Kaunis, eheä ja esteetön kohtauspaikka. Lappeenrannan kaupungin kaupunkirakenneohjelma 2013-2016



Samankaltaiset tiedostot
Strategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus

Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus

Lausuntopyyntö: Lappeenranta strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Strategian tiivistyksen luonnosversio Kaupungin lauta ja toimikunnat 2/2016

Strategian tiivistys ja raportointi Kaupunginhallitus

Ikääntyneet ja sote Kimmo Jarva

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

Inkoo

Helsingin strategiaohjelmasta tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys

Kaupunkirakenneohjelma

Teknisen toimen raportti valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutumisesta

KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

Kaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus

Ristijärven kuntastrategia

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat

Kaupunginvaltuusto

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Vuoden 2015 sitovien tavoitteiden osalta on onnistuttu suunnitellulla tavalla.

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

Rakennesuunnitelma 2040

Elinvoimainen Ylivieska 2021

Kuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi

Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta

Kriittinen menestystekijä. Mittari(t) Nykytaso Tavoitetaso 2022

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet

Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava"

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Kuntastrategia

Vaalan kuntastrategia 2030

Kirkkonummen kuntastrategia

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Elinvoimaa osaamisesta

MAL-sopimuksen seurannasta

TOIMIVA INFRA JA YMPÄRISTÖ. Kaupunkiympäristötoimialan keskeiset palvelut

Palvelustrategia Helsingissä

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

NUORISOTOIMEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

Strategiakortit 2015

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta strategiaan

KUNTASTRATEGIA

Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto

Kuntapalvelut, strateginen tavoite

Nuorten kuuleminen ja osallisuus. Siiloista kokonaisuuteen Pori Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki

Tulevaisuuden Tampere

VISIOMME ELINVOIMAISESTA JA HYVINVOIVASTA SOINISTA AKTIIVINEN & YHTEENPUHALTAVA

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

HKL:n toiminta ja kehitysajatukset uusien palveluiden tehtäväkentällä

Talous- ja suunnittelukeskus

Lappeenranta Kohti resurssiviisautta

Kohtuullisilla avustuksilla ja tiekuntien aktiivisuudella on saatu aikaan kustannustehokas alempi tieverkosto.

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008

Rohkeasti aikaansa edellä

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Strategian toimeenpanon tilanne ja puolivuosikatsaus 2015

Lapinlahden kuntastrategia

Haukiputaan kunnan tekniset palvelut ovat kilpailukykyinen osa Oulun seudun teknisiä palveluja.

Perustehtävä ja arvot

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Transkriptio:

Kaunis, eheä ja esteetön kohtauspaikka Lappeenrannan kaupungin kaupunkirakenneohjelma 2013-2016 1

n 7 toimenpidekokonaisuutta

Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Sujuva arki, arvokas vanhuus ja turvallinen perheyhteisö sekä kasvuympäristö Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Asukastyytyväisyyskysely 1. Asuinympäristöönsä tyytyväiset asukkaat Kaavoitetaan, rakennetaan ja ylläpidetään houkuttelevia, vuorovaikutteisia ja omatoimisuuteen kannustavia asuinalueita, joissa itsenäinen selviytyminen on mahdollista ja arki sujuvaa elämän eri vaiheissa. Asuinalueille suunnitellaan kohtauspaikkoja vuorovaikutusta edistämään sekä julkisia tiloja taiteiden harrastamiseen ja taidekasvatukseen. Suunnitelmien perusteella toteutetaan lapsiystävällinen, osallistava ja vireä kaupunkiympäristö, jota ympäristötaideteokset ja lastenkulttuuritapahtumat värittävät. Parannetaan ympäristöä johdonmukaisesti ja ylläpidetään sen puhtautta ja viihtyisyyttä. Kaavoitetaan, rakennetaan ja ylläpidetään riittävästi lähi- ja perusliikuntapaikkoja, joita kuntalaiset voivat käyttää ja saavuttaa vaivattomasti. Tonttien ja asuntojen kysyntä alueilla Asukastyytyväisyys Pisa- hanke Roskat pois Kestävän kehityksen ohjelma Ilmasto-ohjelma Ilman- ja vedenlaatu Luonnon monimuotoisuus Liikuntapaikkojen määrä ja laatu Asukastyytyväisyys. Parannetaan ja ylläpidetään kevyen liikenteen väyliä lähiliikuntapaikkoina. Tuetaan yhteisöllisyyttä rohkaisemalla asukkaita kehittämään ja pitämään kunnossa yhteistä omaisuutta ja ympäristöä. Asukastoimintaan ja muuhun yhteisölliseen toimintaan osallistuvien asukkaiden määrä ja vireillä olevien yhteisöllisyyttä lisäävien hankkeiden määrä.

Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Sujuva arki, arvokas vanhuus ja turvallinen perheyhteisö sekä kasvuympäristö Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Asukkaiden tyytyväisyys liikenneyhteyksien sujuvuuteen 2. Sujuvat liikenneyhteydet Toteutetaan yleiskaavoissa esitettyä väylähierarkiaa. Onnettomuuksien määrä ja vakavuus Joukkoliikenteen, yksityisautoilun, pysäköinnin, pyöräilyn ja kävelyn matkaketjuista luodaan sujuvia. Kasvatetaan joukkoliikenteen käyttäjämääriä matkalipputuotteita kehittämällä. Edistetään Imatralle, Helsinkiin ja Pietariin suuntautuvien joukkoliikenneyhteyksien paikkakunnallemme suotuisaa kehitystä. Kunnossapidetään liikenneväyliä vuodenaikojen mukaan sovitun luokittelun mukaisesti. Matka-aika Pysäköintipaikkojen määrä keskustassa (autot, pyörät ja mopot) Esteettömyys Joukkoliikenteen palvelutaso Juna- ja bussiaikataulujen yhteensopivuus Pyöräilyverkoston sujuvuus Onnettomuustilastojen kehitys Joukkoliikenteen talous ja käyttäjämäärät Palvelutaso Liikenneväylien asiakastyytyväisyysmittaus Ulkovalaistuksen asiakastyytyväisyysmittaus Onnettomuustilastot

Asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Sujuva arki, arvokas vanhuus ja turvallinen perheyhteisö sekä kasvuympäristö Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Asukastyytyväisyys 3. Kaupunkikuva henkisen hyvinvoinnin tukena Suunnitellaan, rakennetaan sekä ylläpidetään viihtyisää ja siistiä ympäristöä. Kaavoituksen, suunnittelun, kaupunkikuvatyöryhmän ja rakennusvalvonnan asiantuntemusta hyväksi käyttäen huolehditaan, että kaupunki on esteettinen. Kehitetään kaupunkikuvaa niin, että se vastaa kansainvälisen yliopistokaupungin brändiä. Taajamametsiä hoidetaan suunnitelmallisesti Rantaraittien rakentamista jatketaan Suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään toreja ja aukioita erityisesti Marian aukio, Edustatori, Paasikiven puisto ja Kauppatori Suunnitellaan tapahtumapaikka tai -kenttä, jossa voidaan järjestää hyvinvointia tukevia tapahtumia Jatketaan roskaryhmän toimintaa Asukastyytyväisyys (ympäristönhoitomittari) Imagotutkimus. Imagotutkimus, kuinka haluttu Lappeenranta on opiskelijakaupunkina Puistojen hoitoluokituksen toteutuminen Puistojen kuntoa kuvaavat asukastyytyväisyysmittarit Taajamametsien hoitoa mittaava asukastyytyväisyysmittari Läpikäveltävissä olevien rantaraittien määrä kilometreissä Muiden suunnitelmien toteutuminen Annetaan asenne-, ympäristö-, ja arkkitehtuurikasvatusta. Ympäristötietoisuuden lisääntyminen Roskaamisen ja ilkivallan väheneminen

Työllisyyden parantuminen Elinkeinorakenteen uudistuminen ja Venäjän sijaintiaseman hyödyntäminen Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. 4. Tehokas maankäyttö Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan Kaupunkirakenteen eheytyminen Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. Kaupunkirakenteen eheys Esitetään maakunta- ja yleiskaavoituksessa tasapainoinen ja kestävä kaupan ja palvelujen rakenne Tarjotaan riittävästi rakentamiskelpoisia työpaikka- ja asuintontteja sekä laadukkaita julkisten palvelujen tontteja, tonttitarjonnassa mukana sekä yksityisten että kaupungin rakentamiskelpoiset tontit Parannetaan joukkoliikenteen palveluedellytyksiä Peruskorjataan asuinalueiden ulkoliikuntapaikkoja sekä kehitetään niistä entistä toiminnallisempia ja monipuolisempia lähiliikuntapaikkoja Turvataan hyvinvointi ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus. Huolehditaan laadukkaista ja monipuolisista liikuntapaikkaolosuhteista, jotka mahdollistavat monipuolisia urheilumahdollisuuksia Ulkomaalaiskeskittymien syntymisen ehkäiseminen asuinalueilla Vuorovaikutusta edistävien julkisten tilojen toteuttaminen Kaupan ja palvelun paikkoja on riittävästi Tonttitarjonnan toteutunut monipuolisuus: asuinrakennuspaikkojen määrä jaoteltuna kerrostaloihin, pientaloihin yms. Joukkoliikennevyöhykkeellä asuvien asukkaiden määrä Alueiden moniarvoisuus Tapahtumapaikkojen monimuotoisuus, määrä ja laatu. Katukilometrien määrä asukasta kohti Pidetään kaavat ajantasaisina Tarjotaan laadukkaita asuinpaikkoja, joihin pääsee kätevästi bussilla tai muilla joukkoliikennevälineillä, pyörällä tai kävellen. Kehitetään eheää kaupunkirakennetta kiinteässä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän, julkishallinnon ja asukkaiden kanssa Otetaan huomioon lasten ja nuorten mielipiteet kaupunkirakentamisessa ja suunnittelussa Otetaan vapaaehtoisia asiantuntijoita mukaan suunnitteluihin Aluekeskusten kehittäminen Asumiskustannusten kuten veden, energian ja tonttien hintojen kohtuullisuus Kävely- ja pyöräilyvyöhykkeellä asuvien asukkaiden määrä Joukkoliikennevyöhykkeellä asuvien asukkaiden määrä Asumiskustannusvertailun tulos Liikuntapaikkojen käyttöastetta kuvaava mittari.

Työllisyyden parantuminen Elinkeinorakenteen uudistuminen ja Venäjän sijaintiaseman hyödyntäminen Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan Kaupunkirakenteen eheytyminen Suomen houkuttelevin ja viihtyisin kaupunkikeskusta. 5. Kaupunkikeskustan kehittäminen Keskustan kaupan neliöt Keskustassa asuvien asukkaiden lukumäärä Rakennetaan kaupunkikeskusta kauniiksi ja ylläpidetään sen kauneutta Lisätään ydinkeskustan vetovoimaa ja viihtyisyyttä Hyödynnetään ydinkeskustan vetovoimatekijöinä Myllysaarta, Linnoitusta ja satama-aluetta. Asukastyytyväisyys (keskustan rakennukset, valaistus, puistot, siisteys) Imagotutkimus Kaupunkikuvan vastaavuus kansainvälisen yliopistokaupungin brändin kanssa. Turvataan keskusta-alueen palvelut ja niiden kehittäminen (asuminen, kauppa, palvelut, kävely, joukkoliikenne, pysäköinti) Toteutetaan vuorovaikutusta edistäviä julkisia tiloja keskustaan Kehitetään keskustaan laadukkaat ja monipuoliset liikuntapaikkaolosuhteet, jotka mahdollistavat seuroille ja kouluille monipuolisia urheilumahdollisuuksia. Asemakaavojen toteutuminen, toimitilojen käyttöaste Pysäköintitilojen käyttöaste Teatterin ja muiden kulttuuritilojen käyttöaste (monikäyttöisyys) Liikuntatilojen käyttöaste, kustannustehokkuus ja asiakastyytyväisyys

Omistajaohjauksen selkeyttäminen Osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt Vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä on keskitytty ydintehtäviin, muissa palveluissa verkostomaiset toimintatavat Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. 6. Asiakaslähtöinen palvelukulttuuri Henkilöstön jatkuvan, ammattiosaamista edistävän ja ylläpitävän koulutuksen lisääminen Osaava, motivoitunut, koulutettu ammattihenkilöstö Osaava, riittävä ja oikein kohdennettu henkilöstötyövoima Henkilöstön osaamisen ja uudistumiskyvyn ylläpitäminen Tehdään asioita yhdessä asukkaiden kanssa Hoidetaan viivytyksittä myös pienet mutta näkyvät epäkohdat kuntoon Määritetään arvot Ylläpidetään asiakaspalautejärjestelmiä Kehitetään e-palveluja Mitataan asiakastyytyväisyyttä ja toimitaan siten, että tyytyväisyys paranee Kehitetään palvelukokonaisuuksia käyttäjälähtöisesti Asukastyytyväisyys Toimitaan ja reagoidaan asioihin nopeasti Palautejärjestelmään vastaamisnopeus

Käyttömenojen kasvun ja velkaantumisen merkittävä hidastuminen Veropohjan vahvistaminen seuraavalle valtuustokaudelle. Veropohjan vahvistuminen työllisyyttä parantamalla ja yritysten investointeja lisäämällä Menojen jatkuva priorisointi ja mitoittaminen tulopohjan mukaiseksi. Kaupunkirakenteen eheys Liikenteen CO2 päästöt 7. Eheä ja kustannustehokas kaupunkirakenne Tehdään ja toteutetaan palveluverkkotarkasteluja Valmistellaan ja markkinoidaan kysyntää vastaava määrä myytäviä ja vuokrattavia tontteja Sovelletaan elinkaariajattelumallia kaikessa toiminnassa Tuottavuusanalyysi Luovutettujen tonttien määrä Hyödynnetään kiinteistöveron kasvupotentiaali täysimääräisenä Tunnistetaan elinkeinopoliittiset hankkeet ja toteutetaan ne Rakentamattomien kaavatonttien määrän kehitys Luovutettujen työpaikkatonttien määrä ja työpaikkojen määrä Toteutetaan ennakoivaa ja aktiivista maanhankintaa Suunnitellaan ja toteutetaan kaupunkirakenteen eheyttämiseen tähtääviä kehittämisohjelmia. Käytetään edistyksellisiä hankintamenetelmiä Toteutuneet maakaupat Hyväksytyt suunnitelmat, toteutetut suunnitelmat Hankintojen vaikuttavuus ja tehokkuus Tehokas logistiikka