VYYHTI-hanke ProAgria Oulu ry Ronin kosteikkosuunnitelma, Kuusamo FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24905
Verronen Hannu Sisällysluettelo 1 Projektin organisaatio... 1 2 Kohde... 1 3 Kosteikon valuma-alue... 2 4 Kuormitus... 2 5 Työselostus... 2 5.1 Yleistä... 2 5.2 Rakennuskohde ja asiakirjat... 3 5.3 Mittaukset... 3 5.4 Yleisiä määräyksiä... 3 5.5 Rakennuspaikan olosuhteet... 3 5.5.1 Pohjaolosuhteet... 3 5.5.2 Vedenkorkeudet ja virtaamat... 3 5.5.3 Yleistä... 4 5.5.4 Kosteikko... 4 5.6 Viimeistelytyöt... 5 5.7 Hoito ja kunnossapito... 5 6 Kustannusarvio... 6 Lähteet... 7 Liitteet: YMP 301 Suunnitelmakartta 1:500 YMP 302 Pituusleikkaus 1:500/1:50 YMP 303 Pituus- ja poikkileikkauspiirustus 1:100/1:100
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (7) Ronin kosteikkosuunnitelma, Kuusamo 1 Projektin organisaatio 2 Kohde Työ on tehty osana VYYHTI-hanketta ja työn tilaaja on ProAgria Oulu ry, jossa yhteyshenkilöinä ovat olleet projektipäällikkö Riina Rahkila ja kosteikkoasiantuntija Risto Paakkonen. Suunnitelman on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, missä työhön ovat osallistuneet projektipäällikkö Hannu Verronen ja suunnitteluinsinööri Elisa Puuronen sekä projektipäällikkö Tomi Puustinen. Kosteikkosuunnittelukohde sijaitsee Kuusamon kaupungissa Meskusvaaran kylässä. Vedet kosteikon valuma-alueelta laskevat Kivipuron kautta Matkajokeen. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (punainen ympyrä).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (7) 3 Kosteikon valuma-alue Kosteikon valuma-alue on rajattu perustuen karttatarkasteluun. Valuma-alueen pintaala on noin 62,20 km 2 ja järvisyys 0 %. Kuva 2. Valuma-alue. 4 Kuormitus 5 Työselostus 5.1 Yleistä Kosteikon valuma-alueesta noin 8.4 ha eli 13 % on peltoa. Valuma-alueen yläosassa on metsätalouden maita. Valuma-alueen alaosalla on maatalousvaltaista asutusta. Suunnitellulla kosteikolla on tarkoitus vähentää Matkajokeen ja edelleen alapuolisiin vesistöihin tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Lisäksi kosteikko lisää alueen luonnon monimuotoisuutta. Suunnitellun kosteikkoalueen lähellä sijaitsee Ruska Laukka Ky :n Ratsastustila, joka tarjoaa monipuolisia hevos- ja ratsastuspalveluita. Suunniteltu kosteikko lisää myös alueen virkistyskäyttöarvoa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 (7) 5.2 Rakennuskohde ja asiakirjat 5.3 Mittaukset Työselostus koskee kosteikon rakennusteknisiä töitä ja täydentää liitteenä olevia piirustuksia YMP 301 303. Rakennustöissä noudatetaan tämän työselostuksen lisäksi mm. Suomen rakentamismääräyskokoelman ja Suomen Rakennusinsinöörien liiton (RIL) rakentamiseen liittyviä yleisiä laatuvaatimuksia sekä Infra-RYL 2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osaa 1 Väylät ja alueet. Työalueilla on tehty maastomittauksia FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimesta loppukesän 2014 aikana. Tähän työselostukseen liittyvissä piirustuksissa esitetyt korkeudet on sidottu N 2000 - korkeusjärjestelmään sekä koordinaatit ETRS-TM35-koordinaattijärjestelmään. Rakennuttaja osoittaa maastosta työn alkaessa korkeus- ja mittauskiintopisteet, joita urakoitsijan on noudatettava. Rakenteet, joita ei ole sidottu koordinaatteihin, sijoitetaan paikoilleen rakenteista esitettyjen piirustusten mittatarkkuudella. 5.4 Yleisiä määräyksiä Rakentamisessa on käytettävä hyviksi tunnettuja työtapoja sekä kokenutta ja ammattitaitoista työnjohtoa ja työvoimaa. Työmaapäällikön ja työpäällikön tulee olla maa- ja vesirakennustöihin sekä kaikkiin tähän rakennustyöhön liittyviin työvaiheisiin perehtyneitä. Käytettävien tuotteiden tulee olla rakennuttajan hyväksymiä ja vesirakenteisiin soveltuvia. Tuotekohtaisia ohjeita on noudatettava ehdottoman tarkasti. Työmaalla on oltava suomenkielinen käyttöohje tai työselitys ja käyttöturvallisuustiedote, jotka on saatettava työntekijöiden tietoon. Suunnitelmissa, tehdyssä työssä tai rakennusmateriaaleissa esiintyvissä puutteissa, virheellisyyksissä tai muissa epäselvyyksissä on viipymättä otettava yhteys rakennuttajaan ja tarvittaessa suunnittelijaan. 5.5 Rakennuspaikan olosuhteet 5.5.1 Pohjaolosuhteet Suunnittelualueelta ei ole tehty pohjatutkimuksia. Mittausten ja maastokatselmusten yhteydessä havainnoitiin suunniteltujen rakenteiden alueen maaperää. Läheisellä pellolla havaittiin kalliopaljastumia. Ennen rakentamisen aloitusta olisi hyvä tehdä muutamia pistokairauksia varsinkin syvimpien altaiden kohdalla. Aistihavaintojen perusteella kosteikon alueen maaperä on karkeaa soramoreenia. 5.5.2 Vedenkorkeudet ja virtaamat Urakoitsijan on otettava huomioon työsuunnitelmaa laatiessaan, että vedenkorkeudet ja virtaamat saattavat työnaikana vaihdella. Yläpuolisen valuma-alueen korkeusvaihtelun takia, voivat suuret sadekuurot aiheuttaa virtaaman nopean kasvun.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 (7) 5.5.3 Yleistä 5.5.4 Kosteikko 26.8.2014 tehtyjen maastomittausten aikana suunnitellun kosteikon kohdalla vedenkorkeus oli N 2000 +309.50-308.50 m. Kosteikon sijainti esitetty piirustuksessa YMP-301. Kosteikko rakennetaan piirustuksien YMP-302 ja YMP-303 mukaisesti. Kosteikko toteutetaan patoamalla ja kaivamalla. Ennen rakennustöiden aloittamista urakoitsijan tulee esittää rakennuttajalle ehdotus rakennustöiden toteutustavasta. Ennen kaivutöihin ryhtymistä on urakoitsijan selvitettävä asianomaiselta laitokselta rakennuskohteessa olevat vesi-, viemäri-, ym. johdot sekä puhelin-, sähkö- ym. kaapelit sekä sovittava tarvittavista siirto-, suojaustai muista toimenpiteistä. Kosteikko rakennetaan suoperäiselle maalle (kiinteistön 305-411-174-43 alueelle) Työ toteutetaan kaivamalla ja patoamalla kosteikko. Suunnitellun kosteikon alueelta raivataan puusto ja muu kasvillisuus. Pellolta tulevat 2 laskuojaa yhdistetään rakentamalla laskuojien ja alapuolella sijaitsevan kosteikon väliin kivetty puro. Puron lähtökorkeus N2000+309.50 ja päättyy korkeuteen N2000+309.20. Puron pituus n. 12 m. Kivet hankitaan alueelta tai läheisyydestä. Alueelle rakennetaan 3-osainen kosteikko, jossa on kaksi syvempää allasta. syvyydeltään 1.2 m. Syvien altaiden pohja kaivetaan tasoon N2000+308.00. Kosteikon syvien osien luiskakaltevuudet vaihtelevat välillä 1:3-1:6. Luiskakaltevuudet on esitetty piirustuksessa YMP 201. Altaiden välissä on matalampi vesiaihio, johon tehdään saareke kaivumaista. Saarekkeen lakikorkeus N2000+309.50. Alueelta tai läheisyydestä siirretään suuria kiviä ohjaamaan virtauksia. Matalan altaan pohja tasolla N2000+308.50. Matalan osan luiskakaltevuudet 1:6-1:8. Jälkimmäiselle syvälle altaalle asennetaan tyhjennysputki 140 M. Tyhjennysputki helpottaa syvien altaiden lietteenpoistoa. Putken pituus 12m, putki tulpataan. Putken alapuolelle kaivetaan tyhjennysoja pituus n. 60 m. Alueen loppuosalle, toisen syvemmän altaan jälkeen, tehdään ylivuotokynnys korkeudelle N2000+309.20, alueen läheisyydestä hankituilla kivillä. Ylivuotokynnyksen pituus n, 5 m. Kynnyksen yli rakennetaan puinen kävelysilta. Kynnyksen jälkeen rakennetaan alueelle pintavalutus kenttä. Pintavalutuskentän yläosaan kaivetaan jakooja, josta vedet jakautuvat tasaisesti pintavalutuskentän alueelle. Varsinaisen pintavalutuskentän alueella liikkumista koneilla tms. on ehdottomasti vältettävä oikovirtausten ehkäisemiseksi. Pintavalutuskentän alaosaan kaivetaan kokoojaoja. Kokoojaojaa voidaan hyödyntää mm. näytteenotossa. Kaikkien kosteikon kynnysten virtausreittien sekä purku-uoman kiveyksissä hyödynnetään kosteikkoalueelta saatavia kiviä. Tarpeen mukaan kynnysten eroosiosuojauksessa käytetään suodatinkangasta. Monimuotoisuuden lisäämiseksi kosteikon alueella reunat voidaan jättää rikkonaisiksi ja syvän osan jälkeisille matalammille alueille tehdään pohjakuoppia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5 (7) 5.6 Viimeistelytyöt Kosteikon alueella kaivumassoja syntyy noin 2600 m 3. Kaivumassoja sijoitetaan ja muotoillaan kosteikon ympärille kosteikon reuna-alueiksi, joita käytetään kulkuyhteytenä kosteikolle ja apualueina muun muassa kosteikon hoitotoimenpiteitä tehtäessä. Suunnitelman mukaan kyseiset huoltotiet ovat kosteikkoalueen kohdalla välillä N 2000 +309.50 m - N 2000 +310.50 m. Luiskakaltevuus 1:2. Lisäksi tulevat pintavalutuskentän jako-ojan, kokoojaojien ja tyhjennysojien kaivumassat yhteensä n. 100 m3. Kaivumassat, joita ei saada sijoitettua kosteikon reuna-alueille, sijoitetaan maanomistajan osoittamaan paikkaan. Kosteikon pinta-ala reuna-alueineen on noin 0,64 ha, joka on noin 1,0 % valumaalueestaan. Lisäksi tulee pintavalutuskentän pinta-ala joka on 0,26 ha. Kosteikkoalueelta löytyviä kiviä voidaan hyödyntää kosteikon maisemoinnissa. Kosteikkoalueelle voidaan tehdä myös istutuksia. Toteuttaminen ja rakennusajankohta Lähtökohtaisesti kosteikon kaivutyöt on tarkoitus tehdä alivirtaaman aikana joko loppukesällä tai talviaikaan. 5.7 Hoito ja kunnossapito Kosteikon rakenteet tarkastetaan vuosittain ylivirtaaman jälkeen. Ensimmäisinä vuosina kosteikon rakentamisen jälkeen maarakenteet painuvat, joten tarkkailu tulee tehdä useammin kuin kerran vuodessa. Mahdollisesti painuneet rakenteet korjataan suunnitelmissa esitettyihin korkeusasemiin. (Puustinen ym. 2007) Syvään osaan kertyvän lietteen määrää tulee seurata ja kertynyt liete poistetaan tarpeen mukaan. Käytännössä lietteen poisto tulee tehdä 2-5 vuoden välein. Liete poistetaan kaivinkoneella. Liete voidaan läjittää kosteikon reuna-alueille tai lähiympäristöön maanomistajan osoittamaan paikkaan. Läjitettävän lietteen paikallaan pysyminen on varmistettava. (Puustinen ym. 2007) Pintavalutuskentän jako- ja kokoojaojat tarkastetaan vuosittain. Tukkeutuneet tai tukkeutumassa olevat rakenteet aukaistaan pintavalutuskentän toimivuuden takaamiseksi. Kosteikkoon kehittyvä liiallinen kasvillisuus niitetään tarvittaessa. Niitto tehdään kasvukauden lopussa ja aikaisintaan elokuussa. Niitetty kasvillisuus kuljetetaan pois kosteikosta. Kasvillisuuden niitossa on kiinnitettävä huomiota, ettei aiheuteta oikovirtauksia pitkillä kanavamaisilla niittokuvioilla. (Puustinen ym. 2007)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6 (7) 6 Kustannusarvio Kosteikon rakentamiskustannukset arvioidaan olevan noin 16 000 (alv 0%) (Taulukko 1). Taulukko 1. Kosteikon rakennuskustannusarvio. Rakennuskustannukset Määrä Kustannukset (alv 0 %) Raivaus 6 000 m 2 4 000 Kaivut ja läjitys 2 700 m 3 8 000 Tyhjennysputki 140 M, sis asennuksen. 12 m 500 Ylivuotokynnys ja laskuojan kiveys 50 m 2 1 500 Ylikulkusilta, ~6 m 1 000 Muut kulut (työmaatehtävät, suunnittelutehtävät ja 1 000 yleiskulut) Yhteensä 15 500 Kosteikon tyhjennyskustannusten arvioidaan olevan noin 1 000 2-5 vuoden välein. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Kai Tolonen Aluepäällikkö, arkkitehti Hannu Verronen Projektipäällikkö, rkm FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7 (7) Lähteet Mustonen S. (toim.) (1986) Sovellettu Hydrologia. Vesiyhdistys r.y. Helsinki. Palko J & Weppling K. (1994) Lime requirement experiments in acid sulphate soils. Acta. Agric. Scand., Sect. B, Soil and Plant Sci. 44: 149-156. Puustinen M., Koskiaho J., Jormola J., Järvenpää L., Karhunen A., Mikkola-Roos M., Pitkänen J., Riihimäki J., Svensberg M. ja Vikberg P. (2007) Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus. Suomen ympäristö 21/2007. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Tertsunen J., Martinmäki K., Heikkinen K., Marttila H., Saukkoriipi J., Tammela S., Saarinen T., Tolkkinen M., Hyvärinen M., Ihme R., Yrjänä T. ja Klöve B. (2012) Happamuuden aiheuttamat vesistöhaitat ja niiden torjuntakeinot Sanginjoella. Suomen ympäristö 37/2012. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ulvi T. ja Lakso E. (toim.) (2005) Järvien kunnostus. Ympäristöopas 114. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ilmatieteenlaitos (2014) Keskivesitaulukot, vedenkorkeusennätykset [verkkodokumentti]. [viitattu 6.10.2014]. Saatavissa: http://ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus