JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN KOULUTUSSTRATEGIA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN KOULUTUSSTRATEGIA Hyväksytty kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 16.6.2009

2 SISÄLTÖ Koulutusstrategian työstäminen. 3 Kasvatustieteiden tiedekunnan koulutustehtävä.. 3 1. Tutkinnot ja opetussuunnitelmat 3 2. Koulutuksen ja opetuksen kehittäminen. 5 3. Opetus ja opetusjärjestelyt.. 6 4. Koulutuksen ja koulutusyhteistyön kansainvälistäminen.. 7 5. Opiskelijarekrytointi.. 8 6. Yliopiston sisäinen ja muu kansallinen koulutusyhteistyö ja tehtäväjako.. 9 7. Henkilöresurssit ja niiden kehittäminen. 10 Liite... 11

3 KOULUTUSSTRATEGIAN TYÖSTÄMINEN Tausta-ajatuksena koulutusstrategian luomisessa on ollut löytää yhteisiä suuntaviivoja laitosten ja yksiköiden välillä sekä käydä keskustelua yhteisistä koulutukseen vaikuttavista linjauksista. Koulutusstrategia on tässä vaiheessa vielä osittain kuvaileva. Esitettyjen strategisten tavoitteiden toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet ja aikataulut sekä vastuut tarkentuvat jatkossa, samoin kuin seurannan ja arvioinnin prosessit. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN KOULUTUSTEHTÄVÄ Tiedekuntaan kuuluu kaksi laitosta: kasvatustieteiden laitos ja opettajankoulutuslaitos. Ensin mainitun osana toimii yliopiston rehtorin määräajaksi asettama Rehtori-instituutti. Lisäksi tiedekuntaan kuuluu harjoittelukouluna toimiva Normaalikoulu. Tiedekunnassa on edustettuina neljä pääainetta: aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka, kasvatustiede ja varhaiskasvatustiede. Tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi tiedekunnassa tarjotaan erilaisia lisäpätevyyttä antavia opintoja kuten Aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot (APO) sekä Rehtori-instituutin tarjoamat Opetustoimen hallinnon ja johtamisen opinnot (perus- ja aineopinnot). Tiedekunnan tutkimuksen ja koulutuksen kohteena on elinikäinen oppiminen varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen ja myös tiedekunnan aikuis- ja täydennyskoulutus liittyy läheisesti tiedekunnan kantavaan, elinikäistä oppimista korostavaan, ajattelumalliin. Jyväskylän yliopiston tavoitteena on tulla maan johtavaksi kasvatusalan koulutuksen yliopistoksi. Tiedekunnan keskeiset alueet koulutusstrategian taustalla ovat oppiminen, ohjaus ja (yhteisöllinen) opettajuus. Opettajankoulutus on yksi yliopiston painoaloista. Kasvatustieteiden tiedekunnan tarjoaman opettajankoulutuksen erityisenä vahvuutena on laaja-alaisuus, joka ilmenee koulutuksen ulottumisena varhaiskasvatuksesta luokan- ja aineenopettajakoulutuksen kautta aikuiskoulutukseen, erityisopettajien ja opinto-ohjaajien sekä oppilaitosjohtamisen ja opetushallinnon koulutukseen. Myös viittomakielisille opiskelijoille tarjotaan luokan- ja aineenopettajakoulutusta. Monialaisessa yliopistossa opiskelijoille on tarjolla laajat sivuainemahdollisuudet. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on keskittynyt opettajankoulutuksen osalta luokanopettajien aikuiskoulutukseen. Eri alojen opettajien lisäksi tiedekunta kouluttaa kasvatusalan asiantuntijoita kaikissa pääaineissaan. 1. TUTKINNOT JA OPETUSSUUNNITELMAT Tiedekunnan strategiset tavoitteet: 1.1 Tarjota korkeatasoista kasvatusalan asiantuntija- ja tutkijakoulutusta 1.2 Laajentaa tiedekunnan koulutusten yhteisesti järjestettyjä opintoja 1.3 Kehittää laaja-alaista opettajankoulutusta

4 1.1 Korkeatasoisen kasvatusalan asiantuntija- ja tutkijakoulutuksen tarjoaminen Tiedekunnan koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvua autonomisiksi, koulutus- ja kasvatuskulttuuria sekä omaa toimintaansa kriittisesti analysoiviksi ja uudistaviksi, eettisesti vastuullisiksi opettajiksi, oppilaitosten johtajiksi ja kasvatusalan asiantuntijoiksi. Tiedekunnan koulutus pohjautuu kansainvälisesti korkeatasoiselle tutkimukselle, jota tehdään etenkin seuraavilla vahvuusalueilla: 1. oppimisyhteisöt ja vuorovaikutus kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän konteksteissa; 2. kasvatuskulttuurit, lapsuus ja hyvinvointi sekä 3. ammatilliseen kasvuun ja oppimisen ohjaaminen. Koulutuksen kehittämisen ohjaavana tavoitteena on opetuksen tiede- ja tutkimuspohjaisuus. Tiedekunnan koulutuksen keskeisiä lähtökohtia ovat yhteisesti tiedekunnassa määritellyt periaatteet, jotka on mainittu tiedekunnan laatukäsikirjassa. Tiedekunnan korkeatasoista opetusta kehitetään tutkimusperustaisesti. Tutkimuksellinen ote näkyy kaikessa opetuksessa ja koulutuksessa, ja se toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Koulutuksessa kehitetään tutkivan opettajuuden ja jaetun asiantuntijuuden mallia. Opiskelu kytketään tiedekunnassa tehtävään tutkimukseen opintojen alusta alkaen. Gradu- ja jatko-opintoseminaareja toteutetaan nykyistä enemmän tutkimuksen vahvuusalueiden ja yhteisten teema-alueiden mukaisina tiedekunnan yhteisinä seminaareina. Tiedekuntaneuvosto, tiedekunnan ja laitosten johtoryhmät vastaavat koulutuksen strategisten tavoitteiden suuntaisesta kehittämisestä. 1.2 Tiedekunnan yhteisten opintojen laajentaminen Kasvatustieteiden tiedekunta näkee tärkeäksi kehittää kasvatustieteellisen alan tutkintoja siten, että kasvatusalan asiantuntijoilla on riittävän yhteinen teoreettinen perusta asiantuntijatyölleen. Tämän konkreettisena ilmentymänä ovat tiedekunnassa järjestettävät kaikille tiedekunnan opiskelijoille yhteiset kasvatustieteen perusopinnot. Myös metodologisen osaamisen kehittymistä ja tutkimusmenetelmien hallintaa tukevat opinnot järjestetään suurelta osin yhteisesti. Jo nyt eri oppiaineiden opettajiksi opiskelevat työskentelevät yhteisissä ryhmissä hankkien samalla valmiuksia opettajien yhteistyöhön työelämässä. Jatkossa opetuksen kehittämisryhmä vastaa opettajan pedagogisten opintojen suunnittelusta siten, että osa näistä opinnoista pyritään toteuttamaan eri oppiaineiden yhteistyönä. 1.3. Laaja-alaisen opettajan- ja asiantuntijakoulutuksen kehittäminen varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen Tiedekunta toimii kouluyhteisöjen ja pedagogisen kehittämisen edelläkävijänä ja luo uusia koulutusratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin. Luokan- ja aineenopettajakoulutuksen vahvempi vuoropuhelu luo perustan yhtenäiselle perusopetukselle. Ainelaitosyhteistyön myötä osa luokanopettajista saa aineenopettajakelpoisuuden. Osalle luokanopettajaopiskelijoita tarjotaan erityisopettajan kelpoisuuden tuottavat opinnot. Kompetenssitavoitteis-

5 sa nousevat jatkossa entistä keskeisemmiksi valmiuksien saaminen mm. varhaiseen puuttumiseen, oppilaanohjaukseen, tukikäytänteiden suunnitteluun ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Opettajankoulutuksen opetussuunnitelmaa kehitetään siten, että peruskoulutus ja täydennyskoulutus muodostavat yhtenäisen jatkumon. Peruskoulutuksessa saatuja valmiuksia laajennetaan ja syvennetään systemaattisesti toteutetulla täydennyskoulutuksella. Ajankohtaisena haasteena on yhteiskunnan monikulttuuristuminen, jonka myötä maahanmuuttajien opetuksen ja ohjauksen tarve eri kouluasteilla ja työelämässä kasvaa. Monikulttuurisen kasvatuksen teemojen osuutta vahvistetaan kaikkien eri oppiaineiden opetussuunnitelmissa. Näiden opintojen suunnittelu ja toteutus olisi erittäin perusteltua hoitaa osin koko tiedekunnan yhteisinä. Vahvimmillaan näiden opintojen toteutus on tällä hetkellä opettajankoulutuslaitoksessa (pääosin kuitenkin väliaikaisen virkajärjestelyn varassa). Yhteisiä resursseja kartoitetaan ja hyödynnetään koko tiedekunnan tasolla. Jyväskylän yliopisto antaa ainoana yliopistona maassamme varhaiskasvatustieteen pääaineopetusta. Sillä on erityisenä tehtävänä ja tavoitteena kehittää varhaiskasvatustieteen tutkimusta ja vastata työelämän edellyttämään varhaiskasvatusalan asiantuntijatarpeeseen niin kandidaatti-, maisteri- kuin jatkokoulutuksessakin. Tavoitteena on myös vaikuttaa kasvatuskäytäntöjä uudistavasti korostamalla koulutuksen opetussuunnitelmassa lapsuusnäkökulmaa ja lasten oikeuksia. Nämä tavoitteet toimivat varhaiskasvatuksen laadun kehittämisen välineinä. Jyväskylän yliopisto on maan johtava erityispedagogiikan kouluttaja. Hyödyntämällä tiedekunnan varhaiskasvatuksen ja erityispedagogiikan asiantuntemusta on mahdollista järjestää kentän haasteisiin vastaavaa varhaiserityiskasvattajien koulutusta. Kasvatustieteiden tiedekunnan antama opettajankoulutus tarjoaa perusvalmiudet heterogeenisen ryhmän opettamiseen. Koulutusta kehitetään edelleen siten, että tulevilla opettajilla on entistä parempia valmiuksia varhaiseen puuttumiseen, tukikäytänteiden suunnitteluun ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkimus ja opetus kohdentuvat monipuolisesti yhteiskunnan muutoksen ja elämänkulun tarkasteluun sekä erilaisiin kasvu- ja oppimisympäristöihin, kuten vapaa-aikaan sekä perheen ja työelämän kasvatusja koulutuskysymyksiin. Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet kehittyä itseohjautuviksi, eettisesti vastuullisiksi koulutus- ja kasvatuskulttuuria sekä omaa toimintaansa kriittisesti analysoiviksi ja uudistaviksi asiantuntijoiksi. Koulutus antaa valmiuksia ammatillisen asiantuntijuuden rakentumiseen, mikä mahdollistaa osallistumisen oman alan tieteelliseen ja ammatilliseen kehittämiseen. Lisäksi järjestetään erillisiä aikuiskouluttajan pedagogisia opintoja, jotka suuntautuvat aikuiskoulutuksen tehtäviin ja antavat opettajakelpoisuuden pedagogisten opintojen osalta. 2. KOULUTUKSEN JA OPETUKSEN KEHITTÄMINEN Strategiset tavoitteet: 2.1 Opetussuunnitelmien kehittäminen 2.2 Palautejärjestelmää kehitetään ja toteutetaan oppiaineyhteistyönä

6 2.1 Opetussuunnitelmien kehittäminen Yhteiskunnallisiin ja työelämän haasteisiin vastataan kasvatusalan ydinosaamisen tunnistamisen kautta. Opetussuunnitelmia kehitetään niin, että niistä käyvät selkeästi ilmi oppimistavoitteet kompetenssien tasolla. Opetussuunnitelmat kaudelle 2009-2010 sisältävät kandidaatin- ja maisterin tutkintojen osaamistavoitteet. Jatkossa osaamistavoitteet kirjataan relevantiksi katsottavalla tavalla myös opintomoduli- ja / opintojaksokohtaisesti valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisiksi. Opinnoissa hahmotetaan laajempia kokonaisuuksia, joissa hyödynnetään henkilöstön kollegiaalista asiantuntijuutta. Kompetenssitavoitteiden saavuttamista tukevien kokonaisuuksien kautta opinnot muodostavat sujuvan jatkumon. Opetussuunnitelman valinnaisuudella tuetaan opiskelijoiden joustavien, yksilölliset tavoitteet mahdollistavien opintopolkujen rakentamista. Koulutuksen kehittämistä suunnittelee tiedekuntaneuvoston nimeämä tiedekunnan opetuksen kehittämisryhmä. Valmistelevan opetussuunnitelmatyön lisäksi tiedekunnan opetuksen kehittämisryhmä suunnittelee ja kehittää tiedekunnan opetusta käsittelemällä koulutukseen, opetukseen ja opetussuunnitelmiin liittyviä asioita lukukausien aikana, kuten opinnäytetöiden arviointiin liittyviä asioita, palautejärjestelmien kehittämistä ja aiemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista. Ryhmän jäsenet toimivat yhteyshenkilöinä edustamaansa yksikköön nähden. 2.2 Palautejärjestelmän kehittäminen Haasteena on kehittää arviointia siten, että sen kautta saadaan tietoa myös laadullisten tavoitteiden saavuttamisesta. Tämä edellyttää järjestelmän sisään rakennettua laadullista arviointijärjestelmää. Asiantuntijuuden kehittymiseen kohdentuvat seminaarit ja opintojaksot ovat osoittautuneet toimiviksi työskentelymuodoiksi jäsentää opiskelijoiden oppimista sekä tieteellistä ja pedagogista asiantuntijuutta. Tiedekunnan laaturyhmä osallistuu koulutusbarometrin kehittämiseen, jossa koulutusta arvioidaan myös laadullisin kriteerein. Opetuksen arviointia systematisoidaan sopimalla vuosittain tiedekunnan sisäisistä arviointiteemoista. Lisäksi tavoitteena on kehittää palautejärjestelmä koulutuksen työelämävastaavuudesta ja tiivistää ja systematisoida alumniyhteistyötä. 3. OPETUS JA OPETUSJÄRJESTELYT Strategiset tavoitteet: 3.1 Dialogisuutta ja jaettua asiantuntijuutta kehitetään edelleen 3.2 Pedagogisia ratkaisuja monipuolistetaan 3.1. Dialogisuuteen ja jaettuun asiantuntijuuteen nojaavan opetuksen kehittäminen edelleen Koulutuksen lähtökohtana olevien periaatteiden toteuttaminen asettaa vaatimuksensa opetusmenetelmille: edellytetään henkilökohtaista kohtaamista, pienissä ryhmissä tapahtuvaa ongelmanratkaisua, keskustelua ja pohdintaa. Koulutuksessa luodaan laadukkaita, dialogisuutta edistäviä oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat opettajien ja opiskelijoiden kohtaamisen ja yhteistyön, kriittisen arvioinnin, yhteisen oppimisen ja yhteisiin tutkimus-

7 projekteihin osallistumisen. Opiskelijoita tuetaan ja kannustetaan omien tavoitteidensa määrittelyyn, itsetuntemuksen syventämiseen ja oppimisen kriittiseen arviointiin. Tiedekunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että opiskelijat saavat asiantuntevaa opintojen ohjausta opintopolkunsa kaikissa vaiheissa. Ohjaus käsittää opiskelijan persoonallisen kehityksen tukemisen, opiskelun ohjauksen sekä uranvalinnan ohjauksen. 3.2 Pedagogisten ratkaisujen monipuolistaminen Tiedekunnan koulutuksessa kehitetään pedagogisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan monimuotoistaa opetuksen toteuttamista. Modernin tieto- ja viestintätekniikan monipuolista pedagogista soveltamista tiedekunnan koulutus- ja ohjaustehtävän toteuttamisessa jatketaan. Allianssiyhteistyön mahdollistamia pedagogisia avauksia kehitetään luovasti ja monipuolisesti. Tiedekunnan yksiköissä toimivat kehittämisryhmät ja opettajatiimit virittävät keskustelua kehittämistarpeista, luovat innovatiivisia malleja ja toteuttavat käytännön kehittämistyötä. Koulutusta ohjaavia lähtökohtia ovat oppimisen omakohtaistuminen, tutkiva asenne ja oppiminen dialogisissa suhteissa. Esimerkiksi aikuiskouluttajan pedagogisissa opinnoissa eräänä keskeisenä tavoitteena on kriittisen asenteen kehittyminen, autonomisoituminen ja etäisyyden ottaminen ( särön kokeminen ) suhteessa totuttuihin toiminta-, kokemus- ja ajattelutapoihin. Opiskelu on luonteeltaan aikuisopiskelua, jossa korostuu opiskelijan vastuu opinnoistaan. Ohjausalan opinnoissa pyrkimyksenä on luoda toimintaympäristöä ja toimintakulttuuria, jonka avulla tuetaan yksilöllistä ohjaajuuden kehittymistä sekä yhteisöllistä vastuuta. 4. KOULUTUKSEN JA KOULUTUSYHTEISTYÖN KANSAINVÄLISTÄMINEN Strategiset tavoitteet: 4.1 Vieraskielisen opetuksen tarjontaa lisätään 4.2 Koulutusyhteistyötä ja hankevientiä laajennetaan 4.1. Vieraskielisen opetuksen tarjonnan lisääminen Tiedekunnan yhteisen englanninkielisen opetuksen tarjontaa lisätään. Valmiudet myös saksan- ja ruotsinkielisen opetuksen tarjoamiseen ovat olemassa. Vieraskielisen opetuksen lisäämisessä hyödynnetään myös ulkomaisten, vierailevien tutkijoiden ja opettajien tuomaa asiantuntemusta. Kasvatustieteiden tiedekunnassa on tällä hetkellä yksi kansainvälinen maisteriohjelma, Master s Degree Program in Educational Leadership. Tätä maisteriohjelmaa kehitetään kiinteäksi osaksi tiedekunnan koulutustarjontaa. Tiedekunta on mukana yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan koordinoimassa Development and International Co-operation - maisteriohjelmassa. Erityisesti opettajankoulutukseen kohdistuu paljon kansainvälistä kiinnostusta. Maisteriohjelmia tuotetaan harkiten ja niiden kysyntää etukäteen selvittäen. 4.2 Koulutusyhteistyön ja hankeviennin lisääminen Tiedekunnan asema on hyvä suhteessa kansainväliseen yhteistyöhön. Esimerkiksi erityispedagogiikassa on jo vuosien ajan tehty ja edelleen tehdään merkittävää kansainvälistä koulutus- ja tutkimusyhteistyötä EU-maiden ohella mm. Itä-Afrikassa, Venäjällä, Balka-

8 nin maissa ja Yhdysvalloissa. Rehtori-instituutin oppilaitosjohtamisen osaamista kohtaan on laaja kansainvälinen kiinnostus mm. Aasian ja Afrikan maissa. Opettajankoulutuslaitos on laatinut oman kansainvälistymisstrategiansa, jonka tehtävä on tukea ja kehittää sekä henkilökunnan että tulevien opettajien globaalin tietoisuuden ja monikulttuurisen pedagogiikan rakentumista. Sekä opettaja- että opiskelijavaihdon määrää korkeatasoisiin partneriyliopistoihin lisätään, siten, että vuositasolla opettajaliikkuvuus on 5-6 ja ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevista opiskelee ulkomailla vuosittain yli 3 kk jakson 50 opiskelijaa. Kansainvälinen hankevienti aloitetaan yhteistyössä Uniservicen ja EduCluster Finlandin kanssa siten, että se ei vaaranna perustehtävää, mutta avaa osaltaan uusia näkökulmia opetuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen. 5. OPISKELIJAREKRYTOINTI Strategiset tavoitteet: 5.1 Koulutusten sisäisiä rakenteita kehitetään vastaamaan työelämän tarpeita 5.2 Opiskelijavalintoja edelleen kehitetään tutkimuspohjaisesti 5.3 Jatko-opiskelijat tunnistetaan ja rekrytoidaan varhaisessa vaiheessa 5.1 Työelämän tarpeet koulutustarjonnan suuntaajina Tiedekunnan opiskelijoiden työelämään sijoittumista ja urapolkuja seurataan muun muassa rekrytointipalvelujen tilastojen valossa, alumnitoiminnan kautta sekä alan työllisyysselvityksistä. Opettajakoulutukseen rekrytoinnissa huomioidaan valtakunnalliset opettajatarveselvitykset ja koulutusta suunnataan pitkäjänteisesti tarpeen mukaisesti. Tiedekunnan tavoitteena on vakiinnuttaa ohjausalan koulutus sekä oppilaitosjohtamisen ja opetushallinnon koulutus. Nämä koulutukset ovat toimineet tähän saakka väliaikaisen rahoituksen turvin. Kuitenkin näiden alojen asiantuntijuudelle on selkeä yhteiskunnallinen kysyntä, ja niihin kohdistuu kansainvälistä mielenkiintoa. Työelämärelevanssi ja yhteiskuntatietous nähdään osana yliopiston opettajien ammatillista osaamista. Työelämätietous kytketään osaksi opetussuunnitelmatyötä sekä opiskelijoiden henkilökohtaisia opintosuunnitelmia. Kaksiportainen tutkintojärjestelmä mahdollistaa joustavat koulutusväylät ja nopean reagoimisen työvoimatarpeisiin. Suoravalittujen aineenopettajaopiskelijoiden siirtymistä kandidaattivaiheen jälkeen kasvatustieteen maisteriopintoihin selvitetään. Työelämän asettamat vaatimukset suuntaavat myös täydennyskoulutustarjontaa. Koulutuksen rakenteellisella kehittämisellä ja tiedekunnassa toimivien yksikköjen yhteistyöllä päästään pääosin 40 opiskelijan sisäänottoihin. Esimerkiksi erityispedagogiikan aiemmat 4 eri linjaa (EO, AEK, EA, VEO) tiivistetään siten, että sisäänotto tapahtuu jatkossa joko erityispedagogiikan tai varhaiserityisopetuksen koulutuksiin. Erityispedagogiikan koulutuksen sisällä on edelleen mahdollisuus erikoistua joko aikuiserityiskasvatukseen (ent. AEK), tai suuntautua tieteelliselle uralle (ent. EA). Osasta tulee edelleen erityisluokanopettajia (ent. EO). Laaja-alaisen erityisopettajan kelpoisuus tarjotaan tämän

9 uuden ratkaisun myötä kaikille halukkaille koulutukseen valituille. Tällä rakenteellisella ratkaisulla palvellaan parhaiten myös työelämän edellytyksiä: pedagogista koulutusta arvostetaan kentällä. 5.2 Opiskelijavalintojen kehittäminen tutkimuspohjaisesti Tiedekunnan kaikkiin koulutuksiin on runsaasti hakijoita. Opiskelijavalintoja on jo useita vuosia kehitetty kasvatusalan valtakunnallisena valintayhteistyönä (VAKAVA). Hankkeen keskeisenä tavoitteena on keventää ja yksinkertaistaa valintaprosessia sekä edistää uusien ylioppilaiden pääsyä koulutukseen. Kehittämistyön tukena on pitkäjänteinen ja systemaattinen valintakoetutkimus, jota jatketaan edelleen. Jyväskylän yliopisto toteuttaa yliopistoista laajimmin aineenopettajien suoravalintaa, ja siitä saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. 5.3 Jatko-opiskelijoiden varhainen tunnistaminen ja rekrytointi Jatko-opiskelijoiden rekrytointia kohdennetaan perustutkintovaiheeseen siten, että jatkoopinnoista kiinnostuneita lahjakkaita opiskelijoita otetaan nykyistä aikaisemmin ja systemaattisemmin mukaan tutkimusryhmiin. Jatko-opiskelijoiksi hakevien tutkimushankkeiden edellytetään pääsääntöisesti suuntautuvan tiedekunnan tutkimuksen vahvuusalueille, ja tutkimussuunnitelman laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Ulkomaisia tohtorikoulutettavia rekrytoidaan mm. kansainvälisten maisteriohjelmien kautta. Tärkeää on varmistaa tohtoriopinnoista kiinnostuneiden valmiudet ja motivaatio jatko-opintoihin. Tämä haaste koskee myös kv-maisteriohjelmien opiskelijarekrytointia ja opetussuunnitelmatyötä. Monitieteisen kansainvälisen tohtoriohjelman rakentaminen on yksi tiedekunnan tavoite. 6. YLIOPISTON SISÄINEN JA MUU KANSALLINEN KOULUTUSYHTEISTYÖ JA TEHTÄVÄJAKO Strateginen tavoite: 6.1. Koulutusyhteistyön kehittäminen vastauksena yhteiskunnan kasvatuksellisiin ja koulutuksellisiin haasteisiin 6.1. Koulutusyhteistyön kehittäminen Tiedekunta tekee Jyväskylän yliopistossa monipuolista koulutusyhteistyötä kaikkien tiedekuntien kanssa erityisesti aineenopettajakoulutuksessa ja opetushenkilöstön yliopistopedagogisessa koulutuksessa. Esimerkkinä tästä yhteistyöstä on opettajankoulutuslaitoksen ja musiikin laitoksen yhteistyönä toteutettavat musiikin perusopinnot. Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa selvitetään koulutusvastuiden jakoa ja koulutusyhteistyön mahdollisuuksia. Jo käynnistynyttä allianssiyliopistojen välistä tutkimusyhteistyötä jatketaan. Jatko-opintojen suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä Ihmistieteiden menetelmäkeskuksen ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa. Tiedekunnan jatko-opiskelijat voivat osallistua humanistisen tiedekunnan järjestämille yrittäjyys- ja työelämävalmiuksia

10 kehittäville kursseille. Yliopiston kielikeskuksen järjestämät tieteellisen viestinnän kurssit ja kirjaston järjestämät tiedonhankinnan koulutukset ovat tarjolla perus- ja jatkoopiskelijoille. Avoin yliopisto järjestää laajalti perus- ja aineopintoja kaikissa kasvatustieteellisissä oppiaineissa. Avoimen yliopiston väylän kautta varsinaisiksi opiskelijoiksi on siirtynyt vuosina 2004 2007 keskimäärin 16 17 opiskelijaa/vuosi. Hakijamäärissä ei ole odotettavissa suurta kasvua. Avoimen väylää yhtenä yliopistoon hakeutumisen reittinä kehitetään edelleen. 7. HENKILÖRESURSSIT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN Strategiset tavoitteet: 7.1 Virkarakennetta kehitetään tutkimusperustaista koulutusta voimakkaammin tukevaksi 7.2 Henkilökunnan osaamista kehitetään yliopiston muuttuvan toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti 7.1 Tutkimusperustaista koulutusta tukeva virkarakenne Opetus- ja tutkimusvirkojen kohdentamisessa otetaan huomioon tiedekunnan tutkimustoiminnan vahvuusalueet. Tutkimusansioihin kiinnitetään niin opetus- kuin tutkimushenkilöstönkin valinnassa huomiota. Lisäksi opetushenkilöstön rekrytoinnissa painotetaan pedagogista koulutusta ja pedagogisia ansioita. Ydinsisältöjen opetus tulee olla hoidettavissa vakinaisen henkilökunnan voimin. Allianssiyhteistyö luo synergiaa tarjoamalla mahdollisuuksia voimavarojen yhdistämiseen ja asiantuntijavaihtoon. Tiedekunnan yhteisiin opetusalueisiin voidaan perustaa yhteisiä opetusvirkoja. Myös tutkimusvirkoihin sisällytetään kohtuullisessa määrin opetustehtäviä. Opetussuunnitelmien kehittämisen kautta (mm. kontaktiopetuksen maltillinen vähentäminen, yhteisen opetuksen mahdollisuuksien tunnistaminen) opetusviroissa työskentelevien työsuunnitelmiin varataan nykyistä enemmän aikaa tutkimustyölle. 7.2 Henkilökunnan osaamisen kehittäminen Henkilökunnan osaamiseen ja sen kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Yliopiston muuttuvat ja uudet tehtävät edellyttävät myös uudenlaista osaamista sekä yksilöiltä että tiedekunnalta ja laitoksilta yhteisöinä. Yksi uusista tehtävistä on koulutusvienti ja sen vaatima osaaminen. Myös yliopiston oikeudellisen aseman muutos asettaa henkilöstön osaamiselle uusia haasteita. Muutosten keskellä henkilöstön hyvinvoinnin ja jaksamisen tulee olla erityisen huomion kohteina.

11 LIITE Suoritetut tutkinnot ja erilliset opinnot vuosina 2004 2008 Sisältää myös Kokkolan yliopistokeskuksessa suoritetut tutkinnot ja erilliset opinnot 2004 2005 2006 2007 2008 KK 89 91 77 121 265 KM 256 234 256 230 357 KL 5 5 2 3 KT (FT) 10 13 15 12 11 Erill.opinnot 265 383 376 333 362 Perustutkinto-opiskelijoiden määrä 2004 2008 2004 2005 2006 2007 2008 1659 1550 1531 1589 1550 Opintosuoritukset opintoviikkoina/opintopisteinä vuosina 2004-2008 Sisältää myös Kokkolan yliopistokeskuksen opintosuoritukset 2004 2005 2006 2007 (op) *) 2008 Pääaineopetus 40788 43160 45692 67803 41478 (37668) Sivuaineopetus 15358 15383 17258,5 27488 14059 (15271) Yhteensä 56146 56543 62950,5 95291 55537 (52939) *) Suluissa laskennallinen ov-määrä, 1 ov=1,8 op Julkaisut 2004-2008 Artikkelit (referee) Artikkelit kokoomateoksissa tai kongressijulkaisuissa Monografiat suom. ulkom. yht. suom. ulkom. yht. suom. ulkom. yht. Julkaisut yhteensä 2004 22 39 61 32 7 39 9 1 10 110 2005 38 34 72 43 6 52 9 1 10 134 2006 39 38 77 36 14 50 5 1 6 133 2007 26 25 51 42 5 47 5 1 6 104 2008 23 50 73 13 8 21 3 1 4 98

12 Henkilökunta 2004 2008 Professorit Lehtorit Opetus- ja tutkimushenkilök. yhteensä 2004 19 81 138 57 2005 18 87 144 55 2006 17 84 144 51 2007 20 88 154 51 2008 20 87 143 58 Rahoituksen käyttö 2003 2007 Muu henkilök. yhteensä Toimintamenot Täydentävän rahoituksen käyttö Maks.palvelutoiminta Suomen Akatemia Muut Täydentävä rahoitus yht. 2003 8 163 560 501 255 309 210 839 776 1 650 241 2004 11 046 000 386 000 392 000 539 000 1 317 000 2005 11 919 000 455 000 264 100 599 500 1 318 600 2006 11 589 000 548 700 348 800 530 100 1 427 600 2007 12 042 000 276 000 271 900 540 000 1 087 900 Huom! Edellä mainitut tiedot eivät sisällä Normaalikoulun tietoja julkaisuja ja suoritettuja jatkotutkintoja lukuun ottamatta. Lähteinä käytetty: KOTA, Jyväskylän yliopiston toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2005 2007, Tilastotietoa Jyväskylän yliopistosta 2003 2007, tiedebarometri