NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO 180 osp OPETUSSUUNNITELMA 2015 2016 1
1 OPISKELU PERÄPOHJOLAN OPISTON YHTEISÖSSÄ... 4 2 NUORISO JA VAPAA-AJAN OHJAUKSEN AMMATTIALANKUVAUS, ARVOPERUSTA... 4 JA PERUSTUTKINNON TAVOITTEET 2.1 Ammattialan kuvaus... 4 2.2 Arvoperusta... 5 2.3 Perustutkinnon tavoitteet... 5 2.4 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus... 7 2.4.1 Oppiminen ja ongelmanratkaisu 7 2.4.2 Vuorovaikutus ja yhteistyö...7 2.4.3 Ammattietiikka...7 2.4.4 Terveys, turvallisuus ja toimintakyky...7 2.4.5 Aloitekyky ja yrittäjyys...7 2.4.6 Kestävä kehitys...7 2.4.7 Estetiikka...7 2.4.8 Viestintä ja mediaosaaminen...7 2.4.9 Matematiikka ja luonnontieteet...7 2.4.10 Teknologia ja tietotekniikka...8 2.4.11 Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit...8 3 NUORISO JA VAPAA-AJAN OHJAUKSEN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN...9 3.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa...9 3.2 SORA-lainsäädäntö...11 3.3 Jatko-opintokelpoisuus...11 3.4. Tutkinnon muodostuminen...12 4 NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAUKSEN PERUSTUTKINNON JAKSOJÄRJESTYS...14 5 NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAUKSEN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA OSAAMISEN ARVOINTI...15 5.1 OHJAAJUUS...15 5.1.1 Ohjaajuuden perusteet...15 5.1.2 Kasvatuksellinen ohjaus...15 5.1.3 Ohjaajuuden haasteet...16 5.2. OJAUS ERI TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ...20 5.2.1 Nuoriso- ja vapaa-aikatyön toimintaympäristöt...20 5.2.2 Yhteiskunnan jäsenenä toimiminen... 20 5.2.3 Monialainen yhteistyö...20 5.3 OHJAUKSEN MENETELMÄT...26 5.4 VALINNAISET TUTKINNON OSAT...32 5.4.1 Kansalais- ja järjestötoiminnan ohjaus... 32 5.4.2 Projektitoiminnan ohjaus...34 5.4.3 Nuorten sosiaalinen vahvistaminen...36 5.4.4 Monikulttuurisen toiminnan ohjaus...39 5.4.5 Ikääntyvien ohjaus...41 5.4.6 Palvelujen tuottaminen...43 5.4.7 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta...45 5.4.8 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta...45 5.4.9 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista...45 6 YHTEISET TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA...46 6.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT...46 6.1.1 Äidinkieli, suomi...46 6.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi...50 6.1.3 Vieras kieli, englanti...52 6.2 MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN...54 6.2.1 Matematiikka...54 6.2.2 Fysiikka ja kemia...56 2
6.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen...59 6.3 YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN...60 6.3.1 Yhteiskuntataidot...61 6.3.2 Työelämätaidot...63 6.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta...67 6.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto...69 6.4 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN...74 6.4.1 Kulttuurien tuntemus...74 6.4.2 Taide ja kulttuuri...75 6.4.3 Etiikka...76 6.4.4 Psykologia...77 6.4.5 Ympäristöosaaminen...78 6.4.6 Osa-alueita kohdista 6.1.1-6.3.4...80 7 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA...81 7.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia...81 7.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia...81 7.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja...81 7.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja...81 7.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa...81 8 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA...81 9 OPISKELIJAN ARVIOINTI JA OPITUN TUNNISTAMINEN...82 9.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet...82 9.2 Arvioinnin toteuttaminen...82 9.3 Arvosanan antaminen...82 9.4 Peräpohjolan Opiston linja arvioinnin suhteen...83 9.5 Arvosanan arvioinnin oikaisu...83 9.6 Aiempien opintojen ja alan työkokemuksen opitun tunnistaminen...83 9.7 Todistukset...84 10 MUUT MÄÄRÄYKSET......84 10.1 Opinto-ohjauksen järjestäminen...84 10.2 Ammatillisen erityisopetuksen toteuttaminen... 84 10.3 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetusjärjestelyt... 85 10.4 huolto...85 10.5 Poissaolot...86 10.6 Opiskeluoikeuden menettäminen...87 10.7 Alkoholi ja muut päihteet...87 10.8 Häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen...87 10.9 Kiusaaminen...87 10.10 Väkivaltatilanteet ja väkivallan uhka...87 10.11 Asuntolassa asuminen...89 11 PERÄPOHJOLAN OPISTON KRIISISUUNNITELMA...89 3
1 OPISKELU PERÄPOHJOLAN OPISTON YHTEISÖSSÄ Peräpohjolan Opisto on sitoutumaton kansanopisto, joka on keskittynyt nuoriso- ja vapaa-aikatyön ammatilliseen koulutukseen. Opiston ylläpitäjänä toimi Peräpohjolan Kansanopiston Kannatusyhdistys ry, jonka kotipaikka on Tornio. Peräpohjolan Opiston pitkäkestoisin koulutus on nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto (NUVA-tutkinto 180 osp), jossa on yhteensä 65 valtionosuuteen oikeuttavaa opiskelijapaikkaa. Koulutuksemme tavoitteena on innostaa opiskelijaa oppimaan, laajentamaan maailmankuvaansa ja arvopohjaansa, vahvistaa oppijan omaa elämänhallintaa ja rohkaista aktiivisena kansalaisena toimimiseen. Lähtökohtana on oppijan ymmärtäminen subjektina, aktiivisena ja itsenäisenä tiedon ja kokemuksen hankkijana ja oman ammattipätevyytensä kehittäjänä. t kohtaavat tämän ihmiskuvan vastuuna asumis- ja opiskeluympäristöstään, yksilöllisinä kurssivalintoina, henkilökohtaisena vastuuna opiskelustaan ja elämästään sekä ulospäin suuntautuvina hankkeina, joissa heidän edellytetään rakentavan ja ottavan maailmaa omalta osaltaan haltuun. Uskomme sellaiseen oppimiskäsitykseen, jossa oppilas on aktiivinen informaation etsijä, enemmän tekijä kuin tekemisen kohde, omaan itseensä ja ympäristöönsä vaikuttava. Opettaja on tiedostavan oppimisen varmistaja ja opintojen ohjaaja. Oppimisympäristöksi ymmärrämme lähiopetuksen, projektien, työssä- ja verkko-oppimisen lisäksi opiskelijoiden itsensä organisoiman vapaa-ajan, elämisen opistolla ja muun itsenäisen opiskelun. 2 NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN AMMATTIALAN KUVAUS, ARVOPERUSTA JA PERUSTUTKINNON TAVOITTEET 2.1. Ammattialan kuvaus Nuoriso- ja vapaa-aika-alalla järjestetään toimintoja ja tuotetaan palveluja eri-ikäisten monipuolista ja yhteisöllistä vapaa-aikaa varten. Tavoitteena on kansalaistoiminnan ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yksilöllisen kasvun ja yhteisöllisyyden tukeminen. Nuoriso- ja vapaa-aika-alalla tarvitaan valmiuksia moniammatilliseen yhteistyöhön ja kykyä luottamukselliseen ja luovaan vuorovaikutukseen sekä ohjattavien että muiden alojen ammattilaisten kanssa. Nuorisotyön perinteinen tehtävä on ollut edesauttaa nuorten omaa toimintaa siten, että yksilöllisyys ja yhteisöllisyys voivat elää rinnakkain. Nuoriso- ja vapaa-aika-alalla keskeisenä tehtävänä on suunnitella ja ohjata eri-ikäisten vapaa-ajan toimintaa ja harrastuksia sekä luoda edellytyksiä toiminnalle sekä nuorten tasapainoiselle kasvulle. Ohjauksessa ja toiminnan edellytysten järjestämisessä on otettava huomioon nuorten, aikuisten ja ikääntyvien erilaiset tarpeet ja heidän vapaa-aikatoimintaa koskevat odotuksensa. Ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot, kyky ottaa taustaltaan erilaisten ohjattavien tarpeet huomioon sekä pyrkimys yhteisöllisen vuorovaikutuksen ja yksilöllisen kasvun tukemiseen ovat eri-ikäisten ohjauksessa tarvittavia taitoja. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaus on ihmissuhdetyötä, joka edellyttää hyvää tietämystä ihmisen kasvusta, kehityksestä, elämänkaaresta, sosiaalisesta kanssakäymisestä sekä kulttuurista ja yhteiskunnan rakenteista. Se on eri-ikäisten ja kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten parissa tehtävää ohjaus-, opastus- ja tukityötä. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja suunnittelee, järjestää ja ohjaa eri-ikäisten ihmisten vapaaehtoista ja yhteisöllistä kansalais-, kulttuuri-, liikuntatoimintaa ja muuta vapaa-ajan toimintaa. Hän työskentelee järjestön, kunnan, yrityksen tai muun yhteisön palveluksessa tai itsenäisenä ammatin harjoittajana. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja tuntee ja osaa käyttää erilaisia toiminnan rahoitusmuotoja toimintojen organisoimiseksi ja toteuttamiseksi. 4
Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajalta vaaditaan monipuolisia taitoja sekä suunnittelu-, toteutus- ja arviointikykyä toiminnan ohjauksen lisäksi erilaisten toimintakokonaisuuksien ja palvelujen tuottamisessa. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja tiedostaa kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön yhteiskunnallisen merkityksen. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammatillisten vaatimusten kasvusta huolimatta vapaaehtoistyöllä ja kansalaisaktiivisuudella on alalla merkittävä asema. Nuoriso-ohjauksessa painottuvat harrastus- ja toimintamahdollisuuksien ohella nuorten elinolojen kehittäminen sekä yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen ja laajentaminen. Lisäksi nuoriso-ohjauksessa on keskeistä yhteistyö kodin, koulun ja sosiaalitoimen sekä muiden viranomaisten kanssa. 2.2. Arvoperusta Nuoriso- ja vapaa-aika-alan arvoperustana on humanistinen ihmiskäsitys. Siinä on keskeistä yhteisöllisyys, inhimillisyys, sosiaalisuus, solidaarisuus, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, väkivallattomuus ja muut ihmisten yhteistoiminnalle välttämättömät ulottuvuudet. Käytännön ohjaustoiminnassa painottuvat vastuu ohjattavien henkisestä kasvusta, turvallisuudesta ja yhteistoiminnasta, ystävällisyys, luotettavuus, avarakatseisuus ja rehellisyys sekä yksilöllisten lähtökohtien huomioon ottaminen. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajalla on terve ammattiylpeys ja hyvän itsetunnon tuomaa varmuutta kohdata ja ohjata erilaisia ihmisiä. Työssään nuoriso- ja vapaaajan ohjaaja pyrkii laadullisesti parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Nuoriso- ja vapaa-aikatoiminnalla luodaan edellytyksiä kansalaisten henkiselle, sosiaaliselle ja fyysiselle hyvinvoinnille sekä elämänilolle ja elämän mielekkyydelle. Monipuolinen kulttuuri-, kansalais-, nuoriso-, liikunta- ja vapaa-aikatoiminta kartuttaa kulttuurista ja sosiaalista pääomaa. Tulevaisuudenusko, monipuolinen osaaminen ja menestyminen rakentuvat yhä enemmän ihmisten henkisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden varaan. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan keskeinen yksilöllinen lähtökohta on oikeus oman elämän rakentamiseen kasvattavassa ja tasavertaisessa vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Alan yhteiskunnallisina arvopäämäärinä ovat nuorisolain (27.1.2006/72) mukaan yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorisotyön peruslähtökohtia ovat 1) voluntarismi eli ihmisen tahdonvapauden ja vapaaehtoisuuden periaate, 2) nuorten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, 3) sitoutuminen nuorten kansalaisuuden lujittamiseen, 4) aikuisen kasvatusvastuun ja -oikeuden kunnioittaminen sekä 5) suhteellinen ja moniarvoinen arvoperusta. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja vastuu yhteisestä tulevaisuudesta kuuluvat keskeisesti nuorisoja vapaa-aika-alan arvoperustaan. Nuoriso- ja vapaa-aikatoiminta ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Nuoriso- ja vapaa-aikatoiminnan kasvatuksellisena tavoitteena on selviytymiskykyinen, aktiivinen ja osallistuva ihminen, joka kykenee vastaamaan muutoksiin oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa kunnioittavasti. 2.3. Perustutkinnon tavoitteet Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattilainen osaa työskennellä monipuolista ammattitaitoaan käyttäen alan eri toimintaympäristöissä työntekijänä, itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä alan arvopohjan edellyttämällä tavalla. Hän osaa ohjata, innostaa, motivoida ja osallistaa sekä järjestää tavoitteellista ja elämyksiä tuottavaa toimintaa kaikenikäisille, mutta erityisesti nuorille. Hän hallitsee ryhmien ohjaamisen ja osaa työssään rakentaa luottamuksellisia sosiaalisia ja toiminnallisia verkostoja sekä tukea ohjattaviensa yhteisöllistä ja yksilöllistä kasvua heidän tarpeensa huomioon ottaen. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja toimii eri-ikäisten ihmisten parissa ja ohjaa heidän vapaaaikatoimintaansa yhteisökasvatuksellisia periaatteita ja menetelmiä soveltaen. Hän ymmärtää aktiivisen kansalaisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden sekä virikkeellisen vapaa-ajan merkityksen ihmisten hyvinvoinnille, viihtyvyydelle sekä työssä ja arkielämässä jaksamiselle ja elinoloille. Hän osaa luovasti ottaa huomioon eri-ikäisten ja taustoiltaan erilaisten ohjattavien 5
yksilölliset tarpeet ja suunnitella toimintakokonaisuuksia ohjattavien toiveita kuunnellen. Nuorisotyö ja nuorisokasvatus ovat tutkinnossa perusviitekehyksenä, mutta ammatillisten valintojen kautta on mahdollista suunnata osaamista myös muihin ikäryhmiin. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja osaa käyttää nuoriso- ja vapaa-aika-alan keskeisiä ohjausmenetelmiä erilaisissa toimintaympäristöissä valitsemiensa opintojen ja työelämän vaatimusten mukaisesti. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ohjausmenetelmien monipuolinen soveltaminen on hänen työnsä erityisosaamista. Hänellä on vankka toiminnanohjaus- ja osallistamistaito, hyvä ilmaisukyky sekä hyvät vuorovaikutustaidot. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattilainen osaa työssään edistää suomalaista kulttuuriperinnettä ja sen kehitystä. Hän osaa ottaa huomioon ohjattavien erilaiset kulttuuriset ja sosiaaliset taustat sekä osaa kehittää toimintaa niiden mukaisesti. Hän osaa toimia luontevasti monikulttuurisessa toimintaympäristössä ja luoda eri etnisten ryhmien yhteisymmärrystä vahvistavia tilanteita ja tulee työssään toimeen vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Hän osaa työskennellä työryhmän jäsenenä ja toimia myös moniammatillisissa verkostoissa. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja osaa olla oma-aloitteinen ja luova sekä tehdä itsenäisiä ratkaisuja työntekijänä tai ammatinharjoittajana. Hän osaa ottaa huomioon kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet sekä vastuullisen kuluttamisen periaatteet työssään ja kansalaisena. Hän pyrkii omassa toiminnassaan aina laadullisesti parhaaseen mahdolliseen suoritukseen sekä arvostaa toimintaympäristön viihtyisyyttä ja kulttuurisia kauneusarvoja. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattilainen toimii vastuullisesti, oikeudenmukaisesti, taloudellisesti ja sopimusten mukaisesti. Hän noudattaa työssään nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattietiikkaa ja pyrkii aina oikeudenmukaisiin ratkaisuihin. Hän noudattaa hyviä käytöstapoja kaikissa tilanteissa. Hän toimii sovittelevasti kaikissa työhönsä liittyvissä ongelmatilanteissa. Alan ammattilainen osaa käsitellä ja ratkaista eettisiä ongelmia työelämän tarpeiden mukaisesti. Hän on avarakatseinen ja tasa-arvoinen toisia ihmisiä kohtaan. Hän ottaa toiset ihmiset huomioon ja ymmärtää ihmisten erilaisia elämäntilanteita, mielipiteitä ja tunteita. Hän hallitsee omat tunteensa ohjaus- ja muissa vuorovaikutustilanteissa. Hän arvostaa omaa ammattiaan, on motivoitunut kehittämään -itseään ja työtään ja osaa arvioida ammatillista kasvuaan ja kehittämistarpeitaan. Hänellä on elinikäisen oppimisen taidot. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja osaa pitää huolta ohjattavien turvallisuudesta ja terveydestä, ja hän noudattaa työsuojelumääräyksiä ja ohjeita. Hän on perehtynyt riskien ja vaarojen arviointiin sekä toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana. Hän kiinnittää huomiota työhyvinvointiinsa, noudattaa terveellisiä elintapoja sekä pitää yllä toiminta- ja työkykyään. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammattilainen osaa ottaa huomioon työnsä ympäristövaikutukset ja toimia ympäristöä säästäen. Hän myös hallitsee menetelmiä käsitellä ympäristökysymyksiä ohjattavien kanssa. Hän osaa käyttää nykyaikaisen teknologian välineitä ja laitteita. Hän osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa tiedon hankinnassa, viestinnässä, palvelujen markkinoinnissa sekä nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa. Hän tiedostaa verkko-ohjauksen haasteet nuorisotyössä ja osaa huolehtia käytettävien varusteiden, välineiden ja menetelmien turvallisuudesta sekä ympäristön viihtyisyydestä ja järjestyksestä. Palvelujen tuottaminen erilaisissa toimintaympäristöissä vaatii joustavuutta ja sopeutumiskykyä sekä taitoa käyttää hyväksi erilaisia mahdollisuuksia niin toiminnan rahoituksessa kuin muissakin järjestelyissä osalta. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (L630/1998, 5 (muutos 787/2014 )). 6
Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. 2.4 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus 2.4.1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. 2.4.2. Vuorovaikutus ja yhteistyö tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. 2.4.3. Ammattietiikka tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. 2.4.4. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. 2.4.5. Aloitekyky ja yrittäjyys tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. 2.4.6. Kestävä kehitys tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. 2.4.7. Estetiikka tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. 2.4.8. Viestintä ja mediaosaaminen tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. 2.4.9. Matematiikka ja luonnontieteet tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. 7
2.4.10. Teknologia ja tietotekniikka tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. 2.4.11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 8
3 NUORISO JA VAPAA-AJAN OHJAUKSEN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN Ammatillisen peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä, yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnon tutkintonimike on nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja. tai tutkinnon suorittaja voi valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja ja suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Valintojen tekemisen ja osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi lukiossa suoritettujen tai suoritettavien opintojen korvaavuudet on määritelty luvussa 5, Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot). Korvaavuuksien määrittely edistää myös koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja yhteisen opetustarjonnan hyödyntämistä. Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laativat opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. 3.1. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa ksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 :ssä. ksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus tai vamma on ilmeinen este koulutukseen osallistumiselle. n pääsyä ammatilliseen koulutuksen voidaan rajoittaa vain silloin, kun sairaus objektiivisesti arvioiden estää opinnot tai se vaarantaisi opiskelijan tai muiden turvallisuutta. Sairauden tai vamman opiskelulle aiheuttamat käytännön ongelmat tulee ensisijaisesti pyrkiä ratkaisemaan opetusjärjestelyiden ja opiskelijahuoltopalveluiden avulla. ksi pyrkivän tulee antaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot. Koulutuksen järjestäjän tulee tämän lisäksi varmistaa, että opiskelijaksi valitun henkilön terveydentila on sellainen, että hän voi selviytyä myös koulutukseen kuuluvasta työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta, kuten alan tehtävissä toimiminen ja tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttaminen edellyttävät. 9
n oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen koulutukseen, jonka mukaisissa tehtävissä hän ei terveydentilansa vuoksi voisi toimia. valintaa tehtäessä on otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. On mahdollista, että saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaisia terveydentilavaatimuksia ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja koulutuksen suorittamiseen. Jotta opiskelijavalinta onnistuisi opiskelijan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa perustutkinnon ja koulutusalan terveydentilaa koskevista vaatimuksista ja edellytyksistä sekä mahdollisista terveydellisistä riskeistä opiskelijaksi hakeutuville hakuoppaissa ja opiskelijavalintatilaisuudessa. ksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan ja mahdollisen sairauden hoitotilanteesta riittää pääsääntöisesti valintatilanteessa. Mikäli koulutusalan tai tutkinnon oma lainsäädäntö tai alan erityispiirteet edellyttävät opiskelijaksi valitulta lääkärintodistusta opiskelijan terveydentilasta, riittää siihen lääkärintodistuksen merkintä alalle soveltuvuudesta. ksi ottaminen on ehdollinen lääkärintodistuksen esittämiseen saakka. n sairaus tai vammautuminen ei saa keskeyttää opiskelijan koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai -alan vaihtoon. Sairaudesta tai vammautumisesta koulutuksen toteutumiselle aiheutuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaistamisella. Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin ja apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät koulutuksen suorittamista. n sairastuessa tai vammautuessa opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä. Kaikissa tilanteissa, joissa käsitellään ja tallennetaan henkilötietolaissa arkaluonteisiksi määriteltyjä henkilötietoja, kuten opiskelijan terveydentilaa koskevia tietoja, koulutuksen järjestäjän tulee noudattaa säädösten edellyttämää huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon koulutus ja työ edellyttävät henkilöltä työskentelyä läheisessä kontaktissa kaikenikäisten ihmisten kanssa. Työskentely vaatii psyykkistä kestävyyttä, tasapainoisuutta ja keskittymiskykyä. Työssä painottuvat vastuukysymykset, sillä työntekijä on usein yksin sekä psyykkisessä että fyysisessä vastuussa asiakkaiden turvallisuudesta. Työtä tehdään enimmäkseen silloin, kun muut ovat vapaalla, joten työajat ovat hyvinkin vaihtelevat ja epäsäännölliset. Lisäksi työ edellyttää usein yöpymistä vaihtelevissa olosuhteissa, esimerkiksi leireillä ja retkillä. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan koulutusta tai työtä ei suositella henkilölle, jolla on sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka voisivat vaarantaa hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Sellaisia voivat olla esim.: vakava sosiaalisten tilanteiden pelkotila, joka huomattavasti vaikeuttaa ihmisten kanssa toimimista akuutti, sen hetkiseen elämään vaikuttava päihdeongelma tai vakava huumetausta sellainen psyykkinen sairaus, joka estää opintoihin osallistumisen tai ammatissa toimimisen (esimerkiksi psykoottistasoinen oireilu tai vakavasti toimintakykyä laskeva masennus) muu sairaus, joka vaarantaa oman tai muiden opintoihin osallistuvien tai niissä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. 10
3.2 SORA-lainsäädäntö Jos nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja siirtyy tutkinnon suorittamisen jälkeen työhön, johon kuuluu pysyväisluonteisesti ja olennaisesti työskentelyä (kasvatusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa tai muuta työskentelyä) alaikäisten parissa ilman huoltajan läsnäoloa, hänen on esitettävä työnantajalle ote rikosrekisteristä. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintokoulutus kuuluu koulutusaloihin, joissa noudatetaan SORA-lainsäädännön määräystä ja tutkintokohtaisia terveydentilavaatimuksia. 1.1.2012 voimaan astuneen SORA-lainsäädännön (Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen) mukaan opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen. Lisäksi opiskeluun ja ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisen turvallisuutta koskevia vaatimuksia Laki ammatillisesta koulutuksesta L 631/ 1998 ja L 952/2011 (32 ). 3.3 Jatko-opintokelpoisuus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. 11
3.4 Tutkinnon muodostuminen: NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO 180 osp YHTEISET TUTKINNON OSAT Pakolliset opintokokonaisuudet Valinnaiset opintokokonaisuudet 19 osp 16 osp 35 osp AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 135 osp TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT Pakolliset opinnot Ohjaajuus 35 osp Ohjaus eri toimintaympäristöissä 40 osp Ohjauksen menetelmät 30 osp Kulttuuriohjaus Liikunnanohjaus Luonto- ja elämystoiminta Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Media- ja verkko-ohjaus Teknisten ja kädentaitojen ohjaaminen Valinnaiset opinnot 30 osp Kansalais- ja järjestötoiminnan ohjaus Projektitoiminnan ohjaus Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Monikulttuurisen toiminnan ohjaus Ikääntyvien ohjaus Palvelujen tuottaminen Yritystoiminnan suunnittelu VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 osp Opintoihin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1h/tutkinnonosa. Opintoihin sisältyy yhteensä 10-20 osp työssäoppimista erilaisissa nuoriso- ja vapaa-aikaalan tehtävissä. 12
YHTEISET TUTKINNON OSAT 35 osp pakolliset valinnaiset 1. Äidinkieli 5 osp 0 3 2. Toinen kotimainen kieli 1 osp 0 3 3. Vieraat kielet 2 osp 0 3 4. Matematiikka 3 osp 0 3 5. Fysiikka ja kemia 2 osp 0 3 6. Tieto- ja viestintätekniikka 1 osp 0 3 7. Yhteiskuntataidot 1 osp 0 3 8. Työelämätaidot 1 osp 0 3 9. Yrittäjyys ja yritystoiminta 1 osp 0 3 10. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 osp 0 3 11. Kulttuurien tuntemus 0 3 12. Taide ja kulttuuri 0 3 13. Etiikka 0 3 14. Psykologia 0 3 15. Ympäristöosaaminen 0 3 16. Osa-alueita kohdista 1-10 0 3 19 osp 16osp VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT (VVO) 10 osp Vapaasti valittavat opinnot sijoittuvat pääasiassa jaksoihin, jolloin opiskelet yhteisiä opintoja ja opinnot ovat viikon kahden viikon mittaisia kokonaisuuksia. Sisällöt räätälöidään ryhmän toiveet ja oppilaitoksen mahdollisuudet huomioiden. Tarjonnasta esimerkkejä löydät tämän oppaan sivuilla. Vapaasti valittavat opinnot voivat lisäksi olla myös oman alan tai muiden alojen ammatillisia tai yhteisiä opintoja, jatko-opintoihin tai ylioppilastutkinnon suorittamiseen valmentavia opintoja, työssäoppimista tai ohjattuja harrastuksia, jotka tukevat nuva-koulutusta tai opiskelijan persoonallisuuden kasvua (esimerkiksi musiikkitutkinto). Neuvottele näistä linjavastaavasi kanssa hyvissä ajoin ennen lähijakson alkua! 13
4 NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAUKSEN PERUSTUTKINNON JAKSOJÄRJESTYS Lukuvuodessa on viisi jaksoa. Jaksojärjestelmä on sama kuin Meri-Lapin alueen muissakin IIasteen oppilaitoksissa (lukiot, Lapin ammattiopisto). TYÖSSÄOPPIMISTA KOLMEN VUODEN AIKANA SEURAAVASTI: Milloin? Opintokokonaisuus + työssäoppimisen laajuus 1. TYÖSSÄOPPIMINEN 1. lukuvuoden kevät - kesä Ohjaajuus 14 osp + AON 2. TYÖSSÄOPPIMINEN 2. lukuvuoden talvi Ohjaus eri toimintaympäristöissä 10 osp + AON 3. TYÖSSÄOPPIMINEN 3. lukuvuoden syksy Ohjauksen menetelmät 14 osp + AON 4. TYÖSSÄOPPIMINEN 3. lukuvuoden kevät Valinnainen tutkinnon osa 1 6 osp + AON 5. TYÖSSÄOPPIMINEN 3. lukuvuoden kevät Valinnainen tutkinnon osa 2 6 osp + AON - Lisäksi VVO- opintoja on mahdollista suorittaa työssäoppimalla - Työssäoppimisen ohjeistuksessa TOP-jaksot on kuvattu yksityiskohtaisesti t, joilla on ylioppilas- tai muu ammatillinen perustutkinto taustalla: Tarkista heti opintojen alussa linjavastaavan kanssa, että edellisen oppilaitoksen opinnot vastaavat NuVaopinnoissa vaadittavia sisältöjä ammattitaitoa täydentävissä opinnoissa (ATTO) sekä vapaasti valittavissa (VVO) opinnoissa (= opintojen tunnustaminen)!! LISÄKSI: - YTO: Liikunta : suoritetaan viikkoliikuntana 2 h/ viikko YTO opintojen aikana sekä ohjatusti että omavastuullisesti (liikuntapassi) - Työssäoppimisten purut ja perehdyttämiset muiden aineiden sisällä tai koulupäivän ulkopuolella HUOM! - Ylimääräisiä osaamispisteitä voi halutessaan kerätä myös mm. suorittamalla kasvatustieteen perusopinnot, tekemällä mahdollisuuksien mukaan pitempiä TOP-jaksoja, vapaaehtoistoiminnalla tai alaan liittyvillä kursseilla - nämä lyhentävät työssäoppimisten määrää ja pääset valmistumaan aiemmin. 14
5 NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA OSAAMISEN ARVIOINTI Pakolliset tutkinnon osat 5.1 Ohjaajuus Ammattitaitovaatimukset tai tutkinnon suorittaja: osaa käyttää työssään omaa ohjaajuuttaan ja toimia nuoriso- ja vapaa-aikatyön ammatillisten periaatteiden ja arvopohjan mukaan toimii ohjaustyössään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti soveltaa ohjaussuunnitelmia yksilön ja ryhmän ohjauksessa tarkoituksenmukaisella tavalla toimii toteuttaen kasvatusvastuuta ja kasvatuksellisia tavoitteita tiedostaa oman ammatillisen kasvunsa ja sen merkityksen nuoriso- ja vapaaaikatyössä ottaa huomioon ohjattavien erilaisuuden sekä erityisen tuen tarpeen huolehtii ohjattavien kokonaisvaltaisesta turvallisuudesta ja ottaa huomioon nuoriso- ja vapaa-aikatyön työturvallisuuteen liittyvät tekijät toteuttaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistavia ohjaustilanteita yksilö- ja ryhmänohjauksessa tuntee ihmisen elämänkaaren ja eri ikävaiheisiin liittyvät kehityshaasteet osaa kohdata ja ohjata eri-ikäisiä osaa auttaa ohjattavia vaikeissa elämäntilanteissa ja kykenee toimimaan tukena myös laajempaa yhteisöä koskettavissa kriiseissä tuntee sosiaalisen vahvistamisen periaatteet ja osaa soveltaa niitä omassa työssään ymmärtää ryhmädynamiikan lainalaisuudet toimii työssään ja ohjaustilanteissa ammattieettisesti. 5.1.1 Ohjaajuuden perusteet, 6 osp Opintokokonaisuuden tavoitteena on tutustuttaa opiskelija nuoriso- ja vapaa-aika-alan ohjaustoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Keskeisimpiä sisältöjä ovat nuoren kasvun ja elämäntilanteiden, sekä arvojen tunteminen, kehitysvaiheiden huomioon ottaminen, ryhmädynamiikan ja kasvuympäristöjen tunteminen, yksilön ja ryhmän ohjaaminen, harrastusalatuntemus sekä ongelmanratkaisutaidot. Lisäksi tärkeää on huomioida ohjaustilanteissa ammattieettiset näkökohdat, sekä oma ja ohjattavien turvallisuus. Tutustut myös osallistavan ja yhteisöllisyyttä tukevan ohjauksen perusteluihin ja menetelmiin eri-ikäisten ohjattavien näkökulmasta, niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Ensimmäisten viikkojen aikana opiskellaan opiskeluvalmiuksia, ammattialatietoutta, itsetuntemusta ja elämänhallintataitoja. tunnistaa oman kehitys- ja oppimisprosessinsa olennaisimmat vaiheet. Nämä toiminnalliset, tekemisen ja kokemisen opinnot aloittavat taipaleesi kohti nuoriso- ja vapaaajan ohjauksen ammattilaisuutta! Kurssilla ohjaajuutta lähestytään oman persoonan kautta sopivasti teoriaa ja toiminnallisia sekä luovia menetelmiä yhdistellen. Tutustut erilaisiin ohjausmenetelmiin, joiden tavoitteena on myös ryhmäyttää opintonsa aloittava luokka ja kehittää ryhmän vuorovaikutuksen, esiintymisen ja itsensä ilmaisemisen taitoja. Usko itseesi, heittäydy, monipuolista osaamistasi. Tällä kurssilla kaikki osaavat kaikkea! 5.1.2 Kasvatuksellinen ohjaus, 8 osp Opintojakson aikana tutustut elämänkaaren ja elämänkulun käsitteisiin ja teorioihin. Otat selvää ihmisen elämänkulun päävaiheista (varhaislapsuus, keskilapsuus, nuoruus, aikuisuus ja 15
vanheneminen). Niitä lähestyt tarkastelemalla yksilön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Näiden tietojen perusteella opit suunnittelemaan ja toteuttamaan eri-ikäisille ihmisille tavoitteellista ohjaustoimintaa, jossa osaat ottaa huomioon kuhunkin ikäkauteen liittyviä yksilöllisiä tarpeita, Kurssilla tutustut vastuun portaiden malliin, jolla kehitetään vastuuntunnon kasvua lasten ja nuorten keskuudessa. Opit hyödyntämään vastuun portaiden mallia kohderyhmänsä kanssa. Ymmärrät oman roolin kasvattajana ja tiedostat toimintasi osana lasten ja nuorten sosiaalista kasvuprosessia. KIRJALLISUUS Hirsjärvi, Sirkka & Huttunen, Jouko 1997. Johdatus kasvatustieteeseen Juva: Wsoy. Jakobson, Marjatta & Wiegand, Eira 1996. Muutosvoima minussa. Gummerus. Korteniemi-Poikela, Erja 2000. Seksuaalisuuden portaat: opetuspaketti peruskoulun 1.-9. luokille. Helsinki:Opetushallitus. Suomen Punainen Risti, 1999. Ensiapu. Jyväskylä: Gummerus. Suoranta, Juha 1997. Kasvatuksellisesti näkeväksi. Tampereen yliopisto: Tampere. Ahvenainen, O., Ikonen, O. & Koro, J. 2002. Johdatus erityiskasvatuksen käytäntöön. Helsinki: WSOY. Hautamäki, J., Lahtinen, U., Moberg, S. & Tuunanen, K. 2003. Erityispedagogiikan perusteet. Helsinki: WSOY. Jahnukainen, M. (toim.) 2001 tai uudempi painos. Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa. Helsinki: Lastensuojelun keskusliitto. Ladonlahti, T., Naukkarinen, A., Vehmas, S. (toim.) Poikkeava vai erityinen? Erityispedagogiikan monet ulottuvuudet. Jyväskylän yliopisto: PS-kustannus. 5.1.3 Ohjaajuuden haasteet, 7 osp Opit ymmärtämään ohjattavien erilaisuutta ja osaat tunnistaa erityistä tukea tarvitsevat ja syrjäytymisuhan alla olevat lapset ja nuoret. Kurssilla opit tuntemaan eri järjestelmiä ja palveluja, joihin erityistä tukea tarvitsevia voidaan ohjata. Kurssilla opit tiedostamaan ja soveltamaan sosiaalisen ja etsivän nuorisotyön menetelmiä. Ymmärrät kriisien vaikutukset kasvuun ja kehitykseen sekä opit käsittelemään eri kriisin vaiheita. Ymmärrät seksuaalisuuteen liittyvät peruskysymykset ja osaat tukea nuorten seksuaalista kasvua. Kurssin jälkeen osaat toimia osana moniammatillista yhteisöä ja toimia ammattieettisten periaatteiden mukaisesti. KIRJALLISUUS Nurmi, J-E, Ahonen, T, Lyytinen, H, Lyytinen, P, Pulkkinen, L, Ruoppila, I. 2006. Ihmisen psykologinen kehitys. Heikkinen, E & Rantanen, T. (toim.) 2003. Gerontologia. Kauppila, R. 2005. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. Kronqvist, E-L, Pulkkinen, M-L. 2007. Kehityspsykologia. Matkalla muutokseen. Turkka, I, Turkka, V. 2008. Icehearts. Joukkue kasvun tukena. OHEISKIRJALLISUUS Ahvo, L, Berg, T, Jalkanen-Meyer, A, Kaikkonen, H, Kannus, P, Timonen, L, Koivula, M, Käyhty, M, Rahikainen, M-L, Salmelin, M, Suominen, M. 2001. Ikääntyvien liikunta, terveys ja toimintakyky. Karvinen, E. 1999. Iloisesti ikääntyen. Ikääntyvien liikunnalliset harjoitteet. Koivula, K. Myötätuulta tupaan. Ikäihmisten virikekirja. Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. 16
Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta tai tutkinnon suorittaja Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista havaitsee ja nimeää yksilön tai ryhmän kehitystä tukevia tavoitteita ja toteuttaa yhdessä suunnitellun ohjauskokonaisuuden niiden mukaisesti. ottaa huomioon sosiaaliset ja kasvatukselliset tavoitteet Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen arvioi ryhmän jäsenenä oman ohjaustoimintansa vaikutuksia arvioi omaa työtään, ottaa vastaan palautetta ja muuttaa toimintaa ohjeiden mukaisesti. suunnittelee ja toteuttaa yksilölle tai ryhmälle tavoitteiden mukaisen ohjauskokonaisuuden arvioi yksittäisen ohjaustoiminnan vaikutuksia ja tuloksellisuutta arvioi omaa työtään ja hyödyntää palautetta muuttaakseen tarvittaessa toimintaansa hyödyntää omia persoonallisia tapojaan ja vahvuuksiaan ohjauskokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa ymmärtää ohjattavan kanssa yhdessä asetettujen tavoitteiden merkityksen arvioi itsenäisesti ohjaustoiminnan vaikutuksia ja tuloksellisuutta hankkii itsearvioinnin lisäksi palautetta, jonka pohjalta arvioi ja kehittää omaa työtään Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen ohjauksessa Ohjattavan kohtaaminen Arviointikriteerit tai tutkinnon suorittaja käyttää ohjaajuuttaan tavanomaisissa tilanteissa ja jäsentää sekä käsittelee omat tunnetilansa kohtaa ohjattavat arvostavasti ja luo myönteisen ohjaustilanteen ottaa huomioon ohjattavien erilaisuuden ja erityisen tuen tarpeen. Tarvitsee ajoittain opastusta. käyttää ohjaajuuttaan uusissa ja vaihtelevissa tilanteissa käsittelee ja jäsentää omat tunnetilansa ja havaitsee oman ammatillisen kasvunsa kehittämistarpeet toimii vakuuttavasti ja työskentelee vastuullisena ohjaajana ottaa huomioon erilaiset ohjattavat ja heidän lähtökohtansa ohjaustoiminnassaan. edistää ohjauksellaan myönteisen ammattikuvan syntymistä omasta ammatistaan toimii omien voimavarojensa rajoissa ja huolehtii omasta työssä jaksamisestaan tukee ohjaustoiminnallaan monipuolisesti erilaisten ohjattavien tavoitteiden saavuttamista ottaa huomioon ohjattavien yksilöllisten mahdollisuuksien vaihtelun. 17
Ryhmänohjauksen ja motivoinnin hallinta Osallistava ohjaaminen Kriiseihin varautuminen ottaa huomioon yksittäiset ryhmäläiset ja tunnistaa heidän valmiutensa ja tarpeensa ohjaa ryhmää tietoisesti kohtaa ohjattavat oman elämänsä toimijoina ymmärtäen osallisuuden merkityksen ottaa huomioon toiminnassa kriisityön vaiheet. soveltaa ryhmän ohjauksessa kuuntelua ja kysymyksiä, hyödyntää puitteita ja sopimuksia motivoi ja ylläpitää ohjattavien omaa aktiivisuutta ryhmässä asettaa yksilön tai ryhmän kanssa yhdessä tavoitteita ja vahvistaa heidän itseohjautuvuuttaan toimii moniammatillisesti kriisitilanteissa. asettaa tavoitteita, jotka tukevat ohjattavien sosiaalista kanssakäymistä ja vuorovaikutusta käyttää ryhmän toimintaa hyväkseen yksilön tukemisessa ja kannustamisessa innostaa ohjattavia ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja toimimaan itseohjautuvasti Toimii moniammatillisesti kriisien varautumistilanteissa tai kriisitilanteessa Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Ryhmädynaamise n osaamisen hallinta Nuorisotyön kasvatuksellinen ja sosiaalinen perusta Elämänkaarivaihe iden hallinta Arviointikriteerit tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassa huomioon ryhmien kehitysvaiheita ohjaa ymmärtäen nuorisotyön ja ohjauksen kasvatusmerkityksen toimii ohjeiden mukaan etsivässä nuorisotyössä tuntee ja ottaa huomioon eri-ikäisten ihmisten fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset valmiudet osallistua ohjattuun toimintaan tunnistaa ryhmän kehitysvaiheen ja ottaa huomioon yksilön sekä ympäristön vaikutuksen ryhmän toimintaan käyttää nuorisotyössä ja ohjauksessa kasvatuksellisia ja sosiaalisia näkökulmia toimii yhdessä muiden kanssa etsivän nuorisotyön toimintatapoja tuntien ottaa ohjaustoiminnassa huomioon ohjattavien yksilölliset ja ikäkauteen liittyvät tarpeet tukee ohjattavien yksilöllistä kasvua soveltaa monipuolisesti ohjaustilanteissa ryhmien yhteisölliseen kehitykseen liittyviä tietojaan tekee nuorisotyötä ja ohjausta kasvatuksellisista ja sosiaalisista lähtökohdista soveltaa monipuolisesti etsivää nuorisotyötä hyödyntää kehityspsykologista tietämystään tavoitteellisen ohjaustilanteen suunnittelussa ja toteutuksessa valitsee eri- ikäisten ihmisten muodostamille ryhmille sopivia ohjausmenetelmiä 18
Kokonaisvaltaise n hyvinvoinnin tukeminen Seksuaalisuuskas vatuksen tukeminen antaa myönteistä palautetta ja tukee onnistumista toimii ymmärtäen seksuaalisuuteen liittyvät peruskysymykset. tukee ohjattavien myönteisen minäkuvan muotoutumista ja ylläpitoa edistää tietoisuutta seksuaalikysymyksistä. tukee ohjattavia samalla ymmärtäen, että eri elämänalueiden kokonaisuus on ohjattaville merkityksellinen kehittää tapoja terveellisten elämäntapojen edistämiseen toimii tilanteen mukaisesti ja luontevasti tukien ohjattavien seksuaalista kasvua. Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmaratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Arviointikriteerit tai tutkinnon suorittaja ratkaisee ongelmatilanteita yhteistyössä muiden kanssa kommunikoi vuorovaikutustilanteissa asiallisesti ohjattavan tai ohjattavien kanssa toimii ottaen huomioon nuorisotyön ammattieettiset perusteet ja toimintatavat oppii työprosessista ja ratkaisee itsenäisesti tavallisimpia ongelmatilanteita toimii tilanteita ennakoiden kommunikoi vuorovaikutustilanteissa asiallisesti, selkeästi ja tilanteen vaatimalla tavalla toimii ottaen huomioon nuorisotyön ammattieettiset perusteet ja toimintatavat soveltaa työprosessista saamaansa tietoa ja ratkaisee itsenäisesti ongelmatilanteita toimii tilanteita ennakoiden ja osaa tehdä varasuunnitelmia toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa toimii rakentavasti ohjattavien tunnekonflikteissa toimii ottaen huomioon nuorisotyön ammattieettiset perusteet ja toimintatavat noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja lastensuojelulain mukaista ilmoitusvelvollisuutta toimii vastuullisesti omissa työtehtävissään. noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja lastensuojelulain mukaista ilmoitusvelvollisuutta toimii vastuullisesti omissa työtehtävissään. noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja lastensuojelulain mukaista ilmoitusvelvollisuutta toimii vastuullisesti omissa työtehtävissään. tukee ohjattavien eettistä pohdintaa ja toimii rakentavasti arvojen ristiriitatilanteessa. 19
Ammattitaidon osoittamistavat tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa sellaisessa ohjaustoiminnassa, jossa keskeinen taito on kasvatusvastuuseen ja tavoitteellisuuteen perustuva ohjaajuus. Hän suunnittelee ja toteuttaa kohderyhmän tarpeiden mukaisen ohjaustilanteen ja siihen sopivat ohjausmenetelmät. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 5.2 Ohjaus eri toimintaympäristöissä, 40 osp 5.2.1 Nuoriso- ja vapaa-aikatyön toimintaympäristöt, 15 osp Ammattitaitovaatimukset osaa työskennellä nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöissä (valtio/kunta/yksityinen/kolmas sektori) työyhteisön jäsenenä toteuttaa eri toimintaympäristöjen mukaista tavoitteellista toimintaa erilaisille kohderyhmille 5.2.2 Yhteiskunnan jäsenenä toimiminen, 15 osp Ammattitaitovaatimus tuntee alan erityiset ja työn yleiset säädökset ja turvallisuus- ja laatutekijät sekä osaa noudattaa ja soveltaa niitä työssään 5.2.3 Monialainen yhteistyö, 10 osp Ammattitaitovaatimukset tuntee yhteistyökumppaneita ja osaa moniammatillisen yhteistyön menetelmiä tuntee työn päätöksentekorakenteet ja rahoitusmahdollisuuksia ja osaa ottaa toiminnassaan huomioon taloudelliset edellytykset. Kurssin kuvaus ja sisältö Kurssin aikana tutustut alueemme nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimijoihin sekä saat kuvan ammattialan toimintaympäristöistä: kunnallinen nuorisotyö, työpajatoiminta, nuorisotilatyö, alueellinen työ, leiritoiminnan ohjaus, kirkon kasvatus- ja nuorisotyö, koulunuorisotyö sekä ympäristökasvatus. Sinulle tulevat tutuksi nuoriso- ja vapaa-aika-alaa ohjaavat keskeisimmät lait ja säädökset. Kurssilla perehdyt kansalais- ja järjestötoiminnan kenttään ja ymmärrät kolmannen sektorin yhteiskunnallisen merkityksen. Opit käyttämään eri sektoreiden toimintamuotoja, rahoitusta ja yhteistyötä oman työsi tukena. Kurssilla tutustut kulttuurin merkitykseen yksilön toiminnalle, identiteetille ja persoonalle ja opit ymmärtämään yksilöiden ja yhteisöjen erilaisia sosiaalisia tilanteita. Kurssilla perehdyt kansainvälisen nuorisotyön mahdollisuuksiin ja toimintaa tukeviin eri rahoituskanaviin. Kurssin tarkoituksena on rohkaista sinua käyttämään vähintään yhtä vierasta kieltä kansanvälisessä yhteistyössä. Kurssin aikana hankitaan tietoa pakolaisuudesta ja maahanmuuttoon liittyvistä toimintatavoista sekä toteutetaan monikulttuurista kohtaamista. Opit tunnistamaan ja ymmärtämään yhteistyökumppanien toimintamalleja ja kehityt verkostotyössäsi Opit leiritoiminnan käytänteet ja osallistut linjasi suunnittelemalle ja toteuttamalle leirille. Opiskelet tämän kurssin osioita toisen opiskeluvuoden ajan. Tässä osiossa täydennät ammatillista osaamistasi ja näitä taitoja pystyt hyödyntämään laajasti mm. työssäoppimisessa. Kurssilla 20
suoritetaan tutkinnossa vaadittavat ensiapu taidot ja hygieniaosaaminen. Saat myös tietotekniikan opetusta ja sinulla on mahdollisuus halutessasi suorittaa järjestyksenvalvojakoulutus. Kurssin aikana tutustut nuorisotyön historiaan ja nuorisotyön lainsäädännön muutoksiin. Opit ymmärtämään yhteiskunnallisen rakenteen ja julkisen hallinnon päätöksentekojärjestelmän sekä rahoituksen. Opit nuorten aktiivisuudesta, nuorten vaikuttajaryhmistä sekä niiden toiminnasta. Kurssilla tutustut talouden kiemuroihin ja Euroopan Unionin toimintaan ja sen merkitykseen kansallisella tasolla. Rakennat kokonaisvaltaisen käsityksen nuorten elinoloihin vaikuttavista yhteiskunnallisista tilanteista mm. koulutusjärjestelmä ja työllisyys. Tutustut nuorisokulttuureihin ja ymmärrät niiden vaikutukset tämän päivän nuoruuteen ja nuorten identiteettiin. Kurssilla pääset hyödyntämään tietouttasi mm. nuorten suosimista nettiyhteisöistä ja ymmärrät niiden vaikutukset nuorten elinoloihin ja kasvuun. Tutuksi tulevat päihdekasvatus ja terveyttä edistävä toiminta. Kurssilla opit ja ymmärrät verkostoitumisen oman työsi tukena sekä huomaat moniammatillisen työn merkityksen. Kurssilla tutustut ammattialasi eri yhteistyökumppaneihin ja tunnistat heidän työtään ohjaavat lait ja säädökset esim. lastensuojelutyö. Kurssilla tutustut ammattialan kirjallisuuteen sekä yleisimpiin tiedottamiseen liittyviin käytänteisiin. Opit työyhteisön sisäisen ja ulkoisen viestinnän merkityksen. Kurssilla opit etsimään alaa koskevat ajankohtaiset säädökset sekä työtä ohjaavat turvallisuus- ja laatuasiakirjat ja osaat soveltaa niitä työssäsi. Kurssin jälkeen hallitset perusteet kokous- ja neuvottelutaidoista ja ymmärrät tiimityön merkityksen ja omaat työyhteisötaidot sekä hallitset keskeisimmät tieto- ja viestintätekniikan osa-alueet. Kurssilla opetellaan projektitoimintaa työmuotona sekä siihen liittyvien tavoitteiden asettelua sekä yritystoiminnan perusteet. Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla Toiminnan taloudellisuus Työpaikan sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen Työpaikan rakenteet ja päätöksenteko Arviointikriteerit tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ja toteuttaa suunnittelee ja toteuttaa suunnittelee ja toteuttaa annettujen ohjeiden oma-aloitteisesti omaa toimintaa tavoitteellisesti mukaan omaa työtään työtään ja itsenäisesti toimii ennalta laaditun budjetin mukaisesti noudattaa työaikoja ja toimii työohjeiden mukaisesti toimii tiedostaen oman asemansa organisaatiossa toimii suunnitelmallisesti ja seuraa talouden toteutumista työssään noudattaa työaikoja ja annettuja työohjeita omatoimisesti erilaisissa tilanteissa ottaa toiminnassaan huomioon päätöksenteon vaiheet ja niihin vaikuttamisen 21 hyödyntää kokonaistaloudellisimman tavan järjestää toimintaa ja selvittää eri rahoituslähteitä toimii joustavasti työtehtävien vaatimusten mukaan sääntöjä ja ohjeita noudattaen. vaikuttaa päätöksentekoon oman työtehtävänsä puitteissa