Kielistrategiasta toiminnasta



Samankaltaiset tiedostot
Kielelliset. linjaukset

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

SUOMEN JA RUOTSIN KIELEN TAIDON OSOITTAMINEN JA KYPSYYSNÄYTTEET AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSA SEKÄ KIELTEN HYVÄKSILUKU

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelma DRAFT

Tekniikan alan kieliopinnot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot

Kielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelma DRAF

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo varadekaani Nina Pilke

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Kielikeskuksen järjestämät tutkintoihin kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot. Marja Vettenranta

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa

AMK kielten vastuuopettajapäivät

Taideyliopiston opiskelijavalinnat 2018

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Kansainvälistyminen ja liikkuvuus ovat

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

39 31 muut: 137 Koepistejono *) yht muut: 155,5 Koepistejono 10 8 ensikertalaiset: 65,0 muut:73,25. yht.

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

ASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

A2-kieli. Puolalan koulussa

MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

yht yht muut: 183 Koepistejono ,5 *) 3 2 yht muut: 177 Koepistejono 4 3 ensikertalaiset: 57 muut: 62

Kieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta

Kielet näkyviin ja kuuluviin

Kielikylpy ja muu kaksikielinen toiminta Suomen kunnissa 2017

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli

Korkeakoulutetut monikielisiä ja aidosti kansainvälisiä?

MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Kansallisen kielivarannon kehittämistarpeet

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä Anna-Kaisa Mustaparta

UNIVERSITY OF VAASA. Faculty of Philosophy. English Studies. First name Last name. Main Title. Subtitle

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät Kokkolassa

LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY

Kokemuksia hanketoiminnasta. Erasmus+ KA1. MITTApro. Mikä MITTApro?

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Kieliohjelma Atalan koulussa

Aalto-yliopiston selvitys eduskunnan oikeusasiamiehen kanslialle on annettu

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa -maisteriohjelma

Kieli valtionhallinnossa

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli

Englanniksi opettamisen ihanuus ja kamaluus

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet

Kielen opintopolut/ Language study paths

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa

Hello! Hej! 1A/2019 MITÄ KIELIÄ PERUSOPETUKSESSA OPISKELLAAN? Tilastotietoa oppilaiden kielten opiskelusta ja kielivalinnoista TAUSTAA. Bonjour!

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa

Nina Pilke & Gun-Viol Vik

Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuudet kotimaisten kielten opiskeluun korkeakouluissa

Lärplattformen Ohjeita huoltajalle

Helsingin yliopiston kieliperiaatteet. Linjauksista käytäntöön - kohti toimivaa monikielisyyttä

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

Kielistrategia

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Kieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Kieli- ja kansainvälisyyspolku Schildtin lukiossa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

ISBN Tilausnumero Suomen Kuntaliitto 2007

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

AHOT KORKEAKOULUISSA. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke Sisko Mällinen, Tamk

Transkriptio:

Kielistrategiasta toiminnasta Heidi Rontu FT, Dos, Aalto-yliopisto, heidi.rontu@aalto.fi Kerstin Stolt, Arcada ammattikorkeakoulu kerstin.stolt@arcada.fi

Session ohjelma Alustus kielistrategioista Aalto-yliopisto Arcada ammattikorkeakoulu Keskustelua kielistrategian toteutumisesta

Aalto-yliopisto Aloittanut toimintansa 2010 20 000 opiskelijaa 5 000 henkilöstö Muodostettu 2 kaksikielisen (suomi-ruotsi) ja 1 yksikielisen (suomi) yliopiston yhdistymisen tuloksena => yksi- ja kaksikielisiä toimintatapoja ja perinteitä Kansainvälistyminen ja toimintatavat erilaiset

Aalto-yliopiston kielelliset linjaukset Kielelliset linjaukset 2010, 5-vuotinen toimintasuunnitelma 2013-2017 3 työkieltä: suomi, ruotsi ja englanti Keskeiset periaatteet Kielellinen osallistaminen Monikielisyys ja -kulttuurisuus Hyvä kieli- ja viestintätaito

Arcada Ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu 2 700 opiskelijaa 190 henkilöstö Ruotsin- ja englanninkielisiä koulutusohjelmia Kansainvälistymistavoite Kansainvälinen opiskelijarekrytointi Laatutavoitteen pohjoismainen johtoasema valituilla koulutusalueilla

Arcadan kielistrategia Språkpolicy 2011 3 arbetsspråk: svenska, engelska och finska Centrala principer Svenskan i Finland ett samhällsbärande språk Det bästa sättet att vårda språket är att använda det Att arbeta för ett språk betyder inte att arbeta mot ett annat

Haastattelu-/kyselyselvitys Kielistrategia-asiakirjat N=3 Haastattelut: Aalto N= 15 Sähköinen kyselyselvitys: Arcada N = 6 Kysymykset: Kuinka hyvin tunnet kielistrategian? Tarvitaanko kielistrategia? Miksi tai miksi ei? Mitä toimivan kielistrategian pitäisi sisältää? Mitä kieliä käytät työssäsi? Mitkä asiat vaikuttavat kielivalintoihisi?

Tuloksia Tietämys ja perustelut kielistrategialle Aalto: Tietoisuus kielellisistä linjauksista; tarkempi tieto sisällöstä osittain puutteellinen Tietoisuus toimeenpanosuunnitelmasta puutteellinen; nähtiin hyvänä/tarpeellisena Tarve selkeämmälle ohjeistukselle miten toimia eri tilanteissa ja kielivalintoja tehtäessä

Tuloksia Tietämys ja perustelut kielistrategialle Arcada: Tietoisuus kielistrategiasta ja sen sisällöstä vaihtelee; strategiaa ei helppo henkilökunnan löytää korkeakoulun sivuilta Strategiaa pidettiin tärkeänä; ruotsin asema ja englannin ja suomen paine Tarve selkeämmälle ohjeistukselle miten toimia eri tilanteissa ja kielivalintoja tehtäessä

Tuloksia Mitä strategian tulisi sisältää Aalto & Arcada: Selkeät määritelmät korkeakoulussa käytettäville kielille; mitä kieliä käytetään missä tilanteissa, missä yhteyksissä Aalto: Kotimaisten kielten käyttö; miten toimitaan käytännössä Arcada: Henkilöstön ja opiskelijoiden kielitaitovaatimukset Toimenpidesuunnitelma kansainvälisten henkilöstön jäsenten ja opiskelijoiden integroimiseksi yhteisöön Selkeät linjaukset: missä määrin suomen kieltä opetustilanteissa?

Tuloksia Kielten käyttö ja kielivalinnat Aalto: Suomi ja englanti pääasialliset käyttökielet; englannin käyttö lisääntynyt selvästi sekä akateemisen että palveluhenkilöstön keskuudessa Kv-rekrytointi kasvanut merkittävästi Ruotsin käyttö vähäistä; monet ruotsinkieliset opiskelijat kaksikielisiä, halu parantaa suomen ja/tai englannin kielitaitoa Kielivalinnat määrittyvät päivittäisissä viestintätilanteissa; kohderyhmä, keskustelutilanne

Tuloksia Kielten käyttö ja kielivalinnat Arcada: Ruotsi, suomi ja englanti käyttökielet; suomen ja englannin käyttötarve lisääntynyt Kotimainen ja kv-rekrytointi Kielivalinnat määrittyvät päivittäisissä viestintätilanteissa; kohderyhmä, keskustelutilanne

Alustavia päätelmiä Kielistrategiadokumentaatio olemassa käytännöt vaihtelevat; yksilö, aihepiiri Englannin käytön vahva kasvu kansainvälistymisen myötä kansainvälistyminen = englannin kielen käyttö lisääntyy? Kolmikielisyys suomi-ruotsi-englanti koetaan haasteellisena? Kotimaisten kielten ja erityisesti ruotsin vähemmistökielen asema

Lopuksi Tarvitaanko kovaa monikielisyyttä (Harder 2012)? Soft multilingualism Laissez-faire, all languages allowed, no practical policy Likely consequence English mainly or only Hard multilingualism Specification of what is required to ensure a space enabling multilingual practices Specification of practices; effective policies for multilingual participation Likely consequence parallel language use

Keskustelua kielistrategian toteutumisesta Tarvitaanko strategiaa? Kenelle kirjoitettu? Mistä asioista tarvitaan linjaukset? Miten strategia toteutuu käytännössä? Haasteita? Hyviä käytänteitä?