TIESUUNNITELMASELOSTUS

1 (29) 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS

2 (29) Valtatien 9 parantaminen rakentamalla ohituskaistat välille Suinula Käpykangas, Kangasala TIESUUNNITELMASELOSTUS SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 4 1.1 Suunnittelukohteen sijainti 4 1.2 Tien nykytila ja ongelmat 5 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat 8 1.4 Kaavatilanne ja maankäyttö 8 1.5 Maisema 12 1.6 Muinaisjäännökset 12 1.7 Luontoarvot sekä pinta- ja pohjavedet 13 1.8 Maaperäkuvaus ja pohjatutkimukset 13 1.9 Hankkeelle asetetut tavoitteet 14 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 14 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 15 3.1 Tie- ja liittymäjärjestelyt 15 3.2 Valaistus 16 3.3 Kuivatuksen periaatteet 17 3.4 Pohjanvahvistukset 17 3.5 Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso 17 3.6 Haittojen torjumis- ja lieventämistoimenpiteet 18 3.7 Erikoiskuljetukset 18 3.8 Hankkeen massatilanne 19 3.9 Työnaikaiset liikennejärjestelyt 19 4 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTAMINEN TIESUUNNITELMASSA VAIKUTUKSET 19 5 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 19 5.1 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen 19 5.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen 19 5.3 Meluvaikutukset 20 5.4 Vaikutukset ilmanlaatuun 21 5.5 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön 21 5.6 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin 21 5.7 Vaikutukset luonnonvaroihin 21 5.8 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan 21 5.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 21 5.10 Tärinävaikutukset 22 5.11 Kiinteistövaikutukset 22 5.12 Taloudelliset vaikutukset 22 5.13 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 22 6 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT KADUT, LASKUOJAT JA -JOHDOT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT 22 7 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET 22

3 (29) 8 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI 23 8.1 Hyväksymisesitys 23 8.1.1 Maantiet 23 8.1.2 Teiden hallinnolliset järjestelyt 25 8.1.3 Yksityistieliittymät maanteille 25 8.1.4 Liittymäkielto 25 8.1.5 Muut yksityistiejärjestelyt 26 8.1.6 Liitännäisalueet 26 8.1.7 Laskuoja- ja laskujohtoalueet 26 8.1.8 Rakentamisen aikaiset oikeudet 26 8.1.9 Sillat ja tukimuurit 27 8.1.10 Hankkeen toteuttaminen 27 8.1.11 Tiedottaminen 27 9 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 28

4 (29) 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTE- LUT 1.1 Suunnittelukohteen sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Kangasalan kunnassa, keskustan lounaispuolella. Suunnitteluosuuden tierekisteriosoite on vt 9 to 207/5000 to 208/3400 eli maantien 3403 Suinula-Korvenperä liittymän ja Käpykankaan yksityistien liittymän välinen osuus (valtatien 9 yleissuunnitelman vuodelta 2010 paaluvälillä noin 10 km - 14 km). Kohteen sijainti tieverkolla on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti tieverkolla on esitetty mustalla ympyrällä.

5 (29) Kuva 2. Suunnittelukohteen sijainti opaskartalla. Lähde: Kangasalan kunnan karttapalvelu. 1.2 Tien nykytila ja ongelmat Tien leveys ja nopeusrajoitukset Valtatie 9 on suunnittelualueella kaksikaistainen sekaliikennetie ja sen poikkileikkaus on 7,5/10,5 metriä. Nopeusrajoitus on pääosin 80 km/h. Tiellä on sää- ja liikenneolosuhteiden mukaan muuttuvat nopeusrajoitukset. Tie on koko suunnitteluosuudelta valaistu ja varustettu riista-aidoin. Valtatiellä on suunnitteluosuudella 17 liittymää, joista yksi on maantien 3403 liittymä suunnitteluosuuden alkupäässä ja muut liittymät ovat yksityistie- tai maa- ja metsätalousliittymiä. Suunnittelualue päättyy Käpykankaan yksityistien liittymään.

6 (29) TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T Kuva 3. Valtatie on suunnitteluosuudella valaistu ja varustettu riista-aidoin. Maantien 3403 liittymä oriveden suunnasta katsoen näkyy kuvan takaosassa. Kuva: Pirkanmaan ELY-keskus. Liikennemäärä Valtatien 9 liikennemäärä (KVL 2012) suunnitteluosuudella on noin 11 000 ajon/vrk. ja raskaan liikenteen osuus 10 %. Kuva 4. Vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikenne (ajon./vrk) suunnittelualueella (musta ympyrä). Lähde: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikennemääräkartta 2010.

7 (29) Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyt Suunnittelualueella on neljä linja-autoliikenteen pysäkkiparia. Tampereen ja Oriveden välinen valtatieosuus on tärkeä pitkämatkaisen pikavuoroliikenteen reitti. Sen sijaan Suinulan ja Oriveden välisellä alueella joukkoliikenteellä ei ole suurta merkitystä alueen harvasta asutuksesta johtuen. Valtatien varressa ei suunnittelualueella ole kevyen liikenteen väyliä. Kevyen liikenteen yhteydet tien poikittaissuunnassa ovat tällä hetkellä puutteelliset. Sillat Suunnitteluosuudella on nykyinen Havisevan silta, jota jatketaan työn yhteydessä pohjoispuolelle. Uusina siltoina rakennetaan Havialantien risteyssilta ja Havisevan yksityistiesilta. Tievalaistus Valtatie 9 on valaistu kokosuunnitteluosuudelta, myös Korvenperäntie (M2) ja (Y4) ovat valaistut. Onnettomuudet Tiejakso kuuluu onnettomuustiheyden osalta päätieverkon vaarallisimpaan viidennekseen. Vuosina 2008 2012 Ruutanan ja Suinulan välillä on tapahtunut 22 onnettomuutta, joista 4 loukkaantumiseen johtanutta sekä Suinulan ja Käpykankaan välillä 14 onnettomuutta, joista 2 loukkaantumiseen ja yksi kuolemaan johtanutta. Suurin osa henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista on kohtaamis- ja yksittäisonnettomuuksia. Kuva 5. Liikenneonnettomuudet vuosina 2007 2011. Tieosan ongelmat Valtatien 9 liikenneturvallisuus on huono. Se johtuu lukuisista yksityistieliittymistä sekä siitä, että ohitusmahdollisuudet ovat suurten liikennemäärien vuoksi huonot. Tien sujuvuudessa on myös puutteita. Tie jonoutuu päivittäin työmatkaliikenteen vaikutuksesta. Tien nopeustaso ei suunnitteluosuudella vastaa tärkeälle päätielle asetettuja tavoitteita. Valtatien läheisyydessä ei

8 (29) ole rinnakkaistieyhteyttä. Varareittinä toimii etäällä sijaitseva, geometrialtaan vaatimaton ja suurelta osin 60 km/h nopeusrajoituksella varustettu kantatie 58. Tien nykyinen palvelutaso ei tue yhdyskuntien kehittämismahdollisuuksia ja on elinkeinoelämän kuljetusten kannalta heikko. Valtatien liikenteestä aiheutuu lähialueen asukkaille merkittävää meluhaittaa. Tiellä on myös huomattava estevaikutus. 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat Tieosuutta koskevia aikaisempia suunnitelmia ovat: Valtatien parantaminen välillä Tampere Orivesi, Yleissuunnitelma, 2010 Valtatien parantaminen välillä Tampere Orivesi, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, 2008 Vt 9 Käpykankaan liittymän parantaminen, Tie- ja rakennussuunnitelma, 2008 Valaistussuunnitelma Suinula Käpykangas, 2008 Vt 9 Tampere-Jyväskylä, yhteysvälin kehittämisselvitys, 2003 Vt 9 Suinulan ohituskaistatojen rakentaminen, Tiesuunnitelma 1999 Vt 9 rakentaminen moottoritieksi välillä Alasjärvi Suinula, yleissuunnitelma 1994 Vt 9, Selvitys riista-aitojen aukkojen sulkemisesta porteilla Kevytliikenteen alikulun rakentaminen Suinulan kohdalle 1.4 Kaavatilanne ja maankäyttö Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama 29.3.2007. Maakuntakaavassa vt 9 on merkitty Suinulan ja Oriveden välillä pääosin nykyisellä paikallaan merkittävästi parannettavana valtatienä. Kaavassa on lisäksi osoitettu Suinulaan Kangasalle uusi eritasoliittymä. Pirkanmaan liitossa on laadittu myös kokonaismaakuntakaavaa täydentävä 2. vaihemaakuntakaava koskien liikennettä ja logistiikkaa. Kaava on hyväksytty Pirkanmaan maakuntavaltuustossa 2.4.2012 ja saatettu edelleen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vaihemaakuntakaavassa suunnittelualuetta koskevat merkinnät ovat samat kuin Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa.

9 (29) Kuva 6. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Lähde: Pirkanmaan liitto. Yleiskaavat Suunnittelualueella on lainvoimainen Rantaosayleiskaava sekä valtuuston hyväksymä (10.1.2005) Suinulan-Havisevan osayleiskaava. Alueen rantojen rakentaminen ja maankäyttö on ratkaistu Rantaosayleiskaavassa. Osayleiskaavassa valtatie on otettu huomioon suojaviher- sekä maa- ja metsätalousalueina. Onkijärven kohdalla maantieliittymien ympäristö on osoitettu tarkemman suunnittelun alueeksi (SU). Suinulan taajamassa valtatien eteläpuolella sijaitsevat asuinkorttelit on osoitettu me-merkinnällä. Merkintä osoittaa alueet, joilla osayleiskaavan pohjaksi laaditussa meluselvityksessä ilmenee valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisten meluohjearvojen ylitys.

10 (29) TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T Kuva 7. Ote Suinulan-Havisevan osayleiskaavasta. Lähde: Kangasalan kunta. Kuva 8. Ote Rantaosayleiskaavasta. Lähde: Kangasalan kunta.

11 (29) Asemakaavat Suunnittelualueella on vain yksi asemakaavoitettu alue. Yli-Nikkilän asemakaava-alue sijaitsee valtatien eteläpuolella. Se ei ulotu valatielle saakka. Suunnittelualueella on lisäksi vireillä Kivihuhdin asemakaava, josta on vasta alustava luonnos. Kuva 9. Ote Yli-Nikkilän asemakaavasta. Lähde: Kangasalan kunta. Kuva 10. Kivihuhdin asemakaavaluonnos. Lähde: Kangasalan kunta.

12 (29) TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T Asutus ja muu rakennuskanta Suunnitteluosuudella ei ole välittömästi valtatiehen rajautuvaa asutusta tai muuta rakennuskantaa. Hankkeen vaikutusalueella on kuitenkin taajamatyyppistä asutusta valtatien eteläpuolella Suinulassa ja Havisevassa sekä valtatien pohjoispuolella Onkijärven pohjoisrannalla ja Havisevanjärven etelä- ja länsirannalla. 1.5 Maisema Valtatie kulkee koko suunnitteluosuudella pitkin tuoretta kangasmaastoa ja on metsäalueiden rajaama ja näkymiltään sulkeutunut. Tietä reunustava puusto on mäntyvaltaista sekametsää, myös koivun osuus on suuri. Tien varressa ei ole rakentamista ja myös eteläpuolella olevat asuinalueet piiloutuvat lähes kokonaan välissä olevan puustokaistan taakse. Suunnittelualueen järvet eivät näy tiellä liikkujille. Kuva 10. Tyypillistä tiemaisemaa suunnitteluosuudella. Kuva:???? Tie on hyvin rauhallisesti kaarteleva ja korkeusiltaan lähes tasainen. Korvenperäntien itäpuolella tien ylittää voimalinja ja paikoin tietä rajaavat matalat, 1-3 m korkeat kallioleikkaukset, joiden merkitys tienäkymässä on kuitenkin hillitty. Tie rytmittyy lähinnä risteyksien mukaan. 1.6 Muinaisjäännökset Suunnittelualueella ei ole tiedossa valtatien läheisyydessä sijaitsevia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

13 (29) 1.7 Luontoarvot sekä pinta- ja pohjavedet Valtatien 9 läheisyydessä suunnitteluosuudella ei ole suojelualueita. Suinula-Havisevan osayleiskaavaan sen sijaan on merkitty kaksi aluetta, joilla on luonnonsuojelullista arvoa (sl). Näistä toinen on Havisevanjärvestä Vesijärveen laskevan Myllyojan varsi valtatien eteläpuolella ja toinen Onkijärvestä Mellijärveen laskevan ojan/puron varsi noin 200 metrin päässä valtatiestä, sen pohjoispuolella. Hankkeen vaikutusalueella on joitakin pieniä järviä. Näistä Mustijärvi ja Onkijärvi laskevat lopulta Näsijärveen. Havisevanjärvi ja Kaitajärvi laskevat Vesijärveen. Pohjois- eteläsuuntainen vedenjakaja sijaitsee noin suunnitteluosuuden puolivälissä. Onkijärven rannalla on uimaranta. Suunnittelualue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjaesialueella. Hankkeen vaikutusalueen taajamatyyppinen asutus on osin vesi- ja viemäriverkon ja osin kiinteistökohtaisen vesihuollon piirissä. Maaperä- ja pohjatutkimuksien perusteella arvioitiin Onkijärvestä mahdollisesti väylien M2 ja E5R2 leikkauksiin suotautuvien vesien määriä. Näissä väylissä tieleikkauksien alapinta ulottuu järven pinnan alapuolelle ja pohjavedet johdetaan Havialantien risteyssillan pumppaamoon. Koska järven ja väylien välialueelle jäävä maaperä on hiekkamoreenia, kalliota tai hienorakeisia turve ja savimaita, joiden vedenläpäisevyydet ovat pieniä, suotautuvien vesien määrät tieleikkaukseen ovat vähäisiä. 1.8 Maaperäkuvaus ja pohjatutkimukset Suunnittelukohteessa on tehty puristinheijari- ja porakonekairauksia sekä otettu häiriintyneitä maanäytteitä, joista on määritetty maakerrosten maalaji ja vesipitoisuus. Näiden lisäksi käytössä on ollut valtatien 9 aiempien rakennusvaiheiden pohjatutkimustiedot. Suunnittelukohde sijaitsee Onkijärven ja Havisevanjärven eteläpuolisessa, pintamuodoiltaan hyvin mäkisessä metsämaastossa. Mäillä on monin paikoin avokallioesiintymiä ja maapeitteisilläkin alueilla kallion päällä oleva moreeni on korkeintaan muutaman metrin paksuinen. Mäkien välisissä painanteissa esiintyy hienorakeisia maakerroksia. Tampereen suunnasta katsottuna ensimmäinen savikkoesiintymä on Suinulan liittymän kohdalla, missä 1 1,5 metrin paksuisen turvekerroksen alla on 1 1,5 metrin paksuinen savikerros. Seuraava esiintymä on valtatien 9 pohjoispuolella paalun 11900 kohdalla olevassa painanteessa, missä noin 1 metriä paksun turvekerroksen alla on 2 4 metriä paksu, lujuudeltaan pehmeästä sitkeään vaihteleva saven ja savisen siltin kerros. Havisevan sillan kohdalla valtatien 9 pohjoispuolella olevassa maastopainanteessa on 1 2,5 metriä paksu, lujuudeltaan sitkeästä kovaan vaihteleva savisen siltin kerros. Edellisestä noin 400 metriä Jyväskylän suuntaan alkaa valtatien 9 pohjoispuolella noin 200 metrin pituinen peltojakso, missä on 2 4,5 metriä paksu, lujuudeltaan pehmeästä sitkeään vaihteleva savisen siltin kerros.

14 (29) Pohjatutkimuksilla selvitettiin myös E5 eritasoliittymään liittyvien väylien M2 ja E5R2 rampin leikkauksiin Onkijärvestä mahdollisten suotautuvien vesien määriä. 1.9 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen yleisluonteinen tavoite on tieosuuden laatutason, turvallisuuden ja palvelutason turvaaminen osana valtakunnallista päätieyhteyttä. Tästä johdetut yksityiskohtaisemmat tavoitteet ovat: Kehitetään tieverkkoa ja valtatien liittymäratkaisuja siten, että ne parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, palvelujen saavutettavuutta ja pitkämatkaisen liikenteen liikenneturvallisuutta. Parannetaan kevyenliikenteen ja paikallisen maankäytön liikennejärjestelyjä sekä liikenneturvallisuutta. Minimoidaan valtatien aiheuttamat ympäristöhaitat (melu, tärinä, päästöt ja estevaikutus) sekä haitat maankäytölle. Parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja toteutetaan turvalliset yhteydet pysäkeille. 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS Tiesuunnitelman laatiminen perustuu aiemmin laadittuun yleissuunnitelmaan Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere Orivesi, Tampere, Kangasala, Orivesi, Pirkanmaan ELY-keskus, Tampere 2010. Tiesuunnitelman laadinta aloitettiin yleissuunnitelmassa esitetyn ensimmäisen toteutusvaiheen suunnitelmana, ilman eritasoliittymää. Tiesuunnitelman liikenneturvallisuustarkastuksessa tuli esille yleissuunnitelmassa esitettyä yksinkertaisempi eritasoliittymävaihtoehto. Käytyjen neuvottelujen perusteella päätettiin ottaa eritasoliittymä mukaan tiesuunnitelmaan jo ensimmäisessä vaiheessa. Tiesuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Kangasalan kunnan ja konsultin edustajat. Alueella sijaitsevien johtojen ja laitteiden omistajilta on pyydetty tiedot johtojen ja kaapeleiden sijainnista, tarvittavista siirroista ja suojauksista sekä toimenpiteiden alustavat kustannusarviot. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualueen edustajat ovat osallistuneet hankeryhmän työskentelyyn. Tiesuunnitelmaluonnoksia on esitelty alueen asukkaille yleisötilaisuuksissa 12.4.2012, 12.9.2012 ja 27.5.2013 Havisevan koululla.

15 (29) 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 3.1 Tie- ja liittymäjärjestelyt Valtatie 9 Valtatietä 9 parannetaan noin 3,7 km matkalla Suinulan ja Käpykankaan liittymien välillä. Tielle rakennetaan ohituskaistat molempiin suuntiin levittämällä nykyistä ajorataa pohjoispuolelle. Vt9 poikkileikkaus on keskikaiteella varustettu 2+2, leveys 19 m. Maantien 3403 (Korvenperäntie) nykyinen tasoliittymä (Suinulan liittymä) muutetaan eritasoliittymäksi. Muut maantiet ja yksityistiet Kaikki nykyiset tasoliittymät valtatielle 9, Korvenperäntien (M2) ja Käpykankaan tien (Y7) liittymien väliltä, katkaistaan ja korvataan uusilla tiejärjestelyillä. Havialantie yhdistetään eritasoliittymään Valtatien 9 eteläpuolisten yksityisteiden (Ratatie ja Kivihuhdantie) liittymien kautta kulkenut liikenne ohjataan Mustijärventien (Y4) kautta Korvenperäntielle (M2). Lisäksi suunnittelualueen loppuosalle, valtatien eteläpuolelle, rakennetaan noin 800 metriä uutta yksityistietä korvaamaan poistuvat maa- ja metsätalousliittymät. Valtatien 9 pohjoispuolelta katkaistavien yksityisteiden (Käppeentie, Jokipolventie, Haukkavuorentie ja Kylyrannantie) sekä maa- ja metsätalousliittymien liikenne ohjataan uuden vt9 suuntaisen yksityistien (Y1) kautta joko Havialantielle (Y2) tai Käpykankaantielle (Y7). Havisevan alueelle rakennetaan Ratatieltä kevyen liikenteen yhteys Havialantien risteyssillan kautta. Uimarannanpolku linjataan uudelle paikalle Sillat S14 Havialantien risteyssilta on yksiaukkoinen jännitetty betoninen ulokepalkkisilta. Sillan jännemitat ovat (2,5) + 27 + (2,5) m ja hyödyllinen leveys Hl = lopputilanteen mukaisena 23,00... 24,85 m. Ensimmäisessä vaiheessa hyödyllinen leveys Hl = 19,90 21,05 m. Havialantien risteyssilta rakennetaan suoraan valmiiksi II vaiheen mukaiselle ratkaisulle, jossa on varauduttu lisäramppien rakentamiseen sillan molemmille reunoille. Sillan molemmille reunoille rakennetaan korkealla suojaverkolla varustettu H2-kaide sekä lisäksi teräslevykiinnitteiset kaiteet ensimmäisen vaiheen mukaiselle kaidelinjalle. Samassa yhteydessä sillan tulopenkereet rakennetaan valmiiksi siinä laajuudessa, että putoamisvaara sillan päistä poistetaan. Toisessa vaiheessa täydennetään siltojen kaiteet vastaamaan voimassa olevia määräyksiä kaiteen siirtymärakenteesta ja päättämisestä. Samassa yhteydessä poistetaan sillan kannelle asetettavat teräslevyperustaiset kaiteet S16 Havisevan silta on teräsbetoninen holvisilta, jota jatketaan poikkileikkaukseltaan nykyistä ja käyttöön jäävää siltaa vastaavalla betonisella holvilla. Levitystyön yhteydessä varmistetaan uoman syvyyden ja leveyden riittävyys levitettävällä osuudella ja tehdään mahdollisesti tarvittavat louhinta- ja kai-

16 (29) vutyöt. Sillan jatkettava osa perustetaan nykyistä rakennetta vastaavasti kallioon ankkuroituna ja se liitetään kiinteästi nykyisen holvisillan betonirakenteisiin. Sillan kohdalla rakennetaan meluaita tasolle tsv + 2,5 m, joka muuttuu sillan jälkeen meluvalliksi. Siltapaikka varustetaan molemmilta reunoiltaan korotetulla tiekaiteella. S 161 on tyypiltään teräsputkisilta. Sillan lopulliset mitat valitaan rakennussuunnittelu- tai toteutusvaiheessa toimittajan mitoituksen ja malliston mukaan, vaatimuksina on viereistä Havisevan siltaa vastaava vapaa-aukko, bmin = 3800 mm ja Amin = 10 m². Silta perustetaan louhitun kallion päälle rakennettavan vähintään 300 mm:n vahvuisen murskearinan varaan. Siltapaikka varustetaan molemmilta reunoiltaan korotetulla tiekaiteella. Joukkoliikenne Suunnitteluosuudella on nykyisin neljä pysäkkiparia, jotka poistuvat. Poistuvat pysäkit korvataan rakentamalla uudet pysäkkiparit risteyssillan sekä Käpykankaantien liittymän läheisyyteen. 3.2 Valaistus Vt9 valaistaan kokonaan valaistusluokkana AL4a suunnittelualueen osalta. Paaluvälillä 10360 11690 valaistus toteutetaan vastakkaisena reunasijoituksena. Paaluvälillä 11690-13980 valaistaan vasemmanpuoleisena yksirivisenä puupylväsasennuksena ja käytetään nykyisen valaistuksen 250 W:n metallirunkoisia Manta-valaisimia. M2 nykyinen valaistus puretaan ja rakennetaan uusi n. 650 m matkalle valaistusluokkana AL4b. Y4 valaistaan noin 50 metrin matkalta valaistusluokkana on AL5. Vt 9 ja M2 valaistukset toteutetaan HE - luokan törmäysturvallisin puupylväin. Puupylväitä ei saa upottaa maahan. Y4 valaistuksissa käytetään jäykkää puupylvästä ja ne voidaan asentaa maaperustaisina. Valaisinvarsien pituudessa tulee huomioida metallikuoristen valaisimien paino, jotta puupylväät eivät ajanoloon vääntävästä kuormasta johtuen taivu. Valaistuksissa kaapelointina ovat ilmakaapelit. Uusi valaistus tulee mitoittaa energiatehokkaaksi ja elinkaarikustannukseltaan edulliseksi. Vt9:n tievalaistukset liitetään nykyiseen tievalaistuksen ohjaukseen. 150 W ja suurempitehoiset valaisimet tulee varustaa kaksitehokuristimella ja tehonpudotusreleellä. Valaisimien sähkö- ja valaistustehoa pudotetaan liikennemäärien ja sääolosuhteiden salliessa. Nykyinen keskus uusitaan ja siihen asennetaan tehon pudotuksen mahdollistava rele. Jakeluverkon haltija suunnittelualueella on Elenia Verkko Oy Y4 valaistukset liitetään Kangasalan kunnan katuvaloverkkoon ja sen ohjaukseen.

17 (29) 3.3 Kuivatuksen periaatteet Pintakuivatus hoidetaan avo-ojin. Väylien päällysrakenteiden kuivatus hoidetaan pääosin salaojin. Havialantien risteyssillan kuivatusvesien poisjohtaminen hoidetaan sadevesipumppaamolla. Pumppaamon vedet puretaan vt:n 9 sivuojaan, josta ne johdetaan Onkiärveen laskevaan nykyiseen ojaan. 3.4 Pohjanvahvistukset Seuraavilla pehmeikköalueilla tehdään massanvaihto kaivamalla tarkoituksena varmistaa tiepenkereen vakavuus ja/tai hallita kokoonpuristuvien maakerrosten aiheuttamia painumia ja painumaeroja. Nykyisen valtatien 9 oikealla reunalla paaluvälillä 10660 10730 poistetaan 1 1,5 metriä paksu turvekerros. Valtatien 9 vasemman luiskan vieressä paaluvälillä 11875 11905 ja yksityistien Y1 pohjalla paaluvälillä 915 950 poistetaan 0,5-1 metriä paksu turvekerros. Valtatien 9 vasemman luiskan juuressa ja viereisen meluvallin kohdalla paaluvälillä 12670 12750 sekä yksityistien Y1 pohjalla paaluvälillä 1720 1800 poistetaan 1 4,5 metriä paksu savisen siltin kerros. Kahdella viimemainitulla valtatien 9 paaluvälillä rakennetaan tiepenger massanvaihdon jälkeen vähintään jakavan kerroksen yläpintaan saakka ja penkereen painumisella varataan aikaa noin 3 kuukautta ennen päällysrakenteen lopputöitä. Matalaa turve- ja liejumaiden massanvaihtoa tehdään rampissa E5R2 paaluvälillä 30 85. 3.5 Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso Tien leventämisen vaikutus tiemaisemaan ei ole kovinkaan suuri. Metsäinen yleisilme säilyy mittakaavamuutoksesta huolimatta. Meluvallit ja läjitysalue on esitetty metsitettäviksi alueelle tyypillisillä puulajeilla männyllä ja koivulla. Valtatien ja uusien rinnakkaisteiden välissä voidaan nykyinen puusta ja metsän aluskasvillisuus pääosin säilyttää, mikä osaltaan on säilyttämässä tieympäristön nykyistä luonnetta. Suurimmat ympäristömuutokset aiheuttaa luonnollisesti Havialantien eritasoliittymän ja siihen liittyvien tiejärjestelyjen rakentaminen. Alitus kulkee pääosin kallioleikkauksessa, jolloin uuden väylän ilme on hyvin suljettu ja luo paikallisen erityiskohdan. Toisaalta leikkauksen ansioista tarve maaston laaja-alaiseen muokkaukseen vähenee. Kevyen liikenteen välikaista on esitetty nurmipintaisena. Siltaluiskat maisemoidaan kiveyksin. Tieluiskiin on esitetty luonnonmukaista maisemointia eli maisemanurmi 2:ta. Meluaidat toteutetaan puuverhoiltuina ja niiden värityksenä on harmaan eri sävyt.

18 (29) 3.6 Haittojen torjumis- ja lieventämistoimenpiteet Meluntorjuntatoimenpiteet on mitoitettu ennustetilanteen mukaan siten, että kaikkien asuin- ja loma-asuinpihojen päiväajan keskiäänitaso (LAeq) jäisi alle 55 desibelin. Meluntorjuntarakenteita tehdään asutuksen ja lomaasutuksen kohdalla koko suunnitteluosuudella. Meluntorjunta toteutetaan meluaidan ja -vallien avulla. Meluntorjuntatoimenpiteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Melueste Korkeus Pituus (m) Sijainti Vt9 (paaluväli ja puoli) Suojattavat kohteet Meluvalli tsv + 3,0 m 276 10560 10825 (E5R2 plv.0 60) vas. tsv + 3,5 m 475 11250 11725 oik. tsv + 2,5 m 570 11725 12295 oik. Meluaita tsv + 2,5 m 55 12290 12330 oik. Meluvalli tsv + 2,5 m 105 12325 12430 oik. Yhteensä Suunnittelualueen alkupäässä meluntorjuntatoimenpiteeksi on esitetty meluvalli valtatien ja siihen liittyvän rampin E5R2 pohjoispuolelle. Meluvallin laki on teiden tasausviivaa 3,0 metriä korkeammalla. Kivihuhdantien ja suunnittelualueen puolivälissä olevan Solatien läheisten pientaloalueiden suojaaminen melulta edellyttää yhtenäistä meluvallin ja -aidan yhdistelmän rakentamista valtatien varteen. Valtatien eteläpuolelle rakennettava melueste alkaa tasausviivasta 3,5 metriä korkeana vallina muuttuen Kivihuhdantien vasemmalla puolen 2,5 metriä korkeaksi. Sen loppupäässä on Myllyojan kohdalla rakennettava sillan kautta kulkeva meluaita, jonka laki on samassa tasossa sitä yhdistävien vallien kanssa. Suunnittelualueen loppupäässä, valtatien pohjoispuolella Havisevanjärven läheisillä loma-asutusalueiden kohdille rakennetaan kaksi 2,5 metriä korkeaa meluvallia. Melulaskennan perusteella Kivihuhdantien vasemmalla puolen (vt9 plv. 11725 12295, 12290 12330 ja 12325 12430) ja Havisevanjärven kohdalla (vt9 plv.12340 12730 ja 12900 13500) olisi riittänyt melunsuojaustoimenpiteiden korkeutena 2,0 m. Yleisötilaisuuden kommenttien perusteella päätettiin toteuttaa kaikki melulaskennassa 2,0 metrillä esitetyt melunsuojaustoimenpiteet vähintään 2,5 metriä korkeana. Erillinen meluselvitys tarkempine lähtötietoineen on osassa 16T. 3.7 Erikoiskuljetukset Onkijärven läheiset rakennukset. Kivihuhdantien ja Solatien läheiset pientaloalueet. tsv + 2,5 m 390 12340 12730 vas. Havisevanjärven tsv + 2,5 m 600 12900 13500 vas. lomarakennukset. 2 471 m Valtatien 9 suunnittelujakso Alasjärven ja Oriveden välillä ei kuulu erikoiskuljetusten runkoverkkoon. Erikoiskuljetusten reitti kulkee kantatien 58 kaut-

19 (29) ta, koska risteyssillat valtatien 9 Tampereen puoleisella osuudella estävät kuljetusten ohjaamisen valtatien 9 kautta. 3.8 Hankkeen massatilanne Alueelta tulevia leikkausmassoja käytetään meluntorjuntarakenteeseen ja luiskatäyttöihin. Suunnitelmassa on varattu läjitysalue meluvallien välille valtatien 9 noin paaluvälille 12700 12860. Alueella käsiteltäviä massamääriä: maaleikkauksia noin 140 000 m 3 ktr kallioleikkauksia noin 90 000 m 3 ktr maapenkereitä noin 40 000 m 3 rtr luiskatäytöt ja meluvallit noin 124 000 m 3 ktr Hankkeen ulkopuolelle ei tarvitse viedä massoja. 3.9 Työnaikaiset liikennejärjestelyt Havialantien risteyssillan kohdalle rakennetaan kiertotie valtatien pohjoispuolelle sillan rakentamista varten. 4 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTA- MINEN TIESUUNNITELMASSA VAIKUTUKSET Hankkeeseen Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere Orivesi, Yleissuunnitelma liittyen on toteutettu lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), joka päättyi 9.10.2009. Tässä suunnitteluhankkeessa on noudatettu yleissuunnitelman periaatteita. 5 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus paranevat valtatiellä tasoliittymien poistumisen, ohituskaistojen ja keskikaiteen ansioista. Kohtaamisonnettomuuksien tiheys on suurin vilkasliikenteisillä pääteillä. Keskikaiteet kuitenkin vähentävät huomattavasti vakavia onnettomuuksia ja kohtaamisonnettomuudet vähenevät 95 % kohtaamisonnettomuuksista kaiteen kohdalla. Suinulan eritasoliittymä ja rinnakkaistiejärjestelyt parantavat myös poikittaisen liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta ja mahdollistavat maankäytön kehittämisen. 5.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Hankkeen vuoksi ei tarvitse tehdä kaavamuutoksia. Tien parantamistoimenpiteillä luodaan edellytyksiä alueen maankäytön kehittämiselle.

20 (29) 5.3 Meluvaikutukset Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (VNp 993/92). Ohjearvoja sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Ohjearvoja sovelletaan eri liikennemuotojen melukysymyksiin ja melutasoja verrataan ohjearvoihin melulähderyhmittäin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtioneuvoston antamat melun ohjearvot ulkona ja sisällä. Taulukko 1. Melutason yleiset ohjearvot ulkona ja sisällä. MELUTASON YLEISET OHJEARVOT (Vn, päätös 993/92) Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq, enintään Päivällä Yöllä klo 7-22 klo 22-7 55 db 45-50 db 1) Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 45 db 40 db 3) Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Suunnittelualueella on nykytilanteessa yhteensä 31 rakennusta, joiden pihoilla ylittyy päiväaikaan ohjearvot. Kymmenen asuinrakennuksen pihalla on yli 55 desibelin ja 21 lomarakennuksen pihalla yli 45 desibelin keskiäänitaso. Melualueelle jäävät kaikki asuinrakennukset sijaitsevat valtatien eteläpuolella Kivihuhdantien ja Solatien läheisillä pientaloalueilla. Lomarakennukset sijaitsevat valtatien läheisten järvien rannoilla, suurin osa Onkijärven pohjoispuolella sekä Havisevanjärven itä- ja eteläpuolella. Ennustetilanteessa, ilman meluntorjuntatoimenpiteitä, melualueella on 34 rakennusta, joista asuinrakennuksia 13 ja lomarakennuksia 21. Haastavimmat suojattavat rakennukset ovat valtatien pohjoispuolen lomarakennukset, joista yksi sijaitsee maantien 3403 Korvenperäntien liittymästä itään lähellä Onkijärveä ja loput hiukan kauempana valtatiestä. Koska asuinrakennus sijaitsee lähellä valtatietä ja sen ympäröimä maasto on hyvinkin tasainen, yltää erittäin korkeat melutasot tontin piha-alueelle, pahim-

21 (29) millaan ennustetilanteessa yli 65 desibelin keskiäänitaso. Lomaasuinalueille asetettu ohjeellinen 45 desibelin arvo on myös vaikea saavuttaa, sillä meluesteistä huolimatta alle 45 desibelin meluvyöhykettä ei saada yltämään tarvittaville alueille ja lomarakennuksia jää suojaamatta edelleen sama määrä kuin nykyisin tai ennustetilanteessa ilman torjuntaa. Koska ohjearvon saavuttaminen loma-asuinalueilla edellyttäisi erittäin kalliita tai muita kohtuuttomia meluntorjuntaratkaisuja, on alueilla hyväksytty tämän keskiäänitason ylitys ja käytetty asuinalueiden ohjearvoa 55 db. Esitetyillä meluntorjuntatoimenpiteillä saavutetaan kaikilla suunnittelualueen asuin- ja loma-asuinpihoilla ennustevuoden 2030 tilanteessa päiväaikaan alle 55 db:n keskiäänitaso. 5.4 Vaikutukset ilmanlaatuun Hankkeella ei ole mainittavia vaikutuksia ilmanlaatuun. Pakokaasujen haittaaineiden sekä pölyn pitoisuudet ovat valtatien varrella alle raja- ja ohjearvopitoisuuksien. 5.5 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön Tiesuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet (meluvalli, Havisevan sillan S16 jatkaminen) vaikuttavat jonkin verran kaavaan suojelualueeksi merkityn Myllyojan varren kasvillisuuteen valtatien läheisyydessä ja tilapäisesti myös sen ojan veden laatuun. Uusien rakenteiden (rinnakkaistiet, meluvallit) alle jää nykytilanteessa talousmetsäkäytössä olevaa maata. Toimenpiteillä ei ole muita mainittavia luontoon, kasvillisuuteen tai eläimistöön kohdistuvia vaikutuksia. 5.6 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Suunnittelualueella ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. Uudet tiejärjestelyt lisäävät jonkin verran kuivatusvesien määrää. Kuivatusvedet johdetaan nykyisiin laskuojiin. 5.7 Vaikutukset luonnonvaroihin Tiesuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen kuluttaa jonkin verran kiviaineksia ja muita luonnonvaroja. 5.8 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Meluntorjuntarakenteet näkyvät valtatien molemmin puolin valleina ja aitoina. Keskikaide muuttaa jonkin verran tieympäristöä. Toimenpiteiden vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan on vähäiset. 5.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Esitetyillä meluntorjuntatoimenpiteillä kaikilla suunnittelualueen vaikutuspiirissä olevilla asuinpihoilla saavutetaan ohjearvojen mukainen alle 55 desibelin keskiäänitaso päiväaikaan. Yksityistieliittymien poistuminen aiheuttaa jonkin verran kiertohaittoja, mutta lisää toisaalta liikenteen turvallisuutta.

22 (29) 5.10 Tärinävaikutukset Tärinä lisääntyy rakentamisen aikana. Muutoin hankkeen toteuttaminen ei aiheuta tärinän lisääntymistä asutukselle. 5.11 Kiinteistövaikutukset Tiesuunnitelman johdosta ei jouduta purkamaan rakennuksia. Uudet tiet ja meluntorjuntarakenteet sijoittuvat osittain Kangasalan kunnan ja osittain yksityisten omistamille maille. 5.12 Taloudelliset vaikutukset Hankkeen toteuttamiskustannukset ovat n. 9,27 milj. (alv. 0%) ja maku-ind. 136.4 (huhtikuu 2013). Rakennuskustannuksista vastaa Pirkanmaan EL Y-keskus. Lunastuskustannuksiksi 110 000. Näistä kustannuksista vastaa Pirkanmaanmaan ELY-keskus. 5.13 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentaminen tulee aiheuttamaan haittaa valtatien liikenteelle. Kallion louhinta aiheuttaa jonkin verran melu- ja tärinähaittoja läheisille kiinteistöille. 6 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT KA- DUT, LASKUOJAT JA -JOHDOT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT Suunnittelualueella ei ole katuja. Suunnittelualueella on Elisan, Soneran, Elenia Verkon ja Kangasalan Veden johtoja ja laitteita joita joudutaan siirtämään ja suojaamaan työn aikana. Valtatien pohjoispuolella noin paaluvälillä 12700 13100 oleva nykyinen laskuoja siirretään. Siirto on esitetty tiesuunnitelmakartalla 3T-2. 7 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET Suunnittelun aikana ei ole hankittu rakennustyön edellyttämiä lupia. Hankkeen toimenpidealueella ei ole tiedossa olevia luonto-, rakennus- tai muinaismuistokohteita, jotka edellyttäisivät ao. viranomaisen lupaa. Havisevan sillan (S16) ja Havisevan y-sillan (S161) vesistösiltojen rakentamiselle on pyydetty Pirkanmaan ELY-keskukselta lausunto vesilain mukaisen luvan tarpeellisuudesta. Lausunto on tiesuunnitelman liitteenä.

23 (29) 8 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI 8.1 Hyväksymisesitys Saatuaan maantielainmukaiset lausunnot tiesuunnitelmasta Pirkanmaanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää 26.7.2013 päivätyssä Valtatien 9 parantaminen rakentamalla ohituskaistat välille Suinula- Käpykangas, Kangasala, tiesuunnitelmassa esitetyt tiet ja liittymät hyväksyttäviksi suunnitelman pääpiirustusten (osa B) mukaisesti seuraavasti: 8.1.1 Maantiet Tie ja paaluväli Pituus [km] Liikennetekniset mitat Päällyste Huom. Valtatie 9 10360-10660 0,270 Kokonaisleveys 10,5 m Ajorata 7,5 m Ajokaistoja 1 + 1 10660-11360 0,600 Kokonaisleveys 15.50 m Ajorata 3.75 + 7,5 m Ajokaistoja 1 + 2 11320-13660 2,600 Kokonaisleveys 19.00 m Ajorata 2x 7.5 + keskikaide Ajokaistoja 2 + 2 13660-14055 0,195 Kokonaisleveys 10,5 m Ajorata 7,5 m E5 Suinulan eritasoliittymä Ajokaistoja 1 + 1 rampit E5R1 ja E5R2 Kokonaisleveys 10,0 m Ajorata 7,0 m Ajokaistoja 2 Kestopäällyste Piirustus 3T-1 Kestopäällyste Piirustus 3T-1 Kestopäällyste Piirustus 3T-1 ja 2 Kestopäällyste Piirustus 3T-2 Kestopäällyste Piirustus 3T-1 Maantie 3403 M2, 52-652 0,600 Kokonaisleveys 8.0 m Ajorata 7,0 m Ajokaistoja 1+1 Kestopäällyste Piirustus 3T-1 Valtatien 9 kääntymiskaistat sekä linja-autopysäkit piirustusten 3T-1 ja 3T-2 mukaisesti. Maantien liittymät suunnitelmakartan 3T-1 mukaisesti.

24 (29) Valtatien liikennetekninen poikkileikkaus piirustuksen 4T-1 mukaisesti. Maantien M2 nykyiseen leveyteen ei tehdä muutoksia. Valtatien korkeusasema on esitetty graafisella tarkkuudella pituusleikkauksissa 5T-1 ja 5T-2. Maantien M2 nykyiseen korkeusasemaan ei tule muutoksia. Valtatien molemmin puolin rakennetaan riista-aidat. Riista-aidan sijainti on esitetty suunnitelmakartoilla 3T-1..2. Maantiellä sallittu liikenne ja liikenteen pysyvä rajoittaminen Ei rajoitteita. Tiealue Tien rakentamista varten hyväksytään ja otetaan haltuun suunnitelmakarttoihin graafisella tarkkuudella merkitty alue. Näkemä- ja suoja-alueet Maanteiden näkemä- ja suoja-alueet asemakaavoittamattomalla alueella on esitetty suunnitelmakartoilla. Valtatien 9 suoja-alue ulottuu 30 metrin ja muiden maanteiden 20 metrin etäisyydelle ajoradan keskilinjasta. Näkemäja suoja-alueet jäävät maanomistajan omistukseen. Vireillä olevan asemakaava-alueen kohdalla valtatien suoja-alue ulotetaan liikennealueen rajalle. Meluntorjuntatoimenpiteet Tiesuunnitelmassa esitetään hyväksyttäviksi seuraavat meluesteet: Tie ja toimenpide Esteen tunnus Valtatie 9 Meluvalli ME 1 ME 2 ME 3 ME 5 ME 6 ME7 Esteen sijainti Tien paaluväli ja puoli plv. 10560 10752, vas plv. 11250 11725, oik plv. 11725 12295, oik plv. 12325 12430, oik plv. 12340 12730, vas plv. 12900 13500, vas. Esteen korkeus (m) tsv + 3.0 m tsv + 3.5 m tsv + 2.5 m tsv + 2.5 m tsv + 2.5 m tsv + 2.5 m Huom. Meluaita ME 4 plv. 12290 12330, oik. tsv + 2.5 m Ramppi E5R2 Meluvalli ME 1 plv. 0 60, vas (Vt9 plv. 10752 10825, vas.) tsv + 3.0 m

25 (29) Meluaitojen arkkitehtuuri piirustuksen 7.2T-1 mukaisesti. 8.1.2 Teiden hallinnolliset järjestelyt Tiesuunnitelmassa ei esitetä maanteille hallinnollisia järjestelyjä. 8.1.3 Yksityistieliittymät maanteille Maanteille sallitaan seuraavat yksityistie- ja maatalousliittymät. Liittymän sijainti Liittymän ja yksityisen tien leveys tie paalu o / v tunnus pituus [m] [m] päällyste Piirustus / Huom. Vt9 13976 vasen Y7 Nykyinen Sora 3T-2 13976 oikea Y5 860 4,0 Sora 3T-2 M2 100 vasen Y6 20 (nyk.) 6,0 Sora 3T-1 105 oikea Y4 35 (nyk.) 6,0 Sora 3T-1 632 oikea Y1 3002 7,0 Sora 3T-1 ja 3T-2 Suunnittelualueella katkaistaan seuraavat liittymät: Liittymän sijainti tie paalu o / v Korvaava yhteys Piirustus / Huom. Vt9 11000 oikea Y4 3T-1 11000 vasen Y2 kautta M2:lle 3T-1 11560 vasen Y1 3T-1 11560 oikea Y4 kautta M2:lle 3T-1 11725 oikea Y4, Puolukkapolun kautta 3T-1 11725 vasen Y1 3T-1 12150 oikea Y4, Solatien kautta 3T-1 12150 vasen Y1 3T-2 12750 oikea Y4, Solatien kautta 3T-2 13170 vasen Y1 3T-2 13170 oikea Y5 3T-2 13470 vasen Y1 3T-2 13470 oikea Y5 3T-2 13680 vasen Y1 3T-2 13850 oikea Y5 3T-2 8.1.4 Liittymäkielto Valtatielle 9 esitetään asetettavaksi liittymäkielto suunnittelualueelle, joka koskee sekä yksityisten teiden liittymien että maatalousliittymien rakentamista.

26 (29) 8.1.5 Muut yksityistiejärjestelyt Tiesuunnitelma sisältää seuraavat yksityistiejärjestelyt. Yksityistien nro ja paaluväli Pituus (m) Poikkileikkaus/päällyste Huom. Y2 plv 652-780 128 7.5 Sr Piir 3T-1 Y3 plv. 0-120 120 5.0 Sr Piir 3T-1 Y8J plv. 0-395 395 plv 0 120, 333 395, 3,5 Sr plv 120 333, 3,5/3,0 Ab Piir 3T-1 Y9 7 4.0 Sr, liittymän rakentaminen Piir 3T-1 Y10 15 7.0 Sr Piir 3T-1 Y11 66 4.0 Sr Piir 3T-2 Y12 90 4.0 Sr Piir 3T-2 Y13 23 4.0 Sr Piir 3T-2 Y14J 114 2,5 / 2,0 Ab, yhteys la-pysäkille Piir 3T-1 Y15J 104 2,5 / 2,0 Ab, yhteys la-pysäkille Piir 3T-1 8.1.6 Liitännäisalueet Valtatien paaluvälille 12730 12900 esitetään sijoitettavaksi läjitysalue meluvallien 6 ja 7 välille. 8.1.7 Laskuoja- ja laskujohtoalueet Tiesuunnitelma esitetään valtatien 9 noin paaluvälille 12600-13100 tehtäväksi laskuoja (Kartta 3T-2). Suunnitteluosuuden eteläosassa(vt9 pl 10730) oleva nykyinen oja toimii laskuojana (Kartta 3T-1). 8.1.8 Rakentamisen aikaiset oikeudet Suunnitelmassa esitetään oikeutta työnaikaisen kiertotien rakentamista sillan S14 rakentamisen ajaksi suunnitelmakartan 3T-1 mukaisesti. Kiertotien poikkileikkaus on 8,0 m, josta päällystettyä on 7,5 m.

27 (29) 8.1.9 Sillat ja tukimuurit Tiesuunnitelma sisältää seuraavat sillat: Sillan tunnus ja nimi Sijainti Tyyppi Hyötyleveys Hl S14 Havia-lantien RS S16 Havisevan silta, nykyisen jatkaminen S161 Havisevan y- silta Vt 9 pl. 10918 vt 9 pl. 12309 y1-tie pl. 1377 jännitetty betoninen ulokelaattasilta teräsbetoninen holvisilta teräksinen monilevyrakenteinen putkisilta 8.1.10 Hankkeen toteuttaminen Hankkeen rahoituksesta ei ole päätöksiä. 8.1.11 Tiedottaminen 23,0 24,85 m Alikulkukorkeus (Ha) 5,0 m / 3.2 m (jk+ppp-tie) Piirustus S/S14 t 19,5 m S/S16 t 8,0 m S/S161 t Tiesuunnitelman laadinnan aloittamisesta kuulutettiin 11.10.2011 Aamulehdessä ja Kangasalan sanomissa. Tiesuunnitelmaluonnos esiteltiin yleisötilaisuuksissa Havisevan koululla 12.4.2012, 12.9.2012 sekä 27.5.2013..

28 (29) 9 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT Tiesuunnitelma on laadittu Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimeksiannosta. Työtä ovat ohjanneet Heikki Koski ja Markku Uusitalo. Kangasalan kunnan puolesta työtä on ohjannut Markku Lahtinen. Tiesuunnitelman ovat laatineet: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Jukka Levä projektipäällikkö Jarmo Stenvik pääsuunnittelija Merja Tyynismaa vaikutukset Kari Niemi siltasuunnittelija Jari Nousiainen geosuuunnittelija Ulrika Nummelin meluselvitys Tapani Vuorinen tieympäristö Antti Tiensuu valaistussuunnittelija Maastomallimittaukset on tehnyt Sito Oy ja pohjatutkimuksia ovat tehneet Taratest Oy sekä A-Insinöörit Geotesti Oy Lisätietoja suunnitelmasta antaa: Markku Uusitalo Pirkanmaan ELY keskus Yliopistonkatu 38, 33100 Tampere puh. 0295 036 236 markku-juhani.uusitalo(at)ely-keskus.fi Tampereella 26.7.2013 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Jukka Levä Pirkanmaaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Markku Uusitalo