Koulutustarkastukset Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksella Mika Mäkelä Palomestari 1
Asukkaita alueella 443 000 Pelastustoimen hälytyksiä 75 min ja ensihoidon hälytyksiä 20 min välein Turvallisuuskoulutusta annetaan vuosittain 45 000 henkilölle 10 kansallisesti merkittävää riskikohdetta, 56 turvallisuusselvityslaitosta Työntekijöitä 500. Määrä kasvoi 15 prosenttia vuonna 2015, Hangon, Inkoon ja Raaseporin ensihoitopalvelut LUPille Vakinaisia paloasemia 12 Vapaapalokuntia 40, lisäksi 2 sotilaspalokuntaa, 1 teollisuuspalokunta ja 4 meripelastusyhdistystä
Suomenlahti ja vesistöt Länsi-Uudellamaalla Laaja rannikkoalue ulottuen Espoosta Hankoon Sukeltajat jatkuvassa valmiudessa kolmella vakinaisella paloasemalla. Järviä alueella 762. Runsaasti pienvenesatamia ja -liikennettä. Laivaväylät, Suomenlahden matkustaja- ja rahtiliikenne, öljykuljetukset
Suomi pienoiskoossa (LUP) Toiminta kattaa niin metropolialueen kasvukeskuksia kuin erämaa-alueita, saaristoa ja maaseutua, satamia sekä lentoliikennettä. Alueella on myös useita vilkasliikenteisiä väyliä sekä raideliikennettä. Länsimetro rakenteilla, kymmenen metroasemaa tulossa Espooseen. Maan alle rakentaminen ja yli 8- kerroksiset rakennukset yleistyneet. Kaksikielinen toiminta-alue Lisääntynyt monikulttuurisuus
Perustietoa LUP sopimuspalokunnat Palokunnissa hälytysosaston jäseninä yht. 765 henkeä Savusukeltajia yht. 340 henkeä Nuoriso-osastoissa yht. 578 nuorta, jotka ovat käyneet vähintään 15 kertaa harjoituksissa Neljän palokunnan hälytysosaston koko on 13 tai 12 henkeä Yhdeksän palokunnan savusukeltajien määrä on 6 6
Koulutus Sopimuspalokuntien henkilöstön peruskoulutus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos huolehtii ja kustantaa harkinnan mukaan vapaaehtoisen henkilöstön perus- ja täydennyskoulutusjärjestelmän mukaisten kurssien järjestämisestä molemmilla kotimaisilla kielillä, pelastuslain mukaisesti. Pelastuslain 56 mukaan pelastuslaitoksen tulee huolehtia siitä, että sen sivutoimisella henkilöstöllä sekä 25 :ssä tarkoitetun sopimuspalokunnan ja muun sopimuksen tehneen yhteisön henkilöstöllä on riittävä koulutus pelastustoimintaan (Pelastuslaki, 2011). 7
Koulutus Sisäinen koulutus Palokunta laatii sisäisen koulutuksen vuosisuunnitelman edellisen vuoden marraskuun loppuun mennessä. Vuosisuunnitelmassa määritellään myös tukitoiminnoille ja nuorille hälytysosaston toimesta annettava koulutus sekä varautumiseen liittyvä koulutus 8
Koulutustarkastuksen tarkoitus Koulutustarkastuksen tarkoituksena on selvittää saavatko palokunnan jäsenet koulutusta, johon heillä on oikeus sekä edellytystensä mukaisesti mahdollisuus saavuttaa koulutussuunnitelman mukaiset tavoitteet. Koulutustarkastuksen yhteydessä pyritään myös selvittämään miten koulutusta voidaan jatkossa kehittää yhä paremmin palvelemaan asetettuja tavoitteita. Tarkastuksia tehdään säännöllisesti kaikissa sopimuspalokunnissa koko LUP alueella (2016 kaikki). 9
Koulutustarkastuksen sisältö Koulutustarkastuksessa arvioidaan edellisen kauden/kausien koulutuksen tasoa sekä suunnitellaan tulevan jakson painopisteitä. Koulutustarkastuksessa tarkastellaan myös kouluttajien pätevyyttä sekä mahdollista tarvetta ulkopuolisen kouluttajan käyttöön. Koulutustarkastuksessa seurataan sopimuspalokuntien henkilöstön suoriutumista pelastustoiminnan perustehtävistä harjoitustilanteessa ja arvioidaan osaamisen taso. Koulutustarkastuksella pyritään kartoittamaan sopimuspalokunnista ne osa-alueet, joilla tarvitaan koulutusta. Koulutustarkastuksien perusteella voidaan koulutus- /harjoitussuunnitelmia kohdentaa tai ohjata oikeaan suuntaan. 10
Miten koulutustarkastus tehdään? Koulutustarkastus tullaan tekemään niin, että yksiköille luodaan aidot kuvaukset onnettomuustilanteisiin ja pelastusyksiköt alkavat omatoimisesti tekemään pelastusyksikölle kuuluvia tehtäviä opetellun tavan tai ohjeistuksen mukaisesti. Mahdollisimman aito kuvaus tilanteesta käytännön läheinen ammattimaista toimintaa 11
Tavoite: Koulutustarkastus yksikön ja sen miehistön osaamisen arviointi (aina yksilötasolle asti) Koulutustarkastukset ovat oppimistilaisuuksia, jossa arvioinnilla ja vertaispalautteella pyritään kehittämään henkilökohtaista sekä yksikkökohtaista osaamista. Tarkastuksen laatua ja olosuhteita on kehuttu. Viimeisimmät on toteutettu nyt Upinniemessä Meriturvan palokoulutusyksikössä 12
Koulutustarkastus Ensimmäiset nykymalliset tarkastukset alkoivat 2013 Vuonna 2013-14 on tarkastettu yht. 16 ja 2015 11 palokuntaa Näillä näkymin tarkastusväli on joka 3-4 vuosi. Palokunnat haluaisivat, että tarkastuksia pidettäisiin useammin. 13
Kokonaisprosessi arviointiin Hälytys Asemalla /matkalla Kohteessa Tiedustelu Toiminta kohteessa Tehtävän lopetus PALAUTE Tukiprosessit 14
Arviointi Kouluttajilla tsekkilista, joka laadittiin casekohtaisesti Seuranta hälytyksestä tilanteen lopetukseen Kouluttajille jaettu omat seurattavat osa-alueet 15
Itsearviointi Vertaisarviointi Kouluttaja-arviointi Arviointia / palaute Rakentava palautetilaisuus 1-1,5h (varattava aikaa tärkeälle oppimistapahtumalle) 16
Raportointi 17
11-2014 raportointia Koulutusten kirjaaminen Yleisesti harjoitusten kirjaamiseen HAKA- rekisteriin harjoituksina ei tule kirjata sellaisia, jotka voidaan tulkita ylläpitohuoltoon tai talkootöihin tms. CASE RAKENNUSPALO Koulutustarkastuksen tehtävä kaikilla oli lähtökohtaisesti sama, eli kellaripalo, jossa mahdollisesti myös pelastettavia. Perusselvitysmalleissa oli eroja, joten LUP:n ohje selvitysmalleista tulee jalkauttaa myös jokaiseen sopimuspalokuntaan. Selvitysten tekeminen väärää reittiä, jolloin rikottiin osastointi Myös viestintä tilanteen aikana aiheutti ongelmia, johtuen milloin radiokalustosta tai sen puutteesta. 18
11-2014 jatkuu Savusukellustoiminta onnistui ja kaikki saivat uhrit pelastettua ja palo sammutettua. Savuparin toinen merkattiin loukkaantuneeksi ja ilma alkoi olla vähissä. Sukeltajat raportoivat ryhmän johtajalle, jonka piti siitä ilmoittaa sekä ratkaista miten tilanne hoidetaan. Ongelmia aiheutti savusukeltajan pelastaminen, kun lisäilman antaminen ei onnistunut AGA:n laitteella. Kiinnitettävä huomiota myös AGAn laitteiden kanssa toimittaessa, että miten lisäilma huolehditaan vaikeuksiin joutuneelle savusukeltajalle. Savusukellusvalvonta sujui kaikilta suhteellisen hyvin. 19
Auditointi Tehdään palokuntasopimuksen tehneille palokunnille Tarkoitus auditoida palokunta väh. joka neljäs vuosi Tarkoituksena tunnistaa yhteistoiminnan ja pakokuntatoiminnan puutteet ja uhat Käydään läpi palokuntatoiminta ja yhteistoiminta tasavertaisen katselmoinnin pohjalta Auditointi on osaltaan parantanut yhteistoimintaa Tuloksena on löytynyt korjattavia puutteita, vuonna 2014 pelastustoiminta kirjasi 21 asiaa, joita on käsitelty laajemmin. 20
Plussat: Palautteita Koulutustarkastus oli hyvin suunniteltu ja toteutus oli hälytystehtävän omainen ja tarkoituksen mukainen. XXX vpk:lle koulutustarkastusharjoitus oli ensimmäinen ja omasta mielestä tarkoituksen mukainen sekä onnistunut. Omasta palokunnasta harjoituksen jälkeen on tullut vain positiivista palautetta ja kaikki mukana olleet ovat halukkaita tulevaisuudessa osallistumaan samalla tavalla tehtävään harjoitukseen uudelleen. Harjoituksessa tuli hyvin esiin miten on harjoitukset omassa palokunnassa on onnistunut. Yhteisesti tehty harjoitus kahden sopimuspalokunnan kanssa onnistui ja antoi hyvän kuvan palokuntien perustaidoista ja toimivasta yhteistyöstä. 21
Miinukset: Palautteita Enemmän palokuntakohtaista palautetta Vara-auton puute (pelastusyksikkönä käytettiin miehistöautoa) Sekamiehitysten käyttäminen yksiköissä Ajankohta huono / liian nopealla aikataululla Ilmoitus tarkastuksesta liian nopealla aikataululla Enemmän erilaisia tehtäviä 22
Ammatillisen tiedon jakaminen Yhteisharjoitukset Espoon sopimuspalokunnat 6+1 (huhtikuu 2016) Suunnittelupalaveri yhteistyöstä 2/2016 3 * rasteja, joissa arviointia, palautetta, vuorovaikutusta Yksi rasti puomitikasauton kanssa toiminta (mitä, missä, milloin) 23