EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN



Samankaltaiset tiedostot
Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Yhteiskäyttöautoilun edistämissuunnitelma

Viisas liikkuminen kiinteistöissä esiselvitys Työpaja Sara Lukkarinen

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt -työpaja. Johanna Taskinen, Motiva Oy

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

Matalaenergiarakentaminen

Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu

Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys

Riihimäen pysäköintiohjelma

SAAREN KOULU LIIKENNESELVITYS. Tilanne

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari , Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy

Lähtökohdat ja tavoitteet Keran suunnittelulle

KOKEMUKSIA KAUPUNKIKEHITYKSESTÄ JA PYSÄKÖINNISTÄ

LIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen Johanna Taskinen

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

YHTEISKÄYTTÖAUTOPALVELUJEN EDITÄMINEN OULUSSA 12/2017

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Sara Lukkarinen, Motiva Oy

SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 1 Tiivistelmä... 3 Esipuhe... 5 Johdanto... 6 Ideoita kotimaisten ja ulkomaisten esimerkkien pohjalta...

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla. Peloton työpaja

Tampereen pysäköintipolitiikka (2016) Pysäköintinormin päivitys (2018) Pysäköintiseminaari

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin

LIIKKUMISEN OHJAUS

Liikennepalvelut taloyhtiöissä taloyhtiökyselyn tuloksia. Mobinet Oy / Ville Voltti

MOBILITY AS A SERVICE HÄMEENLINNA

Lämpöenergian varastointi ja sen huomioiminen rakentamisessa kortteli- ja aluetason ratkaisuissa

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara

LIIKKUMISEN OHJAUS 1

Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-barometri

Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa. Jämsän tavoitteet ja toimenpiteet

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa


Viisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Virka-autot yhteiskäyttöön Tampereella ja Porvoossa. LIVE-tilaisuus

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Assistant Professor Heikki Liimatainen LIIKENNEMELUN SEURAAVAT 100 VUOTTA MIKÄ MUUTTUU, MIKÄ EI?

KERA Tulevaisuuspyörä

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta Pira-päivät 2012 Tommi Terho

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle

Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke

Alueellinen ja markkinaehtoinen pysäköintijärjestelmä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

KUOPION KESKUSKENTÄN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere

Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku

VIITANNUMMEN ALUE SALOSSA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Kehitetään yhteistyötä kaavoitusprosessissa. Mahdollistetaan käyttötarkoituksen muutokset

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 2

Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö

Näkökulmia pysäköinnin tulevaisuuteen. Sini Puntanen, HSL

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

MODULAR MIX Asuinkorttelin toteutus perustuu CLT-rakenteisiin tilaelementteihin, jotka noudattavat 3.60 m moduulijakoa.

Älykaupunki käytännössä Case: Kalasatama

KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri lyhyt kooste

Pyörien liityntäpysäköinnin kehittäminen kaukoliikenteen 1-luokan asemilla Asemanseutufoorumi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29

Yhteiskäyttöautot haasteita ja ratkaisuja

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Seutujen välisen liikenteen ratkaisuiden ilmastovaikutukset

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta Maija-Riitta Kontio

KAUPPAKESKUS SELLO LEED Tuomas Suur-Uski, johtava asiantuntija

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus

Kauppamatkat kävellen ja pyöräillen

ASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT

Kulkulaari. LIVE- seminaari Petteri Nisula, Pyöräilykuntien verkosto

Liikkumistapojen vaikutusta ympäristöön

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Kipparinkatu alue

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa

Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy

ECOMM 2015 valittuja paloja

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri

Liikkumispaketteja sekä muita keinoja kiinteistöihin ja aluekehitykseen

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA

Transkriptio:

EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN aluerakenne liikenneratkaisut rakennusten ekologia käytön ekologia

AUTOTIHEYS (henkilöautoja / 1000 asukasta) 550 220

JÄTKÄSAARI ASUKKAITA > 15 000 / KM 2 ALUETEHOKKUUS A= 0,9

LIIKETILAT 700 m

AUTOTON VYÖHYKE

TUULISUUS

MAAPERÄ MELU

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN (MOBILITY MANAGEMENT) SOVELTUVUUS JÄTKÄSAARESSA Selvityksen tausta ja tavoitteet Tausta Valtuustoaloite Jätkäsaaren vähäautoisuudesta uusi liikkumiskulttuuri Tavoitteet Jätkäsaareen soveltuvien liikkumisen ohjauksen (mobility management) keinojen selvittäminen Pilottihanke liikkumisen ohjauksen sisällyttämisestä maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen

Selvityksen sisältö Liikkumisen ohjauksen keinot Jätkäsaaren liikenteelliset ja maankäytölliset erityispiirteet Jätkäsaaren tulevat asukastyypit ja liikennepalveluiden käyttäjät Jätkäsaaren olosuhteisiin ja käyttäjätarpeisiin soveltuvat liikkumisen ohjauksen keinot

Liikkumispalvelut Joukkoliikennepalvelut Kävely- ja pyöräilypalvelut Kimppakyydit Yhteiskäyttöautopalvelut Ostosten kotiinkuljetuspalvelut Taksipalvelut Auton pysäköintipalvelut Taloudelliseen ajotapaan liittyvät palvelut Etätoimintopalvelut Yhdistelmäpalvelut

Liikkumisen ohjauksen keinot Jätkäsaaressa kaavoitus- ja rakentamisvaiheen toimenpiteet liikkumispalvelukeskus osana alueen infokeskusta kävely- ja pyöräilyverkon uudet ratkaisut ratikkalinjat ja pysäkkien uudet ratkaisut pyörien pysäköintipalvelut autojen pysäköintipalvelut yhteiskäyttöautopalvelut ostosten kotiinkuljetuspalvelut etätoimintomahdollisuudet kiinteistöissä liikkumispalveluiden markkinointi ja tarjoaminen asunnon tai toimitilan hankinnan yhteydessä rakentamisen aikainen tiedotus ja toimenpiteet

Ratikkalinjat ja pysäkkien uudet ratkaisut Mahdollisimman tiheä vuoroväli Katettu ratikka-asema Jätkäsaaren ostoskeskuksen kohdalle Pysäkeille ajantasainen informaatio (aikataulut, häiriöt) sekä kartta lähialueen kohteista, palveluista ja liityntäliikenteestä Ratikkalinjat valmiina ennen ensimmäisten asukkaiden muuttoa

Pyörien pysäköintipalvelut Ruoholahden pyöräpysäköintilaitos 2000 3000 pyöräpaikkaa pyörien ja peräkärryjen, rullaluistimien, kävelysauvojen, yms. vuokraus sekä yrityspyörien leasing Asuinkiinteistöjen pyörävarastojen laadukas suunnittelu Autojen pysäköintilaitoksissa myös pyörien pysäköinti

Autojen pysäköintipalvelut Pääasiassa maanalaiset laitokset Sisäänajo lähellä kokoojakatua hiljaiset tonttikadut Vuorottaispysäköinti käyttöaste suuri Ajantasainen opastus P-paikkojen saatavuudesta sisääntuloväylillä Kaikki alueen pysäköinti myös kadunvarsi- maksullista: kertamaksut vieraille, kausikortit asukkaille ja yrityksille/työntekijöille

Yhteiskäyttöautopalvelut Yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikkoja joka korttelissa tai joka kiinteistössä Yhteiskäyttöautopalvelun yhdistäminen joukkoliikenteen kanssa, esim. alennus yhteiskäyttöautopalvelusta joukkoliikenteen vuosilipun ostajalle Yhteiskäyttöautopalvelut käytössä jo ensimmäisten asukkaiden muuttaessa alueelle

Ostosten kotiinkuljetuspalvelut Painavan bulkkitavaran nettikauppa + yhdistetyt kotiinkuljetukset Muut ostokset voidaan tehdä ilman autoa lähikaupassa Asunto-, kiinteistö- tai korttelikohtaiset vastaanottopisteet Markkinointi yhteiskäyttöautopalvelun ja joukkoliikenteen kanssa (palvelupaketit)

Huoltoliikenne Koko alueella jätteen imukeräys, joka: vähentää oleellisesti päivittäistä huoltoliikennettä (n. 85%) mahdollistaa jätteen lajittelun

Energiansäästörakentaminen Tärkeimmät päätökset on tehty maakunta- ja yleiskaavoissa: alue täydentää nykyistä yhdyskuntaa, energian tuotanto lähellä kulutusta, ei luotu uutta liikkumistarvetta, tehokas joukkoliikenne. Asemakaavassa velvoitetaan liittymään kaukolämpöverkkoon (tällä hetkellä vapaan kilpailun vastainen määräys). Rakennuksen lämmöneristävyyden ja vaipan tiiviyden merkitys on noin 85 % koko rakennuksen lämpöenergiasta, seuraavaksi tärkein on jäteilman lämmön talteenotto. Tarkistetut lämmöneristyksen, sisäilmaston, ilmanvaihdon ja energiatehokkuuden rakentamismääräykset astuvat voimaan 1.1.2008. Määräyksiä harkitaan kiristettäväksi 30-40 % vuodesta 2010 alkaen. Rakennuksen jäähdytyksen merkitys kasvaa lähitulevaisuudessa. Kaupunki on sitoutunut energian säästämiseen omassa toiminnassaan sekä edistämään energiatehokkuutta ja tiedottamista.