Ajankohtaiset aikuiskoulutuspolitiikan kysymykset Kirsi Kangaspunta Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö 5.11.2013

Ajankohtaiset aikuiskoulutuspolitiikan kysymykset Kirsi Kangaspunta Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö 5.11.2013

HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Julkisen talouden vakauttaminen Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Hallitusohjelma OKM-YOsopimukset Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi ja tehokkaampi Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Kansainvälistyminen laadun turvaajana Korkeakouluyhteisön kehittäminen Yliopiston tehtävä, profiili ja painoalat Keskeiset kehittämiskohteet Rahoitus

Tavoitteita hallitusohjelmassa, poimintoja Aikuiskoulutus on tasa-arvoisesti tarjolla koko aikuisväestölle Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa kavennetaan Koulutuksen periytyvyyttä vähennetään Eri väestöryhmien eroja korkeakoulutukseen hakeutumisessa kavennetaan Parannetaan vailla tutkintoa olevien, pienyrittäjien ja muiden aliedustettujen ryhmien aikuiskoulutusmahdollisuuksia Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä vahvistetaan Korkeakouluopintoihin pääsyä sujuvoitetaan. [ ] Luodaan joustavia siirtymämahdollisuuksia korkeakoulujen sisällä ja välillä mm. erillisvalintoja kehittämällä Parannetaan korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksia Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä sekä kulttuurien-välisyyttä ja rasisminvastaisuutta edistetään koulutuksen keinoin

Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Aiemmin ja muualla opitun tunnustaminen otetaan osaksi kaikkea koulutusta perusasteelta aikuiskoulutukseen Koulutuksen työelämäyhteyksiä vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla ja kesussa tavoitteeksi asetetaan, että [ ] 18-64 vuotiaista on osallistunut vähintään 60 % edeltäneen 12 kuukauden aikana Koulutustilit Korkeakoulututkinnon suorittaneiden täydennyskoulutusmahdollisuuksia parannetaan luomalla tutkintoa täydentäviä korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia

HE 7/2009: Pykälän 1 momenttiin lisätty elinikäisen oppimisen edistäminen ei ole lisätehtävä vaan opintojen ja opetuksen suunnittelu- ja järjestämisperiaate. Sen mukaisesti yliopistot ottavat opetusjärjestelyissään ja tutkintojen sisällöissä huomioon erilaisista lähtökohdista ja elämäntilanteista tulevat opiskelijat ja heidän tarpeensa. Elinikäisen oppimisen edistäminen tarkoittaa opetuksen ja opintojen ohjauksen toimintakulttuuria, joka kattaa yliopisto-opetuksen sen kaikissa muodoissa. KKA 5:2013: Korkeakoulut yhteiskunnan kehittäjinä. Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden arviointiryhmän loppuraportti: Tausta-aineistosta päätellen valtaosa yliopistoista katsoo toteuttavansa vaikuttavuuttaan parhaalla tavalla tekemällä tutkimus- ja opetustyön mahdollisimman hyvin. Vaikuttavuus määrittyy näiden kahden tehtävän kautta ja niiden ehdoilla, mutta ei vaikuttavuudesta ja sen toteuttamisesta käsin. Aluekehittämisestä yliopistot eivät juuri puhu. Vaikuttavuudesta ei näin muodostu selvää tulosaluetta, jota aktiivisesti seurattaisiin ja mitattaisiin. Yliopistojen kolmatta tehtävää, josta käytiin monipuolista keskustelua yliopistolain uudistuksen yhteydessä, ei tällä nimikkeellä strategioissa enemmälti käsitellä. Suositus: Yliopistojen ja ammattikorkeakorkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn tähtäävä tehtävä on määriteltävä omaksi tulosalueeksi korkeakoulujen tutkimustehtävän ja opetustehtävän rinnalle. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehtävän velvoittavuudesta on tarpeen käydä avointa, tuloshakuista ja laajapohjaista keskustelua.

Muuttuva toimintaympäristö Työelämän muutokset; asiantuntijatyö lisääntyy ja korkeakoulumaista osaamista tarvitaan yhä laajemmin, yhä laajemmassa työtehtävien ja ammattien kirjossa Väestön muutokset; koulutustason nousu, ikääntyminen, maahanmuutto Tiedon saatavuuden ja oppimismahdollisuuksien laajeneminen, mm. MOOCit Kansainvälistyminen, kansainvälinen tarjonta Korkeakoululaitoksen muutokset; opiskelijavalinnat, rahoitusmalli, kandivaiheen uudistukset, ohjaus ja osaamisen tunnustaminen

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma 29.8.2013 Korkeakoulujen tavoitteellisia valmistumisaikoja koskevaa lainsäädäntöä tiukennetaan valmistumisaikojen nopeuttamiseksi. Lisätään yli 55 opintopistettä vuodessa suorittavien osuutta korkeakoulujen rahoituksessa. Lisätään ylioppilastutkinnon painoa korkeakouluihin sisään pääsyssä. Toteutetaan yhdessä korkeakoulujen valintauudistuksen kanssa hakijasuman purku lisäämällä määräaikaisesti sisäänottoja erityisesti työelämän kannalta keskeisillä aloilla. Vahvistetaan alempien korkeakoulututkintojen kelpoisuutta työmarkkinoilla. Velvoitetaan korkeakoulut tarjoamaan mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun. Erityistä huomiota kiinnitetään opetuksen saatavuuteen alkusyksystä ja loppukeväästä.

Ns. koulutusrakennetyöryhmä (OKM 2013:2); monipuolistetaan ja jäsennetään korkeakoulujen tarjontaa korkeakouludiplomeilla Tavoitteena tunnistettavat osaamiskokonaisuudet, korkeakouludiplomit, jotka palvelevat sekä vailla aiempaa korkeakoulutusta olevia että niitä, jotka haluavat täydentää tai uudelleen suunnata osaamistaan Toteutetaan 2013-2018 kokeilu, jossa korkeakoulut kehittävät tutkintojen osista jäsentyneitä ja määriteltyjä enintään 120 op kokonaisuuksia Tavoitteena selvittää työelämän tarvetta uudenlaisille kokonaisuuksille eri aloilla, miten parhaiten vastaavat erilaisten opiskelijaryhmien tarpeisiin ja voidaanko niillä edistää koulutuksen saavutettavuutta alueellisesti Korkeakoulut määrittelevät kokonaisuudet yhteistyössä työelämän kanssa Kokeilun arvioinnin pohjalta päätetään, onko kokonaisuuksista tarkoituksenmukaista kehittää pysyvä osa korkeakoulututkintojen järjestelmää -> Ei kannatusta edes kokeiluun muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta

avointa korkeakouluopetusta monipuolistetaan Korkeakoulut valitsevat etukäteen ilmoitetuin perustein yhteishaun ulkopuolella tutkinto-opiskelijoiksi avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella hakijoita, joilla ei ole opiskeluoikeutta korkeakoulussa Sopimuksissa tavoitteeksi, että avoimesta korkeakouluopetuksesta tutkintoon etenevien määrä vähintään kaksinkertaistuu nykytasolta sopimuskaudella 2017-2020 Tarjontaa monipuolistetaan ja kehitetään Maksujen periaatteita tarkastellaan -> Kehittämistä kannatetaan, opiskelijoiden valintaan tutkinto-opiskelijoiksi suhtautuminen kuitenkin vaihtelee, tarjonnan monipuolistamista kannatetaan, rahoituksen avaamista pidetään tärkeänä

Avoimen väylän merkitys näyttöön perustuvana akateemisen opiskelijakypsyyden osoittajana tulisi saattaa parempaan asemaan. Erillisvalinnan kautta maisterin tutkintoon hakevilla on yhä useammin avoimessa yliopisto-opetuksessa suoritettuja opintoja, nämä ovat seurannan mukaan motivoituneita ja suorittavat tutkinnon normiajassa. Valintakoetta ei tule korvata avoimen väylällä ilman selvitystä väylän kautta valittujen opiskelijoiden opiskelutaidoista ja substanssiosaamisesta. Korkeakoulun on varmistettava, että kaikkia reittejä tulevilla on opintovalmiudet.

osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan Perustetaan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen keskus Tehtävänä kehittää ja levittää osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen menettelyjä, avustaa korkeakouluja, oppilaitoksia sekä TE-hallintoa tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvissä asioissa sekä antaa suosituksia yksittäisissä tunnustamiseen liittyvissä erimielisyyksissä Keräisi tietoa tunnustamispäätöksistä, neuvoisi lisäopintoihin Korkeakoulut hyödyntävät sähköisen hakujärjestelmän uudistuksen yhteydessä muodostuvaa tietovarantoa aikaisempien opintosuoritusten hyväksiluvussa ja siirtymissä korkeakoulusektorin sisällä Osaksi korkeakoulujen ohjaus- ja palautejärjestelmää, toimenpiteistä ja tavoitteista erillisraportointi vuonna 2014 -> Asiaa pidetään tärkeänä, mutta uutta keskusta ei kannateta

Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus Työryhmä: Erikoistumiskoulutus perustuu työelämän ja työelämässä toimivien asiantuntijoiden ja sellaiseksi tähtäävien tarpeisiin. Rakentuvat työelämälähtöisyyden ohella korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisosaamiselle ja painoaloille. Jo työelämässä toimineille henkilöille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joita korkeakoulut järjestävät korkeakoulututkinnon suorittaneille ja niille, joilla on muutoin osoitettu vastaava osaaminen. Laajuus on vähintään 30 op, asiantuntijuus opitaan ja osoitetaan kiinteässä yhteydessä työelämään -> Näkemykset voittopuolisesti myönteisiä, erikoistumiskoulutusten kehittämistä pidetään tärkeänä, tehtävät, tavoitteet, laajuuden määrittely, tunnistaminen ja tunnustaminen hyväksytään laajasti

Erikoistumiskoulutusten asemointi Erikoistumiskoulutus on työelämän tunnustama ja arvostama -> yksilölle ja työnantajalle kannattava investointi YO-laki: voivat järjestää myös erikoistumiskoulutusta, täydennyskoulutusta jne. AMK-laki: voi järjestää myös sekä erikoistumiskoulutusta ja muuta aik.koulutusta YO-laki: voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon taikka jolla yliopisto katsoo olevan riittävät tiedot ja taidot opintoja varten. AMK-laki: joka on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon taikka jolla ammattikorkeakoulu katsoo lakeihin erikoistumiskoulutuksen tavoitteet työelämä mukana määrittämässä erikoistumiskoulutuksia Syntyy joustava rakenne työn ohessa erikoistumiseen modulaarisuus Korkeakouluilla on intressi järjestää erikoistumiskoulutuksia voi järjestää maksullisena, rahoitusmalliin pienellä painoarvolla

Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää koulutus, jonka laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä ja opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta on sovittu ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä yhdessä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Erikoistumiskoulutuksista sovittaisiin koulutusvastuiden (yliopistot) ja tutkinnonanto-oikeuksien (ammattikorkeakoulut) mukaisesti. -> Sopimisen lähtökohtia pidetään hyvinä, konkretisointia kaivataan Ne erikoistumiskoulutukset, joista nykyisin säädetään opetusministeriön asetuksella voivat korkeakoulujen yhdessä työelämän edustajien kanssa tekemällä päätöksellä jatkua ja kehittyä osana uutta erikoistumiskoulutusten kokonaisuutta. -> Nykyisten asetuksella säädettyjen koulutusten kanssa toimivat toivovat tarkempaa selvitystä

Korkeakoulut ottavat erikoistumiskoulutuksen laadunvarmistuksen osaksi omia laadunvarmistusjärjestelmiään, erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista pidetään rekisteriä. -> Hyväksytään laadun varmistus, rekisteriin muutamilla epäilyjä Erikoistumiskoulutusta voidaan toteuttaa ainoastaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, kyseessä ei ole täydennyskoulutuksen tavoin koulutus, jossa toimitaan avoimilla markkinoilla Ensisijaisia rahoittajia erikoistumiskoulutukselle työnantajat ja koulutukseen osallistuvat henkilöt, ministeriöt voivat ohjata koulutukseen rahoitusta alakohtaisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden mukaisesti Erikoistumiskoulutuksesta perittävän maksun suuruudesta päättää korkeakoulu, okm tukee korkeakouluja käynnistämisvaiheessa. -> Rahoituksessa avoimia kysymyksiä: malliin vai ei, kilpailulainsäädäntö, alv jne

Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla - työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen ja täydentämisen mahdollisuuksista. Tehdä tarvittavat esitykset järjestelmän selkeyttämiseksi ja parantamiseksi huomioon ottaen nk. valvontatyöryhmän esitykset. Tehdä esitys miten terveydenhuollon ammattihenkilöstön työn ja potilasturvallisuuden edellyttämä kielitaito tulee määrittää yleiset kielitutkinnot huomioiden. Tehdä esitys eri tavoista hankkia vaadittu kielitaito. Tehdä esitys tarvittavista säädösmuutoksista, arvio kustannusvaikutuksista sekä eri rahoitusvaihtoehdoista. Määräaika 31.12.2013.

Keskeisiä teemoja Osaamisen täydentäminen muilla tavoin kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa Kuulustelut ja niihin valmentava koulutus Koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus, rahoitus, tieto koulutuksista Kohderyhmien erilaisuus rekrytointi ryhminä perhesyistä muuttaneet työelämään siirtyjät. Jos ei pystytä luomaan toimivia aikuiskoulutusrakenteita, tarkoituksenmukainen työllistyminen viivästyy ja koulutustarve purkautuu koulutuskysyntänä yhteiskunnan ja yksilön kannalta epätarkoituksenmukaisella tavalla

Uuden rakennerahastokauden rahoitusmahdollisuudet 656 milj. (ESR+valtio) osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen suuraluekohtaisia tai valtakunnallisia hankekokonaisuuksia hanketoiminnan aloittamiseen kansalliset valmiudet heti vuoden 2014 alkupuolella Pääasiallinen toiminta: koulutuksen ja työelämän välisiin siirtymiin liittyvät menetelmät ja palvelut koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksen lisääminen (oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen, korkeakoulut) älykkääseen erikoistumiseen ja innovaatiovalmiuksiin liittyvät osaamistarpeet erityisryhmien perustaitojen ja koulutusvaihtoehtojen sekä koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumisen kehittäminen aikuiskoulutuksen ennakointimenetelmien kehittäminen, koulutustarjonnan osuvuuden parantaminen (erit. kasvu- ja rakennemuutosaloilla) uuden ammatin hankkiminen työpaikkoja tarjoavilta aloilta työssä olevien ammattitaidon parantaminen (mm.erikoistumiskoulutusten pilotointi?)

Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies (Survey of Adult Skills) OECD:n organisoima, tutkimukseen osallistui 24 maata. Kohdejoukkona kaikki 16 65-vuotiaat maassa asuvat henkilöt, Suomessa otantahetkellä noin 3,5 miljoonaa Otokseen kuuluvista henkilöistä tutkimukseen osallistui Suomessa 5 464 henkilöä, vastausosuus 66 prosenttia. Tilastokeskuksen haastattelijat toteuttivat tiedonkeruun käyntihaastatteluina. - Ensin haastattelijan tekemä tietokoneavusteinen taustahaastattelu. - Sen jälkeen haastateltava teki perustaitojen osaamista arvioivat tehtävät itsenäisesti tietokoneella (myös paperinen tehtävävihko käytössä).

Tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaidot Lukutaito Kirjoitettujen tekstien ymmärtäminen, arvioiminen ja käyttäminen sekä niiden lukemiseen sitoutuminen. Mukana myös erilaisilla sähköisillä näyttöruuduilla esitettävät tekstit. Numerotaito Yksilön kyky hankkia, käyttää, tulkita ja viestiä numeerista tietoa. Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito Yksilön kyky hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja tietoverkkoja tiedon hankkimisessa, arvioimisessa, viestinnässä ja käytännön toiminnassa. Suomalaisten keskimääräiset tulokset kaikilla osa-alueilla toiseksi parhaat (lukuja numerotaidossa Japani ykkönen, ongelmanratkaisussa Ruotsi)

Suomi (PIAAC 2012)

Averages for problem solving, age by Education - Highest qualification ISCED 3 and ISCED 5A, Finland (PIAAC 2012)

Averages for literacy, age by Education - Highest qualification ISCED 3 and ISCED 5A, Finland (PIAAC 2012) 350 330 310 290 ISCED 3 ISCED 5A, master degree 270 250 230 24 or less 25-34 35-44 45-54 55 plus

Averages for numeracy, age by Education - Highest qualification ISCED 3 and ISCED 5A, Finland (PIAAC 2012) 350 330 310 290 ISCED 3 ISCED 5A, master degree 270 250 230 24 or less 25-34 35-44 45-54 55 plus