uutiset 1/2003 FITS on suomalainen liikennetelematiikan tutkimusohjelma. ITS on lyhenne sanoista Intelligent Transportation Systems (älykkäät liikennejärjestelmät). Liikenteen telematiikalla tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan yhdistämistä liikenteeseen. Liikenne- ja viestintäministeriö, telematiikkayksikkö Joukkoliikenteen häiriönhallinnan kehittäminen vaatii rahaa Joukkoliikenteen häiriöiden yleisyydestä ja määristä ei ole saatavissa kattavasti tietoja. Parhaiten tietoa on rautatieliikenteen osalta. Tietojen puutteellisuus vaikeuttaa toimenpiteiden vaikutusten ja kustannustehokkuuden arviointia. Toimiva häiriönhallinta on keskeisestä joukkoliikenteen matkustajan luottamuksen herättämisessä ja ylläpitämisessä. Häiriötilanteiden hoito on nykyisellään järjestetty kohtuullisen hyvin, mutta parantamisen varaakin löytyy. Korkealaatuinen häiriönhallinta vaatii henkilöresursseja ja rahallista panostusta. Raportti joukkoliikenteen häiriönhallinnan kehittämisestä on julkaistu FITS-julkaisusarjassa. Sisällys 2 HEILI-telematiikkaa jokaiselle 3 ITS-maailma 4-5 Liikennettä ovelta ovelle 6 FITS-hankkeet HEILIn visio tähtää siihen, että jokainen suomalainen saa käyttöönsä ovelta ovelle -reitit ja varmat aikataulutiedot vuonna 2006. Arkipäivän matkat järjestykseen Täsmällinen ja ajankohtainen tieto reiteistä, kulkuvaihtoehdoista ja aikatauluista kohentaa henkilöliikenteen käyttäjän elämää. Henkilöliikenteen Infoohjelman, HEILIn, rakentama portaali avaa valmistuessaan jokaiselle henkilökohtaisen arkipäivän matkojen matkatoimiston, josta voi ennen matkaa tai matkan aikana valita itselleen sopivimman kulkutavan, reitin ja ajankohdan. Reititys- ja aikataulupalvelusta voi hakea osoitetta tai matkakohdetta. Matkasuunnitelmaan voi liittää kävelyä, taksin tai henkilöauton. Matkojen reitityksessä voidaan käyttää henkilökohtaisia muuttujia esimerkiksi kävelynopeutta, lyhintä mahdollista vaihtoaikaa välineestä toiseen tai lyhintä mahdollista kävelymatkaa. Matkustaja saa kaikki tarvitsemansa tiedot yhdestä lähteestä valitsemallaan tavalla. FITS-ohjelmaan kuuluvassa HEILIssä on 31 hanketta. Valmistuneita ovat mm. joukkoliikenteen häiriönhallinnan kehittäminen, ohje joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen parantamisesta, esiselvitys digitaalisen radio- ja televisioverkon hyödyntämisestä joukkoliikenteessä sekä matkustajainformaation kehittämissuunnitelmat Kuopiossa, Mikkelissä ja Joensuussa. Joukkoliikenteen aikataulu- ja reittitiedot kokoava tietokanta valmistuu kesällä 2003 ja reitityspalvelut vuoden 2004 keväällä. Lisää joukkoliikenteen palveluportaalin rakentamisesta Fits-uutisten sivuilla 4-5.
Sivu 2 HEILI ohjelmalla aikataulutiedottaminen nykyaikaan Telematiikka parantaa joukkoliikenteen laatua ja houkuttelevuutta. Järjestelmät tukevat reitinvalintaa ja telematiikan avulla mm. maksaminen voidaan hoitaa joustavasti älykortilla tai kännykällä. Opastukset terminaaleissa monipuolistuvat. Telematiikka tukee myös vammaisten ja liikuntarajoitteisten ihmisten liikkumisen eritystarpeita ja elämänlaatua. Joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen käytettävyys Joukkoliikenteestä saatavan tiedon helppokäyttöisyys ja oikeellisuus on tärkeää kaikkien käyttäjien kannalta. Olennaista on se, että kaikki käyttäjäryhmät löytävät tarvitsemansa tiedon vaivattomasti. Vaatimus koskee myös toimintakyvyltään rajoittuneita matkustajia. Kun liikennemäärät kasvavat, tiedon käytettävyydestä tulee entistä merkittävämpi tekijä joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämisessä. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisema raportti kokoaa yhteen hyvän käytännön ohjeet kaikille matkustajille sopivasta joukkoliikenneinformaatiosta. Raportin osana olevat ohjekortit sisältävät joukkoliikenteen eri osa-alueissa huomioon otettavia informaation suunnittelunäkökohtia. Lisätietoja: Irja Vesanen-Nikitin, Liikenne- ja viestintäministeriö Suomen liikennepolitiikan päämäärä on edistää yhteiskunnan toimivuutta ja hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä ovat laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet. Palvelujen saatavilla oleminen ei yksin kuitenkaan riitä. Tiedotus vaihtoehtoisista kulkumuodoista ja matkaketjuista auttaa matkustajia löytämään hänelle kulloinkin sopivat liikennepalvelut. Tiedottaminen kannattaa, sillä käyttäjätutkimuksissa tietämättömyys ja epävarmuus julkisen liikenteen reiteistä ja aikatauluista on todettu yhdeksi suurimmista syistä olla käyttämättä joukkoliikennettä. Henkilöliikenteen info-ohjelman (HEI- LIn) tehtävänä on edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden tuottamiseksi ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan parantamiseksi. Kaikki ohjelman hankkeet tähtäävät samaan visioon, jonka mukaan: Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti valitsemastaan lähteestä tarvitsemansa liikennetiedon: ennen matkaa ja matkan eri vaiheissa valitakseen itselleen sopivat kulkutavat, reitin ja matkustusajankohdan ja kyetäkseen matkustamaan mukavasti ja varmasti sekä tarvittaessa muutta- OULA Oulun ja Lahden matkustajainformaatio- ja liikennevaloetuusjärjestelmä Ouluun ja Lahteen on suunniteltu paikallisliikenteen reaaliaikaiset matkustajainformaatiojärjestelmät. Järjestelmillä on kolme keskeistä tavoitetta: (1) tarjota korkeatasoista informaatiota matkustajille, (2) aikaansaada sujuvampaa, nopeampaa ja säännöllisempää liikennöintiä, (3) kehittää liikennöinnin ja kaluston seurantaa. Lisätietoja: Suomen paikallisliikenneliitto, Pekka Aalto (1.5.2003 lähtien) maan suunnitelmiaan olosuhteiden mukaan. HEILI-ohjelman painopiste on uusien sähköisten tiedotuspalvelujen toteuttamisessa. Ohjelman rahoituksesta n. 75 % onkin suunnattu loppukäyttäjää palvelevien järjestelmien toteuttamiseen. Erityishuomiota on kiinnitetty erilaisten palveluiden tarvitsemien tietovarastojen kehittämiseen. HEILI-ohjelman merkittävin yksittäinen ponnistus on valtakunnallisen joukkoliikenteen aikataulu- ja reittitiedot sisältävän koontitietokannan toteuttaminen. Liikenne- ja viestintäministeriön vastikään teettämän kansainvälisen asiantuntijaryhmän arvion mukaan Suomen joukkoliikenne on pitkistä välimatkoista ja harvasta asutuksesta huolimatta tehokkaasti hoidettua ja palveluiltaan korkeatasoista. Jatkamalla ja tiivistämällä yhteistyötä alan toimijoiden kanssa HEILI-ohjelma pyrkii nostamaan myös suomalaiset joukkoliikenteen tiedotuspalvelut maailman kärkeen. Yli-insinööri Seppo Öörni Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Arkkitehtuuri kuvaa yleisen tavarakuljetuksen prosessin, toimijoiden roolit ja tietovirrat sekä tiedot ja tietojärjestelmäpalvelut, joita prosessissa tarvitaan. Tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin avulla voidaan tukea liikennetelematiikan kansallista kehitystä ja arvioida yksittäisten hankkeiden hyödyllisyyttä. Raportti on saatavissa sähköisessä muodossa FITSin internetsivuilta. Lisätietoja: Aki Siponen Cap Gemini Ernst & Young aki.siponen@cgey.com
Sivu 3 ITS-maailma Liikennetelemaattisten tuotteiden ja palveluiden pelisäännöt -selvityksessä todettiin, että liikennetelemaattisten palveluiden perusaineistojen tuottaminen kuuluu yhteiskunnan elimille. Julkinen valta on myös liikennetelemaattisten palveluiden ja tuotteiden ympärille rakentuvien markkinoiden mahdollistaja. Viime kädessä julkisen vallan roolin määrittää kuitenkin eduskunta. DARC Data Radio Channel - tiedonsiirtoväylä soveltuu parhaiten käytettäväksi liikenteen tiedotukseen, jossain määrin kaluston ja kuljetusten hallintaan sekä häiriönhallintaan. Puhtaasti matkustajille suunnatuissa liikennetelematiikan palveluissa tultaneen jatkossa käyttämään DAB Digital Audio Broadcasting- ja DVB Digital Video Broadcasting - jakeluteitä (esim. radio ja digi-tv). DARC tuleekin todennäköisesti toimimaan sekä organisaatioiden sisäisessä että näiden välisessä tiedonvaihdossa. ITS-Finlandille, uudelle yhteistyöforumille, on Suomessa sekä tarvetta että edellytyksiä. Tämä käy ilmi FITS-ohjelmaan kuuluneessa selvityksessä. ITS Finlandin päätehtävänä on toimia tiedonvaihto- ja yhteistyöforumina, edistää liikennetelematiikan käyttöönottoa sekä edistää alan liiketoimintaa. LVM selvittää parhaillaan vaihtoehtoja toiminnan käynnistämiselle. ITS World Congressissa Madridissa 16.-20.11.2003 esitellään FITS-ohjelman hankkeita ja niiden tuloksia monissa esitelmissä. Lisäksi FITS esittäytyy ITS- Finlandin osastolla yhdessä muiden Suomen telematiikkaohjelmien, Tiehallinnon, Tieliikelaitoksen, Novogroup Oyj:n ja VTT:n kanssa. Osastolle on mahdollista osallistua myös nk. sponsorina. Lisätietoja sponsoroinnista Juhani Vehviläinen, Jussa Consulting, ja itse Madridin kongressista www-sivuilta: madrid2003.itscongress.org Telematiikkasanasto päivitettiin. Sanasto kattaa noin 500 telematiikan termiä selityksineen englanniksi, suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi. Sanasto on saatavissa myös internetistä www.nvf53.org/terminology. Lisätietoja: Magnus Nygård, Tiehallinto (magnus.nygard@tiehallinto.fi) Tiehallinto ja Radiolinja Oyj toteuttivat matkapuhelinpohjaisen liikenteen seurantajärjestelmäkokeilun vt 4:llä sekä Kehä I:llä. Arviointitutkimus perustui kokeilujaksoilla kahdella eri menetelmällä tuotettujen matka-aikojen vertailuun. Vertailut osoittivat järjestelmän toimivan hyvin ja soveltuvan liikenteen seurantaan. Edellytykset menetelmän laajentamiselle ovat olemassa. Joissakin olosuhteissa matkapuhelinverkon rakenne ja toiminta voivat kuitenkin aiheuttaa myös virheellisiä havaintoja. Infokioskit eli julkisissa tiloissa olevat interaktiiviset yleisöpäätteet ovat yksi tärkeä tapa tarjota joukkoliikennetietoa. YTV:n ja HKL:n teettämässä esiselvityksessä kerättiin tietoa useiden eri laitevalmistajien infokioskien hankinta-, omistus- ja ylläpitomalleista. Keskeistä selvityksessä oli löytää hyvä ratkaisumalli pääkaupunkiseudun reittioppaan käyttöön yleisötiloissa. Lisätietoja: Kimmo Sinisalo YTV kimmo.sinisalo@ytv.fi Yhdysvaltojen konttiturvallisuusaloite CSI (Container Security Initiative) nopeuttaa telematiikan hyödyntämistä kansainvälisissä konttikuljetuksissa. Vaatimukset lastitietojen toimittamisesta merentakaiselle tullille ennen laivaan lastaamista on lisännyt kiinnostusta EDI-ratkaisuja kohtaan. Sisällön koskemattomuudesta varmistuminen luo puolestaan markkinoita RFID-pohjaisille konttisineteille ja nopeuttaa niiden standardoitumista. Maailman suurimmat konttiterminaalit ovatkin lyöttäytyneet yhteen Smart Secure Tradelane -hankkeessa, jonka tavoitteita on telemaattisten käytäntöjen yhdenmukaistaminen ja edistäminen korkeaa turvallisuustasoa edellyttävässä tavaraliikenteessä. Liikennetietokirjasto (KALKATI.net) on kaikkien liikennemuotojen telematiikkapalvelujen tiedonvaihtoon tarkoitettu forumi. Palvelussa voi mm. tutustua tietolajeihin, rajapintoihin sekä sanomien tietomalleihin. Palvelussa voi lisäksi selailla ja tallettaa omalle koneelle valmiita rajapintakuvauksia, sanomarakenteiden XML-määrityksiä sekä Java-kielisiä ohjelmakomponentteja tiedonvaihtoympäristön rakentamisessa hyödynnettäviksi. Info ylittää infran kannattavuudessa. YTV:n Reittiopas on internet-palvelu, joka ehdottaa tehokkaita tapoja tehdä haluttu matka ovelta ovelle pääkaupunkiseudun joukkoliikenteellä. Evaluoinnin mukaan järjestelmä on teknisesti ja toiminnallisesti hyvin onnistunut. Hyöty-kustannussuhde on varovaisestikin arvioiden kaksinumeroinen. Seudun asukkaista 30 % on käyttänyt palvelua, päivittäisiä käyttäjiä on noin 10 000. Reittiopas on auttanut löytämään nopeampia reittejä, helpottanut vaihtoja ja jopa lisännyt joukkoliikenteellä matkustamista. Keskeisin vaikutus on kuitenkin joukkoliikennetiedon parantunut käytettävyys. Palvelu tarjoaa asukkaille ja vierailijoille uuden näkökulman seudun monimutkaiseen joukkoliikennejärjestelmään. Japanissa oli maaliskuussa 2003 käytössä jo yli 11 miljoonaa autojen paikannuslaitteistoa.
Sivu 4 Digitaalinen radio- ja televisioverkko henkilöliikenteessä Miten digitaalista radio- ja televisioverkkoa voisi käyttää henkilöliikenteen telematiikassa? Asiaa selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että tekniikan edut ovat erityisen selviä silloin, kun siirrettävän tiedon määrä ja vastaanottimien määrä on suuri. Mahdolliset digiverkkojen sovellusalueet painottuvat erilaisiin tiedotuspalveluihin. Digitaalisen television avulla voidaan toteuttaa vuorovaikutteisia liikenteen tiedotuspalveluja, tulevaisuudessa myös mobiilina. Vastaanottimina voivat kotipäätteiden lisäksi toimia mm. joukkoliikennevälineet ja - pysäkit, terminaalit, erilaiset infopisteet sekä suurten kuljetusyritysten ajoneuvot. Vastaanottimien määrää lisäävät tulevaisuudessa ajoneuvopäätteet (mm. navigointilaitteet) ja henkilökohtaiset kannettavat hybridipäätelaitteet. Vielä kuluttajien massakokeiluja rajoittaa kuitenkin soveltuvien päätelaitteiden puute. Työn loppuraportti on julkaistu FITSjulkaisusarjassa. VR:n hintatiedoille välitysjärjestelmä VR:n toteuttamassa hankkeessa matkojen hintatiedot liitettiin osaksi VR:n Journey Planner -palvelua ja rakennettiin liittymä, jonka avulla VR:n reitti-, aikataulu- ja hintatietoja voidaan välittää muille organisaatioille. XML-siirtotiedosto suunniteltiin liikenne- ja viestintäministeriön liikennetietokirjaston periaatteiden mukaisesti ja luovutettiin ministeriölle kirjastoon liitettäväksi. Siirtotiedosto pohjautuu VR:n reitinsuunnittelussa käyttämään tiedostorakenteeseen. Pilottitoteutuksena hankkeessa toimi tietojen välitys Helsingin kaupungin liikennelaitokselle Keskusta info -tiedotuspisteitä varten. Lisätietoja: Maarit Laakkonen, VR Henkilöliikenne Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt yhdessä joukkoliikenteen liikenneoperaattorien kanssa joukkoliikenteen palveluportaalin rakentamisen. Rakennettavan palvelun tärkein ominaisuus on valtakunnallinen, kaikki liikennemuodot kattava ja ovelta ovelle reitittävä aikataulupalvelu. Alkuvaiheessa mukana ovat Matkahuolto, VR, YTV ja Tampereen kaupungin liikennelaitos. Myöhemmin on tarkoitus saada mukaan myös ilma- ja vesiliikenne sekä bussiliikenne kokonaan. Reititys- ja aikataulupalvelu perustuu osoite- tai kohdehakuun ja karttakäyttöliittymään. Osoitteen voi hakea esimerkiksi muodossa Matinkatu 2, Espoo. Kohdetta voi hakea esimerkiksi muodossa Turkuhalli, Turku Joukkoliikenteen täydennykseksi tarvitaan usein myös kävelyä, taksikyytiä tai henkilöautoa. Matkojen reitityksessä voidaan käyttää henkilökohtaisia muuttujia kuten kävelynopeutta, minimivaihtoaikaa, omaa aikataulua, reitin tallennusta ja kulkumuotojen rajausta. Palvelusta saa tiedon liikennevälineessä tarjolla olevista palveluista. Näitä ovat esimerkiksi junien paikkalajit sekä erikoispalvelut kuten ravintola, lasten junavaunu, invapaikat ym. Löydettyään sopivan yhteyden käyttäjä voi hakea matkan hintatiedot sekä siirtyä ostamaan lippua ja varaamaan paikkaa. Reititys- ja aikataulupalvelun lisäksi asiakkaalle tarjotaan tietoa ja linkkejä palvelun tarjoajien sivuille tai muihin tietopalveluihin, yleistä liikennetietoa ja tietoja terminaaleista. Saumaton yht Liikenneoperaattorit ja aikataulutiedon hyväksikäyttäjät saavat portaalista yhteisen koko maan ja kaikki liikennemuodot kattavan koontitietokannan, liittymän tietokannan tietojen päivittämiseen liikenneoperaattorein järjestelmistä ja liittymän aikatauluinformaation edelleen jakeluun tiedon hyväksikäyttäjille. Portaalihanke perustuu liikenne- ja viestintäministeriön informaatio- ja maksujärjestelmätyöryhmän suosituksiin, joiden tavoitteena on, että kuka tahansa saa yhdestä lähteestä kaiken tarvitsemansa liikennetiedon. Portaalin tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä lisäämällä tietoa joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksista. Portaalissa toteutetaan kaikki joukkoliikennemuodot ja koko maan kattava ovelta ovelle reititys- ja aikataulupalvelu sekä portaalisivusto. Portaali toteutetaan kahdessa vaiheessa 1. Tärkeimmät maaliikenneoperaattorit kattava koontitietokanta ja portaalisivusto. 2. Ovelta ovelle reititys- ja aikataulupalvelu, sekä mahdollisuus tehdä hintakyselyjä ja käyttää ostoja varauspalveluja operaattorin omista järjestelmistä Lisätiedot: Reijo Kinnunen reijo.kinnunen@kirjavakana.inet.fi
Sivu 5 eys ovelta ovelle Koontitietokannan looginen rakenne Isot tiedon tuottajat - VR - Matkahuolto - YTV - TaKL Muut tiedon tuottajat XML / Muu XML Tietojen vastaanotto Tuotantokanta Palvelukanta XML Joukkoliikenneportaali Matkustajat tiedon hyväksikäyttäjät Koontitietokanta valmistuu kesällä 2003. Reitityspalvelu saadaan käyttöön toisessa vaiheessa eli vuoden 2004 keväällä. Koontitietokannan toteuttaa Novo Group Oyj.
Sivu 6 FITS-ohjelman telematiikkahankkeet edistyvät FITS-ohjelma Kaikki FITS-hankealueet ovat hyvässä vauhdissa, ja palveluiden edellytysten luomisen kannalta keskeiset tärkeät hankkeet ovat käynnissä. Ohjelmassa on tuotettu parikymmentä FITS-julkaisua, minkä lisäksi muiden organisaatioiden sarjoissa on valmistunut toistakymmentä julkaisua tai muuta raporttia. Useimmat raporteista ovat saatavilla ohjelman internet sivuilta. Kiinnostuneet pääsevät ohjelman sähköpostituslistoille ottamalla yhteyden osoitteeseen fits@vtt.fi. Lisätietoja ohjelmasta: matti.roine@mintc.fi ja risto.kulmala@vtt.fi Hankealue 0 Hallinto ja tiedottaminen Hankealue on erityisesti tarkastellut tulosten hyödyntämistä ja niiden saattamista asiantuntijoiden käyttöön. FITS-uutislehti on ilmestynyt joitakin kertoja. Korkeakoulujen ja alueellisten toimijoiden tavoittamiseksi LVM:n liikennetelematiikkaan liittyvien T&Kohjelmien koordinaattorit vierailivat Tampereella (TTKK) ja Oulussa (OY) sekä kohtasivat Etelä-Suomen maakuntien liittouman edustajat. FITSin graafinen ilme on käytössä logon, kalvopohjien, esitteitten, julkaisusarjan ja kotisivujen muodossa. Internetsivut, jotka muodostavat ohjelman sisäisen ja ulkoisen viestinnän perustan, ovat runsaassa käytössä. matti.roine@mintc.fi Hankealue 1 Palveluiden edellytykset Liikennetelematiikan palvelujen pelisääntöjä ja liikenteen tietopalveluiden käyttäjäkeskeistä tuotteistusta selvittäneet hankkeet ovat valmistuneet. Samoin ovat valmistuneet esiselvitykset DARC-palvelun tiedonsiirtokapasiteetin hyödyntämisestä liikennetelematiikassa, ITS Finland-yhteistyöforumista ja Digiroad-lisäarvopalveluista. Alueella tuotettiin tavaraliikenteen telematiikan järjestelmäarkkitehtuurin kuvaus. Kaikkien liikennemuotojen telematiikkapalvelujen tiedonvaihtoon tarkoitetun KAL- KATI liikennetietokirjaston tuotantoversio on valmistunut ja yleisessä käytössä. Uusia hankkeita ollaan käynnistämässä mm. liittyen standardointiin, Digiroadin palvelukokeiluihin sekä Ipv6:n sovelluksiin liikenteessä ja logistiikassa. seppo.orni@mintc.fi ja markus.vayrynen@sito.fi Hankealue 2 Vaikutukset ja käyttäjien tarpeet Alueella ovat valmistuneet seuraavat hankkeet: Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus ja käyttäjien maksuhalukkuus, PortNet järjestelmän vaikutusarviointi, YTV:n Reittiopas -palvelun vaikutusten arviointi sekä Tiehallinnon esiselvitykset tieliikenteen tiedotustoiminnasta ja liikenteen hallinnasta ruuhka-aikoina. Vaikutustutkimusten vaatimat ennen-aineistot on kerätty Tampereen reaaliaikaisen matkustajainformaatiojärjestelmän (PARAS-järjestelmä) ja kantatiellä 51 toteutetun automaattisen nopeusvalvonnan vaikutuksista. Tutkimus kansainvälisten vaikutus- ja kannattavuustutkimusten tulosten soveltuvuudesta Suomen oloihin on käynnistynyt. petri.jalasto@mintc.fi ja osmo.moisio@mintc.fi Hankealue 3 Liikenteen ja kuljetusten seuranta Alueella ovat valmistuneet tutkimus GSM-puhelimien havainnointiin perustuvan matka-aikapalvelukokeilun toimivuudesta ja tie- ja ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilaa vuonna 2007 koskeva selvitys. Käynnissä ovat Merenkulkulaitoksen ETAloki hanke, Tiehallinnon tiesääasemien anturitestit, kitkamittausajoneuvon jatkokehitys, kevyiden tiesääasemien kehittäminen, liikenteen verkollista seurantaa mallintamalla tuottavan DIGITRAFFIC-järjestelmän esiselvitys, hahmontunnistukseen perustuvan hirvivaroitusjärjestelmän kokeilu sekä erilaisten liikennetietojen käsittely linkkikohtaisen liikennetilanteen arvioimiseksi. sami.luoma@tiehallinto.fi ja timo.karhumaki@tiehallinto.fi Hankealue 4 Liikenteen häiriönhallinta Aiemmin alueella valmistuneen liikenteen häiriönhallinnan esiselvityksen perusteella on ryhdytty organisoimaan hätäkeskusten ja Tiehallinnon tiedonkulun parantamista ja yhteistyötä liittämällä Tiehallinto HÄKEn liikennetiedotusputkeen. Kaupungit pyritään saamaan osallistumaan liikennetiedottamiseen. Alueella on valmistunut PortNetin mobiilipilotti ja tieliikenteen arviointi liikenteen tiedotuksen onnistumisesta. Alueella seurataan myös vaarallisten aineiden kuljetusten seurannan kokeilua (TradgGIS). lassi.hilska@mintc.fi ja helena.vanska@mintc.fi
Sivu 7 Hankealue 5 Matkustajainformaatio Hankealueella on käynnissä tai valmistunut 24 hanketta. Valmistuneita ovat joukkoliikenteen häiriönhallinnan kehittäminen, ohje joukkoliikenteen tiedostuspalvelujen käyttäjäystävällisyyden parantamisesta, esiselvitys digitaalisen radio- ja televisioverkon hyödyntämisestä joukkoliikenteen sovelluksissa sekä matkustajainformaation kehittämissuunnitelma Kuopiossa, Mikkelissä ja Joensuussa. Käynnistymässä on seitsemän uutta hanketta. Valtakunnallisen julkisen liikenteen palveluportaalin ensimmäinen vaihe valmistuu kesäkuussa 2003. Palveluun on tarkoitus lisätä reitinsuunnitteluominaisuuksia vuoden 2004 keväällä. seppo.oorni@mintc.fi ja juhani.vehvilainen@kolumbus.fi Hankealue 6 Älykäs liikenteenohjaus Selvitys matkapuhelinpohjaisista pysäköinnin maksujärjestelmistä on valmistunut ja selvitys matkapuhelinpohjaisista pysäköinnin informaatiopalveluista on valmistumassa. Käynnissä on hanke sumeasta alueohjauksesta ja joukkoliikenne-etuuksista. Kaikkiaan ohjelma-alueella on käynnissä 29 eri hanketta, joista valtaosa on eri kaupungissa tehtäviä liikenteenohjauksen toteutushankkeita. kari.sane@hel.fi Hankealue 7 Nopeuden säätely ja automaattivalvonta Alueelta ovat valmistuneet selvitykset liikenteen automaattisesta kameravalvonnasta, automaattisen valvonnan soveltamismahdollisuuksista Suomessa ja ajoneuvopäätteiden käyttöliittymän sääntelystä turvallisuuden kannalta. Käynnissä ovat tutkimukset autojen telemaattisista nopeudensäätelyjärjestelmistä ja kuljettajan ajonaikaisen väsymyksen monitoroinnista. Alueella mahdollisesti käynnistyy automaattivalvonnan kokeilu. petteri.katajisto@mintc.fi ja magnus.nygard@tiehallinto.fi Hankealue 8 Terminaalien telematiikka Infolaituri-hankkeessa on valmistunut määrittely ja prototyyppi kuljettajien tietopisteeksi liikenteen solmukohdissa. Pilotointi on suunnitteluvaiheessa. Lopputavoitteena on yksityisen operaattorin operoima kaupallinen palvelu. TERMIS-hankkeessa on kehitetty suuryksikköliikenteen ilmoitusmenettelyjä satamissa. Sähköinen terminaali-ilmoituslomake on tekeillä Portnet-järjestelmän yhteyteen. Ilmaliikenteen tietojärjestelmän Airportnetin määrittelyvaihe on valmistunut, ja sen pilotointi suunnitellaan. Hanke sähköisen sinetin käyttöönoton edellytysten luomiseksi Suomen konttiliikenteessä eli E-seal on käynnissä. Taneli.Antikainen@mintc.fi ja Eija.Aspelin@finnlines.fi
Sivu 8 Älykäs liikennejärjestelmä suomalaisittain Liikenteen telematiikka on tällä hetkellä tärkein yksittäinen liikenteen toimintaa muuttava ja kehittävä tekijä. Liikenteen välityskyky, turvallisuus, varmuus ja palvelukyky paranevat, kun liikennejärjestelmään yhdistetään tietotekniikkaa ja viestintätekniikkaa. Telematiikasta käytetään myös nimitystä älykäs liikennejärjestelmä, Intelligent Transportation Systems, lyhennettynä ITS. Kansainvälisesti ITS:n merkitys kasvaa nopeasti. FITS-ohjelma, liikennetelematiikan rakenteiden ja palveluiden tutkimus- ja kehittämisohjelma, kehittää Suomeen älykkään liikenteen julkisia ja kaupallisia palveluja. FITS-ohjelma käynnistyi vuonna 2001 ja jatkuu vuoteen 2004. Se on jatkoa liikenne- ja viestintäministeriön aikaisemmalle älykkään liikenteen edellytyksiä kehittäneelle TETRA-ohjelmalle. (Telematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma 1998 2001.) FITS yhdistää sateenvarjona kahdeksan hankealuetta. Ohjelman johtoryhmän puheenjohtajana toimii liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriöstä ja ohjelman koordinaattorina tutkimusprofessori Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta. FITS-julkaisuja 1/2002 Ajoneuvoissa käytettävien tieto- ja viestintäjärjestelmien sääntely turvallisuuden kannalta. 69 s. 2/2002 IP-järjestelmän kehittäminen osaksi Port@Net-kokonaisuutta. 55 s. 3/2002 Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet. 85 s. 4/2002 Guidelines for the evaluation of ITS projects. 87 p. 5/2002 Liikenteen automaattinen kameravalvonta. Esiselvitys. 61 s. 6/2002 Tiedottaminen ruuhkatilanteiden hallinnassa. 143 s. 7/2002 Reaaliaikaisen matkustajainformaatiojärjestelmän (ELMI) vaikutusten ja yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden arviointi. 111 s. 8/2002 Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta. 36 s. 9/2002 Automaattivalvonnan tekniset ratkaisut. Selvitys soveltamismahdollisuuksista Suomessa. 59 s. 10/2002 Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri. Esiselvitys. 77 s. 11/2002 AirportNet. Toiminnallinen määrittely. 33 s. 12/2002 Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin maksupalvelut. 69 s. 13/2003 Liikennetelemaattisten tuotteiden ja palvelujen pelisäännöt. 77 s. 14/2003 Digitaalisen radio- ja televisioverkon hyödyntäminen henkilöliikenteen telematiikassa. Esiselvitys. 43 s. 15/2003 PortNetin vaikuttavuuden arviointi. 81 s. 16/2003 ITS Finland esiselvitys. 49 s. 17/2003 DARC-palvelu liikennetelematiikassa. Esiselvitys. 65 s. 18/2003 Joukkoliikenteen häiriönhallinnan kehittäminen. 37 s. 19/2003 Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus. Käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet. 111 s. 20/2003 Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri. Loppuraportti. 123 s. Jakelu VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Juuso Kummala 09-456 4667 Ohjelman internetsivut: Ministeriön internetsivut: www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31, 00023 Valtioneuvosto puhelin (09) 160 28577 telekopio (09) 160 28592 sähköposti: matti.roine@mintc.fi Ohjelman koordinaattori: Tutkimusprofessori Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 1800, 02044 VTT puhelin (09) 456 4990 telekopio (09) 464 850 sähköposti: risto.kulmala@vtt.fi tai fits@vtt.fi Fits-uutisten toimittaja: Ilpo Mattila ilpo.i.mattila@kolumbus.fi ISBN: 951-723-766-9