KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2008 2012

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA 2008 2012

SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 5 2 TOIMENPIDEOHJELMA... 7 2.1 KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMISEN LISÄÄMINEN 7 2.2 ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN 8 2.3 VEDEN KULUTUKSEN VÄHENTÄMINEN 9 2.4 JÄTEMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN 9 2.5 MATERIAALIEN TALOUDELLINEN HANKINTA JA KÄYTTÖ 9 2.6 KULJETUKSET JA LIIKKUMINEN 10 2.7 RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO 10 2.8 TILOJEN KÄYTTÖASTEEN TEHOSTAMINEN 11 2.9 FYYSISEN JA SOSIAALIS-KULTTUURISEN ESTEETTÖMYYDEN EDISTÄMINEN 11 2.10 MONIKULTTUURISUUDEN EDISTÄMINEN 12 2.11 TERVEYDEN JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 13 2.12 KULTTUURIPERINTEIDEN VAALIMINEN 13 2.13 KESTÄVÄN KEHITYKSEN VERKOSTOYHTEISTYÖ 14 2.14 TIEDOTUSSUUNNITELMA 14 3 NYKYTILA... 15 3.1 KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMINEN JA ARKIPÄIVÄSSÄ NÄKYMINEN 15 3.2 ENERGIANKULUTUS 16 3.3 VEDENKULUTUS 17 3.4 JÄTEHUOLTO 18 3.5 MATERIAALIEN HANKINNAT JA KÄYTTÖ 18 3.6 KULJETUKSET JA LIIKKUMINEN 19 3.7 RAKENNUSTEN JA TILOJEN RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO 19 3.8 TILOJEN KÄYTTÖASTEET 20 3.9 FYYSINEN JA SOSIAALIS-KULTTUURINEN ESTEETTÖMYYS 20 3.10 SOSIAALIS-KULTTUURINEN KESTÄVYYS 21 3.11 VERKOSTOYHTEISTYÖ 22 4 KESTÄVÄN KEHITYKSEN WWW-OSOITTEITA... 24 LIITE 1 GLOBAALIT LÄHTÖKOHDAT 26 LIITE 2 KANSALLISET KESTÄVÄN KEHITYKSEN LINJAUKSET 28 LIITE 3 BALTIC 21E -OHJELMA JA AMMATTIKORKEAKOULUT 30 LIITE 4 KESTÄVÄ KEHITYS KÄSITTEENÄ 32 LIITE 5 KEKE-KYSELYN TULOSTAULUKOT 33

Esipuhe Savonia-ammattikorkeakoulu haluaa kantaa vastuunsa inhimillisestä, rakennetusta ja luonnon ympäristönsä hyvinvoinnista. Siksi olemme laatineet Savonia-ammattikorkeakoululle toimenpideohjelman, jota noudattaen voimme yhdessä edistää kestävää kehitystä lähiympäristössämme ja lisätä tietoisuutta kestävän kehityksen merkityksestä tulevaisuudelle. Tiedottamalla, ohjeistamalla ja kouluttamalla lisäämme niin henkilöstön kuin opiskelijoiden osaamista ja luomme toimintatapoja, jotka edistävät kestävää kehitystä. Sitouttamalla opiskelijat kestävään elämäntapaan heistä tulee asiantuntijoita, jotka kantavat vastuunsa käytännön työtilanteissa tehdessään valintoja ja ratkaisuja, joilla on ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Opetusministeriö velvoittaa ammattikorkeakouluja ottamaan huomioon kestävän kehityksen vaateet omassa koulutuksessaan ja toiminnassaan (ks. Koulutus ja tutkimus - kehittämissuunnitelma 2007 2012). Opetusministeriö on pohtinut asiaa monissa työryhmissä. Työryhmien tuottamissa muistioissa valotetaan kestävää kehitystä ja sen käsitteitä, kuvataan käytännön esimerkkejä joidenkin ammattikorkeakoulujen kehitystyöstä ja ohjeistetaan toimintaa. Tässä toimenpideohjelmassa on tietoa muistioista ja muista lähteistä, joihin perehtymällä voi lisätä omaa tietämystään asiasta. Kestävä kehitys määritellään eri viitekehyksissä hieman eri tavoin. Kaikissa määritelmissä kuitenkin korostuvat kestävän kehityksen näkökulmina paikallisuus, alueellisuus ja globaalius. Toiminnan tavoitteeksi määritellään, että kansalaiset ymmärtävät ja kunnioittavat toisia ihmisiä ja kunnioittavat luontoympäristöä ja luonnonvaroja niin, että ne säilyvät myös tuleville polville. Tiedostaminen johtaa käyttäytymisen muutokseen, joka osaltaan lisää yhteiskunnan ekologista, taloudellista ja kulttuuris-sosiaalista tasapainoa. Kestävän kehityksen synonyyminä käytetään joissakin yhteyksissä myös käsitettä yhteiskuntavastuu. Ammattikorkeakouluissa on käynnistetty vuodesta 2002 kestävän kehityksen toimenpiteitä. Silti toiminta on vielä suhteellisen alussa. Me savonialaiset olemme ensimmäisten joukossa niistä, jotka ovat ottaneet kestävän kehityksen yhdeksi strategiseksi painoalueeksi ja laatineet kestävän kehityksen toimenpideohjelman. Siten olemme omalla panoksellamme viemässä eteenpäin myös valtakunnallisesti kestävän kehityksen osaamista. Savonia-ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen toimenpideohjelman on laatinut työryhmä, johon kuuluivat: Ulla Voutilainen (puheenjohtaja), Matti Jalkanen, Marja Kopeli, Juha Makkonen, Hilkka Tapola, Merja Tolvanen ja Pekka Valkola (sihteeri). Savonia-ammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt toimenpideohjelman kokouksessaan 22.4.2008. Vararehtori Ulla Voutilainen 4

1 Johdanto Huoli maapallon tulevaisuudesta on kasvanut maailmalaajuiseksi. Ilmastonmuutoksen merkit ovat vahvistuneet ja saaneet yhä selkeämmän vahvistuksen tiedeyhteisöjen taholta. Tämä yhteinen huoli on johtanut globaaliin yhteistyöhön eri maiden ja maanosien kesken. (liite 1) Suomi on ollut mukana aktiivisesti kansainvälisessä kestävän kehityksen (keke) edistämisessä ja on määritellyt Suomelle kansalliset kestävän kehityksen linjaukset (liite 2). Näiden linjausten rinnalla Suomi on osallistunut Itämeren maiden yhteiseen Baltic 21 -ohjelmaan. Tähän yleiseen kestävän kehityksen ohjelmaan lisättiin Itämeren maiden koulutusjärjestelmiä koskeva lisäohjelma Baltic 21E. Suomi on laatinut kansallisen Baltic 21E -ohjelman käynnistyssuunnitelman vuonna 2006 (liite 3), missä Suomi sitoutuu ja ohjeistaa koko Suomen koulutusjärjestelmän kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseen kehitykseen. Opetusministeriön kestävää kehitystä edistävän koulutuksen työryhmä on asettanut tavoitteeksi, että kaikessa koulutuksessa ja t&k-työssä otetaan huomioon kestävän kehityksen ekologinen, taloudellinen ja sosiaalis-kulttuurinen ulottuvuus (liite 4). Ammattikorkeakoulujen tulee sitoutua kaikilla tasoilla kestävän kehityksen edistämiseen niin politiikan, ohjauksen kuin käytännönkin tasolla. Savonia-ammattikorkeakoululla on mahdollisuus vaikuttaa kestävään kehitykseen paikallisesti omassa toiminnassa, alueellisesti, valtakunnallisesti ja globaalisti. Savonia-amk:sta valmistuu vuosittain selvästi yli 1000 amk-tutkinnon ja ylemmän amk-tutkinnon suorittanutta. Kun jokaisen valmistuneen voidaan ennakoida työskentelevän tulevalla työurallaan keskimäärin vähintään 35 vuotta, tämä tarkoittaa todella merkittävää yhteiskunnallista vaikutuspanosta alueellisesti, valtakunnallisesti ja myös globaalisti tarkasteltuna. Tästä syystä kestävän kehityksen tulee olla merkittävä toiminnan painopistealue kaikilla opetuksen ja t&k-työn osa-alueilla. Kuopion kaupunki käynnisti ilmastostrategian laatimisen jo vuonna 2002 ja kutsui mukaan tähän työhön myös yhteistyöverkoston jäseniä. Strategia valmistui lokakuussa 2003 ja Pohjois-Savon ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä (nykyisin Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä) sitoutui yhteistyöverkoston jäsenenä edistämään tämän ilmastostrategian tavoitteiden toteutumista omassa toiminnassaan. Strategian toteutumisen arviointi on sovittu tehtävän vuonna 2008. Savonia-amk on osallistunut Suomen ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen verkostohankkeeseen Polytechnic Network for Sustainable Development 2004 2006 (SUDENET). Tämän toiminnan ensimmäisenä konkreettisena tuloksena kirjattiin kestävä kehitys Savonia-amk:n toimintasuunnitelmaan vuodelle 2005 nimikkeellä Ympäristöjärjestelmän rakentamisen valmistelun aloittaminen. Käytännössä vuoden 2005 aikana koottiin kestävän kehityksen toimenpiteiden taustaaineistoja sekä pohdittiin sisällöllisiä tarpeita ja toteutettavia toimenpiteitä. Näiden pohdintojen tuloksena todettiin, että kestävän kehityksen tulee olla osana laatutyötä ja nivoutua luonnolliseksi osaksi toiminnan kehitystyötä. Vuonna 2006 kokoontui kestävän kehityksen jatkotoimenpiteitä pohtiva työryhmä vararehtorin johdolla. Työryhmä laati esityksen, jonka pohjalta käynnistettiin vuoden 2007 alusta kestävän kehityksen toimenpideohjelman valmisteluprojekti. Projektille annettiin vuoden 2007 tavoitteeksi laatia kestävän kehityksen nykytila-analyysi Savonia-amk:ssa ja muodostaa tämän analyysin pohjalta esitys lähivuosien kestävän kehityksen toimenpideohjelmaksi. Kestävän kehityksen toimenpideohjelman valmistelun yhteydessä tietoa nykytilasta hankittiin henkilöstölle ja opiskelijoille osoitetuilla kyselyillä, asiantuntijahaastatteluilla sekä erilaisilla aineistoselvityksillä. Näiden selvitysten pohjalta on laadittu toimenpideohjelma, joka antaa suuntaviivat ja asettaa tavoitteet Savonia-ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen mukaiselle toiminnalle. Savoniaamk:n kestävän kehityksen tulevaisuuden tavoitteena (visiona) pidetään, että - opiskelija valmistuu yhteiskuntavastuulliseksi asiantuntijaksi, toimii eettisesti ja edistää uusien kestävien toimintatapojen ja toimintaympäristöjen kehittymistä yhteiskunnassa, 5

- henkilökunta toimii kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti ja edistää yhteiskunnan hyvinvointia ekologisen, taloudellisen ja sosiaalis-kulttuurisen ulottuvuuksilla, - Savonia-AMK:n johto kehittää ammattikorkeakoulun toimintaa ja toimintaympäristöä aktiivisesti kestävän kehityksen periaatteet ottaen huomioon. Tämän asiakirjan luvussa 2 (Toimenpideohjelma) kuvataan lyhyesti toimenpideryhmittäin asetetut tavoitteet, esitetään suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi, määritellään seurannan vastuutahot ja seurantatapa (raportointi) sekä seurannan aikataulutus. Luvussa 3 (Nykytila) kuvataan lyhyesti osa-alueittain, millainen on kestävän kehityksen nykytila. Nykytilakuvausten taustalla on valmisteluprojektin aikana suoritetut kyselyt ja selvitykset. Luku 4:ään on koottu kestävää kehitystä käsitteleviä www-sivusto-osoitteita, joista voi lukea lisää tausta-aineistoa kestävän kehityksen historiasta, nykytilasta, toimijoista ja toimenpiteistä sekä arvioita tulevasta kehityksestä. Asiakirjan lopussa on liitteenä lyhyet taustoittavat tekstit: Globaalit lähtökohdat, Kansalliset kestävän kehityksen linjaukset, Baltic 21E -ohjelma ja ammattikorkeakoulut ja Kestävä kehitys käsitteenä. 6

2 Toimenpideohjelma Lähtökohtana kestävän kehityksen toimenpideohjelmalle ovat jatkuvan parantamisen ja kestävän taloudenpidon periaatteet. Tämä tarkoittaa sitä, että tavoitteet asetetaan tietylle ajanjaksolle ja niiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Kestävän kehityksen toimenpideohjelma on kuitenkin tarkoitettu eläväksi asiakirjaksi, joka täydentyy ja päivittyy jatkuvasti. Savonia-amk:n johdolle / hallitukselle esitetään päätettäväksi seuraavista toimenpiteistä ja riittävästä resursoinnista kestävän kehityksen edistämiseksi Savonia-amk:ssa: Savonia-amk sitoutuu noudattamaan kestävän kehityksen toimenpideohjelmaa ja päivittämään sen joka toinen vuosi. Seuraavissa strategiakierroksissa kestävää kehitystä käsitellään yhtenä Savonia-amk:n strategian painopistealueista ja otetaan huomioon säännöissä, ohjeissa ja vuotuisissa toimintasuunnitelmissa. Kestävän kehityksen toimenpideohjelman asiakohdat otetaan osaksi johdon ja osaamisalueiden välisiä tulossopimuksia. Rehtori nimeää Savonia-amk:n keke-vastuuhenkilön ja asettaa kestävän kehityksen ohjausryhmän, johon kutsutaan mukaan amk:n ja osaamisalueiden keke-vastuuhenkilöt sekä opiskelijaedustajat. Rehtori nimeää kestävän kehityksen ohjausryhmän puheenjohtajan ammattikorkeakoulun ylimmästä johdosta. Keke-ohjausryhmä raportoi vuosittain toimenpideohjelman toteutumisesta puheenjohtajalleen. Osaamisaluejohtajat nimeävät keke-vastuuhenkilöt. Kestävän kehityksen toimenpideohjelman paikallisessa toimeenpanossa vastuuryhmänä toimivat yksiköiden kehittämisryhmät. 2.1 Kestävän kehityksen osaamisen lisääminen Tavoitteet: Kestävä kehitys toteutuu Savonia-amk:ssa toimijoiden tekemistä valinnoista niin omassa yksityiselämässään kuin toimijana työyhteisöissä ja kansalaisina yhteiskunnissa. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että henkilöstöllä ja opiskelijoilla on riittävät ja oikeat tiedot kestävän kehityksen periaatteista ja vaikutusmekanismeista. Koulutusorganisaatioilla on tässä ratkaisevan merkittävä rooli kestävään kehitykseen liittyvän tiedon levittämiseksi varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle saakka. Savonia-amk:n tavoitteena on sisällyttää kestävä kehitys kaikkeen opetukseen läpäisyperiaatteella ja tarjota kestävän kehityksen opintokokonaisuuksia. Tämän lisäksi tavoitteena on toteuttaa kestävää kehitystä kaikissa omissa toiminnoissa. Toimenpiteet: Kestävän kehityksen koulutusta järjestetään opetushenkilöstölle vuonna 2008, jotta kestävä kehitys saadaan järjestelmällisesti osaksi koko Savonia-amk:n opetusta. Muulle henkilöstölle kestävän kehityksen koulutusta järjestetään vuoden 2009 aikana. Tämän lisäksi järjestetään erilaisia koulutus-, seminaari-, messu- ja näyttelytapahtumia opiskelijoille, henkilöstölle ja keskeisille sidosryhmille. Kestävän kehityksen tulee olla yksi tutkintoon johtavan koulutuksen yleisistä kompetensseista. Kaikkiin opetussuunnitelmiin liitetään kestävä kehitys läpäisyperiaatteella vuoteen 2010 mennessä. Lisäksi hyödynnetään ja kehitetään Savonia-amk:n koulutusohjelmissa olevia opintojaksoja Savonia-amk:n laajuisesti. Tarjotaan verkostojen kautta käytettävissä olevaa kestävän kehityksen opetustarjontaa. Seurantavastuu: Kestävän kehityksen ohjausryhmä, vararehtorit, osaamisaluejohtajat ja muut osaamisalueiden esimiehet, tukipalvelupäälliköt. 7

Raportointi: Kestävän kehityksen ohjausryhmä raportoi ohjausryhmän puheenjohtajalle. Raportoinnin aikataulutus: Vuosittain. 2.2 Energian säästäminen Tavoitteet: Savonia-amk on sitoutunut Kuopion kaupungin ilmastostrategiaan ja sen seurauksena energian kulutuksen vähentämiseen. Samalla tämä toiminta tukee myös molempia amk:n päätehtäviä. Energiansäästö- ja energiatehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä (laite- ja rakennustekniset muutokset) tai liittyä toimintatapoihin, käyttäytymiseen ja energiaa kuluttavien laiteiden käyttöön. Myös muun toiminnan tehostamisella voidaan parantaa palvelujen tuottamisen energiatehokkuutta ja saavuttaa tavoitteena olevia energiansäästöjä. Energiansäästön edistämisessä otetaan aina huomioon turvallisuus ja terveellisyys esimerkiksi ulkovalaistuksessa ja rakennusten sisäilmassa. Oikein toteutetut energiansäästötoimet parantavat työskentelyolosuhteita ja ehkäisevät osaltaan myös rakennusten kosteusvaurioita ja homeongelmia. Sähkön ja lämmön kulutuksessa on mahdollista saavuttaa säästöjä mm. rakennusautomaatiota lisäämällä ja vanhoja järjestelmiä uusimalla sekä rakenteellisilla energiateknisillä korjauksilla. Tavoitteena on toteuttaa energiakatselmukset omissa kiinteistöissä ja laatia niiden pohjalta energiaohjelma. Toimenpiteet: Nimetään organisaatiosta energiaohjelman vastuuhenkilö ja laaditaan suunnitelma, jossa esitetään keskeiset toimet Savonia-amk:n energiankäytön tehostamiseksi. Käynnistetään energiaohjelmaa koskevan suunnitelman toteutumisen vuotuinen seuranta tarkoituksenmukaisella tavalla osana Savonia-amk:n johtamista ja sisällytetään keskeiset tiedot energiaohjelman toteutumisesta Savoniaamk:n vuosikertomukseen. Energiaohjelman mukaisen energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi Savonia-amk asettaa energiansäästötavoitteeksi nykyisille omille kiinteistöille 5 %:n säästön vuoteen 2010 mennessä ja vuodelle 2012 tavoitearvon, sen jälkeen kun Kuopion kampuksen kiinteistömassan laajuus on arvioitavissa. Toimenpiteiden tarkoituksena on energiankäytön seurannan tehostaminen ja kehittäminen energiatehokkuuden hyvän tason saavuttamiseksi, ylläpitämiseksi ja tarpeettoman energiankulutuksen välttämiseksi Savonia-amk:n omissa kiinteistöissä. Tämän toteuttamiseksi Savonia-amk: - tehostaa energiankäytön kulutusseurantaa toteuttamalla energiakatselmukset omissa kiinteistöissä, - kiinnittää huomiota uudis- ja korjausrakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa energiansäästöä edistäviin ratkaisuihin ja hankintoihin, - energiankäyttöön vaikuttavien koneiden ja laitteiden perusparantaminen, - kiinnittää huomiota energiakäytön kulutuskäyttäytymiseen. Seurantavastuu: Energiaohjelman vastuuhenkilö, kiinteistöpäällikkö, talousjohtaja. Raportointi: Tilapalveluyksikkö seuraa kuukausittain omien kiinteistöjen energian kulutusta ja raportoi siitä kiinteistökohtaisesti vuosittain kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: Kuukausittain ja vuosiyhteenvedot. 8

2.3 Veden kulutuksen vähentäminen Tavoitteet: Tavoitteena on vähentää kokonaisvedenkulutusta kaikissa Savonia-amk:n omissa kiinteistöissä tapahtuvissa toiminnoissa keskimäärin 3 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2010 mennessä, kun otetaan huomioon, että Savonia Business siirtyy väliaikaisesti nykyisiin omiin kiinteistöihin. Vuodelle 2012 asetetaan tavoitearvo, sen jälkeen kun Kuopion kampuksen käyttäjämäärä ja siellä toteutettavat toiminnot ovat arvioitavissa. Toimenpiteet: Toteutetaan vedenkulutusta vähentäviä toimenpiteitä (vesikalusteiden uusiminen, käyttötapaohjaus) ja annetaan veden käyttöön liittyviä ohjeita. Seurantavastuu: Kiinteistöpäällikkö, talousjohtaja. Raportointi: Tilapalveluyksikkö seuraa kuukausittain kiinteistöjen vedenkulutusta ja raportoi siitä kiinteistökohtaisesti vuosittain kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: Kuukausittain ja vuosiyhteenvedot. 2.4 Jätemäärän vähentäminen Tavoitteet: Tavoitteena on vähentää omissa kiinteistöissä syntyvän kokonaisjätteen määrää vähentämällä kulutusta ja jätteen syntymistä sekä tehostamalla kierrätystä ja lajittelua. Tavoitteena on vähentää kokonaisjätemäärää 5 % vuoteen 2010 mennessä, kun otetaan huomioon, että Savonia Business siirtyy väliaikaisesti nykyisiin omiin kiinteistöihin. Vuodelle 2012 asetetaan tavoitearvo, sen jälkeen kun Kuopion kampuksen käyttäjämäärä ja siellä toteutettavat toiminnot ovat arvioitavissa. Toimenpiteet: Kartoitetaan omien kiinteistöjen osalta kiinteistökohtaisesti jätelajeittain syntyvät jätemäärät vuoteen 2009 mennessä ja laaditaan suunnitelmat ja ohjeistukset jätemäärien seuraamiseksi, vähentämiseksi ja syntyvien jätteiden käsittelemiseksi kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Seurantavastuu: Kiinteistöpäällikkö, talousjohtaja, koulutuspäälliköt, kehittämispäälliköt, tukipalvelupäälliköt Raportointi: Tilapalveluyksikkö seuraa kuukausittain kiinteistöjen jätemäärien syntymistä ja raportoi siitä kiinteistökohtaisesti vuosittain kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: kuukausittain ja vuosiyhteenvedot. 2.5 Materiaalien taloudellinen hankinta ja käyttö Tavoitteet: Sitoudutaan kaikissa materiaalien hankinnoissa kestävän kehityksen periaatteiden mahdollisimman tehokkaaseen noudattamiseen, säästäväiseen kulutukseen, materiaalien tarkoituksenmukaiseen uusiokäyttöön, lyhytaikaiseen varastointiin ja kierrätykseen. Toimenpiteet: Kehitetään hankintaohjeistus kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseksi. Vaikutetaan seudullisen HALO-hankintayhteistyön kautta yhteisiin hankintaohjeisiin, jotta myös niiden kestävää kehitystä edistävät näkökulmat ja reunaehdot vahvistuvat. Edistetään materiaalien tarkoituksenmukaista uusiokäyttöä, kierrätystä ja taloudellista toimintaa. Seurantavastuu: Talousjohtaja, vararehtorit, osaamisaluejohtajat ja muut osaamisalueiden esimiehet, tukipalvelupäälliköt. 9

Raportointi: Talousjohtaja seuraa hankintojen toteutumista hankintaohjeiden ja talousarvion mukaisesti sekä materiaalien kulutuksen määrää, uusiokäyttöä ja kierrätystä voimassaolevan taloudellisten välitilinpäätösraporttien rytmissä ja raportoi vuosittain kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: Välitilinpäätöksittäin ja vuosiyhteenvedot 2.6 Kuljetukset ja liikkuminen Tavoitteet: Yksikköjen välistä kuljetus- ja liikkumistarvetta syntyy väistämättä jossain määrin johtuen eri paikkakunnilla toimimisesta. Kuopiossa paikallista kuljetus- ja liikkumistarvetta syntyy eri puolille kaupunkia sijoittuneista toimitiloista. Maantieteellisistä etäisyyksistä johtuvaa siirtymistä pyritään vähentämään hyödyntämällä sähköisiä ratkaisuja niin opetuksessa kuin muussakin kasvokkain tapahtuvassa viestinnässä. Kuopion kampusrakentaminen tulee omalta osaltaan vähentämään sekä kuljetus- että liikkumistarvetta Kuopion sisällä. Toimenpiteet: Otetaan käyttöön sähköiset välineet opetustilanteiden ja kokousten välittämiseksi eri toimi- ja työpisteiden välillä. Lisätään virtuaaliopetuksen määrää, jolloin liikkumistarve ajan ja paikan suhteen vähenee siltä osin. Tehostetaan sisäisen postin, kirjasto- ja muun materiaalien kuljettamista toimipisteiden välillä. Toteutetaan Kuopion kampuksen rakentaminen vaiheittain kuntayhtymän päätösten mukaisesti 2008 alkaen. Seurantavastuu: Talousjohtaja, vararehtorit, osaamisaluejohtajat ja muut osaamisalueiden esimiehet, tukipalvelupäälliköt. Raportointi: Talousjohtaja seuraa kuljetus- ja kulkemiskustannusten toteutumista talousarvion mukaisesti voimassaolevan taloudellisten välitilinpäätösraporttien rytmissä ja raportoi vuosittain kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: Välitilinpäätöksittäin ja vuosiyhteenvedot. 2.7 Rakentaminen ja kunnossapito Tavoitteet: Kiinteistönpito kokonaisuudessaan on merkittävä energian käyttäjä ja ympäristön kuormittaja. Tavoitteena on lämpö- ja sähköenergian sekä vedenkulutuksen vähentäminen. Tilamuutos- ja korjaustyötarpeiden määrittämisessä ja toteuttamisessa huomioidaan energian säästöön vaikuttavat suunnittelu- ja toteutusratkaisut. Uudisrakentamisessa pyritään matalaenergiaratkaisuihin. Kunnossapidon tavoitteena on terveellisten työolosuhteiden ja rakenteiden kunnon säilyttäminen sekä viihtyisyyden ylläpito. Omien kiinteistöjen ulkoalueiden ja sisätilojen hoidossa otetaan huomioon turvallisuus-, esteettisyys- ja ympäristönäkökohdat. Toimenpiteet: Uudisrakentamisessa pyritään matalaenergiaratkaisuihin. Omien kiinteistöjen kiinteistökohtaiset kuntoarviot ja -tutkimukset päivitetään vuoteen 2010 mennessä. Lisäksi kuntoarvioita laajennetaan käsittämään energian kulutuksen kannalta keskeisten ulkoseinien, alapohjien ja yläpohjien rakenneratkaisut sekä niiden lämmöneristysarvot. 10

Kuntoarvioiden laadinta kytketään energiakatselmukseen ja huoltokirjaohjelma otetaan käyttöön vuoteen 2010 mennessä. Omien kiinteistöjen ulkoalueiden koneellisessa puhtaanapidossa ja liukkaudenestossa optimoidaan turvallisuus, taloudellisuus ja muu tarkoituksenmukaisuus. Kootaan kiinteistökohtaisesti käytettävien pesu- yms. aineiden käyttöturvallisuustiedotteet sekä koneiden ja laitteiden käyttö- ja turvallisuusohjeet käyttöpaikoille. Laaditaan ohjeistus Kestävän kehityksen huomioon ottaminen Savonia-amk:n kiinteistönpidossa vuoteen 2010 mennessä. Seurantavastuu: Kiinteistöpäällikkö, talousjohtaja, rehtori. Raportointi: Tilapalveluyksikkö seuraa rakentamisen ja kunnossapidon kohdekohtaisten sopimusten toteutumista vuosittaisen toimintasuunnitelman mukaisesti ja kiinteistöpäällikkö raportoi vuosittain johdolle sekä kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: Vuosittain. 2.8 Tilojen käyttöasteen tehostaminen Tavoitteet: Tilojen ja kiinteistöjen ylläpidossa ja siitä aiheutuvassa ympäristökuormituksessa keskeisinä ylläpitovaatimuksia aiheuttavina tekijöinä ovat tilojen käyttötapa ja käyttöasteet. Tavoitteena on tilojen monikäyttöisyyden lisääminen ja hyödyntämisajan optimointi. Tavoitteena on Savonia Businessin väliaikaiset tilajärjestelyt nykyisiin käytössä oleviin tiloihin siten, että lisätilaa ei tarvitse hankkia ennen Kuopio-kampuksen rakentamista. Tavoitteena on tilatarpeen ja tilakäytön tarkoituksenmukainen kokonaisoptimointi. Toimenpiteet: Tilavarausohjelmisto otetaan käyttöön vuoden 2008 aikana. Samalla siirrytään keskitettyyn tilojen hallinta- ja varausjärjestelmään kaikkien amk:n käytettävissä olevien tilojen osalta. Kehitetään tilojen käytönmukaisen kustannusten kohdistamiseen tarvittava seuranta ja raportointi vuoden 2008 aikana. Käytön mukainen kustannusten kohdistaminen toteutetaan vuoden 2009 aikana. Seurantavastuu: Kiinteistöpäällikkö, talousjohtaja, vararehtorit, osaamisaluejohtajat. Raportointi: Tilapalveluyksikkö seuraa tilojen käyttöasteiden kehittymistä yksiköittäin ja tilatyypeittäin ja kiinteistöpäällikkö raportoi vuosittain johdolle sekä kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: Vuosittain. 2.9 Fyysisen ja sosiaalis-kulttuurisen esteettömyyden edistäminen Tavoitteet: Tavoitteena on turvata henkilöstön ja kaikkien opiskelijoiden turvallinen työskentely ja helppo liikkuminen, näkeminen ja kuuleminen fyysisen toimintakyvyn rajoitteista huolimatta. Tavoitteena on vähentää sosiaalista eriarvoisuutta, ja toisaalta vahvistaa moninaisuustaitoja, joilla tarkoitetaan koko työyhteisön toteuttamaa moninaisuuden ja erilaisuuden arvostamista ja huomioonottamista, yksilöiden tasa-arvoista kohtelua ja moninaisuuden kunnioittamista ja siitä oppimista. Tavoitteena on luoda esteettömyyden toimenpideohjelma, joka sisältää tehdyt toimenpiteet sekä suunnitelmat esteettömyyden eri osa-alueiden (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja kielellinen) kehittämiseksi. 11

Savonia-amk on mukana Esteetön opintopolku (toteutusaikataulu 1.8.2008 31.7.2010) -hankkeessa, joka toteutetaan yhteistyössä Kuopion yliopiston ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa. Esteetön opintopolku -hankkeen tavoitteena on - parantaa koulutuksen saavutettavuutta ja kansalaisten yhdenvertaisuutta, - ehkäistä syrjäytymistä kehittämällä erilaisia opiskelijan valinta-, ohjaus- ja opetusmenetelmiä, - tuottaa esteettömän opiskeluprosessin mahdollistavia toimintamalleja alkaen koulutukseen hakeutumisesta aina työhön sijoittumiseen saakka, jota/joita voidaan soveltaa myös muissa vastaavissa prosesseissa, - vaikuttaa tiedottamisella ja koulutuksella asenteisiin korkeakouluissa ja niiden vaikutusalueella sekä työelämässä, - lisätä kansainvälistä vetovoimaisuutta (maahanmuuttajat, ulkomaiset opiskelijat), - luoda esteetön toimintaympäristö korkeakouluihin ja - luoda toimintamalli, jota voidaan soveltaa työelämän esteettömyyden lisäämiseksi. Toimenpiteet: Fyysisen ja sosiaalis-kulttuurisen esteettömyyden edistämisen tavoitteet toteutuvat Esteetön opintopolku -yhteistyöhankkeen toimenpiteinä: - Selvitetään kyselyillä, haastatteluilla ja tilastotietojen pohjalta, mitä opiskelun ja oppimisen esteitä kumppanikorkeakoulujen opiskelijat kokevat. - Kartoitetaan fyysisen toimintaympäristön esteet (liikkumisen, kuulemisen ja näkemisen esteet, työ- ja apuvälineet). Fyysisten esteiden kartoittamisessa hyödynnetään Housing Enabler -menetelmää. Verkkosivujen sekä oppimisympäristöjen luomisessa käytetään hyväksi Essi Esteetön -työkalua. - Selvitetään opiskelijapalveluiden esteettömyys. - Selvitetään oppimisprosessin eri vaiheiden esteettömyys. - Selvitetään esteettömyyttä opiskelijoiden ohjatussa harjoittelussa. Selvitys palvelee myös työpaikan esteettömyyden kehittämistä. - Selvitetään työelämän yhteistyökumppaneiden tuen tarvetta omien esteettömyysselvitysten tekemiseen ja esteettömyyden lisäämiseen työyhteisöissä. Em. hankkeen lisäksi sovelletaan ja kehitetään edelleen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, työsuojelun toimintaohjelmaa, työterveyshuoltoa, rekrytointi- ja perehdytysprosesseja, ohjetta työpaikkakiusaamisen ja häirinnän käsittelemiseksi, päihteiden väärinkäytön vähentäminen ja hoitoonohjausohjetta. Näitä toimintoja toteutetaan aktiivisesti erikseen määriteltyinä toimintoina Savonia-amk:ssa. Seurantavastuu: Keke-vastuuhenkilöt ja henkilöstötiimi yhteistyössä, yhteistyöhankkeen Savoniaamk:n hankevastaava ja vararehtori (Esteetön opintopolku -hankkeen ohjausryhmän jäsen). Raportointi: Vastuuhenkilöt raportoivat kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: Vuosittain. 2.10 Monikulttuurisuuden edistäminen Tavoitteet: Savonia-amk:ssa toimivat vähemmistöryhmät ja ulkomaalaiset otetaan tasavertaisesti huomioon ja tuetaan heidän pääsemistään yhteisön täysivaltaisiksi jäseniksi. Monikulttuurisuuden ymmärtämistä lisätään Savonia-amk:ssa. Toimenpiteet: Tarjotaan suomenkielen opetusta ei-suomenkielisille yhteisön jäsenille (maahanmuuttajat ja tutkinnon suorittajat). Järjestetään koulutusta eri kulttuureista yhteisön jäsenille. Perehdytetään eri kulttuuritaustaiset yhteisön jäsenet suomalaiseen kulttuuriin ja annetaan opintoihin liittyvää ohjausta. Ohjausta toteutetaan yhteistyössä opiskelijakunnan kanssa. Seurannan vastuu: Koukero (koulutuksen kehittämisryhmä) vastaa monikulttuurisuuden edistämisen toteutumisesta. 12

Seuranta: Koulutuksen kehittämisryhmä (Koukero) raportoi kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: Vuosittain. 2.11 Terveyden ja turvallisuuden edistäminen Tavoitteet: Tavoitteena on henkilöstön ja opiskelijoiden terveyden ja turvallisuuden edistäminen sekä mahdollisten kriisitilanteiden hallinta. Toimenpiteet: Terveyttä edistetään työterveyshuollon toimenpitein sekä työsuojelun toimintaohjelman ja tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti. Selvitetään opiskelijaterveyden huollon tarpeet ja tarvittavat toimenpiteet viimeistään vuoden 2009 aikana. Tilapalveluyksikkö kehittää ja ylläpitää kiinteistökohtaisesti tilaturvallisuuteen liittyvät toimintaohjeet ja turvallisuussuunnitelmat kaikkien tilojen osalta. Laaditaan kiinteistökohtaiset harjoittelusuunnitelmat. Mahdollisten kriisitilanteiden hallintaan liittyvät ohjeet laaditaan vuoden 2008 aikana. Seurantavastuu: Henkilöstöpalvelut: työterveyshuolto, työsuojelu, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Tilapalveluyksikkö: tilaturvallisuus Vararehtori: opiskelijaterveydenhuolto Raportointi: Raportoidaan toiminta- ja henkilöstökertomuksissa. Raportoinnin aikataulutus: Vuosittain. 2.12 Kulttuuriperinteiden vaaliminen Tavoitteet: Tavoitteena on tiedostaa oma historia ja luoda uutta kulttuuriperinnettä. Toimenpiteet: Tallennetaan historiallista aineistoa ja tuodaan sitä esille erilaisissa tilanteissa. Järjestetään yhteisiä tilaisuuksia. Sovitaan Savonia-amk:n yhteisistä käytänteistä huomionosoituksissa, merkkipäivämuistamisissa yms. sekä ulkoisen imagon vahvistamistavoista ja laaditaan niistä ohjeet vuoden 2009 loppuun mennessä. Huolehditaan suojeltujen rakennusten suojelusuunnitelmien toteuttamisesta. Seurantavastuu: Rehtori, vararehtorit, talousjohtaja, osaamisaluejohtajat ja muut osaamisalueiden esimiehet, tukipalvelupäälliköt. Raportointi: Raportoidaan sisäisten arviointien osana kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: Arviointisuunnitelmien mukaisesti. 13

2.13 Kestävän kehityksen verkostoyhteistyö Tavoitteet: Tavoitteena on laajentaa tietämystä kestävästä kehityksestä ja kantaa laajempaa vastuuta kestävän kehityksen toteutumisesta yhteiskunnassa. Toimenpiteet: Osallistutaan kestävän kehityksen yhteistyössä sellaisiin paikallisiin ja valtakunnallisiin verkostoihin, jotka edistävät Savonia-ammattikorkeakoulun kehittymistä kohti kestävän kehityksen mukaista toimintaa ja joiden kautta Savonia-amk voi kantaa oman osuutensa yhteiskuntavastuusta. Seurantavastuu: Kestävän kehityksen ohjausryhmä, amk:n ja osaamisalueiden kekevastuuhenkilöt. Raportointi: Verkostojen vuosiraportit annetaan tiedoksi kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: Vuosittain. 2.14 Tiedotussuunnitelma Tavoitteet: Tavoitteena on saada henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät tietoisiksi Savonia-amk:n kestävän kehityksen periaatteista, sisällöistä, toimenpiteistä ja tuloksista. Toimenpiteet: Savonia-amk:n kestävän kehityksen toimenpideohjelmasta tiedotetaan Savonian Sanomissa, sähköpostitse, koulutuksissa ja seminaareissa, raporteissa ja verkkosivuilla. Laaditaan vuosittain tiedotussuunnitelma osana Savonia-amk:n tiedotussuunnitelmaa. Seurantavastuu: Kestävän kehityksen ohjausryhmä, keke-vastuuhenkilöt, tiedottaja. Raportointi: Seurataan tiedotussuunnitelman toteutumista. Raportoinnin aikataulutus: Jatkuvasti. 14

3 Nykytila 3.1 Kestävän kehityksen osaaminen ja arkipäivässä näkyminen Keväällä 2007 toteutettiin opiskelijatyönä laaja opiskelijoille ja henkilöstölle suunnattu kestävän kehityksen tuntemusta ja arjessa näkymistä kartoittava kysely (liite 5). Kestävän kehityksen projektin aikana on toteutettu myös muita selvityksiä ja arviointeja, joissa on kartoitettu mm. kulttuuriperinteiden vaalimista, opiskelija- ja työterveyteen liittyviä asioita, kiinteistöjen kuntoa ja ylläpitoa. Kestävä kehitys näkyy Savonia-amk:n visiossa, strategiassa, säännöissä ja ohjeistuksissa yleisesti ottaen varsin vähän. Työsuojelun toimintaohjelma ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ovat tässä mielessä ajantasaiset. Työsuojelun toimintaohjelmassa 2006 2009 on määritelty työsuojelun osa-alueiksi 1) henkinen työsuojelu, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, 2) yhteisöllisyyden kehittäminen ja työkykyä ylläpitävä toiminta, 3) työympäristön turvallisuus, tapaturmien ehkäisy ja ensiaputoiminta ja 4) työterveyshuolto. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2006 2009 määrittelee toimintakauden painopistealueiksi 1) vastuullisen johtajuuden osana henkilöstön tasa-arvoa ja hyvinvointia, 2) tasa-arvoisen työ- ja opiskeluympäristön ja 3) syrjinnän ja häirinnän ehkäisemisen. Savonia-amk:ssa on laadittu ohje päihteiden väärinkäytön vähentämiseksi ja hoitoonohjaukseksi sekä ohje työpaikkakiusaamisen ja häirinnän estämiseksi. Työterveyshuollosta laaditaan vuosittaiset toteutussuunnitelmat yhdessä työterveyspalveluja tuottavan yrityksen kanssa. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella yhteisömme jäsenistö pitää energian kulutuksen vähentämistä tärkeimpänä kestävään kehitykseen liittyvänä asiana. Seuraavaksi tärkeimpiä ovat kierrättäminen ja jätteiden lajittelu. Kulutuksen vähentäminen, tuotteiden elinkaaren pidentäminen, ympäristöystävällisten tuotteiden tuotekehitys ja käyttö, tiedon jakaminen ja koulutus, ilmaston ja ympäristön suojelu, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, uusiutumattomien luonnonvarojen säästäminen, ympäristöystävälliset energiamuodot ja biopolttoaineet nousevat myös selvästi esiin. Käytännön arjessa kestävä kehitys näkyy Savonia-amk:n arkipäivässä jonkin verran esim. jätteiden lajittelun ja eri kulttuuritaustojen huomioon ottamisen osalta. Paperin ja energian kulutuksen arvioidaan olevan suurta ja niiden kulutuksen vähentämiseen toivotaan kiinnitettävän huomiota. Opiskelua tai työskentelyä hankaloittaa monissa toimipaikoissa eniten huonosti toimivaksi koettu ilmanvaihto ja toiseksi eniten työskentelytilojen sopimaton lämpötila. Opetusvälineiden taso ja opetustilojen viihtyisyys ja siisteys ovat kyselyn mukaan keskimäärin kohtuullisella tasolla. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän omistamiin ja vuokralla oleviin toimitiloihin ei ole toteutettu systemaattista kiinteistöjen ylläpidon arviointimenettelyä. Kiinteistöjen tilaa voidaan arvioiden mukaan pitää kuitenkin kohtuullisen hyvänä, joskin tulevaisuuden uhkana on vanhojen rakennusten kasvava ylläpidon tarve. Arviointia toimitilojen soveltuvuudesta esteettömän opiskelun tiloiksi tullaan tekemään Esteetön opintopolku työelämään -hankkeen toimesta vuosien 2007 2010 aikana. Kiinteistöjen kattavaa jätevirtojen kartoitusta tai käsittelyohjeistusta ei ole tehty. Tämän päivän jätteiden lajittelumahdollisuudet vaihtelevat eri yksiköissä hyvästä tasosta heikkoon. Paperin kulutuksen vähentäminen on mahdollista niin kokousaineistojen kuin opetusmateriaalienkin osalta. Kulttuuriperinteiden vaaliminen näkyy vaihtelevasti eri yksiköiden käytännön toimissa. Suojeltavia rakennuksia on Kuopion terveysalan yksiköllä 4 kpl. Useissa yksiköissä on taltioitu koulutusalaan liittyvää historiallista esineistöä ja muuta opetusaineistoa. Eri yksiköiden historialliset juuret ulottuvat aina 1800-luvulle saakka ja näiden yksiköiden historiallisia perustamisvuosipäiviä juhlistetaan vaihtelevin menoin. Yhteisiä koko amk:n tilaisuuksia ovat lukuvuoden viralliset avajaiset ja pikkujoulut. Tulosaluekohtaisesti vaihtelevia käytänteitä liittyy lukuvuoden aloittamiseen, joulun viettoon ja lukuvuoden päättymiseen. Myös henkilöstön merkkipäiviin ja eläkkeelle jäämisiin liittyvät muistamiset vaihtelevat tulosalueittain ja yksiköittäin. Eri koulutusalojen opiskelijayhdistyksillä on vakiintuneita vuosittain toistuvia tapahtumia vaihteleva määrä. Opiskelijakunta SAVOTTA järjestää muutamia koko amk:n kattavia toistuvia tapahtumia, jotka painottuvat Kuopioon. 15

Kyselyn mukaan neljännes opiskelijoista ja henkilökunnasta arvioi, ettei kaikkia opiskelijoita kohdella täysin tasa-arvoisesti ja viidennes arvioi, ettei kaikkia työntekijöitä kohdella täysin tasa-arvoisesti. Koulukiusaamista ja työpaikkakiusaamista arvioidaan esiintyvän jossain määrin yhteisössämme. Turvallisuusmääräysten tuntemus on heikkoa opiskelijoiden ja henkilöstön keskuudessa. Kahdelle kolmasosalle ei turvallisuusmääräyksiä ole kyselyn mukaan esitelty heidän taloon tullessaan eivätkä ne ole edelleenkään yli puolella tiedossa. Kestävän kehityksen osaamisesta arvioidaan melko yksimielisesti olevan hyötyä työelämässä. Savonia-amk:n hanketoiminnan ohjeistuksessa kestävä kehitys näyttäytyy selkeänä mainintana ympäristövaikutusten arvioinnista ja vaatimuksena, että hankkeen tulee olla kestävän kehityksen periaatteiden mukainen. Vuosittain toteutettavista hankkeista useat kohdistuvat suoraan jollekin kestävän kehityksen osa-alueelle. Näitä hankkeita tai niiden tuloksia ei kuitenkaan koordinoida kestävän kehityksen näkökulmasta. Savonia-amk:n taloussäännössä todetaan taloudenpidosta, että kuntayhtymän rahatoimi on hoidettava taloudellisesti ja tuottavasti sekä riskejä välttäen, hankinnat on suoritettava taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti, omaisuus on pidettävä kunnossa ja sitä tulee käyttää taloudellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. 3.2 Energiankulutus Energiankäytön tehokkuuteen ja uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseen liittyvät toimet ovat mukana monissa Euroopan yhteisön politiikkatoimissa, joista johdettavien velvoitteiden täyttämiseen Suomi on osana Euroopan yhteisöä sitoutunut. Energiansäästöön liittyen keskeisin yhteisötason politiikkatoimi on toukokuussa 2006 voimaan tullut direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista. Energiapalveludirektiivi asettaa jäsenvaltioille ohjeellisen yhdeksän prosentin energiansäästötavoitteen jaksolla 2008 2016 ja velvoittaa varmistamaan, että julkisella sektorilla on direktiivin mukaisessa energiansäästön edistämisessä esimerkillinen rooli. Energiavalintojen tulee olla terveellisiä ja turvallisia, ja niissä tulee ottaa huomioon myös tulevat sukupolvet. Kehityskulkujen muuttamisessa hyviä tuloksia on saatu korostamalla win-winmahdollisuuksia (luottamukseen perustuva yhteistyö, jossa molemmat osapuolet voittavat) ja public-private-partnership-hankkeita (julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö). Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä omistamissa kiinteistöissä ei varsinaista energiakatselmusta ole tehty. Yksittäisiä selvityksiä on tehty osana sähköverkoston / -laitteistojen uusimis- ja muutostöitä. Nämä tapauskohtaiset selvitykset eivät kata energiakatselmuksen vaatimuksia. Osa rakennuksista (rakennusosista) on rakennettu viiden viimeisen vuoden aikana, joten niiden osalta ei ole ollut tarvetta suorittaa energiakatselmusta ja toisaalta mm. toimitilajärjestelyt (2003 2004) toisen asteen koulutuskuntayhtymän kanssa sekä Kuopio-kampuksen rakennushanke ovat omalta osaltaan lykänneet erilaisten kiinteistöihin kohdistuvien selvitysten käynnistämistä. Nykyinen sähköenergian kulutus on omien kiinteistöjen osalta noin 4.300 MWh/vuosi ja kaikkien ammattikorkeakoulun käytössä olevien tilojen osalta kokonaiskululutusarvio on noin 6.000 MWh/vuosi. Lämpöenergiaa kuluu omissa kiinteistöissä vuosittain noin 7.400 MWh/vuosi ja kaikkien ammattikorkeakoulun käytössä olevien kiinteistöjen kokonais-kulutusarvio osalta on noin 12.500 MWh/vuosi. Tämä tarkoittaa vuoden 2007 hintatasolla kokonaisuudessaan yli 1,1 ME vuosikustannusta sähkön ja lämpöenergian osalta. 16

Omien kiinteistöjen osalta kiinteistökohtainen energian kulutus (MWh) oli vuonna 2007 Kiinteistö sähkö lämpö Haukisaarentie 2 763 1046 Opistotie 2 1951 2884 Sairaalakatu 6 8 1106 2780 Osmajoentie 75 463 722 YHTEENSÄ 4283 7432 3.3 Vedenkulutus Suomen vesivarat ovat runsaat. Pintavettä riittäisi käytettäväksi jokaiselle suomalaiselle noin 60 m 3 vuorokaudessa. Pohjavettä käytetään nykyisin noin 0,6 milj. m 3 vuorokaudessa. Teollisuus ja maatalous käyttävät merkittävästi sekä pohja- että pintavettä. Ihminen käyttää vettä juomiseen noin 2 litraa vuorokaudessa ja muihin kotitaloustoimintoihin 150 200 litraa vuorokaudessa. Veden kulutus on pienentynyt viime vuosikymmeninä kotitalouksissa ja teollisuudessa vettä säästävän teknologian käyttöönoton, taloudellisen ohjauksen, valistuksen ja vesijohtojen saneerauksen ansiosta. Veden kokonaiskulutukseksi Suomessa arvioidaan n. 1 milj. m 3 vuorokaudessa. Hyvä talousvesi on paitsi terveydelle vaaratonta, myös hyvänmakuista, kirkasta ja väritöntä. Yhdyskuntien vesilaitosten raakavedestä 44 % on pintavettä ja 56 % pohja- tai tekopohjavettä. Yksittäinen ihminen pystyy edistämään kestävää kehitystä vähentämällä veden kulutusta. Puutarhan voi kastella sadevedellä tehokkaiden sadevedenkerääjien avulla, wc:n huuhteluun käytettyä vesimäärää voi pienentää mm. laittamalla täyden pullon vesisäiliöön, asentamalla kuivakäymälän, käymällä kylvyn sijasta suihkussa, huuhtelemalla astiat seisovassa vedessä juoksevan veden sijasta jne. Useimmissa Savonia-amk:n yksiköissä vedenkulutus muodostuu pääasiassa ruokailuun liittyvästä ja henkilökohtaisen hygienian ylläpitämisestä aiheutuvasta kulutuksesta. Selkeänä poikkeuksena on Pelastusopisto, joka käyttää opetus- ja harjoittelutoiminnassaan huomattavan runsaasti vettä. Tämä on koulutusalan huomioon ottaen luonnollisesti ymmärrettävää. Vesikalusteiden ikä ja vedenkulutusmäärät vaihtelevat huomattavasti riippuen kiinteistön iästä ja / tai kiinteistöön tehdyn peruskorjauksen ajasta. Omien kiinteistöjen osalta veden vuosikulutus on noin 14.000 m 3 vuodessa ja kaikkien kiinteistöjen osalta ilman Pelastusopistoa arvioilta noin 23.000 m 3 vuodessa. Tämä merkitsee nykyhinnoin vuositasolla noin 700.000 euron kustannusta. Omien kiinteistöjen osalta kiinteistökohtainen veden kulutus (m 3 ) oli vuonna 2007 Kiinteistö vesi Haukisaarentie 2 2323 Opistotie 2 5405 Sairaalakatu 6 8 4834 Osmajoentie 75 1201 YHTEENSÄ 13763 17

3.4 Jätehuolto Suomen jätelainsäädäntö kattaa kaikki jätteet, ei kuitenkaan eräitä erityisjätteitä, esimerkiksi ydinjätteitä. Jätelainsäädäntömme seuraa EU:n jätelainsäädännön kehitystä, mutta joiltakin osin säädöksemme ovat EU:n vastaavia säännöksiä tiukemmat. Joillakin aloilla EU:lla ei ole vastaavia säännöksiä tai ne ovat vielä valmisteilla. Jätteiden verotusta ja maksuja säätelee verolainsäädäntö ja eräitä maksuja myös jätelainsäädäntö. Myös muiden alojen säädöksissä on jätteitä koskevia säännöksiä. Jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Kiinteistön haltijan on huolehdittava järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluvan jätteen keräyksen järjestämisestä. Jätteen tuottajan on toimitettava tällainen jäte kiinteistön haltijan järjestämään keräyspaikkaan. Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Savonia-amk:ssa syntyy vuosittain jätettä, jonka käsittelyllä on huomattavia ympäristövaikutuksia. Paperin ja pahvin lisäksi hyötyjätteisiin lasketaan mukaan biojäte, metalli- ja lasijäte, tuhottavaksi tarkoitettu paperijäte, sekä sähkö- ja elektroniikkaromu. Ongelmajätteitä ovat lähinnä paristot, akut, loisteputket, maalit ja liuottimet, värikasetit ja laboratoriojätteet. 3.5 Materiaalien hankinnat ja käyttö Julkinen sektori (valtio, kunnat ja kuntayhtymät) hankkii tavaroita ja palveluja vuosittain lähes 14 miljardilla eurolla. Järjestelmällisellä toiminnalla ja kiinnittämällä huomiota hankintatapoihin, tuotevalintoihin ja hankinnan kustannuksiin saavutetaan kaikinpuolinen etu. Tähän velvoittaa myös laki julkisista hankinnoista (30.3.2007/348). Ympäristönäkökohtien huomioon ottamisella julkisissa hankinnoissa on suuri merkitys kestävän kehityksen edistämisessä. Uuden hankintalain (2007) mukaan hankintayksiköiden onkin pyrittävä järjestämään hankintatoimensa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina myös ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Ympäristönäkökohdat tulee ottaa asianmukaisesti huomioon kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa; niin hankinnan päätöskriteerien suunnittelussa, tarjoajien ja ehdokkaiden valinnassa kuin myös valintapäätöksen ja hankintasopimuksen tekemisessä. 18

Julkiselta sektorilta odotetaan tiennäyttäjän roolia. Hankintojen suuren volyymin ansiosta julkisella sektorilla on mahdollisuus - jopa moraalinen velvollisuuskin - vaikuttaa käytettäviin tuotteisiin. Hankinnoissa sovelletaan uusia toimintatapoja, joilla pyritään sekä ympäristövaikutusten huomioon ottamiseen että taloudelliseen hyötyyn pitkällä aikavälillä. Hankintatoimen vaikutus ympäristöasioissa muodostuu tarjouspyyntöjen sisällön määrittelystä, hankintapäätösten teosta, tiedottamisesta ja ohjeistamisesta tavaroiden ja palvelusten käyttäjille. Hankintapäätösten valmistelussa ympäristöarvojen tarkastelun tulee olla mukana yhtenä kokonaistaloudellisuuden arviointikriteerinä muiden kuten hinnan, laadun ja logististen näkökohtien kanssa. Savonia-amk:n hankintoja ohjaa kuntayhtymän hankintaohjeet ja sitä täydentävät talousjohtajan antamat erilliset ohjeet. Savonia-amk:n toimialueella on sitouduttu seudulliseen HALOhankintayhteistyöhön, jonka toimintaohjeet ja kilpailutus kattaa huomattavan osuuden käyttöomaisuus- ja myös palveluhankinnoista. Yksiköt suorittavat materiaalihankinnat vuosittaisten talousarvioiden puitteissa ja em. hankintamenettelyjä noudattaen. 3.6 Kuljetukset ja liikkuminen Savonia-amk toimii kolmella eri paikkakunnalla ja Kuopiossa 11 eri osoitteessa. Tämä aiheuttaa vääjäämättä kuljetus- ja liikkumistarpeita näiden yksiköiden välillä. Opetushenkilöstön osaamisen tehokas hyödyntämien edellyttää useissa tapauksissa säännöllistä liikkumistarvetta yksiköiden ja myös paikkakuntien välillä. Hallinto ja kehittäminen edellyttävät myös säännöllistä yhteydenpitoa eri yksiköiden välillä ja aiheuttavat myös merkittävää liikkumistarvetta yksiköiden välillä. Opetuksen hajautuminen Kuopiossa useisiin toimipisteisiin aiheuttaa myös opiskelijoiden liikkumistarvetta. Kyselyn mukaan 15 % opiskelijoista käyttää liikkumiseen omaa autoa. Eri yksiköissä sijaitsevien kirjastojen välinen aineistojen kuljetus hoidetaan Kuopiossa osittain omalla kuljetuskalustolla virastomestarien toimesta. Virastomestarit huolehtivat myös osittain Kuopion yksiköiden välisen sisäisen postin jakelusta. 3.7 Rakennusten ja tilojen rakentaminen ja kunnossapito Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän omistamille ja vuokralla oleville toimitiloille ei ole laadittu järjestelmällistä ylläpidon arviointimenettelyä kestävän kehityksen näkökulmasta. Nykyinen ylläpidon toimenpiteiden arviointi tapahtuu tapaus- ja tilannekohtaisesti. Tämä menettely ei välttämättä anna riittävää kokonaiskuvaa kiinteistön eikä koko kiinteistömassan ylläpidon toteutumisesta ja toimenpiteiden kokonaisvaikutuksista esim. kestävän kehityksen kannalta. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän omistamille kiinteistöille on laadittu kuntoarviot 1990- luvun lopulla ja/tai 2000-luvun alussa. Kuntoarvioita ei ole laadittu uusimmille rakennuksille/rakennusosille: Opistotie 2 D-osa (Kuopio), Haukisaarentie 2 F-osa (Iisalmi), Osmajoentie 75 C- osa (Varkaus). Kaikki kuntoarviot eivät ole kattavuudeltaan ja informaatioarvoltaan riittäviä. Nykytilannetta kiinteistöjen ylläpidossa voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Koska oma toimitilamäärämme on noin 63 000 hyötyneliömetriä, on selvää, että kokonaisvaltaiseen ylläpidon tarkasteluun ja toimintojen kehittämiseen tulisi panostaa selvästi nykyistä enemmän. Suurimpia ongelmia ja uhkia ovat talouden ja ympäristönäkökohtien suhteen vanhojen rakennusten kasvava ylläpidon tarve ja tästä johtuva ylläpitokustannuksien kasvu ennen laajempien peruskorjauksien toteuttamista. Savonia-amk:n käytössä olevien tilojen osalta puhtaanapito on ulkoistettu kiinteistökohtaisin sopimuksin. 19

3.8 Tilojen käyttöasteet Tilojen käyttöaste vaihtelee lukuvuoden aikana merkittävästi. Pääsääntöisesti suurimmat tilatarpeet ja käyttöasteet ovat alkusyksyn ja alkuvuoden aikana. Nykyinen tilamäärä sallii sen, että opetuksen toteutuksen ajankohtia voidaan järjestellä kussakin kiinteistössä suhteellisen joustavasti. Tilojen käyttöasteista ei ole koottu kattavaa selvitystä, mutta alustavasti koottujen selvitysten perusteella voidaan yleisellä tasolla todeta seuraavaa: Tilojen käyttöasteet ovat syksyn ensimmäisen periodin aikana (tarkasteluaikavälillä klo 8 16) kohtuullisen korkeat; käyttöasteprosentit vaihtelevat tilakohtaisesti 20 80 %:n välillä ja keskimääräinen käyttöaste on arviolta noin 55 %. Pienessä osassa tiloista käyttöaste jää kuitenkin alle 20 %:n. Tilakäytön pääasialliset ongelmat ensimmäisen periodin aikana syntyvät siitä, että perusopetus pyritään keskittämään tiettyihin aikoihin viikosta ja päivästä eli tilat ovat pääsääntöisesti lähes täyskäytössä puolenpäivän molemmin puolin, mutta erityisesti iltapäivien viimeisten tuntien osalta käyttöasteet pienenevät selvästi alle 50 %:n. Opintoihin liittyvien harjoittelujen ja opinnäytetöiden laadinnan alkamiset näkyvät päättävien vuosiluokkien poistumisena tilakäyttöryhmistä erityisesti kevään viimeisellä periodilla. Lukuvuositasolla tarkasteltaessa tilojen käyttöasteet jäävät tilakohtaisesti tarkastellen pääosin 20 50 %:n välille. Erityisesti suurten opetustilojen osalta keskimääräiset käyttöasteet ovat vuositasollakin hyviä vaihdellen 50 70 %:n välillä. 3.9 Fyysinen ja sosiaalis-kulttuurinen esteettömyys Oppilaitoksen toimintaympäristön tulee turvata kaikkien opiskelijoiden turvallinen työskentely ja helppo liikkuminen, näkeminen ja kuuleminen fyysisen toimintakyvyn rajoitteista huolimatta. Sosiaalisena ympäristönä oppilaitoksen tulee tunnistaa opiskelun ja oppimisen esteet ja vaikuttaa siten, että erilainen oppija on yhteisössään hyväksytty ja että hänen saamansa ohjaus ja tuki vastaavat hänen todellisia tarpeitaan. Opetusministerien kokouksissa 2001 Prahassa ja 2005 Bergenissä korostetaan Bolognan prosessin yhteydessä niin kansallisesti kuin Euroopan tasollakin sosiaalisen ympäristön merkitystä. Tavoitteena on vähentää sosiaalista ja sukupuolista eriarvoisuutta korkeakoulutuksessa. Opiskelun jälkeinen työyhteisö on yhä useammin monikulttuurinen, jolloin työyhteisössä tarvitaan moninaisuustaitoja. Niillä tarkoitetaan koko työyhteisön toteuttamaa moninaisuuden ja erilaisuuden arvostamista, yksilöiden tasa-arvoista kohtelua ja moninaisuuden kunnioittamista ja siitä oppimista. Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa, ESOK-hanke, määrittelee esteettömyyden siten, että se ottaa huomioon fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen esteettömyyden. Tämän osa-alueen nykytilan kuvaus ja kehittämistoimenpide-ehdotukset perustuvat Esteetön opintopolku työelämään -hankkeen projektisuunnitelmaan. Hankkeen toteutuksen aikana (1.8.2008 31.7.2010) toimenpidesuositukset ja -ohjeistukset tarkentuvat. 20

Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa, ESOK-hankkeen kuvio. (http://esok.jyu.fi/esittely/ viitattu 22.5.2007) Savonia-ammattikorkeakoulussa tehtyjä selvityksiä: Savonia-ammattikorkeakoulun kiinteistöpäällikkö on arvioinut esteettömyyden näkökulmasta ammattikorkeakoulun tämän hetkisiä tiloja. Suurimmat puutteet ovat opasteissa, kynnyksissä, portaissa ja valaistuksessa. Toimintaterapeuttiopiskelijat selvittivät terveysalan yksikön tiloja osana opintojaan. Tehdyssä arvioinnissa Sairaalakadun kiinteistöissä suurimmat puutteet löytyvät kapeista ovista, kynnyksistä, piha-alueen epätasaisuudesta ja monimutkaisuudesta sekä esim. liikuntaesteiselle henkilölle soveltuvien WC tilojen puutteesta suurimassa osassa rakennuksia. Kaikissa rakennuksissa on paljon portaita. Liikkumista vaikeuttaa myös kalusteiden sijoittelu esim. tekemällä kulkuväylistä ahtaita. Näkövammaisten tai heikkonäköisten henkilöiden kohdalla puutteet ovat portaissa esim. portaiden reunamerkinnät puuttuvat, kulkuväylien taktiiliset merkinnät puuttuvat ja opasteet ovat epäselviä tai huonolla kontrastilla ja pieniä. Tarvittavia pienempiä muutoksia tehdään huoltojen ja remonttien yhteydessä. Kirjastossa tarvittavista apuvälineistä on käynnissä selvitystyö. 3.10 Sosiaalis-kulttuurinen kestävyys Sosiaalis-kulttuurinen kestävä kehitys turvaa ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin, perusoikeuksiin ja elämän perusedellytysten hankkimiseen, kulttuurien monimuotoisuuden säilyttämisen, kulttuurien keskinäisen vuorovaikutuksen edistämisen sekä mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon omassa maassaan ja maailmanlaajuisesti. Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden keskeisenä kysymyksenä on taata, että hyvinvoinnin edellytykset siirtyvät sukupolvelta toiselle. Maailmanlaajuisia sosiaalis-kulttuurisen kestävyyden haasteita ovat esimerkiksi väestönkasvu, köyhyys, ruoka- ja terveydenhuolto, sukupuolten välinen tasa-arvo, moniarvoisuus ja suvaitsevaisuus sekä koulutuksen järjestäminen. Savonia-amk:ssa on laadittu Työsuojelun toimintaohjelma 2006 2009 ja Savoniaammattikorkeakoulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2006 2009. Näissä suunnitelmis- 21

sa on määritelty työsuojelun ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden Savonia-amk:n yhteiset toimintalinjat, tavoitteet ja toiminnan painopistealueet sekä vastuutoimijat. Savonia-amk on solminut työterveysasioiden osalta kaikkia toimipisteitä koskevan palvelusopimuksen ulkopuolisen työterveyspalvelutoimittajan kanssa. Vuosittain laaditaan työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka käsitellään myös tulosalueiden kehittämisryhmissä. Savonia-amk:ssa on laadittu ohje työpaikkakiusaamisen ja häirinnän käsittelemiseksi sekä päihteiden väärinkäytön vähentäminen ja hoitoonohjausohje. Työkykyä ylläpitävän (TYKY) toiminnan osalta käytänteet vaihtelevat tulosalueittain virkistystoiminnasta liikuntapalveluihin ja työympäristön kehittämiseen sekä kuntoutukseen. Opiskelijoiden terveydenhuollossa tukeudutaan kunnallisten terveyskeskusten palveluihin. Pääsääntöisesti tulosalueilla on järjestetty terveydenhoitajalle / lääkärille omat vastaanottotilat. Kaikissa yksiköissä pidetään kirjaa ensiapukoulutetuista henkilöistä ja tarjotaan mahdollisuuksia ylläpitää ja täydentää ensiapukoulutusta. Päihteiden väärinkäytön ehkäisystä on laadittu ohjeet ja kullakin tulosalueella on nimetty päihdeyhteyshenkilö. Yksiköissä on laadittu myös pelastussuunnitelmia. Kerran vuodessa toteutetaan henkilöstölle toimivuuskysely, jossa osaltaan kartoitetaan sosiaaliskulttuurisen ympäristön eli työyhteisön toimivuutta. Vuosittain laaditaan henkilöstökertomus, jossa raportoidaan mm. henkilöstön hyvinvoinnista (työterveys, terveystarkastukset, sairauspoissaolot, työtyytyväisyys ja työsuojelu). Savonia-amk:n yhteisiä tilaisuuksia ovat lukuvuoden viralliset avajaiset ja yhteiset pikkujoulut. Eri yksiköt järjestävät omia säännöllisesti toistuvia lukuvuoden aloitukseen ja päättämiseen liittyviä tilaisuuksia, pikkujouluja ja koulutusalan historiaan liittyviä merkkipäiviä. Näiden lisäksi on vaihtelevia käytäntöjä henkilöstön merkkipäivämuistamisen, eläköitymisen yms. osalta. Opiskelijakunta ja eri yksiköiden opiskelijayhdistykset järjestävät tilaisuuksia ja tapahtumia, jotka auttavat opiskelijoita opintojen alkuun, tutustumaan toisiinsa ja rentoutumaan opiskelujensa ohessa. Savonia-amk:lla on omistuksessaan Sairaalakadulla neljä suojeltavaa rakennusta. Useissa yksiköissä on kerätty oppilaitoshistoriaan ja koulutusalalle tyypillistä aineistoa menneiltä vuosilta ja asetettu ne nykyisten opiskelijoiden nähtäville. Muutamissa yksiköissä on otettu huomioon eri uskonto- ja kulttuuritaustaisten ihmisten erilaiset tarpeet mm. hiljentymisen ja ruokailun suhteen. 3.11 Verkostoyhteistyö Savonia-amk on ollut mukana kestävän kehityksen verkostoyhteistyössä kohta perustamisestaan lähtien. Savonia-amk liittyi mukaan Kuopion kaupungin ilmastostrategian laatimiseen jo vuonna 2002. Tämä kaupunkikohtainen ilmastostrategia oli vuonna 2003 valmistuttuaan ensimmäinen laatuaan koko Suomessa ja sai ansaittua huomiota julkisuudessa. Vuosi 2008 on Kuopion ilmastostrategian tulosten tarkasteluvuosi, jolloin arvioidaan, miten hyvin tai miten puutteellisesti strategiassa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Savonia-amk oli mukana ammattikorkeakoulujen SUDENET-verkostossa (The Baltic Sea Sustainable Development Network) vv. 2004 2006. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallinnoiman SUDENET-verkoston partnereita olivat Haaga amk, Helia amk, Laurea amk, Oulun Seudun amk, Pohjois-Karjalan amk, Savonia-amk, Svenska Yrkeshögskolan ja Yrkeshögskolan Sydväst. Myös Vaasan amk ja Keski-Pohjanmaan amk osallistuivat lyhyen aikaa verkoston toimintaan. Tämän verkostohankkeen tavoitteena oli suomalaisten ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen työn tukeminen. 22

Savonia-amk on mukana SUDENET:n jatkoksi perustetussa BSSDN -verkostossa (Baltic Sea Sustainable Development Network), jonka toiminnan eräänä tavoitteena on yhdistyä laajempaan yliopistojen perustamaan BUP -verkostoon (Baltic University Program). Savonia-amk on mukana alueellisessa Pohjois-Savon ympäristökasvatuksen, -koulutuksen ja -tiedotuksen kehittämisryhmän toiminnassa. Tämä kehittämisryhmä koordinoi Ympäristöjyväthanketta. Savonia-amk osallistuu myös Ympäristökasvatuksen Itäsuomalaisen pilottihankkeen ohjausryhmän työskentelyyn. Tämän pilottihankkeen suunniteltu toiminta-aika on 2008 2010. 23

4 Kestävän kehityksen www-osoitteita Ympäristöministeriön kotisivu, jossa on linkki kestävän kehityksen teemasivustolle (Suomen virallinen keke-sivusto): http://www.ymparisto.fi OKKA-säätiö, oppilaitosten ympäristösertifiointi: http://www.okka-saatio.com/index_sert.htm Opetushallituksen kestävän kehityksen verkkopalvelu: http://www.edu.fi/teemat/keke/ The Baltic University Programme (BUP): http://www.balticuniv.uu.se/ Motiva Oy:n asiantuntijapalvelut energian ja materiaalien käytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi: http://www.motiva.fi/fi/ Ympäristöjyvät reurssipankki: http://www.metsakartano.com/index.jsp?pid=116 SFS ympäristömerkki: http://www.ymparistomerkki.fi/ Suomen Ympäristökasvatuksen Seura: http://www.sykse.net/ EMAS-uutiset ja palvelut: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=10403&lan=fi ARENE; Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen / kompetenssit: http://www.ncp.fi/ects/ Kestävää kehitystä edistävä kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja toimeenpanosuunnitelma 2006-2014: http://www.edu.fi/page.asp?path=498,529,51475,26516,31741,52278 Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa/ BALTIC 21E ohjelma. Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa - työryhmän ehdotus ohjelman käynnistyssuunnitelmaksi. Opetusministeriön työryhmien muistioita 36:2002: http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2002/kestavan_kehityksen_edistaminen_koulutuksessa_baltic _21e_-ohjel?lang=fi Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa; Baltic 21E -ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä (2005-2014) varten. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6: http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2006/kestavan_kehityksen_edistaminen_koulutuksessa_baltic _21e_-ohjel?lang=fi&extra_locale=fi Korkeakouluopetus kestäväksi. Opas YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Opetusministeriön julkaisuja 2006:4: http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2006/korkeakouluopetus_kestavaksi_opas_ykn_kestavaa_kehi tysta_edist Kohti kestäviä valintoja Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Kansallinen kestävän kehityksen strategia. Valtioneuvoston julkaisusarja 5/2006: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=188780&lan=fi 24

Kestävä kehitys Pohjolan uusi suunta. Tarkistettu strategia tavoitteineen ja toimenpiteineen vuosiksi 2005-2008. Poliittiset pääkohdat. Anp 2004: 783: http://www.norden.org/pub/sk/showpub.asp?pubnr=2004:783 25

LIITTEET Liite 1 Globaalit lähtökohdat Ihmiskunnan luonnonvarojen käyttötaso, kulutus-, tuotanto- ja toimintatottumukset uhkaavat nykyisellä tasollaan maapallon kestokykyä. Ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta vaaranantavat myös monet yhteiskuntien ja sosiaalisten yhteisöjen muutoksista johtuvat tekijät. Kansainvälisillä ja kansallisilla säädöksillä ja sopimuksilla pyritään takaamaan kestävä tulevaisuus ihmiskunnalle. Yksittäisten ihmisten aktiivisuus ja sitoutuminen toimintatapojensa kehittämiseen ratkaisevat kuitenkin viime kädessä näiden muutospyrkimysten vaikutukset. Tämän vuoksi kasvatus, koulutus ja viestintä eri muodoissaan ovat ratkaisevan tärkeitä pyrittäessä muuttamaan ihmiskunnan toimintatapoja kestävämpään suuntaan. Yhdistyneiden Kansakuntien, OECD:n, EU:n, Itämeren maiden, Pohjoismaiden ja Suomen kestävän kehityksen strategioissa ja ohjelmissa kiinnitetään huomiota kasvatuksen ja koulutuksen keskeiseen asemaan kestävän kehityksen edistämisessä. Rio de Janeirossa järjestettiin vuonna 1992 YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi, jossa hyväksyttiin kaikkiaan 40 tavoitekokonaisuutta käsittävä toimintaohjelma Agenda 21. Agenda 21:n luku 36 on omistettu koulutukselle. Se on tärkeä pohja kestävää kehitystä edistävälle koulutuksen suunnittelulle koko maailmassa. Myöhemmin YK täydensi tätä koulutusta koskevaa lukua ja nimesi Unescon päävastuulliseksi koordinoimaan kestävän kehityksen koulutusta. Itämeren maiden pääministerit sopivat vuonna 1996 Baltic 21 -ohjelmasta (An Agenda 21 for the Baltic Sea Region). Tämä ohjelma määritteli maailman ensimmäisen alueellisen tavoitteiston kestävän kehityksen edistämiseksi. Ohjelman tavoitteena on edistää kestävää kehitystä Itämeren maiden alueella kolmenkymmenen vuoden kuluessa ottaen huomioon niin ympäristölliset kuin sosiaalis-taloudelliset näkökulmat. Vuonna 2000 YK antoi Vuosituhatjulistuksen, johon sisältyi kestävän kehityksen edistämiseen, globaalin kumppanuuteen sekä koulutuksen tasa-arvoon ja laatuun liittyviä tavoitteita. Vuonna 2002 Johannesburgissa pidettiin YK:n kestävän kehityksen huippukokous. Tämän kokouksen toimintaohjelmassa korostettiin koulutuksen eritysasemaa ja määriteltiin, että opetus ja koulutus ovat ratkaisevia tekijöitä pyrittäessä kestävään kehitykseen. Tukholmassa maaliskuussa 2000 järjestetyssä Itämeren neuvoston opetusministerien kokouksessa annettiin ns. Hagan julistus, jossa sovittiin, että myös koulutus tullaan sisällyttämään Baltic 21 -ohjelmaan omana sektorinaan. Vuoden 2002 tammikuussa Itämeren maiden opetusministerit hyväksyivät Baltic 21E -ohjelman (An Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region) Tukholman kokouksessaan. Ohjelmalla pyritään kehittämään Itämeren maiden koulutusjärjestelmiä niin, että kestävän kehityksen näkökulmista muodostuu maiden koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa. Eurooppa-neuvosto vahvisti Göteborgissa vuonna 2001 EU:n ensimmäisen kestävän kehityksen strategian. EU:n komissio käynnisti vuonna 2004 strategian uudelleentarkastelun, jonka päätteeksi kesäkuussa 2005 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi uudistetun EU:n kestävän kehityksen strategian. Strategiassa ohjeistetaan jäsenvaltioita toimimaan kestävän kehityksen strategian mukaisesti, ja viitataan mm. YK:n kestävän kehityksen koulutuksen vuosikymmeneen (2005 2014) toteamalla, että kestävää kehitystä koskevaa koulutusta on edistettävä myös EU:n tasolla. Strategiassa todetaan edelleen, että korkea-asteen opetuslaitoksilla on tärkeä merkitys sellaisen koulutuksen antamisessa, jolla ammattitaitoinen työvoima saa tarvittavat taidot kestävien teknologioiden kehittämiseksi ja käyttämiseksi tehokkaasti. Näiden opetuslaitosten tulee myös osaltaan edistää ympäristövaikutuksiltaan vähäisiä menetelmiä soveltamalla tieteiden välisiä menettelyjä ja hyödyntäen olemassa olevia verkkoja. Pohjoismaiden pääministerit ja Pohjoismaiden neuvosto hyväksyivät ensimmäisen Pohjolan kestävää kehitystä koskevan strategian vuonna 2001 ja vuonna 2004 sitä tarkistettiin (Kestävä kehitys Pohjolan uusi suunta). Strategiassa asetetaan kestävän kehityksen pitkän aikavälin suuntaviivat 26

vuoteen 2020. Uusina teema-alueina tarkistetussa strategiassa tulivat mukaan kestävät kulutus- ja tuotantotavat sekä sosiaaliset kestävän kehityksen kysymykset. Tarkistetun strategian eräänä keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kestävää kehitystä edistävää koulutusta ja integroida kestävän kehityksen näkökohdat pohjoismaisiin koulutusjärjestelmiin elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Vuonna 2004 Suomi liittyi Århusin sopimukseen, joka koskee kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa. Tässä sopimuksessa Suomi sitoutuu edistämään ympäristökasvatusta sekä kansalaisten tietoisuutta ympäristöasioista ja omista kestävän kehityksen vaikutusmahdollisuuksistaan. YK julisti vuodet 2005 2014 kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmeneksi (Decade of Education for Sustainable Development). Tämän maailman kattavan julistuksen tavoitteena on saada kestävän kehityksen ajatukset maailman kaikkien valtioiden opetusjärjestelmiin kuluvan vuosikymmenen aikana. Vuoden 2005 maaliskuussa 2005 hyväksyttiin Vilnan kokouksessa YK:n Eurooppaa koskeva oma strategia (UNECE Strategy for Education for Sustainable Development). Tässä strategiassa asetettiin eurooppalaisiksi tavoitteeksi mm. kestävän kehityksen aseman vahvistaminen koulutusta koskevissa säädöksissä, kestävän kehityksen integroiminen kaikkeen opetukseen ja koulujen jokapäiväiseen toimintakulttuuriin ja kestävän kehityksen osaamisen lisääminen. 27

Liite 2 Kansalliset kestävän kehityksen linjaukset Suomen hallitus on linjannut kestävän kehityksen politiikkaa jo vuodesta 1990 alkaen. Kestävän kehityksen strategioita ja ohjelmia on laadittu vuoden 1992 Rion ympäristö- ja kehityskonferenssin sitoumusten ohjaamana useilla hallinnon aloilla. Hallituksen kestävän kehityksen ohjelma (Valtioneuvoston periaatepäätös kestävän kehityksen edistämisestä) hyväksyttiin vuonna 1998, ja sen toimeenpanon aikataulu mitoitettiin ulottumaan Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokoukseen 2002 asti. Suomen kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi kesäkuussa 2006 kansallinen kestävän kehityksen strategian " Kohti kestäviä valintoja. kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi". Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen strategiasta 14.12.2006. Strategia on laaja-alaisena hallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteistyönä valmisteltu ja yksimielisesti hyväksytty poliittinen asiakirja, jonka tavoitehorisontti ulottuu neljännesvuosisadan päähän. Lähtökohtana on, että strategian keskeiset linjaukset antavat pohjaa hallitus- ja politiikkaohjelmien laadinnalle, Euroopan unionin uudistetun kestävän kehityksen strategian kansalliselle toimeenpanolle sekä osallistumiselle YK:n ja muihin kansainvälisiin ja alueellisiin kestävän kehityksen prosesseihin. Kansallisena visiona on Hyvinvoinnin turvaaminen luonnon kantokyvyn rajoissa kansallisesti ja globaalisti. Tavoitteena on luoda kestävää hyvinvointia turvallisessa, osallisuutta edistävässä ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, jossa kaikki kantavat vastuuta ympäristöstä. Kansallista kestävän kehityksen strategiaa ohjaavat seuraavat kaikkia kestävän kehityksen ulottuvuuksia koskevat periaatteet: - Kestävän kehityksen taloudellisen, ekologisen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden keskinäisriippuvuus; - Ylisukupolvisuus ja politiikan pitkäjänteisyys; - Johdonmukaisuus eri politiikkalohkojen kesken niin globaalisti, kansallisesti kuin paikallisesti; - Vankka tieteellinen pohja sekä riskien ja todennäköisyyksien arviointiin perustuva lähestymistapa; - Inhimillisten voimavarojen vahvistaminen tarjoamalla parempia edellytyksiä kestäviin valintoihin sekä yhdenvertaisia mahdollisuuksia yksilöiden itsensä toteuttamiseen ja vaikuttamiseen yhteiskunnassa. Kestävä kehitys edellyttää, että kansalaiset ja yritykset tekevät sitä tukevia valintoja. Suomen kannalta kestävän kehityksen merkittävimmät kehitystrendit ja haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen, sopeutumiseen maailmantalouden nopeisiin muutoksiin ja väestörakenteen muutokseen. Strategiassa painotetaan erityisesti yhteiskunnan ja kansalaisten innovaatio- ja muutoksenhallintakykyä. Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään taloudelliseen toimintaan ja ihmisten hyvinvoinnin kasvattamiseen niin, että ne eivät vähene, vaan uusiutuvat sukupolvesta toiseen. Uusiutumattomia luonnonvaroja käytetään mahdollisimman ekotehokkaasti. Kestävää kehitystä edistävä kasvatus ja koulutus tähtäävät kestävän elämäntavan omaksumiseen tarvittavien tietojen, taitojen, valmiuksien ja näkemysten kehittämiseen ja tulevaisuuden rakentamiseen kestävyyden perusedellytykset ymmärtävien kansalaisten voimin. Päämääränä on - lisätä ymmärrystä ihmisen hyvinvoinnin, talouden ja ympäristönsuojelun välisestä yhteydestä tavoitteena ekotehokas hyvinvointiyhteiskunta - lisätä ymmärrystä omasta kulttuuriperinnöstä, erilaisista kulttuureista, ihmisryhmien välisen luottamuksen edellytyksistä ja oikeudenmukaisuudesta sekä kehittää valmiuksia kulttuurien väliseen ja kansainväliseen vuorovaikutuksen 28

- lisätä valmiuksia havaita muutoksia luonnossa, yhteiskunnassa ja ihmisen hyvinvoinnissa sekä selvittää niiden syitä ja seurauksia sekä omassa elinympäristössä että globaalilla tasolla - saada aikaan muutoksia arkikäytänteissä ja sitoutumista kestävään elämäntapaan - lisätä valmiuksia ja motivaatiota osallistumiseen ja vaikuttamiseen kansalaisena, työyhteisön ja muiden yhteisöjen jäsenenä - tuottaa koulutusaloittain ammatillista osaamista, joka luo edellytyksiä kunkin tuotannonalan muuttamiselle kestävämmäksi Tulevaisuuden rakentaminen samanaikaisesti ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille vaatii kokonaisuuksien hahmottamista ja ymmärtämistä. Se edellyttää laajaa tietopohjaa yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja luonnonympäristön toiminnasta, päätöksenteosta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Se edellyttää myös kykyä ja rohkeutta arvioida nykykäytänteitä kriittisesti ja uudistaa toimintatapoja yksityiselämässä, oppilaitoksissa, yhteiskunnallisessa toiminnassa, työssä ja vapaa- ajan ympäristöissä. Kestävän tulevaisuuden rakentajilla tulee olla näkemys muutostarpeiden mittavuudesta ja eettinen vastuu kansallisesta ja globaalista tasaarvosta ja hyvinvoinnin jakautumisesta. Tarvitaan monipuolisia tiedonhankinta-, ongelmanratkaisuja kommunikaatiotaitoja, kriittistä ja innovatiivista ajattelua, kykyä eri intressien yhteensovittamiseen ja ristiriitojen käsittelyyn. Kokonaisvaltaisemman oppimisen haaste konkretisoituu oppiaineiden väliseen yhteistyöhön, arkikäytänteiden ja toimintakulttuurin kehittämiseen ja tiiviimpään vuorovaikutukseen ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tarvitaan rohkeutta tarttua yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin ja kykyä nähdä paikallinen toiminta globaalissa kehyksessä. Kaikkien tulee saada kokemuksia vastuunkannosta, osallistumisesta ja vaikuttamisesta jo lapsena ja nuorena. Yhteistyössä kaikki toimijat saavat kokemuksia siitä, mitä kestävän tulevaisuuden rakentaminen on moniammatillisessa yhteistyössä. Kestävien valintojen tekoon harjaantuneet ja kestävään elämäntapaan sitoutuneet kansalaiset ovat muutosvoima elinkaarensa kaikissa vaiheissa ja tehtävissä. 29

Liite 3 Baltic 21E -ohjelma ja ammattikorkeakoulut Baltic 21E -ohjelmassa Itämeren maat sitoutuvat kehittämään koulutusjärjestelmiään niin, että kestävän kehityksen näkökohdista muodostuu maiden koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa. Ohjelmaan sisältyy myös tutkimus- ja kehitystyötä koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä. Baltic 21Eohjelmassa määritellään omat tavoitteet kolmelle koulutusjärjestelmän osa-alueelle: koulut (esiopetus, perusopetus, lukio ja ammatillinen koulutus), korkea-asteen koulutus ja tutkimus sekä vapaa sivistystyö. Kestävää kehitystä edistävä koulutus nähdään kokonaisuutena, jossa otetaan tasavertaisesti huomioon ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Baltic 21E -ohjelma määrittelee koulutuksen yleistavoitteeksi sellaiset valmiudet, että kaikki kykenevät tukemaan kestävää kehitystä, mikä tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Suomi laati kansallisen Baltic 21E -ohjelman käynnistyssuunnitelman 2002 ja vuoden 2006 alussa varsinaisen ohjelman, joka on samalla kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävää vuosikymmentä varten. Ohjelma kattaa koko koulutusjärjestelmän. (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6). Baltic 21E -ohjelman käynnistyssuunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi, että ammattikorkeakoulut kehittävät ja ottavat käyttöön kestävän kehityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmiä, kehittävät kestävään kehitykseen liittyvää osaamista muun muassa integroimalla kestävän kehityksen näkökulmaa opetussuunnitelmiin sekä lisäävät kestävää kehitystä edistäviä tutkimus- ja kehityshankkeita. Toimeenpano-ohjelmassa on Suomen korkeakouluille asetettu visio: Korkeakoulututkinnon suorittaneella on perustiedot ja -taidot ammatissa ja asiantuntijana toimimiseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon sekä ammatti- ja osaamisalansa seuraamiseen ja tutkimukseen pohjautuvaan kehittämiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Ohjelman mukaan tämän päämäärän saavuttaminen edellyttää seuraavia asioita: - Kestävän kehityksen edistämisen koulutuksessa pitää sisältyä selvästi normeihin. - Kouluttajilla on oltava tarvittava osaaminen käsitellä oppiaineessaan myös kestävään kehitykseen liittyviä näkökohtia ja käyttää sopivia opetusmenetelmiä tai lähestymistapoja. - Korkeakoulujen jokapäiväisten päätöksenteko- ja työskentelykäytäntöjen pitää olla demokraattisia ja kestävän kehityksen mukaisia. - Kestävän kehityksen näkökohtia tulisi käsitellä kaikkien koulutusalojen perustutkintoopetuksessa. - Perustutkinto- ja jatkotutkinto-opetuksessa pitäisi olla tarjolla kestävään kehitykseen suuntautuvia opintojaksoja ja täydennyskoulutuksessa tulee voida täydentää kestävään kehitykseen liittyviä tietoja ja taitoja. Toimeenpano-ohjelmassa esitetään ammattikorkeakouluille mm. seuraavia tavoitteita ja suosituksia: - Seuraavan tavoitesopimuksen aikana, vuoden 2009 loppuun mennessä tulee kaikissa ammattikorkeakouluissa rakentaa koulutuksen kaikki erilaiset toiminnot kestävän kehityksen perusteille siten, että sekä opiskelijat että henkilöstö pystyvät tietoisesti toteuttamaan yhdessä sovittuja periaatteita omissa töissään ja toimissaan. - Sekä uusien että jo toimessa olevien opettajien koulutusta tulee pikaisesti täydentää kestävän kehityksen osaamisen nostamiseksi. 30

- Työharjoittelussa ja opinnäytetöissä tulee opiskelijoiden mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon myös kestävän kehityksen vaikutus tarkastelukohteeseensa. Opettajien ohjausta tulee tältä osin tarkentaa opetussuunnitelmissa. - Vuosikymmenen loppuun mennessä tulee ammattikorkeakoulujen sisällyttää entistä painavammin kestävän kehityksen edistäminen sekä tutkimus- ja kehitystyö oman toimintansa tavoitteiksi ja rahoitussuunnaksi. Tätä varten tulee kehittää laadullista ja määrällistä tiedonkeruuta ja arviointia toimintojen eri osa-alueista yhteistoiminnassa kaikkien ammattikorkeakoulujen kesken. - Vuoteen 2012 mennessä tulee kaikissa ammattikorkeakouluissa olla yliopettaja, jonka tehtäviin kuuluu kestävän kehityksen opetuksen, tutkimuksen, kehittämistoiminnan sekä kestävään kehitykseen liittyvän ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön edistäminen koko ammattikorkeakoulun tasolla. - Oman henkilöstön tutkijakoulutusta ja tutkimusyhteistyötä sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa pitää ripeästi edistää nimenomaan kestävään kehitykseen liittyvissä hankkeissa. Tätä tulee painottaa myös erilaisten hankkeiden keskinäisissä vertailuissa. - Vuoteen 2012 mennessä on ammattikorkeakoulujen saavutettava asiantuntemus kestävän kehityksen toteuttamisessa sekä omissa alueellisissa ongelmakysymyksissä että kansainväliseen asiantuntemukseen sitoutuneena. Asiantuntijuutta tulee ammattikorkeakoulujen tukea sekä oman henkilökuntansa työ- ja matkustusmahdollisuuksia kehittämällä että kansainvälisiä asiantuntijoita hyödyntäen. Baltic 21E -ohjelman ja Suomen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen strategian toimeenpanoa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti sekä raportoidaan kansallisesta toteutuksesta. 31

Liite 4 Kestävä kehitys käsitteenä Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Sillä pyritään turvaamaan maapallon kyky ylläpitää elämää kaikissa muodoissa, ja se perustuu demokratian, sukupuolten välisen tasa-arvon, yhteisvastuullisuuden ja oikeusvaltion periaatteisiin sekä perusoikeuksien, kuten vapauden ja kaikkien yhtäläisten mahdollisuuksien kunnioittamiseen. Laajasti määriteltynä kestävä kehitys sisältää kolme peruselementtiä: ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Koska kestävä kehitys ei ole luonteeltaan tieteellinen, vaan lähinnä poliittinen käsite, tästä seuraa, että sen sisällöstä on ja tullee olemaankin erilaisia tulkintoja. Ekologisesti kestävä kehitys Kestävän kehityksen perusehtona on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen maapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn. Ekologisen kestävyyden kannalta keskeistä on varovaisuusperiaatteen noudattaminen. Sen mukaan ympäristön tilan heikkenemistä estävien toimien lykkäämistä ei voi perustella täyden tieteellisen näytön puuttumisella. Savonia-ammattikorkeakoulussa ekologinen kestävä kehitys kattaa seuraavat osa-alueet: - materiaalien, energian ja veden säästö, - materiaalien uudelleen käyttö, kierrätys ja lajittelu, ympäristöystävälliset hankinnat, - säästävien ja vähäpäästöisten liikkumistapojen suosiminen, - turvallisuus vaarallisten aineiden käsittelyssä ja varastoinnissa. Taloudellisesti kestävä kehitys Taloudellinen kestävyys on sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille. Taloudellisesti kestävä kehitys edellyttää, että tavarat ja palvelut voidaan maailmanlaajuisesti tarjota nykyistä vähemmän ympäristöä rasittaen sekä luonnonvaroja ja energiaa säästäen. Lisäksi taloudellinen kestävyys edellyttää kansallisvarallisuuden säilyttämistä ja sen karttumisedellytysten luomista. Savonia-ammattikorkeakoulussa taloudellisesti kestävä kehitys kattaa seuraavat osa-alueet: - materiaalien ja energian kulutuksen vähentäminen, - rakennusten korjaus ja kunnossapito, - tilojen tehokas käyttöaste ja monikäyttöisyys, - kuljetusten optimointi, - hankintojen taloudellisuus. Sosiaalis-kulttuurinen kestävä kehitys Kestävä kehitys turvaa ihmisille yhdenvertaiset mahdollisuudet oman hyvinvointinsa luomiseen, perusoikeuksien toteutumiseen ja elämän perusedellytysten hankkimiseen sekä mahdollisuuden tasaarvoiseen osallistumiseen ja vastuunottoon päätöksenteossa omassa maassa ja maailmanyhteisössä. Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä keskeisenä kysymyksenä on taata, että hyvinvoinnin edellytykset siirtyvät sukupolvelta toiselle. Yhä jatkuva väestönkasvu, köyhyys, ruoka- ja terveydenhuolto, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä koulutuksen järjestäminen ovat maailmanlaajuisia sosiaalisen kestävyyden haasteita, joilla on merkittäviä vaikutuksia ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen. 32

Savonia-ammattikorkeakoulussa sosiaalis-kulttuurinen kestävä kehitys kattaa seuraavat osaalueet: - oppilaitosten kulttuuristen perinteiden vaaliminen, - kulttuuriympäristön säilyttäminen, - monikulttuurisuuden edistäminen - työympäristön turvallisuuden, terveellisyyden ja viihtyisyyden edistäminen, - henkilöstön hyvinvoinnin, terveyden, jaksamisen ja tasa-arvoisuuden edistäminen, - eettisten, turvallisten ja terveellisten hankintojen suorittaminen, - syrjäytymisen, syrjinnän, fyysisen ja psyykkisen väkivallan ehkäiseminen, - avoimuuden, yhteistoiminnan ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen, - ympäröivään yhteiskuntaan verkottumisen tukeminen ja edistäminen. Agenda 21 määrittelee sen, miten Rion julistuksen periaatteita tulisi käytännössä toteuttaa. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan työhön ja mm. kansallisiin kestävän kehityksen ohjelmiin ja Suomen ympäristöpolitiikan tavoitteisiin voi tutustua ympäristöministeriön www-sivuilla: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=228916&lan=fi Liite 5 Keke-kyselyn tulostaulukot 33

Keke-kysely 2007 Mitä kestävä kehitys mielestäsi on? Valitse 3 tärkeintä. Jätteiden lajittelu Julkisten kulkuvälineiden käyttö Veden kulutuksen vähentäminen Energian kulutuksen vähentäminen Kierrättäminen Eri kulttuuritaustojen huomioonottaminen Jokin muu Ei vastausta Yhteensä % % % % % % % % n= Iisalmi 61% 32% 32% 81% 67% 10% 5% 114 KuMu 46% 41% 28% 82% 73% 17% 3% 134 MusiTa 44% 52% 26% 85% 52% 22% 4% 27 Resto 61% 26% 44% 84% 69% 11% 1% 104 TradeKu 57% 35% 37% 79% 66% 6% 3% 124 TeKu 52% 26% 30% 86% 65% 6% 9% 0% 250 PeO 44% 28% 22% 83% 56% 11% 11% 6% 18 Tertta 61% 39% 39% 78% 65% 9% 1% 1% 166 Varkaus 35% 35% 37% 84% 67% 12% 10% 101 KePa 61% 44% 33% 72% 56% 11% 6% 18 SAVONIA-AMK 53% 33% 34% 82% 66% 10% 5% 0% 1056 OPISKELIJA Iisalmi 61% 34% 29% 76% 68% 11% 5% 85 KuMu 49% 39% 29% 82% 74% 14% 3% 107 MusiTa 31% 63% 25% 88% 56% 19% 6% 16 Resto 66% 27% 45% 83% 67% 10% 82 TradeKu 57% 32% 38% 79% 64% 7% 4% 102 TeKu 49% 31% 29% 85% 67% 4% 9% 1% 172 PeO 47% 29% 24% 82% 53% 12% 12% 6% 17 Tertta 57% 41% 40% 75% 69% 6% 1% 1% 124 Varkaus 35% 39% 35% 82% 66% 11% 8% 74 KePa YHTEENSÄ 53% 35% 34% 81% 68% 9% 5% 0% 779 HENKILÖKUNTA Iisalmi 62% 24% 41% 93% 62% 7% 7% 29 KuMu 37% 48% 22% 81% 70% 30% 4% 27 MusiTa 64% 36% 27% 82% 45% 27% 11 Resto 41% 23% 41% 86% 77% 14% 5% 22 TradeKu 59% 45% 32% 77% 77% 5% 22 TeKu 56% 14% 32% 87% 59% 10% 10% 78 PeO Tertta 71% 33% 36% 88% 52% 17% 42 Varkaus 32% 21% 39% 89% 71% 14% 14% 28 KePa 61% 44% 33% 72% 56% 11% 6% 18 YHTEENSÄ 55% 28% 34% 86% 63% 14% 6% 277

Keke-kysely 2007 Miten seuraavat asiat näkyvät koulutusyksikkönne arkipäivässä? (*Keskiarvot) Tarvike- ja varustehankinnat Jätteiden lajittelu Paperin määrän vähentäminen Eri kulttuuritaustojen huomioonottaminen Energia kulutus keskiarvo ei vast. keskiarvo ei vast. keskiarvo ei vast. keskiarvo ei vast. keskiarvo ei vast. Vastaajien kokonaismäärä Iisalmi 2,7 24 2,3 10 2,6 8 2,2 17 3,0 24 114 KuMu 2,6 32 2,4 9 3,1 16 2,5 29 3,1 21 134 MusiTa 2,7 12 2,5 1 3,0 5 2,4 7 3,0 5 27 Resto 2,5 31 1,8 1 2,6 6 2,4 16 2,2 5 104 TradeKu 2,6 38 2,5 15 2,7 10 2,3 19 2,9 20 124 TeKu 2,8 47 2,4 22 3,0 11 2,5 53 3,0 25 250 PeO 2,7 2 1,7 0 2,9 1 2,3 6 2,8 1 18 Tertta 2,5 38 2,1 2 2,8 15 2,3 31 2,8 34 166 Varkaus 2,6 35 2,6 25 2,8 12 2,1 17 2,8 28 101 KePa 2,8 2 2,4 0 3,3 0 2,9 2 3,2 0 18 SAVONIA-AMK 2,6 261 2,3 85 2,8 84 2,4 197 2,9 163 1056 OPISKELIJA Iisalmi 2,7 21 2,4 9 2,6 7 2,1 13 3,0 19 85 KuMu 2,6 29 2,5 9 3,1 15 2,5 27 3,2 18 107 MusiTa 2,7 9 2,5 0 3,5 4 2,5 5 2,9 3 16 Resto 2,6 27 1,7 1 2,6 5 2,5 12 2,1 3 82 TradeKu 2,6 30 2,6 15 2,6 9 2,2 14 2,9 18 102 TeKu 2,8 39 2,4 20 3,1 9 2,5 40 3,0 23 172 PeO 2,7 2 1,7 0 2,9 1 2,3 6 2,8 1 17 Tertta 2,6 32 2,1 2 2,8 15 2,3 23 2,8 31 124 Varkaus 2,6 27 2,9 23 2,8 12 2,1 15 2,8 25 74 KePa..... YHTEENSÄ 2,7 216 2,3 79 2,9 77 2,4 155 2,9 141 779 HENKILÖKUNTA Iisalmi 2,7 3 2,2 1 2,7 1 2,5 4 3,1 5 29 KuMu 2,8 3 2,1 0 2,9 1 2,6 2 3,0 3 27 MusiTa 2,6 3 2,4 1 2,5 1 2,2 2 3,0 2 11 Resto 2,3 4 2,1 0 2,4 1 2,2 4 2,7 2 22 TradeKu 2,4 8 2,3 0 2,8 1 2,5 5 3,2 2 22 TeKu 2,7 8 2,3 2 2,9 2 2,5 13 3,1 2 78 PeO..... Tertta 2,4 6 2,2 0 2,6 0 2,3 8 2,8 3 42 Varkaus 2,4 8 2,1 2 2,8 0 2,2 2 2,9 3 28 KePa 2,8 2 2,4 0 3,3 0 2,9 2 3,2 0 18 YHTEENSÄ 2,6 45 2,2 6 2,8 7 2,4 42 3,0 22 277 * Keskiarvot: 1 = 'Hyvin', 2 = 'Jonkin verran', 3 = 'Vähän' ja 4 = 'Ei lainkaan'. 'En osaa sanoa' -vastaukset (= ei vast.) eivät ole mukana keskiarvoissa.

Keke-kysely 2007 Opiskeluun ja työntekoon vaikuttavia asioita / Kiusaaminen: Mielestäni koulutusyksikössämme esiintyy kyllä ei koulukiusaamista en osaa sanoa yhteensä kyllä ei työpaikkakiusaamista en osaa sanoa yhteensä % % % % n= % % % % n= Iisalmi 5% 63% 32% 100% 114 8% 51% 41% 100% 114 KuMu 5% 73% 22% 100% 134 13% 46% 40% 100% 134 MusiTa 7% 70% 22% 100% 27 7% 52% 41% 100% 27 Resto 3% 67% 30% 100% 104 7% 48% 45% 100% 104 TradeKu 5% 70% 25% 100% 124 2% 49% 48% 100% 124 TeKu 7% 65% 28% 100% 250 12% 46% 42% 100% 250 PeO 11% 61% 28% 100% 18 6% 50% 44% 100% 18 Tertta 12% 57% 31% 100% 166 11% 37% 52% 100% 166 Varkaus 7% 71% 22% 100% 101 18% 52% 30% 100% 101 KePa 39% 61% 100% 18 28% 56% 17% 100% 18 SAVONIA-AMK 7% 66% 28% 100% 1056 11% 47% 43% 100% 1056 OPISKELIJA Iisalmi 6% 72% 22% 100% 85 8% 47% 45% 100% 85 KuMu 5% 80% 15% 100% 107 5% 53% 42% 100% 107 MusiTa 13% 69% 19% 100% 16 6% 44% 50% 100% 16 Resto 4% 72% 24% 100% 82 6% 45% 49% 100% 82 TradeKu 6% 74% 21% 100% 102 1% 45% 54% 100% 102 TeKu 7% 77% 16% 100% 172 7% 41% 52% 100% 172 PeO 12% 59% 29% 100% 17 6% 47% 47% 100% 17 Tertta 13% 67% 20% 100% 124 7% 38% 55% 100% 124 Varkaus 7% 78% 15% 100% 74 8% 57% 35% 100% 74 KePa YHTEENSÄ 7% 74% 19% 100% 779 6% 46% 48% 100% 779 HENKILÖKUNTA Iisalmi 3% 38% 59% 100% 29 7% 62% 31% 100% 29 KuMu 7% 44% 48% 100% 27 48% 19% 33% 100% 27 MusiTa 73% 27% 100% 11 9% 64% 27% 100% 11 Resto 50% 50% 100% 22 9% 59% 32% 100% 22 TradeKu 55% 45% 100% 22 9% 68% 23% 100% 22 TeKu 6% 40% 54% 100% 78 24% 55% 21% 100% 78 PeO Tertta 10% 29% 62% 100% 42 21% 36% 43% 100% 42 Varkaus 7% 54% 39% 100% 28 43% 43% 14% 100% 28 KePa 39% 61% 100% 18 28% 56% 17% 100% 18 YHTEENSÄ 5% 43% 52% 100% 277 23% 50% 27% 100% 277

Keke-kysely 2007 Opiskeluun ja työntekoon vaikuttavia asioita / Työpäivän suunnittelu Lukujärjestyksessä on otettu huomioon eri toimipisteiden välillä siirtyminen kyllä ei en osaa sanoa yht. kyllä ei Suunnitellessani työpäivääni pyrin minimoimaan eri toimipisteiden väliset siirtymiset en osaa sanoa yht. kyllä ei Siirtyessäni toimipisteiden välillä käytän yleensä omaa autoa en osaa sanoa % % % % n= % % % % n= % % % % n= Iisalmi 26% 11% 62% 100% 114 31% 6% 63% 100% 114 26% 17% 57% 100% 114 KuMu 31% 55% 13% 100% 134 64% 12% 24% 100% 134 14% 71% 15% 100% 134 MusiTa 41% 30% 30% 100% 27 63% 4% 33% 100% 27 19% 70% 11% 100% 27 Resto 17% 51% 32% 100% 104 57% 5% 38% 100% 104 26% 47% 27% 100% 104 TradeKu 18% 24% 58% 100% 124 28% 5% 67% 100% 124 10% 37% 52% 100% 124 TeKu 18% 45% 38% 100% 250 50% 8% 42% 100% 250 40% 32% 28% 100% 250 PeO 44% 11% 44% 100% 18 44% 56% 100% 18 6% 50% 44% 100% 18 Tertta 23% 22% 55% 100% 166 28% 7% 65% 100% 166 11% 40% 49% 100% 166 Varkaus 14% 15% 71% 100% 101 19% 8% 73% 100% 101 17% 12% 71% 100% 101 KePa 6% 94% 100% 18 67% 33% 100% 18 56% 17% 28% 100% 18 SAVONIA-AMK 22% 32% 46% 100% 1056 42% 7% 51% 100% 1056 23% 38% 39% 100% 1056 OPISKELIJA Iisalmi 27% 11% 62% 100% 85 25% 7% 68% 100% 85 22% 18% 60% 100% 85 KuMu 32% 61% 7% 100% 107 71% 11% 18% 100% 107 7% 81% 12% 100% 107 MusiTa 38% 44% 19% 100% 16 50% 6% 44% 100% 16 13% 75% 13% 100% 16 Resto 16% 60% 24% 100% 82 55% 6% 39% 100% 82 16% 59% 26% 100% 82 TradeKu 16% 27% 57% 100% 102 25% 6% 70% 100% 102 6% 36% 58% 100% 102 TeKu 17% 53% 30% 100% 172 49% 9% 42% 100% 172 33% 40% 27% 100% 172 PeO 41% 12% 47% 100% 17 41% 59% 100% 17 53% 47% 100% 17 Tertta 27% 21% 52% 100% 124 22% 6% 72% 100% 124 6% 41% 53% 100% 124 Varkaus 16% 11% 73% 100% 74 16% 8% 76% 100% 74 11% 14% 76% 100% 74 KePa YHTEENSÄ 22% 37% 41% 100% 779 39% 8% 53% 100% 779 15% 43% 41% 100% 779 HENKILÖK. Iisalmi 24% 14% 62% 100% 29 48% 3% 48% 100% 29 38% 14% 48% 100% 29 KuMu 30% 33% 37% 100% 27 37% 15% 48% 100% 27 44% 30% 26% 100% 27 MusiTa 45% 9% 45% 100% 11 82% 18% 100% 11 27% 64% 9% 100% 11 Resto 23% 18% 59% 100% 22 64% 36% 100% 22 64% 5% 32% 100% 22 TradeKu 27% 9% 64% 100% 22 45% 55% 100% 22 32% 41% 27% 100% 22 TeKu 19% 27% 54% 100% 78 53% 6% 41% 100% 78 56% 14% 29% 100% 78 PeO Tertta 14% 24% 62% 100% 42 48% 7% 45% 100% 42 26% 38% 36% 100% 42 Varkaus 11% 25% 64% 100% 28 29% 7% 64% 100% 28 36% 7% 57% 100% 28 KePa 6% 94% 100% 18 67% 33% 100% 18 56% 17% 28% 100% 18 YHTEENSÄ 20% 21% 59% 100% 277 50% 5% 45% 100% 277 44% 22% 34% 100% 277 Yht.

Keke-kysely 2007 Miten seuraavat asiat hankaloittavat opiskeluasi / työskentelyäsi? (Keskiarvot *) Tilan valaistus ka. ei vast. Melu tilassa ka. ei vast. Tilan lämpötila ka. ei vast. Tilan huono ilmanvaihto ka. ei vast. Tilan sopimaton kalustus ka. ei vast. ka. Opetusvälineiden puutteellisuus ei vast. Opetustilojen viihtyisyys ja siisteys ka. ei vast. Opiskelijoiden määrä opetustilassa ka. ei vast. Työtilan rauhattomuus ka. ei vast. Vastaajien kokonaismäärä Iisalmi 3,9 0 3,4 0 3,0 0 2,7 0 3,5 1 3,8 6 3,9 2 3,7 5 3,4 0 114 KuMu 3,5 1 3,1 1 2,5 1 2,0 1 2,9 3 3,1 4 3,1 5 3,3 4 3,1 3 134 MusiTa 4,4 0 3,3 0 2,8 0 2,0 0 3,7 0 3,1 4 3,3 3 2,9 3 3,4 0 27 Resto 3,9 0 3,1 0 2,6 0 2,5 0 3,4 0 3,4 3 3,2 4 3,0 4 3,0 1 104 TradeKu 3,9 1 3,4 2 2,9 1 2,3 1 3,2 1 3,6 4 3,2 3 3,4 4 3,2 1 124 TeKu 4,0 3 3,4 1 3,2 2 2,9 3 3,4 1 3,5 21 3,5 19 3,3 16 3,3 3 250 PeO 4,4 0 4,2 0 3,4 0 2,9 0 3,9 0 4,5 0 4,3 0 3,9 0 4,2 0 18 Tertta 3,9 1 3,3 0 2,9 0 2,5 0 3,3 1 3,6 9 3,5 5 3,5 9 3,2 3 166 Varkaus 4,3 1 3,9 2 3,1 0 3,1 0 3,6 1 3,7 7 4,0 3 3,9 5 3,8 1 101 KePa 4,4 0 3,9 0 3,6 0 4,3 0 4,4 1 4,8 12 4,7 12 4,8 12 3,9 2 18 SAVONIA-AMK 4,0 7 3,4 6 3,0 4 2,6 5 3,4 9 3,5 70 3,5 56 3,4 62 3,3 14 1056 OPISK. Iisalmi 3,8 0 3,2 0 2,7 0 2,4 0 3,4 1 3,7 3 3,8 0 3,6 1 3,3 0 85 KuMu 3,5 1 3,1 1 2,5 1 1,9 1 2,9 3 3,1 2 3,1 3 3,3 2 3,2 2 107 MusiTa 4,5 0 3,5 0 2,9 0 1,9 0 3,9 0 3,3 1 3,5 0 2,8 0 3,5 0 16 Resto 3,7 0 2,9 0 2,5 0 2,4 0 3,3 0 3,4 0 3,3 0 3,0 0 2,9 0 82 TradeKu 3,9 0 3,3 1 2,8 0 2,2 0 3,1 0 3,5 0 3,2 0 3,4 0 3,1 0 102 TeKu 3,9 2 3,3 1 3,0 2 2,6 2 3,2 1 3,4 6 3,5 3 3,4 1 3,2 2 172 PeO 4,4 0 4,2 0 3,4 0 2,9 0 3,9 0 4,5 0 4,2 0 4,0 0 4,2 0 17 Tertta 3,9 1 3,1 0 2,7 0 2,3 0 3,0 1 3,5 3 3,5 2 3,4 2 3,0 2 124 Varkaus 4,2 1 3,8 2 2,9 0 2,9 0 3,5 1 3,7 2 3,9 0 3,9 0 3,8 1 74 KePa......... YHTEENSÄ 3,9 5 3,3 5 2,8 3 2,4 3 3,2 7 3,5 17 3,5 8 3,4 6 3,2 7 779 HENKILÖK. Iisalmi 4,5 0 4,0 0 3,9 0 3,6 0 3,7 0 4,2 3 4,2 2 4,0 4 3,8 0 29 KuMu 3,7 0 3,2 0 2,6 0 2,3 0 3,0 0 3,4 2 2,8 2 3,1 2 2,9 1 27 MusiTa 4,3 0 3,0 0 2,7 0 2,1 0 3,3 0 2,6 3 2,9 3 3,1 3 3,3 0 11 Resto 4,3 0 3,6 0 2,9 0 2,8 0 3,8 0 3,4 3 3,1 4 2,9 4 3,2 1 22 TradeKu 4,1 1 4,0 1 3,2 1 2,6 1 3,8 1 3,9 4 3,6 3 3,1 4 3,7 1 22 TeKu 4,3 1 3,7 0 3,7 0 3,5 1 3,8 0 3,6 15 3,4 16 3,3 15 3,6 1 78 PeO......... Tertta 4,0 0 3,7 0 3,5 0 3,3 0 4,1 0 4,0 6 3,4 3 3,7 7 3,6 1 42 Varkaus 4,5 0 3,9 0 3,7 0 3,4 0 3,6 0 3,7 5 4,4 3 3,9 5 3,9 0 28 KePa 4,4 0 3,9 0 3,6 0 4,3 0 4,4 1 4,8 12 4,7 12 4,8 12 3,9 2 18 YHTEENSÄ 4,2 2 3,7 1 3,4 1 3,2 2 3,8 2 3,7 53 3,5 48 3,5 56 3,5 7 277 * Keskiarvot: 1 = Hyvin paljon', 2 = 'Paljon', 3 = 'Vähän', 4 = 'Hyvin vähän' ja 5 = 'Ei lainkaan'. 'En osaa sanoa' -vastaukset (ei vast.) eivät ole mukana keskiarvoissa.

Keke-kysely 2007 Asenne ja toiminta koulutusyksikössämme / Mielestäni koulutusyksikössämme kohdellaan (Keskiarvot *) kaikkia opiskelijoita tasa-arvoisesti kaikkia työntekijöitä tasa-arvoisesti eri ikäisiä opiskelijoita tasa-arvoisesti eri ikäisiä työntekijöitä tasa-arvoisesti suomalaisia ja ulkomaalaisia opiskelijoita tasaarvoisesti Vastaajien kokonaismäärä ka. ei vast. ka. ei vast. ka. ei vast. ka. ei vast. ka. ei vast. keskiarvo Iisalmi 2,4 2 2,5 30 2,3 4 2,3 30 2,2 23 114 KuMu 2,8 4 3,1 41 2,1 7 2,2 42 2,5 22 134 MusiTa 2,4 1 2,5 8 1,9 3 2,2 8 1,9 6 27 Resto 2,2 4 2,4 34 2,1 9 2,1 42 1,9 29 104 TradeKu 2,0 9 2,0 49 1,8 14 1,7 49 1,9 34 124 TeKu 2,4 21 2,6 82 2,1 28 2,2 88 2,3 68 250 PeO 2,9 0 2,7 4 2,6 1 2,5 5 1,8 9 18 Tertta 2,6 7 2,4 62 2,4 14 2,3 71 2,1 48 166 Varkaus 2,5 1 2,5 29 2,2 6 2,2 26 2,7 16 101 KePa 2,0 9 2,9 0 2,0 9 2,5 1 1,9 10 18 SAVONIA-AMK 2,4 58 2,5 339 2,2 95 2,2 362 2,2 265 1056 OPISKELIJA Iisalmi 2,5 1 2,5 30 2,4 3 2,3 29 2,2 18 85 KuMu 3,0 2 2,8 41 2,2 5 2,0 41 2,5 19 107 MusiTa 2,9 0 2,9 8 2,1 2 2,0 8 2,1 5 16 Resto 2,4 1 2,4 32 2,2 7 2,2 39 1,9 25 82 TradeKu 2,0 5 1,9 49 1,9 9 1,7 48 1,9 27 102 TeKu 2,6 7 2,5 79 2,2 15 2,1 84 2,5 56 172 PeO 3,1 0 2,6 4 2,7 1 2,5 5 1,8 9 17 Tertta 2,8 1 2,3 61 2,6 6 2,4 68 2,1 39 124 Varkaus 2,6 0 2,4 29 2,4 4 2,1 26 2,9 14 74 KePa..... YHTEENSÄ 2,6 17 2,4 333 2,3 52 2,1 348 2,3 212 779 HENKILÖK. Iisalmi 1,9 1 2,6 0 2,0 1 2,4 1 2,0 5 29 KuMu 2,2 2 3,9 0 2,0 2 2,5 1 2,4 3 27 MusiTa 1,6 1 2,2 0 1,6 1 2,3 0 1,6 1 11 Resto 1,4 3 2,3 2 1,6 2 1,9 3 1,9 4 22 TradeKu 2,1 4 2,4 0 1,7 5 1,7 1 1,8 7 22 TeKu 1,8 14 2,7 3 1,7 13 2,3 4 2,0 12 78 PeO..... Tertta 1,8 6 2,4 1 1,8 8 2,2 3 1,9 9 42 Varkaus 2,0 1 2,8 0 1,6 2 2,4 0 2,3 2 28 KePa 2,0 9 2,9 0 2,0 9 2,5 1 1,9 10 18 YHTEENSÄ 1,9 41 2,7 6 1,8 43 2,3 14 2,0 53 277 * Keskiarvot: 1 = 'Täysin samaa mieltä', 2 = 'Osittain samaa mieltä', 3 = 'En eri enkä samaa mieltä', 4 = 'Osittain eri mieltä' ja 5 = 'Täysin eri mieltä'. 'En osaa sanoa' vastaukset (ei vast.) eivät ole mukana keskiarvoissa.

Keke-kysely 2007 Asenne ja toiminta koulutusyksikössämme / Mielestäni koulutusyksikössämme (Keskiarvot *) on välineet jätteiden hyvään lajitteluun jätteet lajitellaan lajittelen itse jätteet keskiarvo ei vast. keskiarvo ei vast. keskiarvo ei vast. Vastaajien kokonaismäärä Iisalmi 2,2 38 2,2 31 2,2 11 114 KuMu 2,6 17 2,5 23 2,1 6 134 MusiTa 2,8 9 2,6 9 2,2 1 27 Resto 1,9 8 2,0 8 1,7 1 104 TradeKu 2,6 37 2,5 44 2,1 4 124 TeKu 2,3 56 2,3 71 2,0 17 250 PeO 1,8 2 2,1 0 2,1 0 18 Tertta 2,2 25 2,3 22 1,8 5 166 Varkaus 2,6 48 2,5 55 2,3 22 101 KePa 2,0 1 2,2 1 1,8 1 18 SAVONIA-AMK 2,3 241 2,3 264 2,0 68 1056 OPISKELIJA Iisalmi 2,2 34 2,2 27 2,3 11 85 KuMu 2,7 15 2,6 19 2,2 4 107 MusiTa 2,9 4 2,8 5 2,1 1 16 Resto 1,9 6 1,9 6 1,6 1 82 TradeKu 2,7 36 2,5 43 2,2 4 102 TeKu 2,3 50 2,3 64 2,1 14 172 PeO 1,7 2 2,1 0 2,1 0 17 Tertta 2,2 17 2,3 16 1,7 5 124 Varkaus 2,7 39 2,6 44 2,4 18 74 KePa... YHTEENSÄ 2,3 203 2,3 224 2,0 58 779 HENKILÖKUNTA Iisalmi 2,2 4 2,3 4 2,0 0 29 KuMu 2,3 2 2,2 4 1,8 2 27 MusiTa 2,5 5 2,1 4 2,4 0 11 Resto 2,0 2 2,4 2 1,9 0 22 TradeKu 2,5 1 2,5 1 2,1 0 22 TeKu 2,3 6 2,4 7 1,9 3 78 PeO... Tertta 2,5 8 2,4 6 2,0 0 42 Varkaus 2,3 9 2,4 11 2,0 4 28 KePa 2,0 1 2,2 1 1,8 1 18 YHTEENSÄ 2,3 38 2,3 40 1,9 10 277 * Keskiarvot: 1 = 'Aina', 2 = 'Usein', 3 = 'Harvoin' ja 4 = 'Ei koskaan'. 'En osaa sanoa' -vastaukset (= ei vast.) eivät ole mukana keskiarvoissa.

Keke-kysely 2007 Asenne ja toiminta koulutusyksikössämme / Mielestäni (Keskiarvot *) Kestävän kehityksen osaamisesta on hyötyä työelämässä Opettajat ottavat kestävän kehityksen huomioon kurssien sisällön suunnittelussa ja laatiessaan opetusmateriaalia Opettajat ottavat kestävän kehityksen huomioon opetustilanteessa Opiskelijat tietävät, mitä kestävä kehitys tarkoittaa Opiskelijat toteuttavat kestävää kehitystä arkipäivässä Ainakin osa opetusmateriaalista tulisi jakaa / käyttää sähköisessä muodossa ka. ei vast. ka. ei vast. ka. ei vast. ka. ei vast. ka. ei vast. ka. ei vast. Iisalmi 1,6 2 3,0 21 2,9 24 2,7 11 3,1 19 1,6 4 114 KuMu 1,5 3 3,2 25 3,1 22 2,6 15 3,0 19 1,7 8 134 MusiTa 1,8 1 3,6 8 3,3 8 3,0 6 3,6 8 1,6 1 27 Resto 1,3 0 2,8 9 2,8 12 2,1 3 2,9 10 1,5 1 104 TradeKu 1,7 7 3,0 25 3,1 32 2,6 13 2,9 29 1,5 5 124 TeKu 1,9 14 3,3 53 3,3 56 2,8 43 3,2 66 1,8 10 250 PeO 1,9 0 3,3 0 3,3 3 2,5 1 3,1 0 1,7 0 18 Tertta 1,6 3 3,3 34 3,3 33 2,8 31 3,2 32 1,6 4 166 Varkaus 1,8 5 3,0 28 3,1 22 2,8 14 3,2 27 1,7 7 101 KePa 1,8 1 3,7 15 3,5 14 2,3 10 2,8 12 1,4 0 18 SAVONIA-AMK 1,7 36 3,1 218 3,1 226 2,7 147 3,1 222 1,6 40 1056 OPISK. Iisalmi 1,6 1 3,0 12 3,0 12 2,6 4 3,1 9 1,7 4 85 KuMu 1,5 3 3,4 20 3,2 16 2,7 9 3,1 13 1,8 8 107 MusiTa 1,8 1 3,8 4 3,2 3 3,0 3 3,5 3 1,8 1 16 Resto 1,2 0 2,9 3 3,0 6 2,1 1 2,9 4 1,5 1 82 TradeKu 1,7 3 3,0 18 3,1 23 2,5 7 2,8 18 1,6 5 102 TeKu 2,0 9 3,4 23 3,4 26 2,8 16 3,3 35 1,8 9 172 PeO 1,9 0 3,4 0 3,4 3 2,6 1 3,1 0 1,6 0 17 Tertta 1,7 2 3,4 22 3,5 20 2,7 16 3,1 12 1,6 3 124 Varkaus 1,7 5 3,1 20 3,3 14 2,9 7 3,2 17 1,8 6 74 KePa...... YHTEENSÄ 1,7 24 3,2 122 3,2 123 2,6 64 3,1 111 1,7 37 779 HENKILÖK. Iisalmi 1,7 1 2,9 9 2,6 12 2,9 7 3,2 10 1,5 0 29 KuMu 1,3 0 2,5 5 2,6 6 2,5 6 2,7 6 1,6 0 27 MusiTa 1,8 0 3,4 4 3,7 5 3,0 3 3,7 5 1,4 0 11 Resto 1,4 0 2,2 6 2,2 6 2,1 2 2,8 6 1,5 0 22 TradeKu 1,4 4 2,7 7 3,0 9 2,8 6 3,5 11 1,3 0 22 TeKu 1,8 5 2,9 30 2,9 30 2,8 27 3,2 31 1,6 1 78 PeO...... Tertta 1,4 1 2,9 12 2,8 13 2,9 15 3,6 20 1,4 1 42 Varkaus 1,9 0 2,8 8 2,6 8 2,6 7 3,2 10 1,5 1 28 KePa 1,8 1 3,7 15 3,5 14 2,3 10 2,8 12 1,4 0 18 YHTEENSÄ 1,6 12 2,8 96 2,8 103 2,7 83 3,2 111 1,5 3 277 * Keskiarvot: 1 = 'Täysin samaa mieltä', 2 = 'Osittain samaa mieltä', 3 = 'En eri enkä samaa mieltä', 4 = 'Osittain eri mieltä' ja 5 = 'Täysin eri mieltä'. 'En osaa sanoa' -vastaukset (= ei vast.) eivät ole mukana keskiarvoissa. Vastaajien kokonaismäärä

Keke-kysely 2007 Sammutan valot poistuessani viimeisenä huoneesta kyllä ei ei koske minua yhteensä kyllä ei Oma toimintani Kopioin / tulostan kaiken / suurimman osan kurssimateriaalista / työmateriaalista ei koske minua yhteensä kyllä ei Jaan pääsääntöisesti kurssimateriaalin sähköisesti ja kehotan käyttämään sitä sähköisessä muodossa ei koske yhteensä minua % % % % n= % % % % n= % % % % n= Iisalmi 77% 16% 7% 100% 114 41% 54% 5% 100% 114 35% 15% 50% 100% 114 KuMu 81% 15% 4% 100% 134 18% 75% 7% 100% 134 25% 10% 64% 100% 134 MusiTa 96% 4% 100% 27 44% 44% 11% 100% 27 4% 44% 52% 100% 27 Resto 88% 9% 3% 100% 104 37% 58% 6% 100% 104 25% 14% 61% 100% 104 TradeKu 84% 13% 3% 100% 124 31% 66% 2% 100% 124 23% 14% 64% 100% 124 TeKu 74% 20% 5% 100% 250 28% 61% 10% 100% 250 28% 19% 54% 100% 250 PeO 78% 22% 100% 18 28% 67% 6% 100% 18 44% 56% 100% 18 Tertta 87% 7% 6% 100% 166 53% 43% 4% 100% 166 27% 19% 55% 100% 166 Varkaus 80% 15% 5% 100% 101 24% 68% 8% 100% 101 27% 13% 60% 100% 101 KePa 78% 11% 11% 100% 18 22% 61% 17% 100% 18 11% 6% 83% 100% 18 SAVONIA-AMK 81% 14% 5% 100% 1056 33% 60% 7% 100% 1056 26% 16% 58% 100% 1056 OPISKELIJA Iisalmi 72% 20% 8% 100% 85 52% 44% 5% 100% 85 22% 16% 61% 100% 85 KuMu 77% 19% 5% 100% 107 18% 76% 7% 100% 107 18% 7% 75% 100% 107 MusiTa 94% 6% 100% 16 50% 44% 6% 100% 16 6% 38% 56% 100% 16 Resto 85% 11% 4% 100% 82 43% 51% 6% 100% 82 16% 11% 73% 100% 82 TradeKu 81% 15% 4% 100% 102 36% 61% 3% 100% 102 14% 14% 73% 100% 102 TeKu 63% 29% 8% 100% 172 31% 61% 8% 100% 172 23% 16% 60% 100% 172 PeO 76% 24% 100% 17 29% 65% 6% 100% 17 41% 59% 100% 17 Tertta 82% 10% 8% 100% 124 65% 33% 2% 100% 124 15% 18% 67% 100% 124 Varkaus 73% 20% 7% 100% 74 23% 68% 9% 100% 74 16% 12% 72% 100% 74 KePa YHTEENSÄ 76% 18% 6% 100% 779 38% 56% 6% 100% 779 18% 14% 67% 100% 779 HENKILÖK. Iisalmi 93% 3% 3% 100% 29 10% 83% 7% 100% 29 72% 10% 17% 100% 29 KuMu 96% 4% 100% 27 19% 70% 11% 100% 27 56% 22% 22% 100% 27 MusiTa 100% 100% 11 36% 45% 18% 100% 11 55% 45% 100% 11 Resto 100% 100% 22 14% 82% 5% 100% 22 59% 27% 14% 100% 22 TradeKu 95% 5% 100% 22 9% 91% 100% 22 64% 14% 23% 100% 22 TeKu 99% 1% 100% 78 23% 62% 15% 100% 78 37% 24% 38% 100% 78 PeO Tertta 100% 100% 42 19% 71% 10% 100% 42 60% 21% 19% 100% 42 Varkaus 100% 100% 28 25% 71% 4% 100% 28 57% 14% 29% 100% 28 KePa 78% 11% 11% 100% 18 22% 61% 17% 100% 18 11% 6% 83% 100% 18 YHTEENSÄ 97% 2% 1% 100% 277 19% 70% 10% 100% 277 49% 21% 31% 100% 277 jatkuu...

Keke-kysely 2007 Oma toimintani Käytän enimmäkseen sanoma- ja aikakausilehtien verkkojulkaisuja Voisin omalta osaltani vähentää kopioidun / tulostetun paperin määrää kyllä ei ei koske ei koske yhteensä kyllä ei minua minua yhteensä % % % % n= % % % % n= Iisalmi 20% 68% 11% 100% 114 69% 29% 2% 100% 114 KuMu 34% 48% 18% 100% 134 60% 33% 7% 100% 134 MusiTa 15% 44% 41% 100% 27 81% 19% 100% 27 Resto 38% 38% 24% 100% 104 73% 21% 6% 100% 104 TradeKu 31% 52% 17% 100% 124 68% 28% 4% 100% 124 TeKu 28% 55% 17% 100% 250 57% 35% 8% 100% 250 PeO 39% 44% 17% 100% 18 83% 11% 6% 100% 18 Tertta 29% 56% 15% 100% 166 72% 25% 4% 100% 166 Varkaus 37% 41% 23% 100% 101 61% 29% 10% 100% 101 KePa 22% 44% 33% 100% 18 83% 17% 100% 18 SAVONIA-AMK 30% 52% 18% 100% 1056 66% 29% 6% 100% 1056 OPISKELIJA Iisalmi 20% 67% 13% 100% 85 71% 27% 2% 100% 85 KuMu 36% 44% 20% 100% 107 55% 37% 7% 100% 107 MusiTa 13% 44% 44% 100% 16 81% 19% 100% 16 Resto 43% 32% 26% 100% 82 74% 21% 5% 100% 82 TradeKu 30% 52% 18% 100% 102 66% 30% 4% 100% 102 TeKu 30% 51% 19% 100% 172 51% 40% 9% 100% 172 PeO 41% 41% 18% 100% 17 88% 6% 6% 100% 17 Tertta 32% 52% 15% 100% 124 72% 25% 3% 100% 124 Varkaus 42% 31% 27% 100% 74 64% 26% 11% 100% 74 KePa YHTEENSÄ 33% 48% 20% 100% 779 64% 30% 6% 100% 779 HENKILÖKUNTA Iisalmi 21% 72% 7% 100% 29 66% 34% 100% 29 KuMu 26% 63% 11% 100% 27 78% 15% 7% 100% 27 MusiTa 18% 45% 36% 100% 11 82% 18% 100% 11 Resto 23% 59% 18% 100% 22 68% 23% 9% 100% 22 TradeKu 36% 50% 14% 100% 22 77% 18% 5% 100% 22 TeKu 23% 63% 14% 100% 78 72% 24% 4% 100% 78 PeO Tertta 19% 67% 14% 100% 42 71% 24% 5% 100% 42 Varkaus 21% 68% 11% 100% 28 54% 39% 7% 100% 28 KePa 22% 44% 33% 100% 18 83% 17% 100% 18 YHTEENSÄ 23% 62% 15% 100% 277 71% 25% 4% 100% 277

Keke-kysely 2007 Turvallisuus / Koulutusyksikkömme turvallisuusmääräykset on esitelty minulle tullessani taloon ovat tiedossani ovat tiedossani ja noudatan niitä kyllä ei yhteensä kyllä ei yhteensä kyllä ei yhteensä % % % n= % % % n= % % % n= Iisalmi 35% 65% 100% 114 44% 56% 100% 114 44% 56% 100% 114 KuMu 42% 58% 100% 134 49% 51% 100% 134 49% 51% 100% 134 MusiTa 15% 85% 100% 27 33% 67% 100% 27 30% 70% 100% 27 Resto 23% 77% 100% 104 29% 71% 100% 104 29% 71% 100% 104 TradeKu 21% 79% 100% 124 28% 72% 100% 124 28% 72% 100% 124 TeKu 29% 71% 100% 250 46% 54% 100% 250 46% 54% 100% 250 PeO 83% 17% 100% 18 89% 11% 100% 18 89% 11% 100% 18 Tertta 61% 39% 100% 166 65% 35% 100% 166 61% 39% 100% 166 Varkaus 33% 67% 100% 101 45% 55% 100% 101 46% 54% 100% 101 KePa 28% 72% 100% 18 39% 61% 100% 18 39% 61% 100% 18 SAVONIA-AMK 36% 64% 100% 1056 45% 55% 100% 1056 45% 55% 100% 1056 OPISKELIJA Iisalmi 31% 69% 100% 85 33% 67% 100% 85 34% 66% 100% 85 KuMu 47% 53% 100% 107 48% 52% 100% 107 47% 53% 100% 107 MusiTa 13% 88% 100% 16 25% 75% 100% 16 19% 81% 100% 16 Resto 24% 76% 100% 82 27% 73% 100% 82 27% 73% 100% 82 TradeKu 21% 79% 100% 102 26% 74% 100% 102 26% 74% 100% 102 TeKu 29% 71% 100% 172 35% 65% 100% 172 35% 65% 100% 172 PeO 82% 18% 100% 17 88% 12% 100% 17 88% 12% 100% 17 Tertta 53% 47% 100% 124 56% 44% 100% 124 52% 48% 100% 124 Varkaus 31% 69% 100% 74 39% 61% 100% 74 41% 59% 100% 74 KePa YHTEENSÄ 35% 65% 100% 779 39% 61% 100% 779 39% 61% 100% 779 HENKILÖKUNTA Iisalmi 48% 52% 100% 29 76% 24% 100% 29 72% 28% 100% 29 KuMu 22% 78% 100% 27 52% 48% 100% 27 56% 44% 100% 27 MusiTa 18% 82% 100% 11 45% 55% 100% 11 45% 55% 100% 11 Resto 18% 82% 100% 22 36% 64% 100% 22 36% 64% 100% 22 TradeKu 23% 77% 100% 22 36% 64% 100% 22 36% 64% 100% 22 TeKu 29% 71% 100% 78 69% 31% 100% 78 69% 31% 100% 78 PeO Tertta 83% 17% 100% 42 90% 10% 100% 42 88% 12% 100% 42 Varkaus 39% 61% 100% 28 61% 39% 100% 28 61% 39% 100% 28 KePa 28% 72% 100% 18 39% 61% 100% 18 39% 61% 100% 18 YHTEENSÄ 38% 62% 100% 277 62% 38% 100% 277 62% 38% 100% 277

Keke-kysely 2007 Kulttuuriperinteet / Kulttuuriperinteiden vaaliminen näkyy koulutusyksikössämme (Keskiarvot *) Käytännön toiminnassa Erilaisissa tapahtumissa / juhlissa Vastaajien kokonaismäärä keskiarvo ei vast. keskiarvo ei vast. keskiarvo Iisalmi 2,5 15 2,4 18 114 KuMu 2,3 13 2,1 14 134 MusiTa 2,5 2 2,4 2 27 Resto 2,7 9 2,4 12 104 TradeKu 2,3 15 2,0 17 124 TeKu 2,6 26 2,4 30 250 PeO 1,4 0 1,4 0 18 Tertta 2,4 13 2,2 12 166 Varkaus 2,7 13 2,6 11 101 KePa 2,4 8 2,2 8 18 SAVONIA-AMK 2,5 114 2,3 124 1056 OPISKELIJA Iisalmi 2,7 12 2,5 15 85 KuMu 2,4 9 2,1 10 107 MusiTa 3,1 2 2,8 2 16 Resto 2,7 9 2,4 12 82 TradeKu 2,3 14 2,0 17 102 TeKu 2,7 17 2,5 21 172 PeO 1,4 0 1,4 0 17 Tertta 2,6 12 2,3 12 124 Varkaus 2,8 13 2,6 11 74 KePa.. YHTEENSÄ 2,6 88 2,3 100 779 HENKILÖKUNTA Iisalmi 1,9 3 2,0 3 29 KuMu 2,0 4 2,0 4 27 MusiTa 1,8 0 1,9 0 11 Resto 2,7 0 2,5 0 22 TradeKu 2,4 1 2,2 0 22 TeKu 2,3 9 2,0 9 78 PeO.. Tertta 2,1 1 1,9 0 42 Varkaus 2,7 0 2,5 0 28 KePa 2,4 8 2,2 8 18 YHTEENSÄ 2,3 26 2,1 24 277 * Keskiarvot: 1 = 'Paljon', 2 = 'Jonkin verran', 3 = 'Vähän' ja 4 = 'Ei ollenkaan'. 'En osaa sanoa' -vastaukset (= ei vast.) eivät ole mukana keskiarvoissa.