TOIMENPIDE 1.10.2008 31.3.2009

TOIMENPIDE 1.10.2008 31.3.2009 KEURUUN SEUTUKUNNAN ELINKEINOELÄMÄN KÄYTTÄ- MÄ YKSITYISTIEVERKKO 2009 LOPPURAPORTTI Reijo Vuorinen Maaliskuu 2009 www.keulink.fi

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALKUJOHDANTO...4 2. TOIMENPITEEN TAUSTAA...5 3. TOIMENPIDE...7 3.1 TOIMENPITEEN KÄYNNISTÄMINEN... 7 3.2 TOIMENPIDEKUVAUS... 7 3.3 ALUEEN VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA ELINKEINOTOIMINTA... 8 Metsä- ja puuteollisuus... 8 Maatalous- ja elintarviketuotanto... 9 3.4 ELINKEINOELÄMÄ JA TIEOLOT... 9 3.5 PAHIMMAT PULLONKAULAT... 10 Kelirikko... 10 Liukkauden torjunta... 10 Sillat...11 4. SEUTUKUNNAN YKSITYISTIET...11 4.1 KEURUUN JA MULTIAN YKSITYISTIEVERKOSTO... 11 4.2 AVUSTUKSET YKSITYISTEILLE... 12 4.3 MUUT RAHOITUSMAHDOLLISUUDET... 12 5. YKSITYISTEIDEN PISTEYTYSMENETELMÄ...13 5.1 PISTEYTYSPERUSTEET... 13 5.1.1 LIIKENTEESTÄ AIHEUTUVAT TEKIJÄT P L... 13 5.1.2 METSÄTALOUDESTA AIHEUTUVAT TEKIJÄT P M... 14 5.1.3 ELINKEINOTOIMINNAN MERKITTÄVYYDESTÄ JOHTUVA TEKIJÄ P E...14 5.2 YKSITYISTEIDEN PISTEYTYKSEN TULOKSET... 15 Tonnikilometreiltään suurimmat yksityistiet.... 15 Metsäpinta-alaltaan suurimmat yksityistiet... 15 Elinkeinotoiminnaltaan merkittävimmät yksityistiet.... 15 5.3 PISTEYTETTYJEN TEIDEN NYKYINEN KUNTO... 17 6. YKSITYISTIEAVUSTUKSET...20 6.1 AVUSTUSEHDOT... 20 6.2 AVUSTUKSEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMINEN... 20 7. TIEKUNTIEN UUDET TOIMINTATAVAT JA RATKAISUT...20 Alueurakointi... 21 Yhteisten urakoiden teettäminen...21 Kuntokartoitukset... 21 Tieosuuskuntien perustaminen... 21 Tiekuntien yhdistäminen... 21 Tieisännöintijärjestelmän käyttäminen ja kehittäminen... 23 Tiekuntien yhteistyön kehittäminen... 24 Perusmaksun käyttöönotto... 24 Tieyksikkölaskelmien uusiminen... 24 Käyttömaksujen periminen ulkopuolisilta tien käyttäjiltä... 25 Tiekuntien koulutus... 25 Tiekuntien tiedottaminen... 25 Tietojen keskittäminen ja kokonaisvastuutaho yksityistieasioissa... 25

3 8. JATKOTOIMENPIDE-ESITYKSET HANKKEEN JOHDOSTA... 26 9. YKSITYISTEIDEN KÄYTÖN JA YLEISET PELISÄÄNNÖT JA SUOSITUKSET... 26 Kunnat... 26 Viranomaisliikenne... 27 Maa-aineskuljetukset ja rakennushankkeet... 27 Puutavaran kuljetus ja käyttömaksut... 27 Jakelu- ja linjaliikenne... 28 Voimalinjat... 28 Johtolinjat, pylväät, kaapelit, vesi- ja viemärijohdot... 28 Metsästys, kalastus ja muu luonnon moninaiskäyttö... 28 Muu tienkäyttö... 28 10. YKSITYISTIEN HOIDON PERUSASIAT PÄHKINÄNKUORESSA... 29 11. TIEDOTTAMINEN... 29 12. LIITTEET... 30 1. LÄHTEET JA JULKAISUT... 31

4 1. ALKUJOHDANTO Yksityisteitä koskevia erilaisia kehittämishankkeita on valmistunut ja käynnistetty Suomessa useita esim. Metsäkeskuksien,Tielaitoksen ja maakuntien liittojen toimesta. Hankkeiden tavoitteet ovat olleet mm. tiekuntien aktivoiminen ja koulutus, toiminnan tehostaminen, yksityisteiden kunnon parantaminen ja yksityisteiden paikkatietokantojen luominen. Tässä Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n toimenpiteessä on otettu tarkasteluun Keuruun seutukunnan eli Keuruun kaupungin ja Multian kunnan yksityistiet elinkeinoelämän intresseistä katsottuna. Elinkeinoelämän käyttämän yksityistieverkoston pituus on Keuruun seudulla 480 km eli noin 43 % kaikista yksityisteistä, joten tässä toimenpiteessä tarkastelun ulkopuolelle jää yli puolet Keuruun ja Multian yksityisteistä, joiden varrella ei ole elinkeinotoimintaa. Yksityisteiden pisteyttäminen tärkeysjärjestykseen korostaen elinkeinoelämän tarpeita hyödyttää kuitenkin kaikkia yksityisteiden käyttäjiä. Tilastojen ja väestöennusteiden valossa on helppo tehdä virheellinen päätelmä, että maaseutu tyhjenee ja varojen suuntaaminen sinne on turhaa. Toiminnot maaseudulla kuitenkin lisääntyvät palvelujen keskittyessä suurempiin keskustaajamiin, loma-asumisen-, puun korjuun, bioenergiatuotannon puuntarpeen ja maataloutta korvaavien sivuelinkeinojen lisääntymisen myötä. Pientiestön hyvä kunto on siten elinkeinoelämälle perusasia eikä kyse ole edes kovin suurista määrärahoista. Yksityisteiden tienpidossa tulee päästä vähintään peruspalvelutasoon siten, että teiden taso turvaa elinkeinoelämän ja asukkaiden päivittäiset, säännölliset perusliikkumis- ja peruskuljetustarpeet, tukee alueiden elinvoimaisuuden säilymistä sekä Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Rahan lisäksi tarvitaan myös yksityisteiden hoidon tehostamista, aktiivisuutta, innostusta, tietoa ja osaamista.

2. TOIMENPITEEN TAUSTAA 5 Yksityisteitä on Suomessa noin 350.000 km, josta pysyvän asutuksen käytössä olevia teitä on noin 100.000 km, rakennettuja metsäautoteitä noin 120.000 km sekä muita autolla ajokelpoisia metsä- ja mökkiteitä noin 130.000 km. Liikenteellisesti merkittävimpiä ovat valtionapuun oikeutetut yksityistiet (vähintään kolme taloa, pituus vähintään 1 km tai vilkas läpiajotie), joita on noin 55.000 km. Näiden teiden varrella asuu puoli miljoonaa ihmistä ja kesämökkejä on noin 190.000 kpl (40 % loma-asuntokannasta). Keuruun seutukunnan kotitalouksista ja yrityksistä noin viidennes sijaitsee Keuruun, Haapamäen ja Multian taajamien ulkopuolella ja keskimäärin joka kymmenes yritys maatilat mukaan luettuna sijaitsee yksityistien varrella (Keuruulla 8,8 %, Multialla 15,9 %). Loma-asutuksesta ja maatiloista valtaosa yli 70 % sijaitsee haja-asutusalueella. Maa- ja metsätalouden merkitys on yksityisteillä merkittävä. Maatilojen määrä on vähentynyt, mutta tilakoko on vastaavasti kasvanut, vuokrapeltojen määrä on lisääntynyt sekä kuljetusmäärät ja painot ovat kasvaneet ja sivu- ja maataloutta korvaavat elinkeinot ovat luoneet uusia kuljetustarpeita. Keuruun seutukunnan yksi painopistetoimiala bioenergia ja siihen liittyvä raaka-ainehankinta vaatii laadukkaan tieverkoston, koska valtaosa raaka-aineesta lähtee liikkeelle yksityisteiden varsilta. Keski-Suomi ja Keuruun seutu on voimakasta puutuotannon aluetta ja Keski-Suomessa on myös maan merkittävimpiä metsäteollisuuden keskittymiä. Alemman tieverkoston (metsäauto- ja yksityistiet) kunto on monelta osin epätyydyttävä väylänpidon niukan rahoituksen vuoksi. Lisäksi väylästöjen kehittäminen on ollut lyhytjänteistä ja valtion vuosittaisiin talousarvioihin tai enintään hallituskausiin sidottua. Rahoituksen riittämättömyys näkyy yksityisteiden tason laskuna ja esim. kelirikko sulkee vuosittain yksityisteitä kokonaan raskaalta liikenteeltä. Ilmastonmuutoksen myötä on syytä varautua syys-, talvi- ja kevätkelirikkoihin. Lisäksi huonokuntoisten ja painorajoitteisten siltojen määrä on kasvussa peruskunnostusten laiminlyöntien vuoksi ja tästä on vaarana muodostua varsinainen pullonkaula elinkeinotoiminnalle. Yksityisteiden kunto on heikentynyt valtion avustusrahoituksen leikkauksen vuoksi. Avustusten huomattava väheneminen vuonna 1994 lähes lopetti tien rakenteen säilymisen kannalta tärkeän kunnossapidon. 1990- luvun alussa yksityisteistä 73 % oli hyväkuntoisia ja kaksi prosenttia huonokuntoisia. Vuonna 2001 hyväkuntoisia yksityisteitä oli enää 43 %, 50 % teistä oli tyydyttävässä kunnossa ja huonossa kunnossa oli 7 prosenttia maan yksityisteistä. Kotimaisen puuraaka-aineen, bioenergian ja energiakäytön puuraaka-aineen hankinnan kasvu tulee lisäämään toimivan liikenneväylästön merkitystä. Puubiomassan tarve lisääntyy, koska uusiutumattomia raaka-aineita tullaan korvaamaan uusiutuvilla raaka-aineilla. Puuaines ja energiapuu sekä puunkorjuukalusto kuljetetaan kuljetusketjun alkupäässä kuormaautoilla, mikä kuormittaa erityisesti metsäauto- ja yksityisteitä sekä siltoja. Puun häiriötön kuljetus vaatii ympäri vuoden käytettävissä olevaa liikenneverkkoa. Siitä merkittävä osa on maaseudun alempiasteista yleistä tieverkkoa sekä yksityisteitä, joilla kaikilla on tärkeä merkitys osana toimivaa väyläverkostoa. Puuhuollon kannalta alemman tieverkon kunnon heikentyminen aiheuttaa puuhuollon ympärivuotisuuteen keskeytyksiä, kustannusten kasvua, kausiluonteisuutta ja puskurivarastointia. Venäjän tuontipuun korvaaminen kotimaisella puulla on mahdollista, ongelmana eivät ole puuvarat vaan se, miten puu saadaan liikkeelle huonokuntoisilta yksityisteiltä ja siten, että korjuu on yrittäjälle kannattavaa. Puun tasaisella ympärivuotisella korjuulla turvattaisiin tuore kuituraaka-aine metsäteollisuudelle. Mikäli korjuu tapahtuisi nykyistä tasaisemmin, voitaisiin toimintaa tehostaa nykyiselle korjuu- ja kuljetuskalustolle. Kun teollisuuspuun laatuvaatimukset tulevat edelleen tiukkenemaan, puu on saatava kannolta tehtaalle entistä nopeammin ja se asettaa tiestölle entistä suuremmat vaatimukset.

Tiestön huono kunto hankaloittaa myös maatalouden ja muiden elinkeinojen harjoittamista, maaseudun asukkaiden liikkumista sekä metsien hoitoa ja virkistyskäyttöä. 6 Yksityistiet on pidettävä tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Tältä osin tarvitaan vielä lisäponnistuksia ja valtion ja kuntien lisärahoitusta kuljetusten muuttuessa entistä enemmän ympärivuotisiksi. Uusia rahoitusratkaisuja ja toiminnan tehostamista tarvitaan. Valtiovallan taholta metsäteollisuuden tarpeet on tiedostettu ja hallitus onkin päättänyt kohdistaa merkittävästi liikenneväylien rahoitusta puuhuollon kannalta keskeiseen alempaan tieverkostoon ja ratoihin. Kokonaisrahoitus ei päätösten mukaan tule kuluvalla hallituskaudella kuitenkaan kasvamaan, mikä merkitsee lisääntyviä ongelmia koko väyläverkoston palvelutason ylläpitämisessä. Hallituksen päättämät lisäsatsaukset tieverkkoon mm. puunhankinnan edistämiseksi tuovat lisäystä myös yksityistieavustuksiin, jotka nousevat 23 miljoonaan euroon vuosille 2009-2011. Tästä määrärahasta on 10 miljoonaa euroa korvamerkitty puuhuollon kannalta merkittäviin hankkeisiin. Kunnossapidon avustamiseen ei valtio edelleenkään osallistu. Yksityisteiden kunnon säilyminen kestävällä tavalla voidaan turvata noin 35 miljoonan euron määrärahatasolla siten, että vuosittaiseen kunnossapitoon käytettäisiin kaksi kolmasosaa eli noin 23 miljoonaa euroa ja loput 10 miljoonaa euroa teiden ja siltojen perusparannushankkeiden rahoittamiseen. Yksityisteiden asioita hoidetaan vielä pääosin tieosakkaiden omin voimin ja talkootöinä. Yhä enemmän on kuitenkin tiekuntia, joissa vastuunkantajia ei helposti enää löydy, vastuuhenkilöt ikääntyvät ja osakkaiden kiinnostus tieasioiden hoitoon on vähäistä. Tällä hetkellä ajanmukainen ja tehokas tapa olisi antaa tehtävien hoito ammattimaiselle tieisännöitsijälle, joka toimisi asiantuntijana ja tiekunnan toimitsijamiehenä. Tieisännöitsijä olisi arvokas apu myös kunnille esim. kunnanavustusten jakamisen valmistelussa. Tieisännöinnistä voidaan luoda alueelle uutta yritystoimintaa. Yksityistieverkolla tienpito on hajanaista. Yksittäisten tiekuntien vastuulla on yleensä vain muutaman kilometrin pituinen tieosuus. Ongelmaksi voi tulevaisuudessa muodostua urakoitsija- ja kalustovaje. Pienet urakat eivät ole enää kiinnostavia eivätkä mahdollista riittäviä kalustoinvestointeja. Pientiestön ylläpitoon tulee kehittää uusia, entistä tehokkaampia toimintatapoja. Yksityisteiden yhteistyöllä tai tiekuntien yhdistymisillä saataisiin aikaan yhteisalueurakoita yksityisteiden parantamisessa ja hoidossa. Tällä saataisiin kustannussäästöjä tiekunnille ja varmistettaisiin urakoitsijoiden ja erityiskaluston saatavuus.

3. TOIMENPIDE 7 3.1 TOIMENPITEEN KÄYNNISTÄMINEN Kehittämisyhtiö Keulink Oy teki aloitteen toimenpiteen käynnistämisestä Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry:lle. Viisari ry toteuttaa AMO- ohjelmaa kolmentoista kunnan alueella Keski-Suomessa. AMO- toimenpiteen ohjausryhmä käsitteli tiehanketta kokouksissaan 5.6.2008 ja 14.8.2008 ja päätti kokouksessaan 10.9.2008 käynnistää toimenpiteen. Toimenpiteen rahoittaa Keski-Suomen Liitto ja toteuttajana on Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Projektipäällikkönä toimi rakennusmestari Reijo Vuorinen. Toimenpiteen kokonaiskustannusarvio oli 30.000 ja toimenpide toteutettiin 1.10.2008 31.3.2009. 3.2 TOIMENPIDEKUVAUS Toimenpiteessä kartoitettiin Keuruun kaupungin ja Multian kunnan yksityisteiden varrella olevan elinkeinotoiminnan eli yritysten ja maa- ja metsätalouden käyttämä yksityistieverkosto ja yksityistiet pisteytettiin tienkäytön, puukorjuun potentiaalin ja elinkeinotoiminnan merkittävyyden kannalta. Koska perimmäisenä tavoitteena on yksityisteiden kunnon nostaminen tasoon, että päästään eroon kelirikkojen aiheuttamista ongelmista, on kyse ongelmateiden perusparannushankkeista. Mikäli rahoitusta parantamishankkeisiin myöhemmin saadaan voidaan avustukset kohdentaa tehdyn pisteytyksen perusteella. Toimenpiteessä on annettu lisäksi suositukset tiekunnille entistä tehokkaammista toimintatavoista ja käytänteistä yksityisteiden ylläpidossa ja tieisännöinnistä on tarkoitus luoda Keuruun seutukunnalle uutta yritystoimintaa. Toimenpiteen tavoitteena on käynnistää prosessi jolla pitkällä aikavälillä voidaan poistaa Keuruun seutukunnan haja-asutusalueella sijaitsevien yritysten ja maatilojen toimintaa haittaavat tekijät yksityisteiden tieolosuhteisiin liittyen. Yksityisteiden huono kunto ei saa olla esteenä yrityksen toiminnalle haja-asutusalueella. Tavoitteena on, että yksityistieverkostoa ylläpidetään ja kehitetään tulevaisuudessa niin, että metsätalouden ja teollisuuden ja yrityksien kuljetukset voidaan hoitaa ympärivuotisesti ja kilpailukykyisesti. Uusia tienpitoon liittyviä toimintatapoja on kehitettävä innovatiivisesti. Yksityisteiden valtionapua on nostettava ja tuettava tiekunta- ja tieisännöintipalveluja ja tieyksiköiden laskentaperusteita on tarkistettava. Lisäksi hankkeen pohjalta on laadittava ja toteutettava puuhuollon kannalta keskeisten kuljetusreittien peruskunnostusohjelma Keuruun seudun yksityisteille. Tieisännöitsijöiden roolia tulee korostaa ja tiekunnat sekä Multian kunta ja Keuruun kaupunki voisivat ostaa yksityisteiden hallinnon palvelut koulutetuilta tieisännöitsijöiltä. Toimenpiteen pohjalta laadittiin pidemmän aikavälin tavoitteellinen jatkotoimenpide-esitys (luku 8) ja konkreettisena tuloksena toimenpiteestä syntyi tietopaketti yksityistiekarttoineen, jota voidaan hyödyntää kunnissa ja tiehoitokunnissa. Pisteytyksen pohjalta on mahdollista ohjata yksityisteiden parantamishankkeiden lisämäärärahoja myös Keuruun ja Multian kuntien elinkeinojen kehittämismäärärahoista normaalien kunnossapito- ja parantamismäärärahojen lisäksi. Lisärahoituksen ja yksityisteiden kunnon parantamisella on tavoitteena vahvistaa erityisesti pienten yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä. Kehittämällä yritysten tarvitsemia palveluja ja toimintaympäristöä voidaan luoda julkiselle rahoitukselle keskeiset alueelliset tavoitteet. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on parantaa Keuruun seutukunnan asumisen ja yrittämisen olosuhteita ja lisätä seutukunnan vetovoimaisuutta, vakituisten asukkaiden ja loma-asukkaiden ja yritysten määrää. Toimenpiteen toivotaan synnyttävän uutta tienpitoon liittyvää yritystoimintaa ja parantaa jo olemassa olevan yritystoiminnan kilpailukykyä.

8 3.3 ALUEEN VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA ELINKEINOTOIMINTA Keuruun asukasluku oli 31.7.2008 10.911 henkilöä ja Multian 1.966 henkilöä eli yhteensä 12.877 henkilöä. Väestöennusteiden mukaan alueen väestömäärä vähenee ja alueella arvioidaan asuvan vuonna 2015 noin 12.000 henkeä. Keuruun seutukunnalla on eniten työpaikkoja teollisuudessa ja terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen sektorilla. Teollisuuden osuus kaikista toimialoista on noin 21 %, terveydenhuoltoja sosiaalipalvelujen noin 16 %, maa-, riista- ja metsätalouden noin 8 % ja julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen noin 9 %. Metsä- ja puuteollisuus: Keuruulla on yksityismetsiä 66.900 ha ja metsänomistajia 1450 kpl. Metsälön keskipinta-ala on 40 ha. Puuston keskimääräinen kasvu on 5 m 3 /ha/v. Keskimääräinen hakkuukertymä 5 vuodessa on 280.000 m 3. Puujakauma on mänty 44%, kuusi 47 % ja lehtipuu 9 %. Multialla on yksityismetsiä 33.400 ha ja metsälön keskipinta-ala on 41 ha. Keskimääräinen hakkuukertymä Keuruun seutukunnalla on 5 vuodessa noin 420.000 m 3 eli noin 84.000 m 3 vuodessa. Suurin kestävä hakkuumahdollisuus Keuruulla on Keski-Suomen metsäkeskuksen arvion mukaan 300.000 m 3 ja Multialla 147.000 m 3, yhteensä 447.000 m 3. Kestävä hakkuumahdollisuus olisi Keuruun seutukunnalla yli viisinkertainen nykyiseen hakkuukertymään verrattuna. Multialla metsät ovat kunnan merkittävin luonnonvara ja kunnan teollisista työpaikoista valtaosa liittyy tavalla tai toisella puun korjuuseen tai sen jalostamiseen. Työllisestä työvoimasta noin 19 % saa toimeentulonsa alkutuotannosta. Teollisuuden osuus on noin 23 %. Palveluelinkeinojen piiristä toimeentulonsa saa noin 58 %. Multialaisista noin kolmannes käy työssä kunnan ulkopuolella. Multian kunta on hyväksynyt Keski-Suomen tavoite 2-ohjelman perusstrategian mukaisesti kilpailuetu- ja erikoistumisvalintateemakseen luonto- ja kalastusmatkailun kehittämisen. Multialla erikoistumis- ja kilpailuetuvalinnan tavoitteena on monipuolistaa maaseudun elinkeinorakennetta kehittämällä perinteisen maatalouden tueksi syntyviä varsinkin metsien käyttöön ja luonto- ja kalastusmatkailuun liittyviä liitännäiselinkeinoja. Multian kunta panostaa elinkeinojen kehittämisessä yritysten yleisten toimintaedellytysten edistämiseen ja parantamiseen. Kunta kuuluu EU:n Länsi-Suomen tavoite 2-tukialueeseen ja sen kautta on mahdollisuudet investointi- ja kehittämistukiin. Metsä- ja puutalouden suurimmat toimipaikat Keuruun seutukunnalla ovat: Puhos Board Oy Tiwi, Keuruu 34 työntekijää Velj. Lehtomäki Oy, Multia 34 Metsä-Multia Oy, Multia 25 Tälli Oy, Keuruu 23 Multian Saha Oy, Multia 15 Keurak Oy, Keuruu 15 Metsäliitto osuuskunta, Jkl:n piiri 9 UPM-Kymmene Wood Oy, Keuruu 8 Papinaho Oy, Keuruu 7 Köminkosken Saha Oy, Keuruu 7 UPM-Kymmene Metsä, Keuruu 5 Puunjalostustuotteita ovat: sahatavara, pellettituotanto, kalustekomponentit, paneelit, keittiöja levykalusteet, laserintarsia puu-upotukset, laminaattikomponentit ja huonekalut. Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) sisältää Suomen metsäpolitiikan keskeiset linjaukset tuleville vuosille. Ohjelman tavoitteena on turvata mm. metsiin pohjautuva työ ja toimeentulo. Kansallisessa metsäohjelmassa on asetettu keskeisimmäksi tavoitteeksi mm. kotimaisen puun käytön huomattava lisääminen. Myös uusia tuotteita ja palveluita on mahdollista kehit-

tää käyttämällä puuta ja sen ainesosia mm. bioenergian, kemikaalien tai lääkkeiden tuotantoon ja luomalla entisten tuotteiden pohjalta pidemmälle jalostettuja tuotteita ja palveluketjuja. Kotimaisen puun käyttöä pyritään nostamaan 10-15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja siksi metsätalouden ja teollisuuden ympärivuotisten kuljetustoimintojen mahdollistamiseksi valtiovallan on jo lähivuosina investoitava kaikentasoisten teiden peruskunnostukseen ja ylläpitoon sekä rataverkoston kunnostamiseen. Maatalous- ja elintarviketuotanto: Keuruulla oli vuonna 2008 maatiloja 159 kpl ja Multialla 73 kpl. Maatalouden tulot olivat v. 2006 Keuruulla yhteensä n. 7.500.000, josta maidontuotannon osuus oli suurin noin 1.650.000, toisena naudanlihantuotannon tulot n. 820.000 (tulotuki 4.300.000 ). Vuonna 2006 viljelyksessä oleva kokonaispeltoala oli Keuruulla 4813 ha ja Multialla 1705 ha. Maataloustuki kunnan kautta oli Multialla 1.466.500. Maatalous- ja elintarviketuotteita seutukunnalla ovat mm: maidontuotanto, kaalikääryleet ja lihatuotanto. 9 3.4 ELINKEINOELÄMÄ JA TIEOLOT Yksityistiet ovat merkittävässä asemassa erityisesti metsäteollisuuden raakapuun hankinnalle sekä maatalouden kuljetuksille, joista eniten vaatimuksia asettaa maidon keräilykustannukset. Näillä toimialoilla ongelmat tieverkolla aiheuttavat ongelmia tuotannolle ja lisäävät merkittävästi tuotantokustannuksia. Toimiva liikennejärjestelmä on perusedellytys elinkeinoelämän logististen prosessien toimivuudelle, kustannustehokkuudelle ja kilpailukyvylle ja sitä kautta koko kansantaloudelle. Elinkeinoelämän kuljetustarpeet ja vaatimukset tieverkolle sekä väylänpidon palvelutasolle riippuvat toimialan ominaisuuksista ja kuljetusintensiivisyydestä. Arvioiden mukaan 60 % teollisuuden kuljettamasta tavaramäärästä lähtee tai päätyy vähäliikenteiselle tieverkolle. Siten vähäliikenteisellä tieverkolla on suuri merkitys Suomen elinkeinoelämän liiketoiminnalle. Vähäliikenteinen tieverkko on merkittävä metsäteollisuudelle, maataloudelle ja siten elintarviketeollisuudelle sekä kaupan jakelulle. Myös rakennusteollisuuden ja polttoaineiden kuljetukset käyttävät paljon vähäliikenteistä tieverkkoa. Kuljetukset ovat tarkasti aikataulutettuja ja varastojen vähentämisen seurauksena raaka-aineet kuljetetaan usein suoraan tuotantoon. Silloin on tärkeää, että koko tieverkko on liikennöitävässä kunnossa aina metsäautotieltä päätieverkolle saakka. Alemman tiestön kunnostaminen metsäteollisuuden tarpeisiin on huomattavasti haasteellisempaa kuin esim. maidon kuljetuksiin, koska puun hankintapaikka vaihtuu lähes joka kerta, kun maidon keruu tapahtuu säännöllisesti samaa reittiä. Puunhankinnan kuljetuksista autokuljetusten osuus on 84 % ja kaikki puu kuljetetaan jossain vaiheessa kuljetusketjua autokuljetuksena. Puunkuljetuksista on siirrytty käyttämään rengasreittejä, jossa ajomatkaa ja aikaa pyritään minimoimaan. Silloin yksi auto ajaa 3 4 tuotantolaitokselle. Kuljetuksen suunnittelun peruslähtökohtana on tuotantolaitoksen käyttämä puulaatu, mutta yksi tuotantolaitos ei yleensä käytä kaikkia puulajeja. Siten samasta paikasta voidaan kuljettaa eri puulajeja eri tuotantolaitoksille. Maidon keräilystä 80 % on Valion ohjauksessa ja Valio myy raakamaitoa myös muille yrityksille. Maidon keruukuljetusten ohjaus tapahtuu tuotantolaitosten maitotarpeen mukaan ja perusteena on mahdollisimman lyhyt ajomatka. Maidontuotannon keskittymiskehityksen seurauksena maidon keräilyalueet ja siten myös autojen ajomatkat ovat kasvaneet. Maatalouden kuljetuksiin liittyy myös sadonkorjuuseen liittyvät kuljetukset, jotka ovat syksyyn ajoittuvia raskaita kuljetuksia. Yksityistien huono kunto aiheuttaa yritykselle lisäkustannuksia ajokustannusten nousun myötä. Liikenneinfrastruktuurin palvelutasolla on suuri merkitys yritysten sijaintipäätöstä tehtäes-

sä. Muita ko. päätökseen vaikuttavia asioita ovat mm. markkinoiden läheisyys ja työvoiman saatavuus. Alueen houkuttelevuuteen ja olemassa olevien yritysten kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa parantamalla tieverkon palvelutasoa. Elinkeinoelämän kuljetuksien tulee olla ennen kaikkea sujuvia ja täsmällisiä ja jakeluketjujen täytyy olla kustannustehokkaita. Suomen logistiikkakustannukset harvaanasuttuna maana ovat huomattavasti muita Keski-Euroopan maita korkeammat johtuen suurista kuljetusetäisyyksistä. Raaka-aineiden kuljetuksessa alemmalla tieverkolla on suuri merkitys tuotannon logistiikassa. Kustannustehokkuus ilmenee erityisesti perusteollisuuden kuten metsäteollisuuden toistuvissa raaka-ainekuljetuksissa. Yritykset tarkastelevat kuljetusketjuaan kustannuksien ja täsmällisyyden näkökulmasta. Toimivaa tieverkostoa pidetään myös alueen vahvana imagotekijänä, jolla voidaan vaikuttaa elinkeinoelämän toimintaan. Lisääntyvät kuljetusmäärät lisäävät haasteita imagon säilyttämiseksi. Tien huono kunto vaikuttaa kuljetuskustannuksiin kasvaneina polttoainekustannuksina ja kuljetuskaluston kulumisena sekä huoltokustannuksina. Aikakustannukset lisäävät kokonaiskustannuksia. Tien kunto vaikuttaa yhdessä muiden tieverkon toimivuuteen liittyvien tekijöiden kanssa yritysten kokonaistyytyväisyyteen, jolloin kaikkien liikenneinfrastruktuuriin liittyvien tekijöiden yhteisvaikutuksella on merkitystä yrityksien sijoittumispäätöksiin. 10 3.5 PAHIMMAT PULLONKAULAT KELIRIKKO: Kevään ja syksyn ja viime vuosina myös talven kelirikko aiheuttaa ongelmia kuljetuksille ja muullekin liikennöinnille. Kelirikkotieksi katsotaan tieosa, jolle on asetettu painorajoitus vaurioitumisen tai sen riskin takia. Painorajoituksia joudutaan asettamaan muutamiksi viikoiksi tai jopa kuukausien ajaksi ja noin 65 % sorateistä saattaa kärsiä kelirikkohaitasta. Yksittäiset tienosat aiheuttavat usein haitan vaurioitunutta tienosaa pidemmälle matkalle. Kelirikkovaurioiden määrä vaihtelee suuresti vuosittain ja tiepiireittäin ja ongelmana on teiden kauttaaltaan huono rakenteellinen kunto. Varsinaisen vauriokohdan korjaaminen usein siirtää vauriota vain uusiin kohtiin. Kelirikko aiheuttaa ongelmia ja kustannuksia erityisesti raskaille ajoneuvoille kuten raakapuun ja elintarvikkeiden kuljetuksille. Ylimääräisiä kustannuksia syntyy esim. metsäteollisuudessa kun raakapuuta ei saada liikkeelle tai ne joudutaan siirtämään kelirikon alta pois välivarastoihin. On laskettu (Metsäteho Oy), että kelirikko aiheuttaa vuosittain metsäyhtiöille jopa sadan miljoonan euron lisäkustannukset. Kustannukset johtuvat puutavaran ylimääräisestä varastoinnista ja siitä aiheutuvista laatumenetyksistä sekä puunkorjuussa ja autokuljetuksissa tarvittavan kaluston käytön epätasaisuudesta. Kelirikon seurauksena puolet hakkuukohteista on korjattavissa vain talvella. Linea Konsultit Oy:n ja Plaana Oy:n v. 2002 tekemän tutkimuksen mukaan tiekohtien pituus, joilla runkokelirikkoa esiintyy, on Suomessa noin 3000 km. Näistä noin 1700 km voidaan arvioida olevan sellaisia tiekohtia, joilla on säännöllistä henkilö- tai tavaraliikennettä. Näiden kelirikkokohtien perusparantamiskustannukset ovat noin 70-80 miljoonaa euroa. Eli vuodessa metsäyhtiöille aiheutuvien lisäkustannusten määrällä Suomessa peruskorjattaisiin ko. yksityisteiden pahimmat kelirikko-osuudet. LIUKKAUDEN TORJUNTA: Suurimmat ongelmat yksityistieverkolla kelirikon lisäksi aiheutuvat liukkauden torjunnan puutteesta talviaikaan ja se saattaa aiheuttaa pitkiä kiertomatkoja ja siten kuljetusten aikatauluongelmia. Tienpidon täsmähoidon kehittäminen olisi elinkeinoelämän kuljetusten kannalta yksi ratkaisu yksityistieverkolla esiintyviin ongelmiin.

11 SILLAT: Yksityisteiden huonokuntoiset sillat aiheuttavat ongelmia puukuljetuksille. Suomeen voi muodostua alueita, joilta puuta ei voida hankkia lainkaan, koska sillat eivät kestä ajoneuvoyhdistelmien painoa. Puun kuljetuksille on tärkeätä pystyä ajamaan 60 tonnin yhdistelmäpainolla koko kuljetusketjun matkan metsästää tuotantolaitokselle ja sieltä edelleen markkina-alueillle. Keuruulla puukuljetukset kestää Kaleton-Virkalahden, Majalahden, Huhkolan sekä Mäkikylän yksityistien 1. silta. Mäkikylän 2. silta puukuljetukset kestävä silta valmistuu v. 2009. Painorajoitteisia siltoja ovat Peräahon (8 tn), Häkkisen (12 tn), Sammatin, Havuniemen (12 tn). Peräahon silta on kierrettävissä Kettuperän ja Kivijärven teiden kautta, Häkkisen silta voidaan kiertää eteläisen haaran kautta, Sammatin silta voidaan välttää molempiin suuntiin ja samoin Havuniemen silta. Multialla yksityisteillä olevia puusiltoja on Vehkoon, Hirvimäen, Pekolan, Riuttakosken, Saramäen ja Haarajärven yksityisteillä. Näistä silloista ainakin Vehkoon ja Hirvimäen yksityisteiden sillat kestävät puukuljetukset. 4. SEUTUKUNNAN YKSITYISTIET 4.1 KEURUUN JA MULTIAN YKSITYISTIEVERKOSTO Keuruulla yksityisteiden yhteispituus on 575 km ja tiekuntia yhteensä 165 kpl, joista kunnan avustusta saa 165 tiekuntaa ja valtion avustusta 87 tiekuntaa. Kunnan avustus v. 2008 on yhteensä 104.800, mikä sisältää myös rakentamisen ja parantamisen määrärahat. Lisäksi Keuruulla on varattu siltojen kunnostukseen investointimääräraha 30.000. Multialla yksityisteiden yhteispituus on 329 km ja tiekuntia yhteensä 79, joista kunnan avustusta saa 46 tiekuntaa, joiden yhteispituus on 269 km. Kunnan avustus v. 2008 on yhteensä 35.000 ja rakentamiseen ja parantamiseen 46.660 eli yhteensä 81.660. Vuoden 2009 talousarvioon on Multialle tulossa kunnossapitoon 35.000 ja rakentamiseen ja parantamiseen 46.660. Keuruulla vuoden 2009 talousarvioon on esitetty kunnossapitoavustuksiin 110.000 ja investointeihin 22.000 siltojen kunnostukseen. Elinkeinotoiminnan käyttämän yksityistieverkoston (yky-tiet) pituus on Keuruulla 272 km (66 tietä) ja Multialla 174 km (28 tietä), yhteensä 446 km (94 tietä) eli elinkeinotoimintaa on joka toisen yksityistien varrella. Pisimmät yky-tiet ovat Haarajärven 35,0 km (Mu), Kaleton-Virkalahden 19,0 km (Ke), Hinkkaperän 14,9 km (Ke), Kopola-Vuorelan 14,1 km (Mu), Sällintien 14,0 km (Ke), Riitamäki-Lapin 12,5 km (Ke), Mäkikylän 12,0 km, Lapinmäen 11,5 km (Ke), Valkeisperän 11,4 km (Mu) ja Koivumäen 11,2 km (Ke) yksityistiet. Lyhimmät yky-tiet ovat Puutteenkujan 0,4 km (Ke), Rantatien 0,8 km (Ke), Pesälammin 0,9 km (Ke), Savimaan 0,9 km (Ke), Syvälän 1,0 km (Ke), Uskalinniemen 1,1 km (Ke), Lähteenmäen 1,1 km (Ke), Ohra-ahon 1,2 km (Ke), Ruokosen 1,2 km (Ke) ja Kinkamo-Pokelan 1,3 (Ke) yksityistiet. Eniten yrityksiä on Kaleton-Virkalahden 7 kpl (Ke), Loilan 7 kpl (Ke), Kopola-Vuorelan 6 kpl (Mu), Nevalan 6 kpl (Ke), Kalmakosken 6 kpl (Ke), Manniskylän 6 kpl (Ke), Hirvimäen 5 kpl (Mu), Hinkkaperän 5 kpl (Ke), Loilan 5 kpl (Ke) ja Korpelan 5 kpl (Ke) yksityisteiden varsilla. Yrityksistä noin 59 % on maatiloja. Yky-teitä, joiden varrella vain yksi yritys on 42 kpl.

4.2 AVUSTUKSET YKSITYISTEILLE 12 Perusparannustyöt rahoitetaan julkisella ja yksityisellä rahoituksella. Yksityinen rahoitus tulee tiekunnilta. Julkisesta rahoituksesta pääosa tulee Tiehallinnon Keski-Suomen tiepiiriltä yksityistielain mukaisena rahoituksena. Yksityistielain säännösten mukaan avustusta voidaan myöntää tiekunnille, joilla on pysyvää asutusta vähintään 3 taloudessa ja pysyvän asutuksen käyttämän tien tai tienosan pituus on vähintään 1 km. Vaikka edellä mainitut perusteet eivät täyttyisikään, myönteisen rahoituspäätöksen voi saada myös tie, mikä on paikallisesti merkittävä ja vilkasliikenteinen. Yksityistielain mukaan avustus on enintään 75 %. Kunnat rahoittavat alueella olevien, pysyvän asutuksen käyttämien teiden perusparantamista. Kuntien rahoitus perustuu kunnan- ja kaupunginvaltuustojen vuosittain tekemiin päätöksiin. Tärkeä osa perusparannustöiden rahoituksesta on tiekuntien oma rahoitus. Sillä katetaan se osa kustannuksista, johon ei ole saatu julkista tukea. Tiekuntien rahoitus kerätään osakkailta tiemaksuina. Valmisteilla olevan yksityistielain väliaikainen muutos mahdollistaa Tiehallinnon myöntämän yksityisen tien perusparannusavustuksen myöntämisen myös puukuljetusten kannalta merkittäville yksityisteille. Lisäksi hallituksen kehyspäätöksen mukaan yksityisteiden perusparantamiseen varatusta määrärahasta tullaan vuosina 2009-2011 osoittamaan näille teille vuosittain 10 miljoonaa euroa. Metsäteiden avustaminen on tapahtunut Metsäkeskusten toimesta ja kestävän metsätalouden rahoituslakiin (KEMERA) perustuen. Kemera- avustusta on mahdollisuus saada, jos vähintään 40 % liikenteestä on metsäliikennettä. Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteilla oleva lakimuutos mahdollistaisi puukuljetusten kannalta merkittävien yksityisteiden avustamisen myös Tiehallinnon toimesta, vaikka nykyiset avustuskelpoisuusehdot eivät täyttyisikään. KEMERA-lain mukaan metsäteiden perusparantamisen toteutustuki on tukivyöhykkeittäin 40 60 %. Poiketen Kemera- avustuksista avustuksen saaja olisi metsänomistajan sijasta tiekunta. Valtio tarjoaa kolmeksi vuodeksi uudenlaista yksityistieavustusta puuhuollon turvaamiseksi. Avustuksen piiriin tulevat sellaisetkin tiekunnat, joiden tie ei lainkaan tai joltain osin saa nykyisiä avustuksia. Perusteena pitää kuitenkin olla tien merkittävyys puutavarakuljetusten kannalta. Keski-Suomessa tiepidon ns. puuhuoltorahoilla kirjataan lähivuosina lähes 700 km kelirikkouhan alaisia teitä. Tiepiirin käytössä on seuraavan kolmen vuoden aikana kaikkiaan 14 miljoonaa euroa ja vuositasolla noin kolme miljoonaa euroa. Keurusseudulla puuhuoltorahoilla korjattavia sorateitä vuosina 2009 2011 ovat Keuruulla Myllymäentien soraosuus ja Multialla Kukontie. Alueen yksityisteille ei avustuksia ole osoitettu. 4.3 MUUT RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Maaseutuelinkeinojen rahoituslain perusteella voidaan rahoittaa myös yksityistiehankkeita. Erilaisissa maaseudun kehittämisohjelmissa voi lisäksi olla sellaisia hankekokonaisuuksia, joiden osana yksityistiehankekin voi saada rahoitusta. Mm. EU:n tavoiteohjelmat ja alueellinen maaseudun kehittämisohjelma sekä Leader- ohjelmat voivat mahdollistaa yksityisteiden parannushankkeen rahoituksen. Myös Keski-Suomen liiton kehittämisrahoitus on samoin perustein mahdollista. Yksityisteiden rakentamis- ja parantamishankkeisiin voidaan periaatteessa myöntää työllisyysperusteisia varoja. Niiden käyttämisestä päättää TE-keskus, joka osoittaa määrärahat tiepiirin käyttöön ja edelleen rahoitettavalle hankkeelle myönnettäväksi.

5. YKSITYISTEIDEN PISTEYTYSMENETELMÄ 13 5.1 PISTEYTYSPERUSTEET Yksityisteiden varrella olevat yritykset ovat pääosin pieniä 1-2 henkeä työllistäviä pienyrityksiä. Keuruulla yrityksiä on164 kpl joista maatiloja on 75 kpl. Multialla yrityksiä yhteensä 62 kpl, joista maatiloja on 43 kpl. Keuruun seudulla yky-teiden määrä on yhteensä 104 kpl, yrityksiä yksityisteiden varsilla yhteensä 226 kpl, joista maatiloja 118 kpl eli 52 %. Multialla yksityisteitä, joiden varrella on yritystoimintaa (yky-tiet), on 30 kpl ja Keuruulla 74 kpl. Toimenpiteessä on asetettu pääpaino yksityisteille, joilla on yritystoimintaan liittyvää liikennöintiä. Yksityisteistä on otettu pisteytykseen vain tiet, joiden varrella on toimivia yrityksiä ja maatiloja. Muut yksityistiet kuten pelkän vakituisen asutuksen tai loma-asutuksen käyttämät yksityistiet ja metsätiet ovat pisteytyksen ulkopuolella. Pisteytykseen vaikuttavat tien tonnikilometrien yhteismäärä P L, tien vaikutuspiirissä olevien metsien pinta-alan yhteismäärä P M sekä tien varren yrityksien elinkeinopoliittinen merkittävyys P E. Yritysten merkittävyys on määritelty Keulin Oy:ssä asteikolla 1 10 ja maatilojen pisteytyksen ovat suorittaneet Multian ja Keuruun maataloussihteerit kumpikin omalta alueeltaan. Metsälöitä ja niiden omistajia ei ole luokiteltu pisteytyksessä varsinaisiksi yrityksiksi, mutta yksityistien varrella oleva metsän pinta-alojen yhteismäärä on huomioitu pisteytyksessä silloin kun tien varrella on muita yrityksiä ja maatiloja. Keuruun ja Multian yritysluetteloissa pääelinkeinokseen metsätalouden ilmoittaneet ovat kuitenkin mukana pisteytyksessä. Pelkät metsävaltaiset tiet, joiden varrella ei ole yrityksiä tai maatiloja, ovat pisteytyksen ulkopuolella. Näiden metsäteiden maanomistajat ovat oikeutettuja hakemaan teiden perusparannukseen tietyin edellytyksin metsäkeskusten kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisia Kemeraavustusta esim. silloin kun liikenteestä vähintään 40 % on metsätalouden kuljetuksia. Vakituisen asutuksen, loma-asutuksen, maatilan asumisen, viljelystä ja maidonkuljetuksesta aiheutuvan, metsänhoidosta ja puutavaran ajosta aiheutuva liikenne on otettu huomioon pisteytyskaavan tekijässä P L. Pisteytyksen painotuksissa on pyritty pääsemään hankkeen alkuperäisen tarkoituksen ja päätavoitteen mukaiseen lopputulokseen eli siihen, että parhaimmat sijaluvut pisteytyksessä tulevat saamaan vilkkaasti liikennöidyt tiet, joiden varrella on paljon yrityksiä ja maatiloja sekä suurien metsäpinta-alojen vuoksi paljon potentiaalista hakkuukertymää. Yksityistien maksimipistemäärä on 100 pistettä osatekijöiden maksimipistemäärien ollessa 20 p(p L )+ 20 p(p M ) + 60 p (P E ). Tekijän P L maksimipisteet 20 p. saa tonnikilometrien yhteismäärältään suurin tie, tekijän P M maksimipisteet 20 p. metsäyhteispinta-alaltaan suurin yksityistie ja P E maksimipisteet 60 p. saa elinkeinopoliittisesti tärkein yksityistie. Muut tiet saavat pisteet edellä mainittujen tekijöiden määrien suhteessa. 5.1.1 LIIKENTEEN MÄÄRÄSTÄ AIHEUTUVAT TEKIJÄT P L : Tien liikenteestä aiheutuvat rasitustekijät määritetään maanmittauslaitoksen suosituksen mukaisilla yksityisteiden yksikkölaskelmista saaduilla tonnikilometrien yhteismäärillä. Tonnikilometreillä tarkoitetaan tieosakkaan vuotuisen liikenteen kokonaispainon ja tieosakkaan käyttämän tieosan eli matkan tuloa ja tien varren osakkaiden tonnikilometrimäärien summa merkitsee koko tien todellisen käytön mukaista liikenteen rasitusta. Tien pisteytykseen vaikuttaa asuinkiinteistön ja lomakiinteistön ulkoinen liikenne, maatilan asumisesta aiheutuva ulkoinen ja viljelystä ja maitoajoista aiheutuva liikenne, metsän kokonaisliikenne, puutavara-ajosta aiheutuva ulkoinen liikenne ja metsätöistä aiheutuva sisäinen liikenne sekä erityisliikenne. Liikenteestä aiheutuvien tekijöiden eli tonnikilometrien yhteismäärän painotus pisteytyksessä on 20 % ja maksimipistemäärä 20 p.

Keuruun yksityisteiden tonnikilometrien määrät saatiin kaupungin omissa tietokannoissa olevista tieyksikkölaskelmista. Multian kunnasta saadut tiedot olivat puutteellisia, koska tietokantaa ei ollut perustettu ja Multian teiden osalta tietoja saatiin pyytämällä tiekunnilta tieyksikkölaskelmat. Joillakin yksityisteillä laskelmat perustuivat vanhoihin ositteluihin, joissa yksikköjen yhteismäärä teillä oli 100 tai 1000 eikä yksikkölaskelmissa selvinnyt teiden tonnikilometrimäärät. Näissä tapauksissa tonnikilometrimäärät arvioitiin alimman ilmoitetun tonnikilometrimäärän suhteessa tien pituuteen (2300 tkm/km), koska hankkeen puitteissa ei ollut mahdollista laatia näille teille nykysuosituksen mukaisia yksikkölaskelmia. 14 5.1.2 METSÄPINTA-ALAN VAIKUTUS P M : Raskas liikenne on mukana tieyksikkölaskelmien tonnikilometreissä P L, mutta puukuljetusten näkökulmaa tulee pisteytyksessä vahvistaa, koska alempiasteiset tiet ovat tärkeä lenkki metsäteollisuuden logistisessa ketjussa ja raakapuukuljetuksien tiestöön aiheuttama kuormitus on noin kaksinkertainen verrattuna keskimääräiseen raskaan liikenteen ajoneuvoon. Yksikkölaskelmissa metsäpinta-alojen merkitys ohjeellisine painolukuineen on vähäinen perustuen tien todelliseen käyttöön. Kaikki yksityistiet ovat kuitenkin potentiaalisia puunkorjuun ja kuljetusten kohteita ja kuljetusreittejä. Metsäpinta-alan vaikutus yksityistien varrella on pisteytyksessä 20 % ja maksimipistemäärä 20 p.. Tämän lisäksi metsäpinta-alat on huomioitu kohdassa P L siten, että tien tonnikilometreihin on otettu huomioon metsän kokonaisliikenne 2 12 tonnia/ha, puutavaran ajosta aiheutuva ulkoinen liikenne 2 10 tonnia/ha sekä metsätöistä ym. aiheutuva sisäinen liikenne 1 3 tonnia/ha. Metsäpinta-alat saadaan suoraan tiekuntien yksikkölaskelmista, missä metsälöitten pinta-aloja on käytetty arvioitaessa metsän omistajan metsälohkon ulkoisen ja sisäisen liikenteen painolukua vuotuisen hakkuukertymän (k-m 3 /ha) perusteella. Mikäli tietoa ei ole tiekunnilta saatu, on arvioitu metsän pinta-alaksi alin ilmoitettu arvon suhteessa tien pituuteen 50 ha/km. 5.1.3 ELINKEINOTOIMINNAN MERKITTÄVYYDESTÄ JOHTUVA TEKIJÄ P E : Yksityisteiden varrella olevien yritysten merkittävyys arvosteltiin Keulink Oy:ssä asteikolla 1 10. Maatilojen osalta arvostelun suorittivat Multian ja Keuruun maataloussihteerit. Maatilat arvosteltiin asteikolla 1 3 (pieni maatila1, keskisuuri 2 ja suuri maatila 3). Elinkeinotoiminnan merkittävyystekijä on pisteytyksessä painoarvoltaan 60 % ja maksimipistemäärä 60 p. YKY-TEIDEN PISTEYTYSKAAVA: P L + P M + P E = YHTEISPISTEET 20 p + 20 p + 60 p = 100 p = maksimipisteet P L = Liikenteestä aiheutuvat tekijät (tonnikilometrit yhteensä) P M = Metsäpinta-alan vaikutus (tien vaikutuspiirin metsäpinta-ala yhteensä) P E = Elinkeinotoiminnan merkittävyydestä johtuva tekijä

5.2 YKSITYISTEIDEN PISTEYTYKSEN TULOKSET 15 Liitteenä 2. yksityisteiden pisteytys. Pisteytyslaskennan jälkeen Keuruun seutukunnan tiet on jaettu neljään merkittävyysluokkaan siten, että pisteytyksen 25 parasta tietä ovat 1.luokassa, sijoituksella 26-50 2.luokassa, 51-75 3.luokassa ja loput 76-104 4.luokassa. Kuntakohtaisesti ei luokitusta ole tehty, mutta luokittelu voidaan tehdä esim. kuntakohtaisia avustuksia myönnettäessä tarvittaessa jakamalla kunnittain tiet neljään osaan ja luokkaan. Kunnan varoista myönnettävien avustusten määrä tulisi olla 1. luokassa 100 %, 2. luokassa 80 %, 3.luokassa 60 % ja neljännessä 40 %. Valtion varoista myönnettävien avustusten enimmäismäärä on yksityistielain mukaan enintään 75 %. Tonnikilometreiltään suurimmat yksityistiet: Haarajärven (Mu), Sälli-Lienperän (Ke), Hinkkaperän (Ke), Kaleton-Virkalahden (Ke), Kopola-Vuorelan (Mu), Lomahotellin (Ke), Lapinmäen (Ke), Hirvilampi Verkkomäen (Ke), Vehkoo-Karhilan (Mu) ja Mäkikylän (Ke) yksityistie. Metsäpinta-alaltaan suurimmat yksityistiet: Haarajärven (Mu), Hinkkaperän 3725 ha (Ke), Hirvilampi-Verkkomäen 2718 ha (Ke), Hanhiniemen (Ke) 2663 ha, Lapinmäen 2233 ha (Ke), Koivumäen 2214 ha ja Kaleton-Virkalahden 2043 ha (Ke) yksityistie. Elinkeinotoiminnaltaan merkittävimmät yksityistiet: Kalmakosken (Ke), Vaissilan (Ke), Lomahotellin (Ke), Kaleton-Virkalahden (Ke), Loilan (Ke), Manniskylän (Ke), Hirvimäen (Mu), Kivijärven (Ke), Vehkoo-Karhilan (Mu), Lankkua-Paljakan (Ke), Korpelan (Ke), Mäkiperän (Mu), Nevalan (Ke), Kekälisen (Mu) ja Kopola-Vuorelan (Ke) yksityistie. Pisteytyksen perusteella merkittävimmät yksityistiet Multialla (Top-25): Yksityistie: Pisteet: Suurimmat yritykset: 1. Vehkoo-Karhilan 45,1 Vehkoon hoitokoti, maatilat 3 kpl 2. Hirvimäen 44,5 Laatuhake Komit, Hirvimäen puu 3. Kopola-Vuorelan 40,0 Maatilat 6 kpl 4. Haarajärven 39,8 Maatilat 2 kpl, Silpux Ay 5. Mäkiperän 32,6 Aspin Korjaamo, Konetyö Linna 6. Kekälisen 30,4 J.Valkeisenmäki Oy 7. Saramäen 23,3 Multian Turve Oy, maatilat 2 kpl 8. Pokela-Talaslahden 21,1 Talastyö Oy, maatilat 2 kpl 9. Pekolan 20,3 T.Pienimäki, maatilat 3 kpl 10. Riihimäen 17,3 Maatilat 2 kpl, E.Penttinen Tmi 11. Kotajärven 15,9 Otto Motor Oy, maatila 12. Valkeisperän 14,1 Katajalehto Ilpo 13. Uitamon 13,2 Maatila, Lämmityspuu Ay 14. Kulhapään 12,6 Maatilat 2 kpl 15. Vääräperän 11,3 Maatila 16. Kuitulan 12,6 Maatila 17. Vuorimäen 7,8 Maatila 18. Humalamäki-Kivikkoahon 7,5 Leipurin Herkkukulma, maatila 19. Pesäperän 7,4 Maatilat 2 kpl 20. Palojärvi-Ilvesahon 6,2 Maatila 21. Arpiokummun 5,7 Maatila 22. Lähdeaho-Töyrylän 5,6 Maatila 23. Kannusahon 5,5 Maatila 24. Ahvenmäen 5,1 Erkko 25. Isoahon 5,1 Kesäkoivu Ay

16 Pisteytyksen perusteella merkittävimmät yksityistiet Keuruulla (Top-50): Yksityistie: Pisteet: Suurimmat yritykset: 1. Kalmakosken 64,6 Iso Kirja, Kalmakoski Ky, P.Lautamäki 2. Kaleton-Virkalahden 64,0 K. Energiatekniikka, maatilat 3 kpl 3. Lomahotellin 57,9 Hot. Keurusselkä, Liikuntapuisto 4. Vaissilan 55,6 Vaissi Oy, Kännikota,maatila 5. Hinkkaperän 55,4 TM-työkalut, Catser Oy, maatilat 3 kpl 6. Kivijärven 54,3 Veico Oy, Keuruun Ekokylä ok 7. Loilan 51,1 Haapam. polttopuup, maatilat 2 kpl 8. Manniskylän 45,6 Antilan Puutarha, maatilat 3 kpl 9. Lankkua-Paljakan 36,2 TimCo Steel Oy, hoitokoti, maatila 10. Koivumäen 33,1 Soitinkorj.Lilja, maatila 11. Hanhiniemen 32,0 Maatilat 3 kpl 12. Nevalan 30,5 Saarimäki Consulting, maatilat 5 kpl 13. Korpelan 30,4 Tmi E.Inkiläinen, Tmi K.Arppe 14. Mäkikylän 30,3 Maatilat 2 kpl 15. Sälli-Lienperän 28,2 Maatila, Tmi Pihlajasiivous, Korpikirjasto 16. Liukko-Roosinpohjan 27,9 Maatilat 3 kpl 17. Hirvilampi-Verkkomäen 27,8 Maatila 18. Lapinmäen 27,8 Maatila 19. Kuusijärven 22,2 Maatilat 3 kpl, mökkivuokraus 20. Moijasen 19,4 maatilamatkailu, maatilat 2 kpl, ravitalli 21. Niinimäen 18,7 maatila, Hämeen kuljetus 22. Kinkamo-Pokelan 17,3 Sähköas.Inkilä, Tuominen J-P,majoitus 23. Antilan 17,1 Antilan puutarha, maatila 24. Ruokosen 17,0 Laseron Oy, maatila 25. Harmaakorven 16,4 maatila, Korpi-Jukolan maatilamatkailu 26. Palorannan 15,5 Maatilat 2 kpl 27. Aholan 15,4 Maatila, Tmi J. Pessinen 28. Ruodemäen 15,0 Ruodemäen puutarha 29. Huhkolan 15,0 Keuruun Perhekodit Oy 30. Ohra-ahon 14,9 Kotileipomo, Un.Ullakko, maatila 31. Riitamäki-Lapin 14,9 Maatilat 2 kpl 32. Majalahden 14,1 Maatilat 2 kpl 33. Vanhankirkon 13,9 Pihlajaveden rak.ja rem, maatila 34. Pummila-Aution 13,0 maatila, puut.sahaus 35. Kokkomäen 12,8 Kokkomäen talli, maatila 36. Kaukasen 12,6 Tmi J.Majamäki, maatila 37. Pihlajamäen 12,4 Metsäpalvelu, maatila 38. Kaakkomäen 12,4 Pasi Nikkilä Ky, maatilat 2 kpl 39. Iso-Huttulan 12,2 maatila 40. Naaramäki-Rajalan 12,0 maatila 41. Kukkamon 11,9 maatilat 2 kpl 42. Ylimmäisen 10,7 PMA Explotech Oy, maatila 43. Virstaniemen 10,5 maatila, käsityötuotteet 44. Syvälän 10,5 maatilat 2 kpl 45. Rantatien 10,1 Rai Oy, autoilija 46. Uskalinniemen 10,1 tmi Uosukainen, maatila 47. Kettuperän 9,3 tmi Anna-Bella Nivala 48 Hirvenlahden 9,1 AH-Sähkötyö Oy, maatila 49. Laurila-Ruokolan 8,4 maatila 50. Häkkisen 8,3 maatila 48. Pihlajaoja-Kivimäen 8,2 maatila 50. Vanha Myllymäentien 7,8 Kiin.huolto A.Kangas, maatila

Pisteytyksen perusteella merkittävimmät yksityistiet Keuruun Seudulla (Top-30): 17 Yksityistie: Pisteet: 1. Kalmakosken Keuruu 64,6 2. Kaleton-Virkalahden Keuruu 64,0 3. Lomahotellin Keuruu 57,9 4. Vaissilan Keuruu 55,6 5. Hinkkaperän Keuruu 55,4 6. Kivijärven Keuruu 54,3 7. Loilan Keuruu 51,1 8. Manniskylän Keuruu 45,6 9. Vehkoo-Karhilan Multia 45,1 10. Hirvimäen Multia 44,5 11. Kopola-Vuorelan Multia 40,0 12. Haarajärven Multia 39,8 13. Lankkua-Paljakan Keuruu 36,2 14. Koivumäen Keuruu 33,1 15. Mäkiperän Multia 32,6 16. Hanhiniemen Keuruu 32,0 17. Nevalan Keuruu 30,5 18. Kekälisen Multia 30,4 19. Korpelan Keuruu 30,4 20. Mäkikylän Keuruu 30,3 21. Sälli-Lienperän Keuruu 28,2 22. Liukko-Roosinpohjan Keuruu 27,9 23. Hirvilampi-Verkkomäen Keuruu 27,8 24. Lapinmäen Keuruu 27,8 25. Saramäen Multia 23,3 26. Kuusijärven Keuruu 22,2 27. Pokela-Talaslahden Multia 21,1 28. Pekolan Multia 20,3 29. Moijasen Keuruu 19,4 30. Niinimäen Keuruu 18,7 Tehdyn pisteytyksen pohjalta voidaan vetää johtopäätös, että parhaiten pisteytyksessä menestyivät tiet, missä on suurimmat yritykset, paljon liikennettä ja siten myös eniten tonnikilometrejä. Suuri metsäpinta-ala on vaikuttanut myös sijoittumiseen. Parhaiten menestyneillä teillä on myös ajantasaiset teiden yksikkölaskelmat kun taas huonommin menestyneillä teillä yksikkölaskelmien puutteellisuuden takia on jouduttu metsäpinta-alat ja tonnikilometrit arvioimaan ja arviointi on tehty alakanttiin alimpien ilmoitettujen lukujen suhteessa. Tällöin sijoitus pisteytyksessä on painunut alemmaksi kuin mitä se todellisten tietojen ja ajantasaisten yksikkölaskelmien mukaan olisi ollut. Toimivat tiekunnat hakevat myös avustuksia aktiivisemmin ja se vaikuttaa suoraan teiden kuntoon. Yksityistielain mukaisesti toimivat tiekunnat kykenevät myös organisoimaan kunnossapitotyöt ja hankkimaan siihen myös tarvittavan rahoituksen. 5.3 PISTEYTETTYJEN TEIDEN NYKYINEN KUNTO Keuruun kaupungin yksityisteille tekemässä kyselyssä on kysytty tiekunnan omaa arviota tien kelirikkokunnosta. Tien kelirikkokunto arvioitiin asteikolla 1 5 (huono - hyvä). Pisteytyksessä mukana olevista teistä Keuruulla arvon 1 antoi neljä tietä, arvon 2 antoi 16 tietä, arvon 3 28 tietä, arvon 4 11 tietä ja arvon 5 kaksi tietä keskiarvon ollessa 2,9 eli tiekunnat katsoivat teiden kunnon keskimääräisesti tyydyttäviksi. Kärkiteiden osalta teiden kunto arvioitiin kes-

kiarvolla 3,2 eli hieman paremmaksi kuin kaikkien pisteytyksessä mukanaolevien teiden keskiarvo kun taas 30 kärkitien huonoimman kolmanneksen keskiarvo oli arvosana 2,7. Mitä alempana pisteytyksessä tie oli, sen huonommaksi tiekunnan oma arvio tien kelirikkokunnosta meni eli parhaiten pisteytyksessä menestyneiden teiden kunto on jo suhteellisesti ottaen parempi kuin pisteytyksessä huonommin menestyneiden teiden kunto. Kärkiteiden (13 tietä) osalta tehtiin toimenpiteessä puhelinhaastattelut tiekuntien puheenjohtajille. Kyselyssä otettiin esille erityisesti teiden kelirikko-ongelmat. Haastattelujen pohjalta esiin tulleista ongelmakohtien korjaamisista on laadittu myös alustavat karkeat kustannusarviot. 18 TIEKUNTIEN ARVIOITA TEIDEN KUNNOSTA JA ALUSTAVAT KUSTANNUSARVIOT: 1. Kalmakosken Keuruu Ei painorajoituksia eikä kelirikkoa. - Suunnitteilla asfaltoida n.10 m:n osuudet sillan molemmin puolin. Sillan kantavuus > 60 tn. Kustannusarvio: 2. Kaleton-Virkalahden Keuruu 19 km Kelirikko-osuutta noin 5 km, Männiköntiellä noin 1,5 km, Hirvontie ok, Lauttaperäntiellä noin 1 km, Virkalahdentiellä noin 1,5 km. Painorajoitus 3 tn huhtikuun alusta kesäkuun alkuun. Silta perusparannettu v.08, kantavuus > 60 tn Haettu perusparantamiseen 23.000 KELIRIKKO-OSUUKSIEN KORJAUS: 125.000 3. Lomahotellin Keuruu 1,5 km Huonokuntoinen öljysorapäällyste Kolhontieltä hotellille. ROUTAKORJAUKSET JA UUSI PÄÄLLYSTE 75.000 4. Vaissilan Keuruu 4,8 km Kelirikko koko tien osuudella, painorajoitus 3 tn keväisin huhtikuusta kesäkuun alkuun PERUSPARANNUS: 125.000 5. Hinkkaperän Keuruu 15 km Kelirikko-osuus keväisin koko tien osuudella 15 km, painorajoitus 3 tn. Kelirikkokausi keväisin useita viikkoja. PERUSPARANNUS: 300.000 6. Kivijärven Keuruu 4,9 km Painorajoitus kelirikkoaikana 8 tn koko tien osuudella. Kelirikon kesto yleensä huhtikuusta touko-kesäkuun vaihteeseen. Pahimmat kelirikko-osuudet peltojen ja soiden kohdalla.. KELIRIKKO-OSUUKSIEN PERUSPARANNUS 50.000 7. Loilan Keuruu 7,7 km Kelirikkoaikana painorajoitus lähes koko tien osuudella. Ongelmana on, että tiekunta päättyy Vilppulan rajalle, eikä Vilppulan puoleista osuutta hoideta. Paljon läpikulkuliikennettä esim. monet Vaissi Oy:n työntekijät käyttävät tietä. (Kolhon tieltä Riihon tielle) Puutavaran ajosta ei ole onnistuttu saamaan käyttömaksuja.

PERUSPARANNUS 4 km 100.000 19 8. Manniskylän Keuruu 4,1 km Puusilta, painorajoitus 5 tn Kelirikkomerkit keväisin. Tietä kunnostettu pahimpien routavaurioiden osalta noin 10 vuotta sitten. Edelleenkin kelirikkoa noin 1 km:n osuudella. ROUTAVAURIO-OSUUKSIEN KORJAUS 1 km 25.000 9. Vehkoo-Karhilan Multia 8,2 km Painorajoitus keväisin 5 tn. Sillan kantavuus > 60 tn. Silta uusittu v. 1987. Tie peruskunnostettu pari vuotta sitten parantamalla kuivatusojia ja asentamalla rumpuja ja kulutuskerrosta on lisätty. Kulutuskerrosta tulisi kuitenkin vielä lisätä ja tiekunnalla on suunnitteilla tien oikaisu Vehkoonmäellä noin 300 m:n matkalla raskaan liikenteen liikennöinnin helpottamiseksi. KULUTUSKERROKSEN LISÄÄMINEN JA TIEN OIKAISU 35.000 10. Hirvimäen Multia 7,8 km Tietä kunnostettu muutama vuosi sitten ojia perkaamalla ja uudella kulutuskerroksella. Painorajoitus keväisin 8 tn. - 11. Kopola-Vuorelan Multia 13,8 km Keväisin painorajoitus kelirikon takia. Tie peruskunnostettu v. 2008 ojien perkaamisella, lisärummuilla ja kulutuskerroksella. Pinnan sorastus jatkuu v. 2009. Myöhemmin kunnostetaan Kotivuoren ja Porttilan haarat. PERUSPARANNUKSEN JATKAMINEN 65.000 12. Haarajärven Multia 35,0 km Peruskorjauksen II-vaihe. I-vaihe 110.000 suoritettiin vuonna 2008. PERUSPARANNUKSEN II-VAIHE 110.000 13. Lankkua-Paljakan Keuruu 5,5 km Keväisin kelirikkoaikaan 8 t:n painorajoitus. Suunnitteilla ojien perkausta noin 250 m:n matkalla. - KUSTANNUKSET YHTEENSÄ: 1.010.000 Keski-Suomen tiepiiri on myöntänyt v. 2008 avustusta tien parantamiseen Keuruulla Hanhiniemen (6.043 ), Hautalan (6.000 ), Havuniemen (26.596 ), Hirvenlahden (7.256 ), Korpelan (5.450 ), Liukko-Roosinpohjan (2.655 ), Majalahden (26.200 ), Mäkikylän (150.000 ), Palorannan (12.040 ), Syvälän (5.800 ) ja Sälli-Lienperän (25.000 ) yksityisteille eli yhteensä 273.040. Multialla avustusta saivat Haarajärven (105.000 ), Kekälisen (18.600 ), Kopola-Vuorelan (60.000 ), Lähdeaho-Töyrylän (5.000 ) ja Valkeisperän (25.000 ) yksityistiet eli yhteensä 213.600. Avustukset seutukunnalle yhteensä 486.640. (Pisteytyksessä mukana olevat tiet lihavoituna).

6. YKSITYISTIEAVUSTUKSET 20 6.1 AVUSTUSEHDOT Keulink Oy suosittelee avustuksen myöntämisessä käytettäväksi mm. seuraavia avustusehtoja: - tiekunta on oltava perustettu, rekisteröity ja järjestäytynyt - tien varrella on oltava vähintään yksi toimiva yritys tai maatila - avustusta voi saada myös kuivatuksen ja kantavuuden parantamiseen sekä huonokuntoisille silloille, rummuille sekä tulva- ja routavaurioiden korjaamiseen. - yksityistien on sijaittava pääosin Keuruun kaupungin tai Multian kunnan alueella - avustuksen hakemisesta on oltava tiekunnan päätös 6.2 AVUSTUKSEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMINEN Avustusta myönnetään hakemusten perusteella. Hakemisesta ilmoitetaan paikallislehdessä. Avustusta haetaan hakemuslomakkeella ja lomakkeena voi käyttää tiepiirin tien parantamiseen käytettyä lomaketta. Hakemukseen on liitettävä parantamishankkeen suunnitelma ja kustannusarvio, kartta, tarvittavat viranomaisluvat ja lausunnot, maanomistajien tarvittavat suostumukset sekä voimassa oleva osakasluettelo. Saapuneet hakemukset asetetaan tärkeysjärjestykseen ja jaetaan käytettävissä olevat avustusmäärärahat tämän tärkeysjärjestyksen mukaisesti. Avustusprosentti on harkinnanvarainen. Avustuksen saaminen samaan kohteeseen esim. kunnilta ja tielaitokselta ei ole esteenä avustuksen myöntämiselle. Tällöin avustusta voidaan myöntää kuitenkin enintään tiekunnan omavastuuosuuden määrän verran. Avustukset maksetaan tiekunnille todellisten kustannuksien perusteella kuitenkin enintään kustannusarviossa hyväksyttyyn summaan saakka. Maksatuksessa on esitettävä maksetuista laskuista tositteet. Avustukset maksetaan yhdessä erässä sitten, kun työ on valmistunut. 7. TIEKUNTIEN UUDET TOIMINTATAVAT JA RATKAISUT Pientiestön ylläpitoon on kehitettävä uusia, entistä tehokkaampia toimintatapoja. Rahan lisäksi tarvitaan tietoa ja taitoa yksityisteiden kunnon säilyttämiseksi. Uusien toimintatapojen saaminen käytännön tasolle edellyttää aktiivista toimijaa ja tässä työssä tieisännöitsijän palvelujen käyttäminen olisi ratkaisevaa. Pohjois-Pohjanmaan liiton Maaseututiestön tieisännöinnin tehostamisohjelmassa eli MATTIhankkeessa v. 2001 kehitettiin uudenlaisia, entistä tehokkaampia pientiestön hallinnointi-, isännöinti- ja rahoitustapoja. Hankkeen pohjalta on saatu käyntiin mm. eri tienpitäjien yhteisiä urakoita, kehitetty tiekuntien yhteistyötä ja yhteistyömuotoja sekä tieisännöinnistä on saatu kokemuksia uudenlaisena yritysmuotona. Yhteisillä urakoilla on tiekunnille saatu 0-20 %:n kustannussäästöjä ja urakoitsijoiden ja erityiskaluston saatavuutta on varmistettu. Hankkeessa luotiin yksinkertainen ja toimiva menetelmä yksityisteiden kunnon inventointiin ja tiekuntien parantamishankkeita ja hoitourakoita varten kehitettiin urakka-asiakirjat ja tieosuuskunnan uudet mallisäännöt. Hankkeen ansiosta käynnistyi myös TIKO- tieisännöitsijäkoulutus. Tiekuntien yhteistyötä kehitettiin ja laadittiin tiekuntayhteistyö kehittämisohjeet ja hankkeen jälkeen tehdyssä kyselyssä puolet tiekunnista katsoi tien kunnon parantuneen joko varsinaisen parantamishankkeen tai tiekuntien virinneen ja tehostuneen yhteistyön ansiosta.