Derivaatta. Joukko A C on avoin, jos jokaista z 0 A kohti on olemassa ǫ > 0: jos z z 0 < ǫ, niin z A. f : A C on yksiarvoinen.

Samankaltaiset tiedostot
Kompleksianalyysi viikko 3

2. Funktiot. Keijo Ruotsalainen. Mathematics Division

MATEMATIIKAN JAOS Kompleksianalyysi

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on

Kompleksianalyysi, viikko 4

1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat

Kompleksianalyysi Funktiot

Reaalimuuttujan kompleksiarvoisen funktion integraali

3.3 Funktion raja-arvo

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

Mat Matematiikan pk KP3-i - kertaus

Kompleksiluvut Kompleksitaso Kompleksifunktiot ja kuvaukset Funktioiden raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta Eräitä kompleksifun.

Reaaliset sin ja cos voidaan palauttaa eksponenttifunktioon Eulerin kaavan avulla: Jos x on reaaliluku, niin e ix = cos x i sin x

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

Kompleksitermiset jonot ja sarjat

MAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

u = 2 u (9.1) x + 2 u

Harmoniset funktiot kompleksialueessa ja konformikuvaukset

Oulussa, kesäkuussa 2016 Jukka Kemppainen. The shortest route between two truths in the real domain passes through the complex domain

1 Analyyttiset funktiot

14. Pyörteettömät ja lähteettömät vektorikentät; potentiaali

Kompleksianalyysi, viikko 6

Mat Matematiikan peruskurssi KP3-i. Osa I. Kompleksiluvut. TKK lokakuuta Määritelmä ja perusominaisuuksia

Johdatus yliopistomatematiikkaan, 2. viikko (2 op)

Kompleksianalyysi. Tero Kilpeläinen

(a) avoin, yhtenäinen, rajoitettu, alue.

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Integraalilaskenta 2 Harjoitus Olkoon A := {(x, y) R 2 0 x π, sin x y 2 sin x}. Laske käyräintegraali

Matematiikan perusteet taloustieteilij oille I

Funktion määrittely (1/2)

Matematiikan tukikurssi

Kompleksianalyysi, viikko 5

1 Kompleksitason geometriaa ja topologiaa

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012 RITVA HURRI-SYRJÄNEN

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt

Tutki, onko seuraavilla kahden reaalimuuttujan reaaliarvoisilla funktioilla raja-arvoa origossa: x 2 + y 2, d) y 2. x + y, c) x 3

Matematiikan peruskurssi KP3 I OSA 3: Analyyttisten funktioiden geometriaa: konformikuvaukset

Hyvä uusi opiskelija!

(x 0 ) = lim. Derivoimissääntöjä. Oletetaan, että funktiot f ja g ovat derivoituvia ja c R on vakio. 1. Dc = 0 (vakiofunktion derivaatta) 2.

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

Pro gradu -tutkielma

Kompleksilukujen historia alkoi yhtälönratkaisusta. Lineaarisella yhtälöllä on aina yksi ratkaisu, mutta jo toisen asteen yhtälön

Kompleksiluvut Kompleksitaso

OLLI HUOPIO JOHDANTO KOMPLEKSISIIN MONIARVOISIIN FUNKTIOI- HIN. Kandidaatintyö

VII. KOMPLEKSILUVUT. VII.1. Laskutoimitukset

exp(x) = e x x n n=0 v(x, y) = e x sin y

RIEMANNIN KUVAUSLAUSE. Sirpa Patteri

Kompleksianalyysi 1. Tero Kilpeläinen

Derivaatta: Johdanto. Jatkuvan funktion arvojen muuttumisnopeutta voidaan mitata tangentin kulmakertoimella eli derivaatan arvolla (jos olemassa).

1 Määritelmä ja perusominaisuuksia. 2 Laskutoimitukset kompleksiluvuilla. 3 Reaaliluvut ja kompleksiluvut. 4 Kompleksilukujen algebraa

1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n.

MS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset

Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus

Funktioteoria I. Helsingin yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Syyslukukausi 2009

30 + x ,5x = 2,5 + x 0,5x = 12,5 x = ,5a + 27,5b = 1,00 55 = 55. 2,5a + (30 2,5)b (27,5a + 27,5b) =

Kompleksianalyysi I. Helsingin yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Syyslukukausi Kari Astala

Konformikuvauksista. Lotta Jokiniemi Ohjaaja: Jouni Parkkonen. Sivuainetutkielma

Derivaatta Maarit Järvenpää Puhtaaksikirjoitus Markus Harju

( ) ( ) ( ) ( ( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 271 Päivitetty a) = keskipistemuoto.

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on

KATRI KOPONEN VIRTAUSTEN MALLINTAMINEN KONFORMIKUVAUKSEN AVULLA. Diplomityö

Funktion raja-arvo 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

Yksinkertaisin (jollain tavalla mielenkiintoinen) yhtälö lienee muotoa. x + a = b,

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Selvästi. F (a) F (y) < r x d aina, kun a y < δ. Kolmioepäyhtälön nojalla x F (y) x F (a) + F (a) F (y) < d + r x d = r x

Phragmén-Lindelön lauseista

1.1 Vektorit. MS-A0007 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. 1. Vektorit ja kompleksiluvut

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

1. Viikko. K. Tuominen MApu II 1/17 17

Diskreetin LTI-systeemin stabiilisuus

VEKTORIANALYYSIN HARJOITUKSET: VIIKKO 4

Analyyttinen jatke ja Riemannin pinnat

Matemaattiset menetelmät II

Luku 4. Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia.

Kompleksianalyysi ja integraalimuunnokset. Seppo Hassi

f(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0.

Derivaatta, interpolointi, L6

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Maksimit ja minimit 1/5 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot, derivaatta

5. Potenssisarjat 5.1. Määritelmä ja suppeneminen

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY exp z., k = 1, 2,... Eksponenttifunktion z exp(z) Laurent-sarjan avulla

Julian joukot. Henna-Liisa Kivinen. Matematiikan pro gradu

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

Potenssisarja, suppenemissäde. Potenssisarja ja derivointi. Potenssisarja ja analyyttiset funktiot. Potenssisarja ja integrointi.

Harnack-funktiot ja Picardin lause

PERUSASIOITA ALGEBRASTA

Pyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot HK1-1. Dsin3 x. 3cos3x. Dsinx. u( x) sinx ja u ( x) cosx. Dsin. Dsin

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2

Insinöörimatematiikka D

Funktion derivaatta. Derivaatan määritelmä. Johdanto derivaatan määritelmään

nyky-ymmärryksemme mukaan hajaantuvaan sarjaan luvun 1 2 kun n > N Huom! Määritelmä on aivan sama C:ssä ja R:ssä. (Kuva vain on erilainen.

3 x 1 < 2. 2 b) b) x 3 < x 2x. f (x) 0 c) f (x) x + 4 x Etsi käänteisfunktio (määrittely- ja arvojoukkoineen) kun.

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

Transkriptio:

Derivaatta Joukko A C on avoin, jos jokaista z 0 A kohti on olemassa ǫ > 0: jos z z 0 < ǫ, niin z A. f : A C on yksiarvoinen. Määritelmä Funktio f : A C on derivoituva pisteessä z 0 A jos raja-arvo (riippumatta kuinka z z 0 ) on olemassa. f(z) f(z 0 ) lim, merk f (z 0 ) = df z z 0 z z 0 dz (z 0) Esimerkki 1: Laske funktion f(z) = z 2 derivaatta f (z). Esimerkki 2: f(z) = z ei ole derivoituva.

Analyyttinen funktio Määritelmä Jos f on derivoituva jokaisessa pisteessä z 0 A, sanotaan että f on analyyttinen A:ssa. f on analyyttinen pisteessä z 0, jos f on analyyttinen jossakin z 0 :n ympäristössä (kiekossa) U(z 0,r) = {z C : z z 0 < r}. Lause 1 Jos f (z 0 ) on olemassa, niin f on jatkuva z 0 :ssa.

Ominaisuuksia Lause 2 Olkoot f ja g analyyttisiä A:ssa. Silloin (i) af + bg on analyyttinen A:ssa, a, b C (ii) fg on analyyttinen A:ssa, (fg) = f g + fg (af + bg) = af + bg, kaikilla (iii) jokainen polynomi P(z) = a 0 + a 1 z + +a n z n on analyyttinen C:ssä ja P (z) = a 1 + 2a 2 z + +na n z n 1 (iv) jos g(z) 0 kaikilla z A, niin f g on analyyttinen A:ssa ja ( ) f (z) = f (z)g(z) g (z)f(z) g [g(z)] 2 (v) Rationaalifunktio P(z) Q(z) = a0+a1z+ +anzn b 0+b 1z+ +b mz m on analyyttinen joukossa B = {z C : Q(z) 0}.

Ketjusääntö Lause 3 (Ketjusääntö) Olkoot f : A C ja g : B C analyyttisiä ja oletetaan että f(a) B. Tällöin g(f(z)) on analyyttinen A:ssa ja dg(f(z)) dz = g (f(z))f (z). Huom. Vaikka kompleksisella derivaatalla on paljon samanlaisia ominaisuuksia kuin tavallisella reaalifunktion derivaatalla, on myös eroja. jos f on olemassa, niin myös f :n kaikkien kertalukujen derivaatat ovat olemassa! (osoitetaan myöhemmin). Lisäksi, jos f (z 0 ) 0, niin arg f (z 0 ) ilmoittaa kuvauksen z f(z) kiertokulman ja f (z 0 ) venytyksen paikallisesti pisteessä z 0 (perustelu myöhemmin).

Konformikuvaus Käyrän tangentti Jos käyrä c : [a, b] C, c(t) = (x(t), y(t)) = x(t)+jy(t), on derivoituva, niin c (t) = (x (t), y (t)) = x (t)+jy (t), on käyrän tangentti pisteessä (x(t), y(t)) mikäli c (t) 0. Määritelmä Kuvaus (funktio) f : A C on konforminen pisteessä z 0 jos on olemassa sellaiset θ [0, 2π) ja r > 0 että jokaiselle käyrälle c(t) A jolle c(0) = z 0 ja c (0) 0, käyrä d(t) = f(c(t)) on derivoituva pisteessä t = 0 ja d (0) = r c (0), arg d (0) = arg c (0)+θ mod 2π. Kuvaus on konformikuvaus, jos se on konforminen jokaisessa pisteessä.

Konformisuus Konformikuvaus säilyttää toisiaan leikkaavien käyrien väliset kulmat (=tangenttien väliset kulmat), sillä arg d 1(0) arg d 2(0) = arg c 1(0) arg c 2(0).

Derivaatan geometrinen merkitys Lause 4 Jos f : A C on analyyttinen ja f (z 0 ) 0, niin f on konforminen pisteessä z 0 ja θ = arg f (z 0 ) sekä r = f (z 0 ). Todistus: d(t) = f(c(t)), d (t) = f (c(t))c (t) d (0) = f (z 0 )c (0), d (0) = f (z 0 ) c (0) r = f (z 0 ), arg d (0) = arg c (0)+arg f (z 0 ) Esimerkki 3 Tutki kuvauksen z f(z) = z 4 + 1 paikallista käyttäytymistä pisteessä z 0 = j. Esimerkki 4 Missä pisteissä f(z) = y jx on derivoituva ja mikä on derivaatta f (z)? Onko f(z) = y + jx derivoituva?

Cauchy-Riemannin yhtälöt Olkoon f(z) = u(x, y)+jv(x, y), z = x + jy, ja f määritelty avoimessa joukossa A C. Lause 5 Jos f (z 0 ) on olemassa, niin Cauchy-Riemannin yhtälöt u x = v y, u y = v x ovat voimassa ja f (z 0 ) = u x + j v x = v y j u y. Jos osittaisderivaatat u x, u y, v x, v y ovat olemassa ja jatkuvia A:ssa sekä toteuttavat Cauchy - Riemannin yhtälöt, niin f on analyyttinen A:ssa.

Cauchy ja Riemann ja

Todistus f (z 0 ) = lim z z0 f(z) f(z 0 ) z z 0, z 0 = x 0 + jy 0. Erikoisesti, kun z = x + jy 0 z 0 (eli x x 0 ), niin f(z) f(z 0 ) z z 0 = u(x,y 0)+jv(x,y 0 ) u(x 0,y 0 ) jv(x 0,y 0 ) x x 0 = u(x,y 0) u(x 0,y 0 ) x x 0 + j v(x,y 0) v(x 0,y 0 ) x x 0 u x (x 0,y 0 )+j v x (x 0,y 0 ), kun x x 0 f (z 0 ) = u x + j v x.

Tod. jatkuu Vastaavasti, kun z = x 0 + jy z 0 (eli y y 0 ), niin f(z) f(z 0 ) = u(x 0,y)+jv(x 0,y) u(x 0,y 0 ) jv(x 0,y 0 ) z z 0 j(y y 0 ) = u(x 0,y) u(x 0,y 0 ) + v(x 0,y) v(x 0,y 0 ) j(y y 0 ) y y 0 1 u j y + v y = v y j u y, kun y y 0 f (z 0 ) = v y j u y u x = v y ja u y = v x. Loppuosan todistus sivuutetaan.

Eksponenttifunktion analyyttisyys Lause 6 f(z) = e z on analyyttinen ja konforminen koko C:ssä ja d dz ez = e z Huom. Jos f (z) = 0, niin f ei ole välttämättä konforminen. Esimerkiksi kuvaus z z 2 = f(z) kaksinkertaistaa kulmat pisteessä z = 0. Huom. Jos konformikuvauksessa kulman merkki ei muutu, niin kuvaus on suoraan konforminen. Jos kuvauksessa kulman merkki muuttuu mutta suuruus säilyy, niin kuvaus on kääntäen konforminen - kuten esimerkiksi f(z) = z.

Napakoordinaattimuunnos ja analyyttisyys: z = a+re jϕ a C kiinteä x = a 1 + r cosϕ, y = a 2 + r sinϕ f(z) = u(x,y) + jv(x,y) = ũ(r,ϕ)+jṽ(r,ϕ), z = x + jy ũ r = u x cosϕ+u y sinϕ, ũ ϕ = u x r sinϕ+u y r cosϕ ṽ r = v x cosϕ+v y sinϕ, ṽ ϕ = v x r sinϕ+v y r cosϕ

C-R yhtälön napaesitys { u x = v y u y = v x { ũ ϕ = v y r sinϕ v x r cosϕ = rṽ r ũ r = v y cosϕ v x sinϕ = 1 r ṽϕ { ũ r = 1 r ṽϕ ũ ϕ = rṽ r Esimerkki 5 f(z) = ln z a +j Arg(z a) = Log(z a) = ln r + jϕ, 0 < ϕ < 2π = ũ + jṽ { ũ r = 1 r = 1 r ṽϕ ũ ϕ = 0 = rṽ r f(z) = Log(z a) on analyyttinen

Käänteisfunktion analyyttisyys Napakoordinaattimuunnoksessa r = x 2 + y 2, ϕ = arg(x + jy) rajoitutaan (C - R yhtälöiden ja analyyttisyystarkastelujen yhteydessä) arvoihin r > 0 ja 0 < ϕ < 2π (tai muuhun 2π:n pituiseen avoimeen väliin). Lause 7 Olkoon f analyyttinen avoimessa joukossa U ja f : U V sekä f (z) 0 kun z U. Oletetaan, että f 1 : V U on olemassa ja jatkuva. Tällöin f 1 on analyyttinen ja d dw f 1 (w) = 1 f (z), z = f 1 (w)

Logaritmin analyyttisyys Lause 8 Kun niin Log w = ln w +j Arg w, w 0, 0 < Arg w < 2π, d dw Log w = 1 w. Todistus: w = f(z) = e z on analyyttinen avoimessa joukossa U = C\{x + jy : x 0, y = 0} ja f (z) = e z 0 sekä f 1 (w) = Log w on jatkuva, joten d dw Log w = 1 d = 1 dz ez e z = 1 w. Kun log w:n haara on kiinnitetty ja epäjatkuvuuskohta poistettu, on vastaavasti d dw log w = 1 w.

Harmoninen funktio Funktio u = u(x, y) on harmoninen, jos u = 0 eli jos 2 u x 2 + 2 u y 2 = 0, ja jos u:n 2. kertaluvun osittaisderivaatat ovat jatkuvia. Lause 9 Analyyttisen funktion f = u + jv reaali- ja imaginaariosat ovat harmonisia. Kun f = u + jv ja f on analyyttinen, sanotaan että v on u:n konjugaattiharmoninen funktio. Esimerkki 6: Etsi kaikki analyyttiset funktiot f(z), joille Ref = x 3 3xy 2 + 2y.

Kohtisuorat käyräparvet Olkoon f = u + jv analyyttinen ja f (z) 0. Tasa-arvokäyrät u(x, y) = c v(x, y) = d. Tasa-arvokäyrien normaalit ( u u = x, u ) y ( v v = x, v ). y Analyyttisyydestä seuraa, että u v = 0, ts. käyrät leikkaavat kohtisuoraan.

Fysikaalinen tulkinta Esimerkki 7: Määrää funktion f(z) = log z reaaliosan tasa-arvokäyrät ja imaginaariosan tasa-arvokäyrät. Ratkaisun fysikaalinen tulkinta: Varaus q origossa luo sähkökentän, jota kuvaa kompleksinen potentiali f(z) = log z. Ref(z) = 1 2 log(x2 + y 2 ) on elektrostaattinen potentiaali. Imf(z) = arctan y x on virtausfunktio. Ulkoinen varaus liikkuu pitkin virtaviivaa eli virtausfunktion tasa-arvokäyrää pitkin.