PERHEKUNTOUTUS TÄNÄÄN JA HUOMENNA 4.6.2013



Samankaltaiset tiedostot
Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Crohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Nostetaan kissa pöydälle! Kuulluksi tuleminen palveluohjauksessa

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

MS liitto Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

Kuntoutuksen tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen arvioiminen kun kuntoutujana on lapsi tai nuori

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2013

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Elinsiirron saaneiden sopeutumisvalmennuskurssit. Merja H Niemi vastaava suunnittelija Lakiyksikkö Kuntoutuspalvelujen ryhmä

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

3 kk - 3 vuotta sitten AVH:n sairastaneet alle 65-vuotiaat omaisineen. Kurssille valitaan 8 AVH:n sairastanutta ja 8 omaista. Kurssin kesto 6 vrk.

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Palvelulinjakohtaiset standardit

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Keskeiset muutokset. kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseissa

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Lasten perhekuntoutushankkeen tausta ja tarkoitus

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Moniammatillinen kipuselvitys

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

toimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng

GAS-menetelmää käytetty

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus

Perhekuntoutus Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2013

Profiam Sosiaalipalvelut Oy

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu Tampere puh

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta

KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka

INFO. Varautuminen voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

OPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta. Irja Kiisseli suunnittelija

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

Harkinnanvaraiset yksilölliset

OPI kurssin sisältö ja toteutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivoverenkiertohäiriöt

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

PERHEKUNTOUTUSTA KOTONA

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu

Perhe on enemmän kuin yksi

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!

Standardit kuntoutuksen toteutuksen tukena ja raamina / / Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

* com/watch?v=lykwyqc MsEw

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Standardin perusrakennemallin uudistaminen Pirjo K Tikka

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

INVALIDILIITON LAHDEN KUNTOUTUSKESKUS

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Mikä muuttuu palvelukuvauksissa?

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

kohti päihteetöntä elämää vuodesta 1995

Transkriptio:

PERHEKUNTOUTUS TÄNÄÄN JA HUOMENNA 4.6.2013 KUNTOUTUSPALVELUT SÄÄTIÖSSÄ KuntoutuspäällikköEija-Maija Toikka Palvelupäällikkö Sirkka Kosunen

SÄÄTIÖN TARKOITUS Edistääsairaiden ja vammaisten sekä psyykkisissäja sosiaalisissa vaikeuksissa olevien lasten ja nuorten sekäheidän perheidensämahdollisuuksia hyvään ja tasavertaiseen elämään. MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

PALVELUITAMME OSTAVAT Kansaneläkelaitos Kunnat ja kuntainliitot Vakuutusyhtiöt Sairaanhoitopiirit Kehittämistoimintaamme tukevat Raha-automaattiyhdistys (kehittämistyö) MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

TUOTOT MAKSAJATAHOJEN MUKAAN 2012 9,5 % 2,0 % 7,8 % 1,8 % KELA KUNNAT VAKUUTUSYHTIÖT RAY MUUT TUOTOT 78,9 % MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

ASIAKKAITAMME Lapset ja nuoret perheineen, joiden elämää vaikeuttavat pitkäaikaissairaus tai vammaisuus psyykkiset ja sosiaaliset vaikeudet Sosiaali-, terveydenhuolto-ja opetusalan ammattihenkilöt MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

KUNTOUTUSPALVELUITAMME Vaikeavammaisten lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutus Sopeutumisvalmennuskurssit Kuntoutuskurssit Aivovamman saaneen lapsen ja nuoren kokonaisvaltainen perhekuntoutusohjelma (HOPE) Aivovamman saaneen nuoren kurssi Vaikeavammaisten lasten ja nuorten ryhmämuotoiset avoterapiat Lastensuojelullinen perhekuntoutus avopainotteisena Theraplay Miete kuntoutus MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

PERHEKUNTOUTUKSEN PERUSTEET Hyvässäkuntoutuskäytännössäkeskiössäon kuntoutuja itse. Lähtökohtana on kuntoutujan toimintakyvystäja toiminnallisista tarpeista lähtevien kuntoutujien omien tarpeiden ja tavoitteiden ymmärtäminen ja niiden yhdistäminen asiantuntijoiden näkemykseen. (Hyvän kuntoutuskäytännön suositukset, Kela)

PERHEKUNTOUTUKSEN PERUSTEET Kuntoutukseen osallistuu koko perhe. Kuntoutujan ohella huomioidaan myös vanhempien ja sisarusten tarpeet. Kuntoutuksen tavoitteena on perheen toimintakyvyn vahvistuminen niin, ettälasten mahdollisuudet turvalliseen ja riittävän hyvään lapsuuteen paranevat entisestään.

SÄÄTIÖN PERHEKUNTOUTUKSESSA KOROSTUU Lapsen ja koko perheen ainutlaatuinen näkökulma Arvostava aito kohtaaminen Myönteinen, tulevaisuuteen suuntautunut ajattelu ja visio muutoksesta parempaan Kuntoutuksen kokonaisvaltaisuus, suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja prosessimaisuus

SÄÄTIÖN PERHEKUNTOUTUKSESSA KOROSTUU Lapsen turvallinen arki, vanhemmuus, sisarukset Vuorovaikutuksellisuus Osallisuus Jaettu asiantuntijuus Moniammatillisuus Toiminnallisuus ja elämyksellisyys Yhteistyö perheen viranomaisverkostojen kanssa

MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖMM. Lastenpsykiatri Lastenneurologi Sosiaalityöntekijä, sosionomi AMK, sosiaalikasvattaja Toimintaterapeutti Fysioterapeutti Sairaanhoitaja Puheterapeutti Erityisopettaja, opettaja, erityislastentarhanopettaja Psykologi, neuropsykologi Nuorisotyöntekijä, nuoriso-ohjaaja Lähihoitaja Lastenohjaaja

SÄÄTIÖN PERHEKUNTOUTUKSESSA KOROSTUU ICF-näkökulma (International Classification of Functioning, Disability of Health),toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus Mallin taustalla on ajattelu, jossa kuntoutujan elämäntilanne huomioidaan kokonaisvaltaisesti pyrkien osallistumisen tukemiseen ja itsenäisen elämän mahdollisuuksien lisäämiseen Mallissa korostuu osallistuminen ja yksilön ja ympäristön välinen vuorovaikutus. Arjen toiminta nähdään keskeisenä kuntoutujan kasvun ja kehityksen tukemisen elementtinä

SÄÄTIÖN PERHEKUNTOUTUKSESSA KOROSTUU Osallisuus tarkoittaa myös sitä, että perheillä on mahdollisuus osallistua kuntoutuksensa suunnitteluun, toteuttamiseen ja sen hyödyllisyyden arviointiin Lapsen subjektius toteutuu, kun häntä autetaan osallistumaan. (Kokemus kuulluksi tulemisesta, mielipiteiden, ajatusten, kysymysten arvostus. Näillä myös merkitys ja vaikutus työskentelyyn.) Vanhempien omien voimavarojen ja kasvattajan taitojen vahvistuminen

LAPSI-JA PERHELÄHTÖISET KUNTOUTUSMENETELMÄT Noudattavat perhekuntoutuksen periaatteita ja korostavat: Ratkaisukeskeistä, asiakaslähtöistä ja voimavarasuuntautunutta työotetta Perheen jäsenten vuorovaikutustaitoja, lapsen ja vanhemman välistä myönteistä suhdetta sekä vanhempien kasvattajantaitoja

KUNTOUTUSMENETELMÄMME Perhekeskustelut, ohjattu ryhmätoiminta Vuorovaikutuskuntoutus Videoavusteinen vuorovaikutuksen ohjaus VIG Theraplay Ryhmätheraplay Verkostoyhteistyö Verkostokonsultointi Lapsilähtöinen läheisneuvonpito Palveluohjaus Toiminnalliset ja elämykselliset työmenetelmät mm. Seikkailu Tarinasäveltäminen

YKSILÖLLINEN LAITOSKUNTOUTUS Kelan korvaamaa (KKRL 9 ja 10 ) Alle 18-vuotiaille vaikeavammaisille lapsille/nuorille sekä heidän perheilleen Toteutetaan laitos- ja/tai avomuotoisena Kuntoutus on tavoitteellista, pitkäaikaista ja jaksotettua (yleisimmin 18/21/28 vrk) Kuntoutukseen on mahdollista osallistua lapsen eri kehitysvaiheissa Kuntoutusjaksoja ympäri vuoden Kela kilpailuttaa vaikeavammaisen yksilöllisen kuntoutuksen 2014 MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

YKSILÖLLINEN LAITOSKUNTOUTUS Haetaan ku 102 lomakkeella. Hakemuksen liitteenä kuntoutussuunnitelma, jossa suositus ja tavoitteet kuntoutukseen. Kuntoutusjaksojen sisältömuokataan kuntoutujan ja hänen perheensä tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä lähettävän tahon kanssa kuntoutujalle laaditun kuntoutussuunnitelman mukaisesti Kuntoutuksen aikana yhteistyötätehdään myös kuntoutujan muiden yhteistyötahojen kanssa (esim. koulut, päiväkodit, lastensuojelu)

YKSILÖLLINEN LAITOSKUNTOUTUS Perheen kuntoutustyöryhmäkoostuu kuntoutujan ja hänen perheensätarpeiden mukaan kootusta moniammatillisesta työryhmästä ja se toimii lastentautien ja neurologian tai lastenpsykiatrian erikoislääkärin johdolla Moniammatillinen työryhmä (mm. toimintaterapeutti, fysioterapeutti, neuropsykologi, psykologi, erikoissairaanhoitaja, erityisluokanopettaja, erityisopettaja, sosiaalityöntekijä, palveluohjaaja, sosionomi AMK, ja muut kuntoutus-ja avustavat työntekijät) Tarvittaessa voidaan konsultoida myös puhe- musiikkiravitsemus- ja ratsastusterapeuttia sekä diabeteshoitajaa.

YKSILÖLLINEN LAITOSKUNTOUTUS (mitä tehdään?) On tavoitteellista ja painottuu kuntoutujan ja hänen perheensä vahvuuksien etsimiseen Perheterapeuttiset keskustelut Lääkärin perhetapaamiset Erityistyöntekijöiden tapaamiset Vanhempien keskinäiset keskustelut Kuntoutujan kanssa yksilötyöskentely Sisarusten kanssa työskentely Perheen yhteinen toiminta Perheiden yhteinen toiminta Vertaisryhmätoiminta Dialoginen verkostoyhteistyö

YKSILÖLLISEN LAITOSKUNTOUTUKSEN TAVOITTEITA (perheet) Lapsen käyttäytymiseen, erilaisten taitojen oppimiseen ja lapsen itsetunnon/itseluottamuksen (itsetuntemus) vahvistumiseen kohdistuvat muutostoiveet Tietoa lapsen sairaudesta/vammasta Tietoa lääkityksestä Vanhemmuuteen, vanhemmuuden ja arjentaitoihin sekä vanhempien itseluottamuksen vahvistumiseen liittyvät muutostoiveet

YKSILÖLLISEN LAITOSKUNTOUTUKSEN TAVOITTEITA (perheet) Kouluun/koulunkäyntiin liittyvät asiat Sisarusasia ja sisarusten keskinäisen vuorovaikutuksen näkökulma Perheen myönteisen vuorovaikutuksen ja yhdessätoimimisen lisääntyminen Perheenjäsenten jaksamiseen (voimavarat) liittyvät toiveet Vanhempien parisuhteeseen liittyvät asiat

KUNTOUTUKSEN TAVOITTEITA (perheet) Kouluun/koulunkäyntiin liittyvät asiat Sisarusasia ja sisarusten keskinäisen vuorovaikutuksen näkökulma Perheen myönteisen vuorovaikutuksen ja yhdessä toimimisen lisääntyminen Perheenjäsenten jaksamiseen (voimavarat) liittyvät toiveet Vanhempien parisuhteeseen liittyvät asiat

YKSILÖLLISEN KUNTOUTUKSEN TAVOITTEITA (perheet) Virkistys, ilo ja onnistuminen Tietoa yhteiskunnan tukimuodoista ja etuuksista Perheen ja verkostojen yhteistyön rakentamiseen tai yhteistyön laatuun liittyvät tarpeet Vertaisryhmän tuki (vanhemmat ja lapset)

SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT On suunnattu vuodesta 2013 pääsääntöisesti neuropsykiatrisiin oireyhtymiin ADHD 14 kurssia Asperger 11 kurssia Autismi 6 kurssia Autismikurssille voi osallistua laaja-alainen kehityshäiriö diagnoosilla ADHD-ja Asperger-kurssille voi osallistua Touretten diagnoosilla Muiden kurssien osalta on Kelan kilpailutus käynnissä MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

AUTISMI-, ARPERGER-JA ADHD-KURSSIT Kurssille osallistuu 8 perhettä Kurssit on jaoteltu ikäryhmittäin Alle kouluikäiset (ei Asperger-kursseilla) Koulunsa aloittavat ja alakouluikäiset Yläkouluikäiset Peruskoulunsa päättäneet nuoret Kurssit on tarkoitettu alla 18-vuotiaille lapsille tai nuorille perheineen Kurssit kestävät 10 vrk ja ne toteutetaan kahdessa jaksossa Jaksot voivat olla 5+5 vrk tai 4+6 vrk tai 6+4 vrk Kurssit ovat perhekursseja ja kaikilla perheenjäsenilläon mahdollisuus osallistua kurssille MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIEN TAVOITTEET Kuntoutujan ja hänen perheensähyvän ja tasavertaisen elämän mahdollisuuksien vahvistaminen Kuntoutujan kasvun ja kehityksen tukeminen ikä-ja kehityskausien mukaisesti ottaen huomioon vanhempien ja sisarusten tarpeet Kuntoutujan, vanhempien ja sisarusten mahdollisuus kokemusten jakamiseen ja tunteiden käsittelyyn vertaisryhmässä Kuntoutujan sairauteen tai vammaan ja kuntoutukseen sekä koulunkäyntiin liittyvän tiedon saaminen Perheen arkea helpottavien ratkaisujen löytäminen Kurssilta saadun tiedon, keinojen ja taitojen siirtyminen kuntoutujan ja perheen arkeen Perheelle toimivan tukiverkoston luominen kotipaikkakunnalle

KURSSIN TOTEUTUS Yli puolet kurssin ohjelmasta tapahtuu ryhmissävertaistukea hyödyntäen Toteutuksessa hyödynnetään pienryhmätyöskentelyä Ohjelmaan kuuluu lisäksi perhekohtaisia tai yksilöllisiä haastatteluja ja tapaamisia moniammatillisen työntekijän kanssa Kurssiohjelmaa täydennetään perheen ja kuntoutujan yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi

KURSSIN KUNTOUTUSHENKILÖSTÖ Moniammatillinen työryhmä Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Psykologi Sairaanhoitaja Kasvatustieteen maisteri (ADHD- ja As-kurssi) Fysioterapeutti (autismikurssi) Jokaiselle perheelle nimetään omaohjaaja moniammatillisen työryhmän jäsenistä kuntoutuksen ajaksi Erityistyöntekijät Sosionomi Toimintaterapeutti Fysioterapeutti (ADHD- ja As-kurssi) Kasvatustieteen maisteri (autismikurssi) Lähihoitajat ja lastenohjaajat toimivat avustavina kuntoutustyöntekijöinä

Esimerkkiohjelma ensimmäisestäjaksosta

KLO 7.30 9.00 MAANANTAI TIISTAI AAMUPALA KESKIVIIKKO AAMUPALA TORSTAI AAMUPALA PERJANTAI AAMUPALA 9.00 10.30 Saapuminen ja majoittuminen 8.30 10.00 10-11.30 5 perheen tavoitekeskustelu (GAS) Samaan aikaan Perheen omaa aikaa/ läksyjen tekoa Perheiden yhteinen toiminta 9.30 11.00 3 perheen tavoitekeskustelu (GAS) Perheiden yhteinen toiminta 9.30 11.00 perheiden yhteistä toimintakykyä vahvistavaa toimintaa tai perhekohtaista toimintaa/asiantuntijat apaaminen 8.30 9.45 Perheiden yhteistä voimaannuttavaa toimintaa 9.45 11.00 Perhekohtainen keskustelu ja välitehtävästä sopiminen 11.00 LOUNAS LOUNAS LOUNAS LOUNAS LOUNAS ryhmässä 12.30 12.00 13.00 Tutustuminen Huvituksen alueeseen 13.00 14.00 Perhekohtainen alkukeskustelu 12.30 16.00 Kuntoutujaryhmät Sisarusryhmät Vanhempainryhmä Palveluohjaajan luento 12.30 16.00 Kuntoutujaryhmät Sisarusryhmät Vanhempainryhmä Lääkärin luento 12.30 16.00 Kuntoutujaryhmät Sisarusryhmät Vanhempainryhmä 12.00 14.30 Kuntoutujaryhmä Sisarusryhmät Vanhempainryhmä Ryhmämuotoiset loppukeskustelut 14.00 VÄLIPALA VÄLIPALA ryhmässä VÄLIPALA ryhmässä VÄLIPALA ryhmässä VÄLIPALA 14.30 14.30 16.30 Kuntoutujaryhmät Sisarusryhmät Vanhempainryhmä Kuntoutujaryhmät Sisarusryhmät Vanhempainryhmä Kuntoutujaryhmät Sisarusryhmät Vanhempainryhmä Kuntoutujaryhmät Sisarusryhmät Vanhempainryhmä Turvallista kotimatkaa! 16.30 PÄIVÄLLINEN PÄIVÄLLINEN PÄIVÄLLINEN PÄIVÄLLINEN 18.00 18.00 19.00 Kuntoutuksellinen illanvietto Yleistä iltaohjelmaa 17.00 19.30 Vanhempien vapaa illanvietto Lapsilla toimintaa Yleistä iltaohjelmaa

SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE HAKEUTUMINEN Sopeutumisvalmennuskursseilla on sekä harkinnanvaraisia että vaikeavammaisille suunnattuja kuntoutuspaikkoja Kurssille haetaan lomakkeella KU 102 Hakemukseen liitetään mukaan voimassa oleva kuntoutussuunnitelma Vaikeavammaisten kuntoutujien kohdalla suositus tulee tehdäon julkisessa terveydenhuollossa Harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa suosituksen voi tehdä yksityislääkäri Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan Suositus kuntoutuksesta Tavoitteet kuntoutukselle ADHD- ja Asperger-kursseilla esivalinta säätiössä Autismikursseilla ei esivalintamenettelyä Paikallistoimistot tekevät kuntoutuspäätökset

TILASTOA VUODELTA 2012 Säätiön palveluja käytti yli 650 perhettä Asiakkaina oli 2580 lasta, nuorta tai aikuista Kuntoutusvuorokausia kertyi 17900 Kuntoutuspäiviä toteutettiin 250 Kuntoutuskäyntejä oli 1800 Säätiössä työskenteli 99 ammattilaista MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

KIITOS MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö