolle antamien suositusten ja määräysten mukaisia ohjeita. Testitulos annetaan vain työntekijälle. Työntekijän on annettava työnantajalle (esimiehelle) huumausainetestiä koskeva todistus, mutta ei itse testitulosta. Silloin kun huumausainetesti on osa rekrytointiprosessia, hakija toimittaa työnantajalle (esimiehelle) työhönsopivuuslausunnon. Työnantaja vastaa huumausainetodistuksen hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista. Todistuksen toimittaminen työhön otettaessa, siten kuin toteutustavasta on erikseen päätetty, työnhakijalla ei ole velvollisuutta toimittaa todistusta. Työnantaja voi kuitenkin jättää työhönottoharkinnassa ottamatta huomioon työnhakijan, joka ei
toimita todistusta työnantajalle. Lisäksi työnantaja voi tehdä valinnan ehdollisena siihen asti, kunnes tehtävään valittu on toimittanut pyydetyn todistuksen. Kempeleen kunnassa seuraavat työtehtävät ovat sellaisia, joissa huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämistä voidaan vaatia: 1) henkilö hoitaa tehtäviä, joihin pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa eikä niihin osallistu muita henkilöitä 2) työnhakijan on tarkoitus hoitaa sellaisia tehtäviä, joissa on itsenäisesti ja valvomattomasti pääsy huumausaineisiin tai vähäistä suurempaan määrään sellaisia lääkkeitä, joita voidaan käyttää huumaaviin tarkoituksiin 3) henkilöt, joiden tehtäviin säännöllisesti kuuluu henkilöautoa suurempien moottoriajoneuvojen, trukin tai muun sellaisen laitteen kuljettaminen 4) merkittävistä atk-järjestelmistä vastaavat henkilöt, joilla on laajat ylläpitäjän tai pääkäyttäjän oikeudet 5) vaarantaa liike- ja ammattisalaisuutta tai aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle vähäistä suurempaa taloudellista vahinkoa, jos liike- ja ammattisalaisuuden vaarantamista tai taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää. Yksityisyydensuojaa työelämässä koskevan lain (759/2004) 8 :n nojalla työntekijä, joka toimii tämän säännöksen mukaisissa tehtävissä, on velvollinen esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos esimiehellä on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä tai että työntekijällä on huumeriippuvuus ja testaaminen on välttämätöntä työntekijän työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi.
Testaus huumevieroitushoidon yhteydessä Työntekijä on velvollinen esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen silloin, kun työntekijä on positiivisen huumausainetestituloksen perusteella sitoutunut huumausaineiden väärinkäytön vuoksi hoitoon ja todistuksen käsittely liittyy hoidon toteutumisen seurantaan. Huumeongelmaisen työntekijän hoitosuunnitelmaan voidaan sisällyttää huumetestit. Huumeongelmaisen työntekijän työhön paluun ehtona on negatiivinen testitulos. 4. PALVELUSSUHTEEN KATKAISEMINEN Hoitoonohjausjärjestelmä ei syrjäytä työnantajalle kuuluvaa lakien ja sopimusten mukaista oikeutta päihteiden väärinkäyttäjän palvelussuhteen katkaisemiseen tai virkamiesten osalta muuhun kurinpitomenettelyyn. Palvelussuhteeseen kohdistuvia toimenpiteitä harkitaan tapauskohtaisesti kiinnittäen erityistä huomiota päihteidenkäytön aiheuttamiin mahdollisiin vaaratilanteisiin. Toimenpiteiden osalta voidaan huomioida myös henkilön myönteinen suhtautuminen hoitoa kohtaan. 5. JATKOHOITO JA TARKKAILU Henkilön palatessa työyhteisöön on häntä muiden taholta kohdeltava tasavertaisena työyhteisön jäsenenä esim. laitoshoidon jälkeen saattaa seurata avohoito eikä tällöin voida määritellä hoidon päättymistä. Jos ao. henkilö 6 kuukauden jälkeen hoidon päättymisestä aloittaa uudelleen päihteiden väärinkäytön, toimenpiteet aloitetaan uudelleen kohdan 2 mukaisesti. Mikäli väärinkäyttötapauksesta on kulunut 2 vuotta, niin asia käsitellään uutena tapauksena. Jos edellä mainitut toimenpiteet eivät auta, voidaan ryhtyä palvelussuhteen purkamiseen. 6. ERIMIELISYYKSIEN SELVITTÄMINEN Jos hoitoonohjauksessa, hoidosta tai palvelussuhteen jatkamisesta aiheutuu erimielisyyksiä, on luottamusmiehelle,
työsuojeluvaltuutetulle ja henkilöstöhallinnon yhteyshenkilölle varattava tilaisuus osallistua neuvotteluun. Jos päihdeongelman esiintymisestä työpaikalla ei näin päästä selvyyteen, työnantaja päättää työoikeudellisella tulkintaetuoikeudellaan tarvittavista ja noudatettavista jatkotoimista.
LIITE 1 PUHEEKSIOTTOKESKUSTELU OSALLISTUJAT Esimies Työntekijä Muut osallistujat: ESIMIEHEN HAVAINNOT PÄIHDEONGELMAN ILMENEMISESTÄ TYÖSSÄ TYÖNTEKIJÄN NÄKEMYS TILANTEESTA SOVITUT TOIMENPITEET Seuraava sovittu keskusteluaika Aika ja paikka: Allekirjoitukset (läsnäolijat) Jakelu: Tiedoksi: LIITE 2 työntekijä, esimies työterveyshuolto KIRJALLINEN VAROITUS Työntekijä
Nimi: Ammatti: Syntymäaika: Olen todennut yllämainitulla henkilöllä päihteiden väärinkäyttöä siinä määrin, että se on aiheuttanut haittaa työn suorittamiselle. Ao. henkilön kanssa on käyty keskustelu viimeisen kahden vuoden aikana vastaavista asioista pp.kk.vuosi. Tämän vuoksi annan kirjallisen varoituksen. Henkilölle on tarjottu mahdollisuutta käyttää avustajaa tässä tilaisuudessa. Edellytämme, että edellä mainittu menettelynne ei toistu tai tulemme harkitsemaan työsuhteenne/virkasuhteenne päättämistä (irtisanomaan työsuhteenne/virkasuhteenne). Avustaja/luottamusmies/työsuojeluvaltuutettu (nimi): Allekirjoitus Olen esimiehenä kehottanut ao. henkilöä hakeutumaan asianmukaiseen hoitoon ja hänelle on selvitetty hoitomahdollisuuksia. Allekirjoitukset: Päiväys: esimiehen nimi, tehtävänimike toisen esimiehen nimi, tehtävänimike asianosaisen nimi, tehtävänimike Jakelu: LIITE 3 Esimies/työnantajan edustaja Varoituksen saaja Henkilöstöpäällikkö Työterveyshuolto HOITOONOHJAUS Keskustelupäivämäärä / 20 Työntekijä Nimi:
Yksikkö: Puhelinnumero: Työnantajan edustaja Nimi: Puhelinnumero: H o i t o s o p i m u s 1. Sitoudun päihdeongelmani vuoksi käymään hoidossa. Suostun suorittamaan hoitokäynnit hoitopaikan antamien ohjeitten mukaisesti. 2. Työnantajani edustajalla/yhteyshenkilöllä on oikeus valvoa ja seurata, että noudatan hoidosta annettuja ohjeita. 3. Mikäli tämä hoitosopimus on tehty johtuen huumausaineiden käytöstä, suostun hoidon aikana tehtäviin huumetesteihin. 4. Hoitopaikan hoitoa antavalla henkilöllä on oikeus ilmoittaa työnantajan edustajalle/yhteyshenkilölle, mikäli laiminlyön hoidosta annettujen ohjeitten noudattamisen tai hoitokäyntien suoritukset tai mikäli hoidosta ei ole apua. 5. Hoitoonohjauksen aikana sairauspoissaoloista ei voida sopia puhelimitse. 6. Minulle on selvitetty mitä seurauksia saattaa olla, mikäli laiminlyön hoidon. Työpaikan toimenpiteet ennen hoitoonohjausta
Paikka, päivämäärä ja allekirjoitukset Paikka: Päivämäärä: Allekirjoitukset: Hoitoonohjatun allekirjoitus: Esimiehen allekirjoitus: LIITTEET: Liite 1. Puheeksiotto Liite 2. Kirjallinen varoitus Liite 3. Hoitosopimus
Lait ja ohjeet Työsopimuslaki ja vastaavat viran- ja toimenhaltijoita koskevat säädökset Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383 Valtioneuvoston asetus huumausainetestien tekemisestä 7.4.2005/218 Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen suositus päihdeongelmien käsittelyssä Hyvä työterveyshuoltokäytäntö Sopimus työterveyshuoltopalvelujen tuottamisesta Tupakkalaki Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Yhdenvertaisuuslaki